Miksi manillaköyden tuonti sodasta

En tiedä, kuinka filosofiseksi kysymys on tarkoitettu, mutta noin käytännössä siksi, että vaimo luuli rintamakaverien kiusanneen Joosea sitomalla köyden tahallaan tämän ympäri niin tiukalle, että mies pökertyi juuri saapuessaan kotitalonsa portaille. Vaimo ei saanut köyttä muuten hellitettyä, joten leikkasi sen palasiksi ja heitti tunkioon (vai peräti poltti).

Joose ei asiaan tuumannut mitään, suomalainen mies kun oli, vaikka saattoihan se harmittaa kun oli kiristävää köyttä kärsinyt koko pitkän kotimatkan ajan ja vaimo, jolle köysi oli tarkoitettu lahjaksi, uudeksi pyykkinaruksi, se tuhosi.

Tunnelma oli varmasti vähän sama kuin persuja äänestäneellä tulee olemaan vuoden päästä, jos persut voittavat vaaleissa. Tosin samoissa tunnelmissa tulevat olemaan myös kokoomusta äänestäneet väkivaltaurheilijat.

Käviköhän tuossa niin että köysi kostui hikoilusta ja kutistui siksi?

Huomasin kesällä kun tein vadelmatarhaan tukiköydet, että nehän kutistuu sateessa ja reilusti. Vääntyi päätytolpat ekalla sateella ihan vinoiksi sisäänpäin.

Kai se johtuu siitä että säikeet laajenee jolloin punos "pullistuu paksummaksi" ja siksi kutistuu. Merimiehille ja veneilijöille tuo on varmaa tuttua.

Siksi koska hän oli sosialistipasifisti ja olisi voinut tehdä samat oivallukset ja johtopäätökset ihan vaan sohvalla maaten.