Kannattaako Puolan pääministeri Stalin-maista "maanpetturien" kuolemantuomiota?

Älä. Puolan jos kenen pitäisi tietää paremmin. Neuvostoliiton vainoissahan niitä "kansanpettureita" nähtiin kaikkialla.

https://www.jstor.org/stable/4147481

EI KIITOS.

Anonyymi kirjoitti:

Älä. Puolan jos kenen pitäisi tietää paremmin. Neuvostoliiton vainoissahan niitä "kansanpettureita" nähtiin kaikkialla.

https://www.jstor.org/stable/4147481

EI KIITOS.

Lue lisää

kansallismielisten tekopyhyyttä

Anonyymi kirjoitti:

Älä. Puolan jos kenen pitäisi tietää paremmin. Neuvostoliiton vainoissahan niitä "kansanpettureita" nähtiin kaikkialla.

https://www.jstor.org/stable/4147481

EI KIITOS.

Lue lisää

Aijjjjjjjjaaaaaaaaaaaaaaa mikään Puolan hallintoko ei jaellut omaa kuolemantuomiota Euroopan juutalaisille??????????????????????

https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/14623529908413950?journalCode=cjgr20

David Cymet, "Polish state antisemitism as a major factor leading to the Holocaust";
Journal of Genocide Research, Volume 1 (2), 1999, s. 169 - 212

Sen tosiasian toteaminen, että natsi-Saksa massamurhaili myös puolalaisia "ei ole koko totuus." "Sen ymmärtämistä mitä Holokaustissa perimmillään tapahtui estää paitsi Puolan sotaa edeltävän juutalaisvastaisen politiikan myös sen sodanaikaisen toiminnan huomiotta jättäminen." David Cymet käsittelee sitä, että Puolan valtio ja kansankunta olivat sitoutuneet kansallisprojektiin eliminoida juutalaiset keskuudestaan, mikä "petasi Hitlerille tietä juutalaisten hävittämiseen". "Miehittäessään Puolaa Saksa toteutti juuri sitä mitä Puola halusi ja mistä Puola oli haaveillut. Puolan systemaattinen menettely juutalaisia kohtaan soljui yhteen Saksan "Viimeisen Ratkaisun" kanssa. Euroopan juutalaisten hävitys taottiin loppuun Puola alasimena, Saksa vasarana."

Anonyymi kirjoitti:

Aijjjjjjjjaaaaaaaaaaaaaaa mikään Puolan hallintoko ei jaellut omaa kuolemantuomiota Euroopan juutalaisille??????????????????????

https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/14623529908413950?journalCode=cjgr20

David Cymet, "Polish state antisemitism as a major factor leading to the Holocaust";
Journal of Genocide Research, Volume 1 (2), 1999, s. 169 - 212

Sen tosiasian toteaminen, että natsi-Saksa massamurhaili myös puolalaisia "ei ole koko totuus." "Sen ymmärtämistä mitä Holokaustissa perimmillään tapahtui estää paitsi Puolan sotaa edeltävän juutalaisvastaisen politiikan myös sen sodanaikaisen toiminnan huomiotta jättäminen." David Cymet käsittelee sitä, että Puolan valtio ja kansankunta olivat sitoutuneet kansallisprojektiin eliminoida juutalaiset keskuudestaan, mikä "petasi Hitlerille tietä juutalaisten hävittämiseen". "Miehittäessään Puolaa Saksa toteutti juuri sitä mitä Puola halusi ja mistä Puola oli haaveillut. Puolan systemaattinen menettely juutalaisia kohtaan soljui yhteen Saksan "Viimeisen Ratkaisun" kanssa. Euroopan juutalaisten hävitys taottiin loppuun Puola alasimena, Saksa vasarana."

Lue lisää

Pätee myös tuohon suuntaan: EI KIITOS SILLEKIN.

Anonyymi kirjoitti:

kansallismielisten tekopyhyyttä

Todellakin, puolalaiset KOMMUNISTIT auttoivat ULTRANATIONALISTIEN unelman toteuttamisessa.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/17679017/puola-vaarentaa-historiaa#comment-120523753

https://keskustelu.suomi24.fi/t/17679017/puola-vaarentaa-historiaa#comment-120512069

Norman Naimark, "Fires of hatred: Ethnic cleansing in the twentieth-century Europe", s. 132:

"In a "population exchange" arranged between the Soviet and Polish governments, some 480,000 Ukrainians in south-eastern Poland were moved to Ukraine, while 2.1 million Poles from Ukraine, Belorussia and Lithuania were moved to Poland. (156) But the extremely violent Polish-Ukrainian fighting that erupted during the war continued in the postwar period, as Ukrainians resisted being removed from their homes. In the spring of 1947 the Polish government launched a military campaign, Operation Vistula, to remove the remaining 140,000 Ukrainians from the region and scattered them in the "recovered lands" in the west and north. Some 5,500 Ukrainians were killed during removal and transfer. The ethnic cleansing of the Ukrainians in southeastern Poland was complete. (157)"

(156) Ther, "Deutsche and polnische Vertriebene", s.45 n. 51

(157) Ther, "A century of forced migration", s. 35 - 42; Marek Jasiak, "Ukrainian resistance in Poland and the origins of Akcja Specjalna Wisla", s. 20 - 22, Philipp Therin kirjasta "Expulsion, settlement, integration, transformation: The consequences of forced migration for the postwar history of central and eastern Europe".

Viite 157 jatkuu näin: Timothy Snyderin näkemys on, että Operaatio Vistulassa olisi kuollut 1 000 - 2 000 ukrainalaista. ( Timothy Snyder; ""To resolve the Ukrainian problem once and for all": The ethnic cleansing of Ukrainians in Poland, 1943 - 1947", s. 111 - 115; Journal of Cold War Studies 1999 )

(Eli sama Timothy Snyder, joka kirjoitti "Tappotantereen"!)

Naimark jatkaa näin ("Fires of hatred", s.132):

"Ironically, through their actions the Polish communists ensured that Roman Dmowski's ultranationalist dream of "Poland for the Poles" would be accomplished."

-----

https://neweasterneurope.eu/2017/12/01/genocide-myth-polands-victimisation-complex/

Taras Kuzio; "The genocide myth and Poland’s victimisation complex"

"Ukrainan historioitsijat sekä Puolan objektiiviset historioitsijat kuten Timothy Snyder asettavat vuoden 1943 Volhynian murhat historiakontekstiin, joka alkoi vuosina 1938 - 1942 ja päättyi vuonna 1947.

"Uhrien määrä [itse kullakin alueella] riippui siitä oliko alue puolalaisten vai ukrainalaisten hallinnassa. Volhyniassa puolalaiset olivat vähemmistönä alakynnessä. Kholmissa, Hrubeshivissa, Brestissä, Polissyassa and Zakerzonessa (joka on nykyään kaakkois-Puola) ukrainalaiset vastaavasti joutuivat alakynteen ja kärsivät verrainnollisesti. Galicia oli väestöllisesti tasapuolinen ja molemmat väestöt kärsivät yhtä suurissa määrissä. Esimerkiksi Kholmissa ja Hrubeshivissa (joissa puolalaisvoimat aloittivat ensimmäiset ukrainalaissiviilien lahtaukset vuosina 1941 - 1942) yli 10 000 ukrainalaissiviiliä ja Zakerzonessa 4 000 - 5 000 ukrainalaissiviiliä joutui puolalaisvoimien murhaamiksi. Tällaisilla alueilla, joissa ukrainalaiset olivat vähemmistönä, Ukrainan Kapinallis-Armeija (UPA) oli heidän ainoa suojansa."

Puolan marttyyri-kompleksin takana on "haluttomuus - toisin kuin Ukrainan historioitsijoilla ja joillakin Puolan historioitsijoilla kuten Snyderilla - hyväksyä, että Volhynian murhat eivät olleet erillinen historiallinen tapahtuma. Ne olivat itse asiassa osa katkeraa sotaa, joka alkoi kyteä jo 1930-luvun loppupuolella ja päättyi vuonna 1947 Operaatio Vistulaan (Akcja Wisla)."

Taras Kuzio myös myöntää, että äärikansallismielisiä ei ollut vain ukrainalaisten puolella, vaan myös puolalaisten. "Maailmansotien välisen ajanjakson Puolan sortotoimet ukrainalaisia kohtaan (kuten satojen ukrainalais-ortodoksikirkkojen polttaminen Kholmissa ja Pidlachiassa vuonna 1938) johti siihen, että harvat ukrainalaiset surivat Puolan valtion tuhoa vuonna 1939" [eli siis natsi-Saksan hyökkäyksessä].

Kuzio kumoaa näkemyksen, että vain Ukrainan Kapinallis-Armeija (UPA) olisi ollut rikollinen ja Puolan Koti-Armeija (Armija Krajowa) (AK) mukamas ei:

"On runsaasti arkistotodisteita siitä, että AK, Talonpoikais-Pataljoona ja NSZ (Kansalliset Asevoimat, jotka olivat lojaaleja Endecjalle [eli juutalaisvastaisille, ultranationalistisille Kansallis-Demokraateille]) syyllistyivät rikoksiin ukrainalaisia kohtaan. Toisinaan tämä tapahtui liitossa Neuvostoliiton partisaanien kanssa. Maaliskuussa vuonna 1944, Koti-Armeija [AK] ja Talonpoikais-Pataljoonan yksiköt osallistuivat 1 500 ukrainalaisen murhaamiseen, mitä alettiin kutsumaan "Hrubeshivin Vallankumoukseksi". Entiset volhynialaiset Koti-Armeijan partisaanit, jotka Neuvostoliiton voimat olivat kotiuttaneet, saivat uusia työpaikkoja Puolan kommunistien ja KBW:n [Sisä-Turvallisuusjoukkojen] yksiköissä, jotka murhasivat lukemattomia ukrainalaisia Zakerzonessa."

Anonyymi kirjoitti:

Todellakin, puolalaiset KOMMUNISTIT auttoivat ULTRANATIONALISTIEN unelman toteuttamisessa.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/17679017/puola-vaarentaa-historiaa#comment-120523753

https://keskustelu.suomi24.fi/t/17679017/puola-vaarentaa-historiaa#comment-120512069

Norman Naimark, "Fires of hatred: Ethnic cleansing in the twentieth-century Europe", s. 132:

"In a "population exchange" arranged between the Soviet and Polish governments, some 480,000 Ukrainians in south-eastern Poland were moved to Ukraine, while 2.1 million Poles from Ukraine, Belorussia and Lithuania were moved to Poland. (156) But the extremely violent Polish-Ukrainian fighting that erupted during the war continued in the postwar period, as Ukrainians resisted being removed from their homes. In the spring of 1947 the Polish government launched a military campaign, Operation Vistula, to remove the remaining 140,000 Ukrainians from the region and scattered them in the "recovered lands" in the west and north. Some 5,500 Ukrainians were killed during removal and transfer. The ethnic cleansing of the Ukrainians in southeastern Poland was complete. (157)"

(156) Ther, "Deutsche and polnische Vertriebene", s.45 n. 51

(157) Ther, "A century of forced migration", s. 35 - 42; Marek Jasiak, "Ukrainian resistance in Poland and the origins of Akcja Specjalna Wisla", s. 20 - 22, Philipp Therin kirjasta "Expulsion, settlement, integration, transformation: The consequences of forced migration for the postwar history of central and eastern Europe".

Viite 157 jatkuu näin: Timothy Snyderin näkemys on, että Operaatio Vistulassa olisi kuollut 1 000 - 2 000 ukrainalaista. ( Timothy Snyder; ""To resolve the Ukrainian problem once and for all": The ethnic cleansing of Ukrainians in Poland, 1943 - 1947", s. 111 - 115; Journal of Cold War Studies 1999 )

(Eli sama Timothy Snyder, joka kirjoitti "Tappotantereen"!)

Naimark jatkaa näin ("Fires of hatred", s.132):

"Ironically, through their actions the Polish communists ensured that Roman Dmowski's ultranationalist dream of "Poland for the Poles" would be accomplished."

-----

https://neweasterneurope.eu/2017/12/01/genocide-myth-polands-victimisation-complex/

Taras Kuzio; "The genocide myth and Poland’s victimisation complex"

"Ukrainan historioitsijat sekä Puolan objektiiviset historioitsijat kuten Timothy Snyder asettavat vuoden 1943 Volhynian murhat historiakontekstiin, joka alkoi vuosina 1938 - 1942 ja päättyi vuonna 1947.

"Uhrien määrä [itse kullakin alueella] riippui siitä oliko alue puolalaisten vai ukrainalaisten hallinnassa. Volhyniassa puolalaiset olivat vähemmistönä alakynnessä. Kholmissa, Hrubeshivissa, Brestissä, Polissyassa and Zakerzonessa (joka on nykyään kaakkois-Puola) ukrainalaiset vastaavasti joutuivat alakynteen ja kärsivät verrainnollisesti. Galicia oli väestöllisesti tasapuolinen ja molemmat väestöt kärsivät yhtä suurissa määrissä. Esimerkiksi Kholmissa ja Hrubeshivissa (joissa puolalaisvoimat aloittivat ensimmäiset ukrainalaissiviilien lahtaukset vuosina 1941 - 1942) yli 10 000 ukrainalaissiviiliä ja Zakerzonessa 4 000 - 5 000 ukrainalaissiviiliä joutui puolalaisvoimien murhaamiksi. Tällaisilla alueilla, joissa ukrainalaiset olivat vähemmistönä, Ukrainan Kapinallis-Armeija (UPA) oli heidän ainoa suojansa."

Puolan marttyyri-kompleksin takana on "haluttomuus - toisin kuin Ukrainan historioitsijoilla ja joillakin Puolan historioitsijoilla kuten Snyderilla - hyväksyä, että Volhynian murhat eivät olleet erillinen historiallinen tapahtuma. Ne olivat itse asiassa osa katkeraa sotaa, joka alkoi kyteä jo 1930-luvun loppupuolella ja päättyi vuonna 1947 Operaatio Vistulaan (Akcja Wisla)."

Taras Kuzio myös myöntää, että äärikansallismielisiä ei ollut vain ukrainalaisten puolella, vaan myös puolalaisten. "Maailmansotien välisen ajanjakson Puolan sortotoimet ukrainalaisia kohtaan (kuten satojen ukrainalais-ortodoksikirkkojen polttaminen Kholmissa ja Pidlachiassa vuonna 1938) johti siihen, että harvat ukrainalaiset surivat Puolan valtion tuhoa vuonna 1939" [eli siis natsi-Saksan hyökkäyksessä].

Kuzio kumoaa näkemyksen, että vain Ukrainan Kapinallis-Armeija (UPA) olisi ollut rikollinen ja Puolan Koti-Armeija (Armija Krajowa) (AK) mukamas ei:

"On runsaasti arkistotodisteita siitä, että AK, Talonpoikais-Pataljoona ja NSZ (Kansalliset Asevoimat, jotka olivat lojaaleja Endecjalle [eli juutalaisvastaisille, ultranationalistisille Kansallis-Demokraateille]) syyllistyivät rikoksiin ukrainalaisia kohtaan. Toisinaan tämä tapahtui liitossa Neuvostoliiton partisaanien kanssa. Maaliskuussa vuonna 1944, Koti-Armeija [AK] ja Talonpoikais-Pataljoonan yksiköt osallistuivat 1 500 ukrainalaisen murhaamiseen, mitä alettiin kutsumaan "Hrubeshivin Vallankumoukseksi". Entiset volhynialaiset Koti-Armeijan partisaanit, jotka Neuvostoliiton voimat olivat kotiuttaneet, saivat uusia työpaikkoja Puolan kommunistien ja KBW:n [Sisä-Turvallisuusjoukkojen] yksiköissä, jotka murhasivat lukemattomia ukrainalaisia Zakerzonessa."

Lue lisää

Puolahan on itsekin syyllistynyt vähemmistöjen sortamiseen eikä todellakaan ole ikinä ollut mikään kansallismielisten propaganda-myytoksen mukainen puhtoinen pulmunen. Satojen ukrainalaiskirkkojen tuhoamisen, ukrainalaisten resurssien ohentamisen bolsevikki-invaasiolta puolustamisesta [Puolan tekemällä] länsi-Ukrainan valtauksella, omien juutalaisvastaisten valtiotoimien, Vilnan ryöstämisen Liettualta, samaisen Liettuan kiristämisen natsi-Saksan tukemana ja Tsekkoslovakian hajottamiseen osallistumisen Munich-diplomatiafarssissa, kaiken tämän Puola haluaa unhoituttaa marttyyri-kertomuksellaan Molotov-Ribbentrop-sopimuksesta.

Harmi vaan, että propaganda-myytti hajoaa vähemmälläkin tarkemmalla historian tutkimisella.

Anonyymi kirjoitti:

kansallismielisten tekopyhyyttä

Miksei yllätä?

Anonyymi kirjoitti:

Älä. Puolan jos kenen pitäisi tietää paremmin. Neuvostoliiton vainoissahan niitä "kansanpettureita" nähtiin kaikkialla.

https://www.jstor.org/stable/4147481

EI KIITOS.

Lue lisää

Eräässä Antimilitaristi-artikkelissa onkin mainittu Puolan historiaa.

-------

Timo Virtala

Miten rauhanliikkeen tulisi suhtautua Ukrainan sotaan?

07.04.2022

"Mutta entä Ukraina helmikuussa 2022? Venäjän hyökkäystä on helppo verrata talvisotaan. Ylivoimainen itänaapuri hyökkää voimalla ja vääryydellä ja totuutta räikeästi vääristellen pienemmän kimppuun. Jos Suomi ei olisi pistänyt väkivaltaisesti kampoihin, suomalaisten kohtalo on harvinaisen helppo arvata: viisikymmentä vuotta kommunistidiktatuurin ikeen alla.

"Vertailukohtia voi kuitenkin hakea muualtakin. Vuonna 1968 Neuvostoliitto hyökkäsi Tšekkoslovakiaan, myös sillä kertaa voimalla ja vääryydellä ja totuutta vääristellen. Pääministeri Alexander Dubčekin kehotuksesta tšekkoslovakialaiset eivät nousseet aseelliseen vastarintaan, ja Unkarin vuoden 1956 kansannousun kaltaiselta, tuhansia ihmishenkiä vaatineelta konfliktilta vältyttiin. Aseellisen vastarinnan sijaan he harjoittivat aseetonta vastarintaa kuten panssarivaunut pysäyttäviä ihmismuureja, kylännimien vaihtamisia, kadunnimikylttien poistamisia, vesihanojen katkaisua, piraattiradio-, televisio- ja sanomalehtien ylläpitämistä, junien kadottamisia, graffiteja, miehittäjille puhumista (toisaalta myös tilanteeseen sopivaa tekaistua kielitaidottomuutta), toisin sanoen kaikkia mahdollisia yhteistyöstä kieltäytymisen muotoja, mihin vain mielikuvitus ylsi, mukaan lukien ja tärkeimpinä kaikista, suurlakkoja.

" ”Se oli totaalinen katastrofi”, totesi eräs mukana ollut neuvostoupseeri vuosia myöhemmin rauhantutkija Gene Sharpille. Neuvostoarmeija oli varautunut henkisesti ja fyysisesti sotimiseen, ei kansalaistottelemattomuuteen, ja oli tšekkoslovakialaisten tottelemattomien siviilien kanssa täysin helisemässä.

"Kahdeksan kuukauden ajan tšekkoslovakialaiset pistivät sinnikkäästi vastaan, mutta joutuivat lopulta taipumaan; Dubček syrjäytettiin vallasta ja Prahan kevään uudistukset peruttiin. Erään arvion mukaan yhtenä keskeisenä syynä tähän oli lakkolaisten rahojen loppuminen. Toisaalta Tšekkoslovakian tapahtumia voi tarkastella myös kylmän sodan lopun alkuna: tšekkoslovakialaisten metodit otettiin käyttöön uudestaan Puolassa kymmenen vuotta myöhemmin ja kahta vuosikymmentä myöhemmin niillä kaadettiin koko Itä-Euroopan yksipuoluejärjestelmä."

------

https://antimilitaristi.fi/artikkeli/miten-rauhanliikkeen-tulisi-suhtautua-ukrainan-sotaan

Netti-arkistoituna:

https://web.archive.org/web/20230927015517/https://antimilitaristi.fi/artikkeli/miten-rauhanliikkeen-tulisi-suhtautua-ukrainan-sotaan

Niin se oli Neuvostoliitossakin, ignoramus.