Puola väärentää historiaa

Niin, eiköhän joka maassa ole kautta aikojen ollut ikiomat Anonsa.

Silti epärehellistä mennä elvistelemään kuinka meidän pojjat ei totaalisesti murhaillu viattomia, mutta jos oliski niin ois ansainnu sen niinku totaalisesti!! Oikein "AIVAN KAIKISSA" natsien miehittämissä maissa, no MITEN SE OIKEUTTAA MITÄÄN? Eihän poliisikaan katsois hyvällä, tuomarista puhumattakaan, jos minä menisin puukottamaan tyyppejä ja vetoaisin "No AIVAN KAIKISSA kunnissa tuollaista on tapahtunut, lukekaa vaikka uutisia".

Mitenköhän Puolassa nykyään suhtaudutaan Vilnan viemiseen Liettualta ja Puola-Liettua-kriisiin -38? Vai onkohan tyystin hyssyteltyä?

Puolahan vei Vilnan Liettualta ja myöhemmin (siis vuonna 1938, joka oli ennen kuin natsi-Saksa hyökkäsi Puolaan) laittoi uhkavaatimuksen Liettualle, painostaen diplomaattisuhteisiin.

Encyclopedia Britannica ( https://mediabiasfactcheck.com/encyclopedia-britannica/ ) kertoo Vilna-kiistan taustoista. Puna-armeijan vetäytymään pakottaneet puolalaisjoukot miehittivät Vilnan 20. huhtikuuta 1919. Puolan silloinen valtionpäämies, Józef Piłsudski, vaati Liettuaa liittymään Puolaan, mutta liettualaiset kieltäytyivät. Vain Ensimmäisen Maailmansodan Liittoutuneiden Foch-raja hillitsi jännitteiden purkautumisen. Foch-raja erotti Puolan ja Liettuan armeijat sekä jätti Vilnan Puolan puolelle. Puna-armeija valloittu Vilnan uudelleen ja antoi kaupungin takaisin Liettualle 12. heinäkuuta 1920. Myöhemmin väkivaltaisuudet syttyivät taas Puolan ja Liettuan välille, joten Kansainliitto, joka oli perustettu Ensimmäisen Maailmansodan jälkeen, järjesti osittaisen aselevon 7. lokakuuta 1920. Kansainliitto laittoi Vilnan Liettuan hallintaan ja vannotti, että rajakiistat pitää käsitellä neuvotteluin. Tästä piittaamatta kaksi päivää myöhemmin puolalaiskenraali Lucjan Żeligowski ajoi liettualaisjoukot ulos Vilnasta.

https://www.britannica.com/event/Vilnius-dispute

Vuonna -38 Puola painosti Liettuaa diplomaattisuhteisiin, mitä myöhemmin teki toisena natsi-Saksa, kolmantena Neuvostoliitto.

Rikkaasti lähteytetyn Wikipedia-artikkelin "Lue lisää"-osiossa on viittaus George Sakwan artikkeliin aiheesta (Slavonic and East European Review. 55 (2): 204–26).

https://en.wikipedia.org/wiki/1938_Polish_ultimatum_to_Lithuania

Alfred Erich Senn, "THE POLISH ULTIMATUM TO LITHUANIA, MARCH 1938"; Journal of Baltic Studies Vol. 13, No. 2 (1982), s. 144-156

JSTOR-sivustolla ( https://mediabiasfactcheck.com/jstore/ ):

https://www.jstor.org/stable/43211149

Chicagon Loyola-yliopiston Robert A. Vitasin kirjoitus 1938 Puola-Liettua-kriisistä:

https://www.lituanus.org/1984_2/84_2_03.htm

Bogdan Schipor (lähteyttää itse sellaiseen kuin "Romanian Journal for Baltic and Nordic Studies (Revista Română de Studii Baltice şi Nordice)", numero 2(1) / 2010, sivut 83-92)

https://www.researchgate.net/publication/49592288_The_Polish-Lithuanian_Crisis_of_March_1938_Some_Romanian_and_Western_reactions

New York Timesin artikkeleita Puola-Liettuan kriisin ajalta, maksumuurin takana, voi silti katsoa Tor-verkon kautta:

(18.3.1938) "TROOPS ON BORDER; Will March on Kaunas if the Latter Balks at 6-Point Ultimatum"

(18.5.1938) "Poland and Lithuania Resume Vilna Dispute; Link to Nazis Charged"

https://www.nytimesn7cgmftshazwhfgzm37qxb44r64ytbb2dj3x62d2lljsciiyd.onion/1938/03/18/archives/troops-on-border-will-march-on-kaunas-if-the-latter-balks-at-6point.html

https://www.nytimesn7cgmftshazwhfgzm37qxb44r64ytbb2dj3x62d2lljsciiyd.onion/1938/05/18/archives/poland-and-lithuania-resume-vilna-dispute-link-to-nazis-charged.html

Muutama muu Wikipedia-artikkelissa mainittu Puola-Liettuan kriisiin liittyvä New York Timesin artikkeli:

(16.3.1938) ""Reich-Polish Deal Feared in Geneva"

(18.3.1938) ""Poland Sends An Ultimatum"

(20.3.1939) "Nazis are Pleased with Polish "Peace""

(20.3.1939) "Geneva's Anxiety on Poles Persists"

Anonyymi kirjoitti:

Mitenköhän Puolassa nykyään suhtaudutaan Vilnan viemiseen Liettualta ja Puola-Liettua-kriisiin -38? Vai onkohan tyystin hyssyteltyä?

Puolahan vei Vilnan Liettualta ja myöhemmin (siis vuonna 1938, joka oli ennen kuin natsi-Saksa hyökkäsi Puolaan) laittoi uhkavaatimuksen Liettualle, painostaen diplomaattisuhteisiin.

Encyclopedia Britannica ( https://mediabiasfactcheck.com/encyclopedia-britannica/ ) kertoo Vilna-kiistan taustoista. Puna-armeijan vetäytymään pakottaneet puolalaisjoukot miehittivät Vilnan 20. huhtikuuta 1919. Puolan silloinen valtionpäämies, Józef Piłsudski, vaati Liettuaa liittymään Puolaan, mutta liettualaiset kieltäytyivät. Vain Ensimmäisen Maailmansodan Liittoutuneiden Foch-raja hillitsi jännitteiden purkautumisen. Foch-raja erotti Puolan ja Liettuan armeijat sekä jätti Vilnan Puolan puolelle. Puna-armeija valloittu Vilnan uudelleen ja antoi kaupungin takaisin Liettualle 12. heinäkuuta 1920. Myöhemmin väkivaltaisuudet syttyivät taas Puolan ja Liettuan välille, joten Kansainliitto, joka oli perustettu Ensimmäisen Maailmansodan jälkeen, järjesti osittaisen aselevon 7. lokakuuta 1920. Kansainliitto laittoi Vilnan Liettuan hallintaan ja vannotti, että rajakiistat pitää käsitellä neuvotteluin. Tästä piittaamatta kaksi päivää myöhemmin puolalaiskenraali Lucjan Żeligowski ajoi liettualaisjoukot ulos Vilnasta.

https://www.britannica.com/event/Vilnius-dispute

Vuonna -38 Puola painosti Liettuaa diplomaattisuhteisiin, mitä myöhemmin teki toisena natsi-Saksa, kolmantena Neuvostoliitto.

Rikkaasti lähteytetyn Wikipedia-artikkelin "Lue lisää"-osiossa on viittaus George Sakwan artikkeliin aiheesta (Slavonic and East European Review. 55 (2): 204–26).

https://en.wikipedia.org/wiki/1938_Polish_ultimatum_to_Lithuania

Alfred Erich Senn, "THE POLISH ULTIMATUM TO LITHUANIA, MARCH 1938"; Journal of Baltic Studies Vol. 13, No. 2 (1982), s. 144-156

JSTOR-sivustolla ( https://mediabiasfactcheck.com/jstore/ ):

https://www.jstor.org/stable/43211149

Chicagon Loyola-yliopiston Robert A. Vitasin kirjoitus 1938 Puola-Liettua-kriisistä:

https://www.lituanus.org/1984_2/84_2_03.htm

Bogdan Schipor (lähteyttää itse sellaiseen kuin "Romanian Journal for Baltic and Nordic Studies (Revista Română de Studii Baltice şi Nordice)", numero 2(1) / 2010, sivut 83-92)

https://www.researchgate.net/publication/49592288_The_Polish-Lithuanian_Crisis_of_March_1938_Some_Romanian_and_Western_reactions

New York Timesin artikkeleita Puola-Liettuan kriisin ajalta, maksumuurin takana, voi silti katsoa Tor-verkon kautta:

(18.3.1938) "TROOPS ON BORDER; Will March on Kaunas if the Latter Balks at 6-Point Ultimatum"

(18.5.1938) "Poland and Lithuania Resume Vilna Dispute; Link to Nazis Charged"

https://www.nytimesn7cgmftshazwhfgzm37qxb44r64ytbb2dj3x62d2lljsciiyd.onion/1938/03/18/archives/troops-on-border-will-march-on-kaunas-if-the-latter-balks-at-6point.html

https://www.nytimesn7cgmftshazwhfgzm37qxb44r64ytbb2dj3x62d2lljsciiyd.onion/1938/05/18/archives/poland-and-lithuania-resume-vilna-dispute-link-to-nazis-charged.html

Muutama muu Wikipedia-artikkelissa mainittu Puola-Liettuan kriisiin liittyvä New York Timesin artikkeli:

(16.3.1938) ""Reich-Polish Deal Feared in Geneva"

(18.3.1938) ""Poland Sends An Ultimatum"

(20.3.1939) "Nazis are Pleased with Polish "Peace""

(20.3.1939) "Geneva's Anxiety on Poles Persists"

Lue lisää

Tuosta Bogdan Schiporin artikkelista:

(s.85)

"Coincidence or not (7), during the crisis in Austria, there was another conflict in Europe that bothered the Western powers. On March 17, 1938, the Polish minister at Tallinn handed to the Lithuanian minister in the capital of Estonia a notification through which Warsaw asked Lithuania to establish immediate diplomatic relations without prior conditions. The Polish government considered this the only way to solve the problems related to the border between the two states without jeopardizing the peace. Lithuania had 48 hours after the notification was delivered to accept the proposal, and the mutual accreditation of diplomats had to take place until March 31, 1938 at the latest. The Polish proposal was not open for debate or negotiations and its rejection would have given Warsaw the right to ensure its objectives and interests by any means it deemed necessary. (8)"

(s.89)

"The media in Bucharest even put forward the number of 60,000 Polish soldiers as
being mobilized at the border and ready to intervene forcefully in case Lithuania refused to satisfy Warsaw’s demands. Their task according to these reports was to occupy the capital Kaunas as soon as possible and to retreat only when all the Polish demands would have been satisfied (24).

"Moreover, the state of alert of the Polish army was supplemented by many demonstrations that took place all over Poland under the quasi-official slogan “Commander, take us to Kowno!” (25)

"The realistic possibility of such a Polish intervention in force determined Romanian journalists to speculate about the existence of an agreement between Poland and Germany so that, together, the two countries could obtain certain territorial conquests at the expense of Lithuania. This would lead to the settlement of their own bilateral disputes, that is, Poland would have agreed to renounce the Corridor and Danzig, getting, in exchange, a new corridor towards the sea through Lithuania and the port Memel. (26)"

(s.90)

"Even so, the warning Warsaw received from the Western diplomacies – primarily the British one – which I could also identify in the Romanian public opinion, according to which the Polish ultimatum represented a precedent that Berlin could use in the future to expand its influence in the Baltic area to the obvious detriment of Poland, would remain valid and would come true a year later. On March 22, 1939 Lithuania signed an agreement with Germany meant to “strengthen” the relations between the two countries. Through this agreement, the Lithuanian government agreed to relinquish to Germany the sovereignty over the port city of Memel, practically an area of approximately 1,000 square miles, with a population of almost 154,000 people. Thus, Lithuania lost its only access to the sea, even if the German authorities agreed to guarantee a free zone in the port area. Moreover, no possible German compensation was provided for the huge investments made by Lithuania to modernize the port infrastructure and facilities in Memel. Even in these circumstances and despite the fact
that the agreement was signed “half voluntarily, half involuntarily”, the Lithuanian government declared that, generally speaking, they were pleased to sign this document with Germany. (29)"


(s.90-91)

"After the fall of Czechoslovakia and the new Anschluss through which the port Memel was regained, Germany controlled important territories at the northern and the southern borders of Poland. The irony of history is that Poland was the one to contribute, through its action in 1938 to the dissolution of the Czechoslovakian state, as
well as to the weakening of the position of the Baltic States, especially that of Lithuania."

Mutta Puolan historian nolot epäkohdat pitää joko hyssytellä tai selitellä, koska poliittinen korrektius (PC) Puolan marttyyriydestä sanoo niin. Mutta eiköhän "kaikilla mailla"! Niinpä Puolaa ei saa kritisoida, joku voi pahoittaa mielensä.

Anonyymi kirjoitti:

Tuosta Bogdan Schiporin artikkelista:

(s.85)

"Coincidence or not (7), during the crisis in Austria, there was another conflict in Europe that bothered the Western powers. On March 17, 1938, the Polish minister at Tallinn handed to the Lithuanian minister in the capital of Estonia a notification through which Warsaw asked Lithuania to establish immediate diplomatic relations without prior conditions. The Polish government considered this the only way to solve the problems related to the border between the two states without jeopardizing the peace. Lithuania had 48 hours after the notification was delivered to accept the proposal, and the mutual accreditation of diplomats had to take place until March 31, 1938 at the latest. The Polish proposal was not open for debate or negotiations and its rejection would have given Warsaw the right to ensure its objectives and interests by any means it deemed necessary. (8)"

(s.89)

"The media in Bucharest even put forward the number of 60,000 Polish soldiers as
being mobilized at the border and ready to intervene forcefully in case Lithuania refused to satisfy Warsaw’s demands. Their task according to these reports was to occupy the capital Kaunas as soon as possible and to retreat only when all the Polish demands would have been satisfied (24).

"Moreover, the state of alert of the Polish army was supplemented by many demonstrations that took place all over Poland under the quasi-official slogan “Commander, take us to Kowno!” (25)

"The realistic possibility of such a Polish intervention in force determined Romanian journalists to speculate about the existence of an agreement between Poland and Germany so that, together, the two countries could obtain certain territorial conquests at the expense of Lithuania. This would lead to the settlement of their own bilateral disputes, that is, Poland would have agreed to renounce the Corridor and Danzig, getting, in exchange, a new corridor towards the sea through Lithuania and the port Memel. (26)"

(s.90)

"Even so, the warning Warsaw received from the Western diplomacies – primarily the British one – which I could also identify in the Romanian public opinion, according to which the Polish ultimatum represented a precedent that Berlin could use in the future to expand its influence in the Baltic area to the obvious detriment of Poland, would remain valid and would come true a year later. On March 22, 1939 Lithuania signed an agreement with Germany meant to “strengthen” the relations between the two countries. Through this agreement, the Lithuanian government agreed to relinquish to Germany the sovereignty over the port city of Memel, practically an area of approximately 1,000 square miles, with a population of almost 154,000 people. Thus, Lithuania lost its only access to the sea, even if the German authorities agreed to guarantee a free zone in the port area. Moreover, no possible German compensation was provided for the huge investments made by Lithuania to modernize the port infrastructure and facilities in Memel. Even in these circumstances and despite the fact
that the agreement was signed “half voluntarily, half involuntarily”, the Lithuanian government declared that, generally speaking, they were pleased to sign this document with Germany. (29)"


(s.90-91)

"After the fall of Czechoslovakia and the new Anschluss through which the port Memel was regained, Germany controlled important territories at the northern and the southern borders of Poland. The irony of history is that Poland was the one to contribute, through its action in 1938 to the dissolution of the Czechoslovakian state, as
well as to the weakening of the position of the Baltic States, especially that of Lithuania."

Mutta Puolan historian nolot epäkohdat pitää joko hyssytellä tai selitellä, koska poliittinen korrektius (PC) Puolan marttyyriydestä sanoo niin. Mutta eiköhän "kaikilla mailla"! Niinpä Puolaa ei saa kritisoida, joku voi pahoittaa mielensä.

Lue lisää

Tutkimustietoa löytyy kyllä.

https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/14623529908413950?journalCode=cjgr20

David Cymet, "Polish state antisemitism as a major factor leading to the Holocaust";
Journal of Genocide Research, Volume 1 (2), 1999, s. 169 - 212

Sen tosiasian toteaminen, että natsi-Saksa massamurhaili myös puolalaisia "ei ole koko totuus." "Sen ymmärtämistä mitä Holokaustissa perimmillään tapahtui estää paitsi Puolan sotaa edeltävän juutalaisvastaisen politiikan myös sen sodanaikaisen toiminnan huomiotta jättäminen."

David Cymet käsittelee sitä, että Puolan valtio ja kansankunta olivat sitoutuneet kansallisprojektiin eliminoida juutalaiset keskuudestaan, mikä "petasi Hitlerille tietä juutalaisten hävittämiseen". "Miehittäessään Puolaa Saksa tulikin toteuttaneeksi juuri sitä mitä Puola halusi ja mistä Puola oli haaveillut. Puolan systemaattinen menettely juutalaisia kohtaan soljui yhteen Saksan "Viimeisen Ratkaisun" kanssa. Euroopan juutalaisten hävitys taottiin loppuun Puola alasimena, Saksa vasarana."

Anonyymi kirjoitti:

Tutkimustietoa löytyy kyllä.

https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/14623529908413950?journalCode=cjgr20

David Cymet, "Polish state antisemitism as a major factor leading to the Holocaust";
Journal of Genocide Research, Volume 1 (2), 1999, s. 169 - 212

Sen tosiasian toteaminen, että natsi-Saksa massamurhaili myös puolalaisia "ei ole koko totuus." "Sen ymmärtämistä mitä Holokaustissa perimmillään tapahtui estää paitsi Puolan sotaa edeltävän juutalaisvastaisen politiikan myös sen sodanaikaisen toiminnan huomiotta jättäminen."

David Cymet käsittelee sitä, että Puolan valtio ja kansankunta olivat sitoutuneet kansallisprojektiin eliminoida juutalaiset keskuudestaan, mikä "petasi Hitlerille tietä juutalaisten hävittämiseen". "Miehittäessään Puolaa Saksa tulikin toteuttaneeksi juuri sitä mitä Puola halusi ja mistä Puola oli haaveillut. Puolan systemaattinen menettely juutalaisia kohtaan soljui yhteen Saksan "Viimeisen Ratkaisun" kanssa. Euroopan juutalaisten hävitys taottiin loppuun Puola alasimena, Saksa vasarana."

Lue lisää

Mutta tämähän lahtaa satumaisen Puolan pyhän lehmän!

Mihin SINÄ pohjaat historiankieltävän väitteesi? Pullolliseen tyhjää ilmaako? Holokaustinkieltäjäsivustoon, joka väittää koko maailman tutkimustiedon olevan osa miljardien eri maiden ihmisten välistä maailmanlaajuista väärentelysalaliittoa? Saitko taas historiasta nelosen?

Anonyymi kirjoitti:

Mutta tämähän lahtaa satumaisen Puolan pyhän lehmän!

Tulihan se Puola pelanneeksi myös Neuvostoliiton pussiin.

Jo Puola-Ukrainan sodan aikoihin Józef Hallerin Siniarmeijan (60 000 puolalaisen sotajoukon, mukana kokeneita ranskalaisupseereita) piti taistella Neuvostoliiton puna-armeijaa vastaan. Siniarmeijan kohteeksi joutuivatkin ukrainalaiset (jotka olivat siis aloittaneet bolsevikkeja vastaan taistelun vuotta aiemmin kuin puolalaisjoukot), koska "puolalaiset väittivät ukrainalaisia bolsevikki-puoltajiksi". [53]

https://en.wikipedia.org/wiki/Polish–Ukrainian_War#Ukrainian_collapse


[53] Orest Subtelny; "Ukraine: A History" University of Toronto Press; s. 370 ( https://archive.org/details/ukrainehistory00subt_0/page/370/mode/2up )

"Ranskassa puolalaisista sotavangeista muodostettua 60 000-päistä, äärimmäisen hyvin aseistettua [Kenraali Józef Hallerin] armeijaa johtivat lähinnä ranskalaiset upseerit. Vaikka Entente lähetti [Hallerin Siniarmeijan] Puolaan taistelemaan Bolsevikkeja vastaan, se ottikin kohteekseen ukrainalaiset, väittäen kaikkia ukrainalaisia Bolsevikeiksi tai vastaavanlaisiksi."

Sitäkin hyssytellään miten Puolan tekemä länsi-Ukrainan valtaus vei ukrainalaisjoukkojen huomiota sieltä missä olisi tarvittu bolsevikki-invaasion torjumiseen. Aika paljonkin on väliä!

"Tunnetun sotienvälisen ajan puolalaistiedottajan mukaan Puola-Ukrainan sota pääasiallinen syy miksei Ukrainan valtion muodostaminen onnistunut Kiovassa vuoden 1918 möyhäiseltä jälkipuolelta vuoden 1919 varhaiselle alkupuolelle. Sinä kriittisenä ajanjaksona suuret, kurilliset ja kommunistivaikutteille immuunit galizialaisvoimat olisivat painaneet vallan tasapainon ukrainalaisvaltion eduksi. Sen sijaan kaikki resurssit keskittyivät Galizian kotimaan puolustukseen. Kun länsi-Ukrainan voimat siirtyivät vuoden 1919 kesällä jouduttuaan alakynteen puolalaisia vastaan, venäläiset joukot olivat kasvaneet merkittävästi eikä galizialaisten panos ollut enää ratkaiseva."

[104] Peter J. Potichnyj (1980). Poland and Ukraine, Past and Present. Hamilton: Canadian Institute of Ukrainian Studies, McMaster University. s. 21–22

https://en.wikipedia.org/wiki/Polish–Ukrainian_War#Legacy

JA......

Kaiken tämänkin jälkeen puolalaisvoimat tapattivat ukrainalaisjoukkoja PUOLAN OMILLA LEIREILLÄ - eli siis ukrainalaisjoukkoja, jotka olivat aloittaneet bolsevikkeja vastaan puolustamisen vuotta aiemmin JA sen jälkeen menettäneet Ukrainan samalle hyökkääjälle.

Liian noloa historiaa Puolan kannalta?

"[Puola-Ukrainan sodan] jälkeen vuosina 1920-1921, Puolan hallitus sijoitti yli satatuhatta ihmistä [103] leireihin (joita on usein luonnehdity eristysleireiksi [104] ja toisinaan jopa keskitysleireiksi [105] ). Monesti vangit jätettiin ilman ruokaa ja lääkintähoitoa. Jotkut kuolivat nälkään tai tauteihin tai tappoivat itsensä. Uhreihin kuului Ukrainan sotilaiden ja upseereiden lisäksi myös Ukrainan aatetta tukeneita pappeja, lakimiehiä ja lääkäreitä. [106] Näissä" Puolan "leireissä määräksi on arvioitu 20 000 (tauteihin) [107] tai 30 000 (ylipäätään). [104]"

[103] Myroslav Shkandrij. (2015) Ukrainian Nationalism: Politics, Ideology, and Literature, 1929-1956. New Haven: Yale University Press s. 19

[104] Christopher Mick. (2016). Lemberg, Lwow, and Lviv 1914-1947: Violence and Ethnicity in a Contested City Purdue University Press s. 210

[105] http://www.encyclopediaofukraine.com/display.asp?linkpath=pages\C\O\Concentrationcamps.htm Ukrainan Internet-Ensyklopedia; Alunperin julkaistu Ukrainan Ensyklopediassa, vol. 1 (1984). University of Toronto Press

[106] Sama kuin referenssi 103, mutta spesifimmin lainattu, mukaanlukien seuraava: "Eristettyjen joukossa oli myös Ukrainan itsenäisyyttä tukeneita juutalaisia ja muita kansallisuuksia. Juutalaisia päätyi silminnäkijöiksi murhaamiselle ja kaltoinkohtelulle."

[107] Jochen Böhler. (2019). Civil War in Central Europe, 1918-1921: The Reconstruction of Poland. Oxford University Press, s. 81: "100,000 ukrainalaista sittemmin eristettiin lopulta [Puola-Ukrainan sodan voittaneen] Puolan armeijan leireihin. Viidesosa vangeista menehtyi tarttuviin tauteihin."

https://en.wikipedia.org/wiki/Polish–Ukrainian_War#Aftermath

Ukrainalaiset taistelivat siis kahta hyökkääjää vastaan ja menettivät maansa Puolan harhautuksen takia, minkä johdosta Ukraina joutui kärsimään mm. Neuvostoliiton kollektivisoinnin aiheuttaman nälänhädän (usein unohdetun Kazakhstanin ohella). Jos mitään Ukrainahan on kärsinyt ENEMMÄN kuin Puola sen jälkeen, kun Puolan sotilasvoimat itse joutuivat joukkomurhatuiksi Katynissä. (Puolan tapauksessa tosin ihmetyttää miten kokonainen sotilasjohto jäi Neuvostoliiton vangeiksi.)

Anonyymi kirjoitti:

Mutta tämähän lahtaa satumaisen Puolan pyhän lehmän!

Mitä sanookaan UCLA:n (University of California, Los Angeles) professori George Ginsburgs Puolan tekemästä länsi-Ukrainan kaappauksesta?

(Lähde: The American Journal of International Law 52 (1), s. 69 - 84; "A Case Study in the Soviet Use of International Law: Eastern Poland in 1939", s. 80)

"...theoretically the U.S.S.R. still retains a better claim than Poland to the incorporated territories on the basis of the principle of national self-determination, if the ethnic composition of the area's population is taken into account. For, though the Soviet title rests on a plebiscite of doubtful validity, the Polish one derives from a direct act of force and military conquest, not even remotely claiming parentage with the concept of national self-determination."

Anonyymi kirjoitti:

Mutta tämähän lahtaa satumaisen Puolan pyhän lehmän!

Ketjusta "Puolalaisten ja ukrainalaisten molemminpuoliset verilöylyt toisen maailmansodan aikaan":

https://keskustelu.suomi24.fi/t/17298569/puolalaisten-ja-ukrainalaisten-molemminpuoliset-veriloylyt-toisen-maailmansodan-aikaan#comment-114600458

"Yhdysvaltojen Valtionosaston deklassifioitu dokumentti "Juutalaiset Puolassa vapautuksen jälkeen" (Jews in Poland since liberation) vuodelta 1946 kertoo puolalaisten kohdelleen juutalaisia sodan jälkeen niin kaltoin, että monet juutalaiset pakenivat mieluummin amerikkalaisten miehittämälle Saksan vyöhykkeelle.

Jo ennen vuotta 1939 - vuoden 1919 jälkeen - monella Puolan poliittisella puolueella ilmeni antisemitismiä. Erilliset oikeistolaisryhmätkin harjoittivat juutalaisvastaisia aktiviteetteja. Jopa Katolisen Kirkon johtajat kuten kardinaali Hlond suosivat juutalaisten ekonomista boikottia.

Myöhemmin kenraali Vladislav Andersin armeijasta jopa pakeni juutalaisia loikatakseen muihin Liittoutuneiden armeijoihin, sellaisiin mittoihin Andersin alla antisemitismi kasvoi.

Sotaa edeltävän Puolan juutalaisvastaisuus altisti monet puolalaiset natsien rotuteorioiden hyväksymiselle. Näistä rotuteorioista jäi vahva jälki natsien vetäydyttyä."

https://www.jpost.com/Diaspora/1946-US-document-reveals-Poles-treated-Jews-as-badly-as-Germans-did-543940

Anonyymi kirjoitti:

Silti epärehellistä mennä elvistelemään kuinka meidän pojjat ei totaalisesti murhaillu viattomia, mutta jos oliski niin ois ansainnu sen niinku totaalisesti!! Oikein "AIVAN KAIKISSA" natsien miehittämissä maissa, no MITEN SE OIKEUTTAA MITÄÄN? Eihän poliisikaan katsois hyvällä, tuomarista puhumattakaan, jos minä menisin puukottamaan tyyppejä ja vetoaisin "No AIVAN KAIKISSA kunnissa tuollaista on tapahtunut, lukekaa vaikka uutisia".

Lue lisää

"Sotilaan tilinpäätös" ( Tuompo, W. E.; WSOy, 1967 ) -kirjan esipuheessa kirjan kustantaja valittelee kuinka Tuompo joutui Tukholmassa kirjoittamaan muistelmansa ilman asianmukaisia lähteitä. Muistelmat tarkistettiin kuitenkin eräiltä osin ennen julkaisua ja tämäkin julkaistiin 10 vuotta hänen kuolemansa jälkeen. Jälkimmäinen osa eli "Päiväkirjani päämajasta 1941-1944" ( Tuompo, W. E.; WSOY, 1969 ) julkaistiin toimitettuna parin vuoden kuluttua.

"Sotilaan tilinpäätös" ( Tuompo, W. E.; WSOy, 1967 ) -kirjan erikoisin juttu löytyy kuitenkin kappaleesta "Rajavartiostojen päällikkö", jossa Tuompo kertoo tekemästään vierailusta Puolaan vuonna 1937 ollessaan Suomen Rajavartioston päällikkönä.

Sivu 162:

"Varsinaisesta rajamatkasta en käy tässä yksityiskohtaisesti kertomaan. Raja on aina raja. Rajaseudun venäläisasutuksesta johtui, että sen tehokas vartioiminen eteläisissä naapurimaissamme oli vaikeaa. Puolan itärajalla oli sitä paitsi valtavan suuria juutalaiskyliä, kurjempia kuin missään muualla olin milloinkaan nähnyt, köyhiä ja sanomattoman likaisia. Ymmärsin vasta nyt, miten vaikea juutalaiskysymys oli Puolalle. Laskettiinhan heitä olevan maassa yli 3 milj."

Mikä "juutalaiskysymys"? Ei Suomessa, Puolassa, Saksassa eikä missään muualla olisi pitänyt olla mitään "j-kysymystä"! Oli vuosi 1937, kiihkeimmän juutalaisvihan aikaa Saksassa, vaikka vuoden -38 Kristalliyökin (Kristallnacht) oli edessäpäin.

Miksi Tuompo kirjoitti tuollaista vuonna 1937?

Anonyymi kirjoitti:

"Sotilaan tilinpäätös" ( Tuompo, W. E.; WSOy, 1967 ) -kirjan esipuheessa kirjan kustantaja valittelee kuinka Tuompo joutui Tukholmassa kirjoittamaan muistelmansa ilman asianmukaisia lähteitä. Muistelmat tarkistettiin kuitenkin eräiltä osin ennen julkaisua ja tämäkin julkaistiin 10 vuotta hänen kuolemansa jälkeen. Jälkimmäinen osa eli "Päiväkirjani päämajasta 1941-1944" ( Tuompo, W. E.; WSOY, 1969 ) julkaistiin toimitettuna parin vuoden kuluttua.

"Sotilaan tilinpäätös" ( Tuompo, W. E.; WSOy, 1967 ) -kirjan erikoisin juttu löytyy kuitenkin kappaleesta "Rajavartiostojen päällikkö", jossa Tuompo kertoo tekemästään vierailusta Puolaan vuonna 1937 ollessaan Suomen Rajavartioston päällikkönä.

Sivu 162:

"Varsinaisesta rajamatkasta en käy tässä yksityiskohtaisesti kertomaan. Raja on aina raja. Rajaseudun venäläisasutuksesta johtui, että sen tehokas vartioiminen eteläisissä naapurimaissamme oli vaikeaa. Puolan itärajalla oli sitä paitsi valtavan suuria juutalaiskyliä, kurjempia kuin missään muualla olin milloinkaan nähnyt, köyhiä ja sanomattoman likaisia. Ymmärsin vasta nyt, miten vaikea juutalaiskysymys oli Puolalle. Laskettiinhan heitä olevan maassa yli 3 milj."

Mikä "juutalaiskysymys"? Ei Suomessa, Puolassa, Saksassa eikä missään muualla olisi pitänyt olla mitään "j-kysymystä"! Oli vuosi 1937, kiihkeimmän juutalaisvihan aikaa Saksassa, vaikka vuoden -38 Kristalliyökin (Kristallnacht) oli edessäpäin.

Miksi Tuompo kirjoitti tuollaista vuonna 1937?

Lue lisää

Hän kirjoitti Galitsian todellisuudesta. Myös Mannerheim sanoo siellä juutalaistahoilla olleen kaikki valta kaikesta

Anonyymi kirjoitti:

Ketjusta "Puolalaisten ja ukrainalaisten molemminpuoliset verilöylyt toisen maailmansodan aikaan":

https://keskustelu.suomi24.fi/t/17298569/puolalaisten-ja-ukrainalaisten-molemminpuoliset-veriloylyt-toisen-maailmansodan-aikaan#comment-114600458

"Yhdysvaltojen Valtionosaston deklassifioitu dokumentti "Juutalaiset Puolassa vapautuksen jälkeen" (Jews in Poland since liberation) vuodelta 1946 kertoo puolalaisten kohdelleen juutalaisia sodan jälkeen niin kaltoin, että monet juutalaiset pakenivat mieluummin amerikkalaisten miehittämälle Saksan vyöhykkeelle.

Jo ennen vuotta 1939 - vuoden 1919 jälkeen - monella Puolan poliittisella puolueella ilmeni antisemitismiä. Erilliset oikeistolaisryhmätkin harjoittivat juutalaisvastaisia aktiviteetteja. Jopa Katolisen Kirkon johtajat kuten kardinaali Hlond suosivat juutalaisten ekonomista boikottia.

Myöhemmin kenraali Vladislav Andersin armeijasta jopa pakeni juutalaisia loikatakseen muihin Liittoutuneiden armeijoihin, sellaisiin mittoihin Andersin alla antisemitismi kasvoi.

Sotaa edeltävän Puolan juutalaisvastaisuus altisti monet puolalaiset natsien rotuteorioiden hyväksymiselle. Näistä rotuteorioista jäi vahva jälki natsien vetäydyttyä."

https://www.jpost.com/Diaspora/1946-US-document-reveals-Poles-treated-Jews-as-badly-as-Germans-did-543940

Lue lisää

Toisaalta Puolan ja muiden itäblokin maiden hallinnon ylin kerros ja salaisen poliisin johto koostuivat Neuvostoliitosta tuoduista juutalaisista Sozhenitsynin mukaan. Tuo amerikkalainen dokumentti saattaa olla myös Morgenthaun poikien säveltämä

Anonyymi kirjoitti:

Hän kirjoitti Galitsian todellisuudesta. Myös Mannerheim sanoo siellä juutalaistahoilla olleen kaikki valta kaikesta

Tarkempi sitaatti tarvitaan! Onko tuttu käsite, herra/rouva/mikälie juutalaisvihaaja? 🤭

Anonyymi kirjoitti:

Tarkempi sitaatti tarvitaan! Onko tuttu käsite, herra/rouva/mikälie juutalaisvihaaja? 🤭

Logiikkasi mukaan siis Mannerheim oli juutalaisvihaaja, jos tämmöistä kirjoitti? Tai Teemu Keskisarja, joka sanoi Mannerheimin näin kirjoittaneen. Taio ikeastaan siten, että Mannerheimin mukaan kauhtanaan puettu juutalainen määräsi kaikesta Galitsiassa

Anonyymi kirjoitti:

Logiikkasi mukaan siis Mannerheim oli juutalaisvihaaja, jos tämmöistä kirjoitti? Tai Teemu Keskisarja, joka sanoi Mannerheimin näin kirjoittaneen. Taio ikeastaan siten, että Mannerheimin mukaan kauhtanaan puettu juutalainen määräsi kaikesta Galitsiassa

Lue lisää

Sinuahan tässä sanottiin. Tarkempaa sitaattia odotellessa....... vai oliko tällainen käsite uusi juttu?🤭

Anonyymi kirjoitti:

Tarkempi sitaatti tarvitaan! Onko tuttu käsite, herra/rouva/mikälie juutalaisvihaaja? 🤭

Kyllä Keskisarjan tuoreehkossa Marskikirjassa sanotaan juuri noin

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä Keskisarjan tuoreehkossa Marskikirjassa sanotaan juuri noin

Sitten sitä tarkempaa sitaattia - JOS OSAAT.

Anonyymi kirjoitti:

Tulihan se Puola pelanneeksi myös Neuvostoliiton pussiin.

Jo Puola-Ukrainan sodan aikoihin Józef Hallerin Siniarmeijan (60 000 puolalaisen sotajoukon, mukana kokeneita ranskalaisupseereita) piti taistella Neuvostoliiton puna-armeijaa vastaan. Siniarmeijan kohteeksi joutuivatkin ukrainalaiset (jotka olivat siis aloittaneet bolsevikkeja vastaan taistelun vuotta aiemmin kuin puolalaisjoukot), koska "puolalaiset väittivät ukrainalaisia bolsevikki-puoltajiksi". [53]

https://en.wikipedia.org/wiki/Polish–Ukrainian_War#Ukrainian_collapse


[53] Orest Subtelny; "Ukraine: A History" University of Toronto Press; s. 370 ( https://archive.org/details/ukrainehistory00subt_0/page/370/mode/2up )

"Ranskassa puolalaisista sotavangeista muodostettua 60 000-päistä, äärimmäisen hyvin aseistettua [Kenraali Józef Hallerin] armeijaa johtivat lähinnä ranskalaiset upseerit. Vaikka Entente lähetti [Hallerin Siniarmeijan] Puolaan taistelemaan Bolsevikkeja vastaan, se ottikin kohteekseen ukrainalaiset, väittäen kaikkia ukrainalaisia Bolsevikeiksi tai vastaavanlaisiksi."

Sitäkin hyssytellään miten Puolan tekemä länsi-Ukrainan valtaus vei ukrainalaisjoukkojen huomiota sieltä missä olisi tarvittu bolsevikki-invaasion torjumiseen. Aika paljonkin on väliä!

"Tunnetun sotienvälisen ajan puolalaistiedottajan mukaan Puola-Ukrainan sota pääasiallinen syy miksei Ukrainan valtion muodostaminen onnistunut Kiovassa vuoden 1918 möyhäiseltä jälkipuolelta vuoden 1919 varhaiselle alkupuolelle. Sinä kriittisenä ajanjaksona suuret, kurilliset ja kommunistivaikutteille immuunit galizialaisvoimat olisivat painaneet vallan tasapainon ukrainalaisvaltion eduksi. Sen sijaan kaikki resurssit keskittyivät Galizian kotimaan puolustukseen. Kun länsi-Ukrainan voimat siirtyivät vuoden 1919 kesällä jouduttuaan alakynteen puolalaisia vastaan, venäläiset joukot olivat kasvaneet merkittävästi eikä galizialaisten panos ollut enää ratkaiseva."

[104] Peter J. Potichnyj (1980). Poland and Ukraine, Past and Present. Hamilton: Canadian Institute of Ukrainian Studies, McMaster University. s. 21–22

https://en.wikipedia.org/wiki/Polish–Ukrainian_War#Legacy

JA......

Kaiken tämänkin jälkeen puolalaisvoimat tapattivat ukrainalaisjoukkoja PUOLAN OMILLA LEIREILLÄ - eli siis ukrainalaisjoukkoja, jotka olivat aloittaneet bolsevikkeja vastaan puolustamisen vuotta aiemmin JA sen jälkeen menettäneet Ukrainan samalle hyökkääjälle.

Liian noloa historiaa Puolan kannalta?

"[Puola-Ukrainan sodan] jälkeen vuosina 1920-1921, Puolan hallitus sijoitti yli satatuhatta ihmistä [103] leireihin (joita on usein luonnehdity eristysleireiksi [104] ja toisinaan jopa keskitysleireiksi [105] ). Monesti vangit jätettiin ilman ruokaa ja lääkintähoitoa. Jotkut kuolivat nälkään tai tauteihin tai tappoivat itsensä. Uhreihin kuului Ukrainan sotilaiden ja upseereiden lisäksi myös Ukrainan aatetta tukeneita pappeja, lakimiehiä ja lääkäreitä. [106] Näissä" Puolan "leireissä määräksi on arvioitu 20 000 (tauteihin) [107] tai 30 000 (ylipäätään). [104]"

[103] Myroslav Shkandrij. (2015) Ukrainian Nationalism: Politics, Ideology, and Literature, 1929-1956. New Haven: Yale University Press s. 19

[104] Christopher Mick. (2016). Lemberg, Lwow, and Lviv 1914-1947: Violence and Ethnicity in a Contested City Purdue University Press s. 210

[105] http://www.encyclopediaofukraine.com/display.asp?linkpath=pages\C\O\Concentrationcamps.htm Ukrainan Internet-Ensyklopedia; Alunperin julkaistu Ukrainan Ensyklopediassa, vol. 1 (1984). University of Toronto Press

[106] Sama kuin referenssi 103, mutta spesifimmin lainattu, mukaanlukien seuraava: "Eristettyjen joukossa oli myös Ukrainan itsenäisyyttä tukeneita juutalaisia ja muita kansallisuuksia. Juutalaisia päätyi silminnäkijöiksi murhaamiselle ja kaltoinkohtelulle."

[107] Jochen Böhler. (2019). Civil War in Central Europe, 1918-1921: The Reconstruction of Poland. Oxford University Press, s. 81: "100,000 ukrainalaista sittemmin eristettiin lopulta [Puola-Ukrainan sodan voittaneen] Puolan armeijan leireihin. Viidesosa vangeista menehtyi tarttuviin tauteihin."

https://en.wikipedia.org/wiki/Polish–Ukrainian_War#Aftermath

Ukrainalaiset taistelivat siis kahta hyökkääjää vastaan ja menettivät maansa Puolan harhautuksen takia, minkä johdosta Ukraina joutui kärsimään mm. Neuvostoliiton kollektivisoinnin aiheuttaman nälänhädän (usein unohdetun Kazakhstanin ohella). Jos mitään Ukrainahan on kärsinyt ENEMMÄN kuin Puola sen jälkeen, kun Puolan sotilasvoimat itse joutuivat joukkomurhatuiksi Katynissä. (Puolan tapauksessa tosin ihmetyttää miten kokonainen sotilasjohto jäi Neuvostoliiton vangeiksi.)

Lue lisää

Murhasihan ne puolalaiset myös ukrainalaisia ja tämä jo ennen Saksan hyökkäystä Puolaan!

Ketjusta "Puolalaisten ja ukrainalaisten molemminpuoliset verilöylyt toisen maailmansodan aikaan":

https://keskustelu.suomi24.fi/t/17298569/puolalaisten-ja-ukrainalaisten-molemminpuoliset-veriloylyt-toisen-maailmansodan-aikaan#comment-112603657

"Historioitsija Jeffrey Burds on kommentoinut Timothy Snyderin artikkelia, viitaten Alexander Motyliin kuvaillessaan puolalaisen vallan ukrainalaisvastaisia vainoja vuosilta 1934 -1938 ELI ENNEN KUIN NATSI-SAKSA EHTI HYÖKÄTÄ PUOLAAN.

https://www.people.fas.harvard.edu/~hpcws/comment13.htm

"Alexander Motyl on kuvaillut Ukrainan väkivaltaisen Puolan vallan vastustamisen juuria.[3]

(Burdsin lähteytys [3]:

*Alexander J. Motyl, "The Turn to the Right: The Ideological Origins and Development of Ukrainian Nationalism", 1919-1929_ (Boulder: East European Monographs, 1980)

*Alexander J. Motyl, "Ukrainian Nationalist Political Violence in Inter-War Poland," _East European Quarterly_ XIX (March, 1985), s. 45-55. )

Mutta etnisten puolalaisten julmuudesta etnisiä ukrainalaisia kohtaan keskustellaan harvoin tarkoitushakuisten kansallismielisten kertomusten ulkopuolella. Yleisin ja voimakkain väkivalta tapahtui ukrainalaisvastaisissa vainoissa vuosina 1934-1938.

Tätä varten meidän ei valitettavasti tarvitse luottaa pelkästään Puolan tai Ukrainan selostuksiin. Monsignor tohtori Philippe Cortesi, paavin nuncio Varsovassa, tuomitsi väkivallan yksityisellä kirjeellä Puolan sisäministerille, joka koski jo äkkiseltään yksittäistä tällaista tapahtumaa 2.-3. marraskuuta 1938. En-De:n ("Kansallisen Demokratian"), tulisieluisen puolalais-isänmaallis-kansallismielisen järjestön, puolalaiset jäsenet hyökkäsivät ukrainalaisten opiskelijoiden kimppuun näiden Varsovassa sijaitsevissa asuntoloissa, puolalaisten poliisivoimien estämättä. Poliisit seisoivat sivussa julmaa väkivaltaa seuraten ja odottivat mellakoiden loppumista pidättääkseen ukrainalaisia opiskelijoita rauhan häirinnästä. Useita ukrainalaisia instituutteja vastaan hyökättiin, minkä jälkeen "hyökkääjät tuhosivat kaiken käsiinsä saamansa". Puolalaiset kansallismieliskiihkosieluiset" tuhosivat ukrainalaisen kaupan sytyttämällä sen sisätilat tuleen ennen kuin heittivät kirkuvan nuoren ukrainalaisnaisen liekkeihin. Pahin väkivalta tapahtui Ukrainan katolisessa seminaarissa vain 200 metrin päässä Puolan valtionpoliisin keskustoimistosta. Puolalainen väkijoukko teki ikonoklastisessa raivossaan korjaamatonta vahinkoa Ukrainan kirkon sisätiloihin, turmellen ikoneja ja tuhoten arvokkaan Pyhän Pietarin muotokuvan. Seminaari tuhoutui, kun vihainen puolalainen joukko heitti järjestelmällisesti hajottaneidensa huonekalujen palasia rikkoutuneiden ikkunoiden läpi alla oleville kaduille. Kaikkiaan ainakin kahdeksan ukrainalaista joutui sairaalahoitoon vakavien vammojen vuoksi ja kaksi menehtyi. Tavanomaisen politiikkansa mukaisesti Puolan virallinen lehdistö vaikeni salaperäisesti tällaisista tapauksista. Mahdollisuuksien salliessa Puolan poliisi takavarikoi ja tukahdutti Ukrainan maanalaiset sanomalehdet ja julkaisut, joissa tapauksista keskusteltiin.

"Laajempi kokonaiskuva puolalaisten ja ukrainalaisten välisten etnisten konfliktien historiasta Galiciassa antaa meille mahdollisuuden välttää painottamasta liikaa yksittäisiä tapahtumia (kuten Volhynian terroria vuonna 1943 ja Puolan terroria vuonna 1947) ja sen sijaan nähdä miten molemmat etniset ryhmät tarttuivat tilaisuuteen hyödyntää eurooppalaista geopolitiikaa 1930- ja 1940-luvuilla sekä peräkkäisiä ulkomaisia miehityshallintoja lisätäkseen vaikutusvaltaansa Galiciassa. Mitä enemmän tutkin Galiciaa, sitä enemmän tulen siihen johtopäätökseen, että *määrittävä asia* ei ollut Neuvostoliiton tai Saksan miehitys ja sota, vaan sisällissota etnisten ukrainalaisten ja etnisten puolalaisten välillä. Tässä skenaariossa alueen etninen puhdistus ei ollut tuotosta pelkästään saksalaisten miehityksestä (perinteinen fiktio) eikä se perustunut vain kansantajunnassa syvään juurtuneeseen antisemitismiin (alueellisesti mukautettu Goldhagenin teesi), vaan sitä ajoi myös etninen tausta Ukrainan ja Puolan visioineen sodanjälkeisen Galician kohtalosta. Etninen puhdistus oli yksi monista aseista kaikkien arsenaaleissa, jotka taistelivat alueen hallinnasta eikä yksikään päätoimija (juutalaiset poisluettuna) voinut vastustaa kiusausta saada helppoa voittoa etnis-peräisin menettelytavoin." "

Eli puolalaisten ja ukrainalaisten vihamielisyydet eivät palaudu natsi-Saksan ja Neuvostoliiton miehityksiin, vaikka molemmat miehittäjät pystyivät hyväksikäyttämään kyseisiä vihamielisyyksiä.

Alkaa se kokonaiskuvakin näyttää vielä surullisemmalta kuin mitä yleisesti kerrotaan. Jatkuvaa verilöylyä ja massakarkoittelua puolin toisin. Erittäin surullista.

Anonyymi kirjoitti:

Sitten sitä tarkempaa sitaattia - JOS OSAAT.

Kyllä tuo oli tarkka sitaatti. Mikä tässä asiassa nyt on niin arkaluontoista?

Tipale kirjoitti:

Niin, eiköhän joka maassa ole kautta aikojen ollut ikiomat Anonsa.

Heitä kutsuttiin siihen quislingeiksi norjalaisen tunnetun natsimielisen poliitikon mukaan. Quislingillä oli ilmeisesti ratkaiseva osuus siihen, että Saksa uskaltautui miehittämään Norjan. Operaatiohan oli Saksan silloisilla voimilla hyvin haastava ja riskialtis ja oli lähellä päättyä osatappioon Narvikissa, jossa liittoutuneiden retkikunta yhdessä norjalaisten kanssa työnsi saksalaisen Ruotsin rajaa vasten. Ainoastaan Saksan länsirintamalla aloittama hyökkäys pelasti saksalaiset, jotka jo suunnittelivat internoitumista Ruotsiin. Läpimurto Ardenneilla johti siihen, että liittoutuneet päättivät vetää kaikki joukkonsa pois Norjasta välittömästi. En tiedä, ehtivätkö vetäytyneet joukot mukaan taisteluun Ranskasta, mutta vaikka olisivat ehtineet, oli ratkaisu ainakin minun mielestäni typerä virhe. Se avasi saksalaislle Narvikin huoltoreitin ilmaiseksi. Liittoutuneet olisivat täysin varmasti voittaneet taistelun siellä riippumatta länsirintaman tapahtumista ja Saksan olisi pitänyt voitettuaan Ranskassa keskittää huomattava määrä uusia voimia Narvikin alueelle vallatakseen takaisin. Britannian laivasto hallitsi edelleen meriä ja sen ilmavoimat olivat hyvinkin taistelykykyiset, joten liittoutuneilla olisi ollut mahdollista tuottaa jopa tuntuviakin tappioita saksalaisille siinä vaiheessa.

Länsimaisilla demokratioilla on ollut tapana olla liian varovaisia, kuten nytkin nähdään Ukrainassa. Saksan menestys sodan alussa perustui röyhkeyteen ja yllättävyyteen. Saksa otti suuria riskejä, jotka se sitten osin onnellakin (kuten tuo Narvikin taistelu) onnistui kääntämään edukseen. Tosin liittoutuneiden vahvistuessa ja alkaessa tajuta, että he itse lepsuilullaan ja pelokkuudellaan ovat antaneet Saksalle liikaa mahdollisuuksia, tilanne alkoi muuttua.

Onpa jotkut aivan vakavasti otettavat sotahistorian tutkijat olleet sitä mieltä, että sama liika varoivaisuus vaivasi myös Suomea, uskokaa tai älkää, vuonna 1941. Se tiedetään, että Airo kannatti Sorokan valtaamista 1942, sen hän on sanonut itse TV-haastattelussakin, joka tehtiin 1970-luvulla.

Mutta on myös sanottu, että tappiomme 1941 olisivat olleet pienemmät, jos hyökkäyksemme olisi aloitettu yhtä aikaa koko rintamalla ja ehkä muutenkin jo aiemmin. Meillä oli selvä ylivoima, eikä joukkoja alkuvaiheessa tarvinnut siirtää eikä siirrelty suunnalta toiselle, joten ajallinen porrastaminen oli turhaa. Se antoi venäläisille aikaa kaivautua lujiin asemiin niillä suunnilla, joilla hyökkäys alkoi myöhemmin ja niinpä esim Länsi.Kannaksen takaisinvaltauksen alkuvaiheessa tappiot olivat todella kovia. Jos hyökkäys Viipurin saartamiseksi olisi aloitettu samaan aikaan kuin läpimurto kohti Tolvajärveä ja Loimolaa, olisi vastassa ollut vähemmän miinoituksia ja kaivettuja asemia.

Kukapa tietää, ehkä näin olisi ollutkin. Hyökkäyksen ajallinen porrastaminen tehtiin ilmeisesti poliittisten riskien minimoiseksi. Kukin osavaihe oli sidottu saksalaisten menestykseen ja siitä oli kyllä sotilaallisestikin se etu, että saksalaisten hyökkäyksen edetessä venäläiset joutuivat siirtämään vähistäkin joukoistaan osan pois meidän joukkojemme edestä yrittäessään saada saksalaisten paljon uhkaavampaa etenemistä pysähtymään. Minusta vaikuttaa, että porrastus olisi ollut Mannerheimin käsialaa (kuten oli Sorokan operaation peruminenkin). Se sovittiin jo saksalaisten kanssa käydyissä neuvotteluissa 1941.

Anonyymi kirjoitti:

Heitä kutsuttiin siihen quislingeiksi norjalaisen tunnetun natsimielisen poliitikon mukaan. Quislingillä oli ilmeisesti ratkaiseva osuus siihen, että Saksa uskaltautui miehittämään Norjan. Operaatiohan oli Saksan silloisilla voimilla hyvin haastava ja riskialtis ja oli lähellä päättyä osatappioon Narvikissa, jossa liittoutuneiden retkikunta yhdessä norjalaisten kanssa työnsi saksalaisen Ruotsin rajaa vasten. Ainoastaan Saksan länsirintamalla aloittama hyökkäys pelasti saksalaiset, jotka jo suunnittelivat internoitumista Ruotsiin. Läpimurto Ardenneilla johti siihen, että liittoutuneet päättivät vetää kaikki joukkonsa pois Norjasta välittömästi. En tiedä, ehtivätkö vetäytyneet joukot mukaan taisteluun Ranskasta, mutta vaikka olisivat ehtineet, oli ratkaisu ainakin minun mielestäni typerä virhe. Se avasi saksalaislle Narvikin huoltoreitin ilmaiseksi. Liittoutuneet olisivat täysin varmasti voittaneet taistelun siellä riippumatta länsirintaman tapahtumista ja Saksan olisi pitänyt voitettuaan Ranskassa keskittää huomattava määrä uusia voimia Narvikin alueelle vallatakseen takaisin. Britannian laivasto hallitsi edelleen meriä ja sen ilmavoimat olivat hyvinkin taistelykykyiset, joten liittoutuneilla olisi ollut mahdollista tuottaa jopa tuntuviakin tappioita saksalaisille siinä vaiheessa.

Länsimaisilla demokratioilla on ollut tapana olla liian varovaisia, kuten nytkin nähdään Ukrainassa. Saksan menestys sodan alussa perustui röyhkeyteen ja yllättävyyteen. Saksa otti suuria riskejä, jotka se sitten osin onnellakin (kuten tuo Narvikin taistelu) onnistui kääntämään edukseen. Tosin liittoutuneiden vahvistuessa ja alkaessa tajuta, että he itse lepsuilullaan ja pelokkuudellaan ovat antaneet Saksalle liikaa mahdollisuuksia, tilanne alkoi muuttua.

Onpa jotkut aivan vakavasti otettavat sotahistorian tutkijat olleet sitä mieltä, että sama liika varoivaisuus vaivasi myös Suomea, uskokaa tai älkää, vuonna 1941. Se tiedetään, että Airo kannatti Sorokan valtaamista 1942, sen hän on sanonut itse TV-haastattelussakin, joka tehtiin 1970-luvulla.

Mutta on myös sanottu, että tappiomme 1941 olisivat olleet pienemmät, jos hyökkäyksemme olisi aloitettu yhtä aikaa koko rintamalla ja ehkä muutenkin jo aiemmin. Meillä oli selvä ylivoima, eikä joukkoja alkuvaiheessa tarvinnut siirtää eikä siirrelty suunnalta toiselle, joten ajallinen porrastaminen oli turhaa. Se antoi venäläisille aikaa kaivautua lujiin asemiin niillä suunnilla, joilla hyökkäys alkoi myöhemmin ja niinpä esim Länsi.Kannaksen takaisinvaltauksen alkuvaiheessa tappiot olivat todella kovia. Jos hyökkäys Viipurin saartamiseksi olisi aloitettu samaan aikaan kuin läpimurto kohti Tolvajärveä ja Loimolaa, olisi vastassa ollut vähemmän miinoituksia ja kaivettuja asemia.

Kukapa tietää, ehkä näin olisi ollutkin. Hyökkäyksen ajallinen porrastaminen tehtiin ilmeisesti poliittisten riskien minimoiseksi. Kukin osavaihe oli sidottu saksalaisten menestykseen ja siitä oli kyllä sotilaallisestikin se etu, että saksalaisten hyökkäyksen edetessä venäläiset joutuivat siirtämään vähistäkin joukoistaan osan pois meidän joukkojemme edestä yrittäessään saada saksalaisten paljon uhkaavampaa etenemistä pysähtymään. Minusta vaikuttaa, että porrastus olisi ollut Mannerheimin käsialaa (kuten oli Sorokan operaation peruminenkin). Se sovittiin jo saksalaisten kanssa käydyissä neuvotteluissa 1941.

Lue lisää

Mielenkiintoista. Tämä kaikki ennen Lapin Sotaa, jolloin Suomi ajoi ulos toisenkin potentiaalisen miehittäjävallan eli natsi-Saksan.

Anonyymi kirjoitti:

Murhasihan ne puolalaiset myös ukrainalaisia ja tämä jo ennen Saksan hyökkäystä Puolaan!

Ketjusta "Puolalaisten ja ukrainalaisten molemminpuoliset verilöylyt toisen maailmansodan aikaan":

https://keskustelu.suomi24.fi/t/17298569/puolalaisten-ja-ukrainalaisten-molemminpuoliset-veriloylyt-toisen-maailmansodan-aikaan#comment-112603657

"Historioitsija Jeffrey Burds on kommentoinut Timothy Snyderin artikkelia, viitaten Alexander Motyliin kuvaillessaan puolalaisen vallan ukrainalaisvastaisia vainoja vuosilta 1934 -1938 ELI ENNEN KUIN NATSI-SAKSA EHTI HYÖKÄTÄ PUOLAAN.

https://www.people.fas.harvard.edu/~hpcws/comment13.htm

"Alexander Motyl on kuvaillut Ukrainan väkivaltaisen Puolan vallan vastustamisen juuria.[3]

(Burdsin lähteytys [3]:

*Alexander J. Motyl, "The Turn to the Right: The Ideological Origins and Development of Ukrainian Nationalism", 1919-1929_ (Boulder: East European Monographs, 1980)

*Alexander J. Motyl, "Ukrainian Nationalist Political Violence in Inter-War Poland," _East European Quarterly_ XIX (March, 1985), s. 45-55. )

Mutta etnisten puolalaisten julmuudesta etnisiä ukrainalaisia kohtaan keskustellaan harvoin tarkoitushakuisten kansallismielisten kertomusten ulkopuolella. Yleisin ja voimakkain väkivalta tapahtui ukrainalaisvastaisissa vainoissa vuosina 1934-1938.

Tätä varten meidän ei valitettavasti tarvitse luottaa pelkästään Puolan tai Ukrainan selostuksiin. Monsignor tohtori Philippe Cortesi, paavin nuncio Varsovassa, tuomitsi väkivallan yksityisellä kirjeellä Puolan sisäministerille, joka koski jo äkkiseltään yksittäistä tällaista tapahtumaa 2.-3. marraskuuta 1938. En-De:n ("Kansallisen Demokratian"), tulisieluisen puolalais-isänmaallis-kansallismielisen järjestön, puolalaiset jäsenet hyökkäsivät ukrainalaisten opiskelijoiden kimppuun näiden Varsovassa sijaitsevissa asuntoloissa, puolalaisten poliisivoimien estämättä. Poliisit seisoivat sivussa julmaa väkivaltaa seuraten ja odottivat mellakoiden loppumista pidättääkseen ukrainalaisia opiskelijoita rauhan häirinnästä. Useita ukrainalaisia instituutteja vastaan hyökättiin, minkä jälkeen "hyökkääjät tuhosivat kaiken käsiinsä saamansa". Puolalaiset kansallismieliskiihkosieluiset" tuhosivat ukrainalaisen kaupan sytyttämällä sen sisätilat tuleen ennen kuin heittivät kirkuvan nuoren ukrainalaisnaisen liekkeihin. Pahin väkivalta tapahtui Ukrainan katolisessa seminaarissa vain 200 metrin päässä Puolan valtionpoliisin keskustoimistosta. Puolalainen väkijoukko teki ikonoklastisessa raivossaan korjaamatonta vahinkoa Ukrainan kirkon sisätiloihin, turmellen ikoneja ja tuhoten arvokkaan Pyhän Pietarin muotokuvan. Seminaari tuhoutui, kun vihainen puolalainen joukko heitti järjestelmällisesti hajottaneidensa huonekalujen palasia rikkoutuneiden ikkunoiden läpi alla oleville kaduille. Kaikkiaan ainakin kahdeksan ukrainalaista joutui sairaalahoitoon vakavien vammojen vuoksi ja kaksi menehtyi. Tavanomaisen politiikkansa mukaisesti Puolan virallinen lehdistö vaikeni salaperäisesti tällaisista tapauksista. Mahdollisuuksien salliessa Puolan poliisi takavarikoi ja tukahdutti Ukrainan maanalaiset sanomalehdet ja julkaisut, joissa tapauksista keskusteltiin.

"Laajempi kokonaiskuva puolalaisten ja ukrainalaisten välisten etnisten konfliktien historiasta Galiciassa antaa meille mahdollisuuden välttää painottamasta liikaa yksittäisiä tapahtumia (kuten Volhynian terroria vuonna 1943 ja Puolan terroria vuonna 1947) ja sen sijaan nähdä miten molemmat etniset ryhmät tarttuivat tilaisuuteen hyödyntää eurooppalaista geopolitiikaa 1930- ja 1940-luvuilla sekä peräkkäisiä ulkomaisia miehityshallintoja lisätäkseen vaikutusvaltaansa Galiciassa. Mitä enemmän tutkin Galiciaa, sitä enemmän tulen siihen johtopäätökseen, että *määrittävä asia* ei ollut Neuvostoliiton tai Saksan miehitys ja sota, vaan sisällissota etnisten ukrainalaisten ja etnisten puolalaisten välillä. Tässä skenaariossa alueen etninen puhdistus ei ollut tuotosta pelkästään saksalaisten miehityksestä (perinteinen fiktio) eikä se perustunut vain kansantajunnassa syvään juurtuneeseen antisemitismiin (alueellisesti mukautettu Goldhagenin teesi), vaan sitä ajoi myös etninen tausta Ukrainan ja Puolan visioineen sodanjälkeisen Galician kohtalosta. Etninen puhdistus oli yksi monista aseista kaikkien arsenaaleissa, jotka taistelivat alueen hallinnasta eikä yksikään päätoimija (juutalaiset poisluettuna) voinut vastustaa kiusausta saada helppoa voittoa etnis-peräisin menettelytavoin." "

Eli puolalaisten ja ukrainalaisten vihamielisyydet eivät palaudu natsi-Saksan ja Neuvostoliiton miehityksiin, vaikka molemmat miehittäjät pystyivät hyväksikäyttämään kyseisiä vihamielisyyksiä.

Alkaa se kokonaiskuvakin näyttää vielä surullisemmalta kuin mitä yleisesti kerrotaan. Jatkuvaa verilöylyä ja massakarkoittelua puolin toisin. Erittäin surullista.

Lue lisää

Mikset vaan saman tien laittanut aloitustakin? Laitetaanpa hyvä kiertämään!

Sekä Natsi-Saksa että Neuvostoliitto lietsoivat puolalaisten ja ukrainalaisten molemminpuolisia verilöylyjä omiin tarkoitusperiinsä, joista Stepan Banderan seuraajien tekemä Volhynian kansanmurha oli vain osa. Etenkin saksalaiset käyttivät hyväkseen provokaattoreita niin puolalaisten kuin ukrainalaisten hahmossa. Volhynian kontekstista ovat debatoineet mm. historioitsija David Marples ja akateemikko Taras Kuzio. ( https://www.youtube.com/watch?v=Xhzf2vkr910 ) Julkaisuhistorioiden perusteella kumpaakaan ei voi syyttää Venäjä-myötäilystä tai putinisti-sympatioista.

Jo niin "aikaisin" toisen maailmansodan aikaan kuin vuonna 1941 puolalaiset rinnastivat sodan Saksan kanssa sotaan ukrainalaisten kanssa Galizia-Volhyniasta. Pyrkimys oli saada G-V nopean " aseellisen miehityksen" alaiseksi. ( Timothy Snyder; ""To resolve the Ukrainian problem once and for all": The ethnic cleansing of Ukrainians in Poland, 1943 - 1947", s. 95; Journal of Cold War Studies 1999, s. 86 - 120 )

Kholmin ukrainalaisväestön massamurhaaminen oli alkanut jo 1942 ennen "virallista" ukrainalaisten puolelta puhjennutta vastaavaa. Silloinkin kun puolalaiselta maanpaossa olevalta hallitukselta ei tullut suoria käskyjä, tämä ei estänyt kostotoimissa ukrainalaisten murhaamista erittelemättä pelkältä näkemältä. Kuullessaan Volhynian uusista murhista Galizian puolalaiset kävivät aseisiin paikallisia ukrainalaisia vastaan kuin nämä olisivat olleet kollektiivisesti syypäitä muiden tekosiin. ( Snyder;" Memory of sovereignty and sovereignty over memory: Poland, Lithuania and Ukraine 1939 - 1999", s. 44; kirjassa "Memory and power in post-war Europe: Studies in the presence of the past", ed. Jan-Werner Müller, Cambridge University Press 2002, s. 39 - 58 )

Vaikka puolalaispartisaanien komentaja luutnantti Kazimierz Babinski määräsi helmikuussa 1944 "vain lapset" säästettäviksi, kuukausi myöhemmin puolalaispartisaanit murhasit Kholmissa 1 500, 70 % naisia ja lapsia. ( Marek Jasiak; ”Overcoming Ukrainian resistance: The deportation of Ukrainians in Poland in 1947”, s. 174; kirjassa “Redrawing nations: Ethnic cleansing in East-Central Europe, 1944 – 1948”, ed. Philipp Ther & Ana Siljak, Rowman & Littlefield 2001, s. 173 – 194 )

Myöhäisvuodesta 1945 vuoden 1946 puolelle Puolan armeijan modus operandi oli hyökätä UPA:n yksiköiden kimppuun. Tämä "oikeuttaisi" vastaavan ukrainalaissetlementtejä kohtaan. Ukrainalaisten vastaiskut olisivat lisäperustelu puolalaisten ”kostotoimenpiteille”. Tällainen syklisyys ilmensi, että konflikti oli luonteeltaan molemminpuoleinen. Puolalaiset jopa taistelivat ukrainalaisia vastaan niinkin monessa eri hahmossa kuin saksalaisina poliiseina, NKVD:n pataljoonina, neuvostopartisaaneina, itsepuolustusyksiköinä ja Kotiarmeijan jäseninä. ( Snyder; ”Reconstruction of nations”, Yale University Press 2003, s. 194, 177 )

Per Anders Rudlingin mukaan Puolassa on sanottu menehtyneen 11 000 ukrainalaista, ylittäen siellä myös kuolleiden 7 000 puolalaisen luvun. (Rudling; ”Historical representation of the wartime accounts of the activities of the OUN-UPA (Organization of Ukrainian Nationalists – Ukrainian Insurgent Army)”, s. 171; East European Jewish affairs 36, nro. 2, 2006, s. 163 – 189 )

David Marples on arvioinut ukrainalaisten kuolemat tältä etnisen puhdistuksen ajanjaksolta Ukrainassa on niinkin lukuisiksi kuin 30 000. ( Marples; ”Heroes and villains: Creating national history in contemporary Ukraine”, Central European University Press 2007, s. 222 -223 )

Matthew Babiak (jota ei myöskään voi epäillä Venäjä-sympatioista) toteaa kirjoitelmansa ("Ethnic cleansing or ethnic cleansings?: The Polish-Ukrainian civil war in Galicia-Vohynia" (näin kirjoitettu), s. 13 - 14 ) lopulla:

"Kostavana osapuolena esitetyt puolalaisvoimat todellisuudessa ovat yhtä paljon syyllisiä aggressioon taistelussa oikeudesta sodanjälkeiseen Galiziaan ja Volhyniaan kuin ukrainalaisten vastaavat. Itärintaman sydämessä tapahtuneet sekä natsien että Neuvostoliiton harjoittamat kansanmurhaamiset ja etninen puhdistus tihkuivat paikallistasolle, jatkuen kauan sodan jälkeen. Mikä alkoi kahden valtion pyrkimyksinä kaivertaa itselleen ikiomat legitiimit kansallisvaltionsa, uhkana menettää mitä heillä kerran oli, päättyi lopulta tulokseen, jossa kumpikaan ei saanut haluamaansa".

https://www.academia.edu/7462558/Ethnic_Cleansing_or_Ethnic_Cleansings_The_Polish-Ukrainian_civil_war_in_Galicia-_Vohynia

https://euromaidanpress.com/2014/06/29/ethnic-cleansing-or-ethnic-cleansings-the-polish-ukrainian-civil-war-in-galicia-volhynia/ )

Anonyymi kirjoitti:

Murhasihan ne puolalaiset myös ukrainalaisia ja tämä jo ennen Saksan hyökkäystä Puolaan!

Ketjusta "Puolalaisten ja ukrainalaisten molemminpuoliset verilöylyt toisen maailmansodan aikaan":

https://keskustelu.suomi24.fi/t/17298569/puolalaisten-ja-ukrainalaisten-molemminpuoliset-veriloylyt-toisen-maailmansodan-aikaan#comment-112603657

"Historioitsija Jeffrey Burds on kommentoinut Timothy Snyderin artikkelia, viitaten Alexander Motyliin kuvaillessaan puolalaisen vallan ukrainalaisvastaisia vainoja vuosilta 1934 -1938 ELI ENNEN KUIN NATSI-SAKSA EHTI HYÖKÄTÄ PUOLAAN.

https://www.people.fas.harvard.edu/~hpcws/comment13.htm

"Alexander Motyl on kuvaillut Ukrainan väkivaltaisen Puolan vallan vastustamisen juuria.[3]

(Burdsin lähteytys [3]:

*Alexander J. Motyl, "The Turn to the Right: The Ideological Origins and Development of Ukrainian Nationalism", 1919-1929_ (Boulder: East European Monographs, 1980)

*Alexander J. Motyl, "Ukrainian Nationalist Political Violence in Inter-War Poland," _East European Quarterly_ XIX (March, 1985), s. 45-55. )

Mutta etnisten puolalaisten julmuudesta etnisiä ukrainalaisia kohtaan keskustellaan harvoin tarkoitushakuisten kansallismielisten kertomusten ulkopuolella. Yleisin ja voimakkain väkivalta tapahtui ukrainalaisvastaisissa vainoissa vuosina 1934-1938.

Tätä varten meidän ei valitettavasti tarvitse luottaa pelkästään Puolan tai Ukrainan selostuksiin. Monsignor tohtori Philippe Cortesi, paavin nuncio Varsovassa, tuomitsi väkivallan yksityisellä kirjeellä Puolan sisäministerille, joka koski jo äkkiseltään yksittäistä tällaista tapahtumaa 2.-3. marraskuuta 1938. En-De:n ("Kansallisen Demokratian"), tulisieluisen puolalais-isänmaallis-kansallismielisen järjestön, puolalaiset jäsenet hyökkäsivät ukrainalaisten opiskelijoiden kimppuun näiden Varsovassa sijaitsevissa asuntoloissa, puolalaisten poliisivoimien estämättä. Poliisit seisoivat sivussa julmaa väkivaltaa seuraten ja odottivat mellakoiden loppumista pidättääkseen ukrainalaisia opiskelijoita rauhan häirinnästä. Useita ukrainalaisia instituutteja vastaan hyökättiin, minkä jälkeen "hyökkääjät tuhosivat kaiken käsiinsä saamansa". Puolalaiset kansallismieliskiihkosieluiset" tuhosivat ukrainalaisen kaupan sytyttämällä sen sisätilat tuleen ennen kuin heittivät kirkuvan nuoren ukrainalaisnaisen liekkeihin. Pahin väkivalta tapahtui Ukrainan katolisessa seminaarissa vain 200 metrin päässä Puolan valtionpoliisin keskustoimistosta. Puolalainen väkijoukko teki ikonoklastisessa raivossaan korjaamatonta vahinkoa Ukrainan kirkon sisätiloihin, turmellen ikoneja ja tuhoten arvokkaan Pyhän Pietarin muotokuvan. Seminaari tuhoutui, kun vihainen puolalainen joukko heitti järjestelmällisesti hajottaneidensa huonekalujen palasia rikkoutuneiden ikkunoiden läpi alla oleville kaduille. Kaikkiaan ainakin kahdeksan ukrainalaista joutui sairaalahoitoon vakavien vammojen vuoksi ja kaksi menehtyi. Tavanomaisen politiikkansa mukaisesti Puolan virallinen lehdistö vaikeni salaperäisesti tällaisista tapauksista. Mahdollisuuksien salliessa Puolan poliisi takavarikoi ja tukahdutti Ukrainan maanalaiset sanomalehdet ja julkaisut, joissa tapauksista keskusteltiin.

"Laajempi kokonaiskuva puolalaisten ja ukrainalaisten välisten etnisten konfliktien historiasta Galiciassa antaa meille mahdollisuuden välttää painottamasta liikaa yksittäisiä tapahtumia (kuten Volhynian terroria vuonna 1943 ja Puolan terroria vuonna 1947) ja sen sijaan nähdä miten molemmat etniset ryhmät tarttuivat tilaisuuteen hyödyntää eurooppalaista geopolitiikaa 1930- ja 1940-luvuilla sekä peräkkäisiä ulkomaisia miehityshallintoja lisätäkseen vaikutusvaltaansa Galiciassa. Mitä enemmän tutkin Galiciaa, sitä enemmän tulen siihen johtopäätökseen, että *määrittävä asia* ei ollut Neuvostoliiton tai Saksan miehitys ja sota, vaan sisällissota etnisten ukrainalaisten ja etnisten puolalaisten välillä. Tässä skenaariossa alueen etninen puhdistus ei ollut tuotosta pelkästään saksalaisten miehityksestä (perinteinen fiktio) eikä se perustunut vain kansantajunnassa syvään juurtuneeseen antisemitismiin (alueellisesti mukautettu Goldhagenin teesi), vaan sitä ajoi myös etninen tausta Ukrainan ja Puolan visioineen sodanjälkeisen Galician kohtalosta. Etninen puhdistus oli yksi monista aseista kaikkien arsenaaleissa, jotka taistelivat alueen hallinnasta eikä yksikään päätoimija (juutalaiset poisluettuna) voinut vastustaa kiusausta saada helppoa voittoa etnis-peräisin menettelytavoin." "

Eli puolalaisten ja ukrainalaisten vihamielisyydet eivät palaudu natsi-Saksan ja Neuvostoliiton miehityksiin, vaikka molemmat miehittäjät pystyivät hyväksikäyttämään kyseisiä vihamielisyyksiä.

Alkaa se kokonaiskuvakin näyttää vielä surullisemmalta kuin mitä yleisesti kerrotaan. Jatkuvaa verilöylyä ja massakarkoittelua puolin toisin. Erittäin surullista.

Lue lisää

Ihme, ettet tätäkin laittanut. Samasta ketjusta!

https://keskustelu.suomi24.fi/t/17298569/puolalaisten-ja-ukrainalaisten-molemminpuoliset-veriloylyt-toisen-maailmansodan-aikaan#comment-120379471

Norman Naimark in kirjasta "Fires of hatred: Ethnic cleansing in the twentieth-century Europe", s. 132 ilmenee, että puolalaiset eivät olleetkaan niin yksiselitteisesti viattomia pikku lampaita kuin annetaan ymmärtää.

"In a "population exchange" arranged between the Soviet and Polish governments, some 480,000 Ukrainians in south-eastern Poland were moved to Ukraine, while 2.1 million Poles from Ukraine, Belorussia and Lithuania were moved to Poland. (156) But the extremely violent Polish-Ukrainian fighting that erupted during the war continued in the postwar period, as Ukrainians resisted being removed from their homes. In the spring of 1947 the Polish government launched a military campaign, Operation Vistula, to remove the remaining 140,000 Ukrainians from the region and scattered them in the "recovered lands" in the west and north. Some 5,500 Ukrainians were killed during removal and transfer. The ethnic cleansing of the Ukrainians in southeastern Poland was complete. (157)"

(156) Ther, "Deutsche and polnische Vertriebene", s.45 n. 51

(157) Ther, "A century of forced migration", s. 35 - 42; Marek Jasiak, "Ukrainian resistance in Poland and the origins of Akcja Specjalna Wisla", s. 20 - 22, Philipp Therin kirjasta "Expulsion, settlement, integration, transformation: The consequences of forced migration for the postwar history of central and eastern Europe".

Naimarkin viite 157 jatkuu näin: Timothy Snyderin näkemys on, että Operaatio Vistulassa olisi kuollut 1 000 - 2 000 ukrainalaista. ( Timothy Snyder; ""To resolve the Ukrainian problem once and for all": The ethnic cleansing of Ukrainians in Poland, 1943 - 1947", s. 111 - 115; Journal of Cold War Studies 1999 )

Vanha kunnon Timothy Snyder! Sama Timothy Snyder, joka "Tappotantereen" kirjoitti. Siinä sama Timothy Snyder jälleen kerran historioimassa "sallitun" historian ulkopuolelta.

Norman Naimark taas osoittaa ironian, että puolalaiset KOMMUNISTIT auttoivat ULTRANATIONALISTIEN unelman toteutumista. Tätä ironiapalaa onkin hyvä heittää Puola-nationalistille pureskeltavaksi.

Naimark jatkaa näin ("Fires of hatred", s.132):

"Ironically, through their actions the Polish communists ensured that Roman Dmowski's ultranationalist dream of "Poland for the Poles" would be accomplished."

Anonyymi kirjoitti:

Heitä kutsuttiin siihen quislingeiksi norjalaisen tunnetun natsimielisen poliitikon mukaan. Quislingillä oli ilmeisesti ratkaiseva osuus siihen, että Saksa uskaltautui miehittämään Norjan. Operaatiohan oli Saksan silloisilla voimilla hyvin haastava ja riskialtis ja oli lähellä päättyä osatappioon Narvikissa, jossa liittoutuneiden retkikunta yhdessä norjalaisten kanssa työnsi saksalaisen Ruotsin rajaa vasten. Ainoastaan Saksan länsirintamalla aloittama hyökkäys pelasti saksalaiset, jotka jo suunnittelivat internoitumista Ruotsiin. Läpimurto Ardenneilla johti siihen, että liittoutuneet päättivät vetää kaikki joukkonsa pois Norjasta välittömästi. En tiedä, ehtivätkö vetäytyneet joukot mukaan taisteluun Ranskasta, mutta vaikka olisivat ehtineet, oli ratkaisu ainakin minun mielestäni typerä virhe. Se avasi saksalaislle Narvikin huoltoreitin ilmaiseksi. Liittoutuneet olisivat täysin varmasti voittaneet taistelun siellä riippumatta länsirintaman tapahtumista ja Saksan olisi pitänyt voitettuaan Ranskassa keskittää huomattava määrä uusia voimia Narvikin alueelle vallatakseen takaisin. Britannian laivasto hallitsi edelleen meriä ja sen ilmavoimat olivat hyvinkin taistelykykyiset, joten liittoutuneilla olisi ollut mahdollista tuottaa jopa tuntuviakin tappioita saksalaisille siinä vaiheessa.

Länsimaisilla demokratioilla on ollut tapana olla liian varovaisia, kuten nytkin nähdään Ukrainassa. Saksan menestys sodan alussa perustui röyhkeyteen ja yllättävyyteen. Saksa otti suuria riskejä, jotka se sitten osin onnellakin (kuten tuo Narvikin taistelu) onnistui kääntämään edukseen. Tosin liittoutuneiden vahvistuessa ja alkaessa tajuta, että he itse lepsuilullaan ja pelokkuudellaan ovat antaneet Saksalle liikaa mahdollisuuksia, tilanne alkoi muuttua.

Onpa jotkut aivan vakavasti otettavat sotahistorian tutkijat olleet sitä mieltä, että sama liika varoivaisuus vaivasi myös Suomea, uskokaa tai älkää, vuonna 1941. Se tiedetään, että Airo kannatti Sorokan valtaamista 1942, sen hän on sanonut itse TV-haastattelussakin, joka tehtiin 1970-luvulla.

Mutta on myös sanottu, että tappiomme 1941 olisivat olleet pienemmät, jos hyökkäyksemme olisi aloitettu yhtä aikaa koko rintamalla ja ehkä muutenkin jo aiemmin. Meillä oli selvä ylivoima, eikä joukkoja alkuvaiheessa tarvinnut siirtää eikä siirrelty suunnalta toiselle, joten ajallinen porrastaminen oli turhaa. Se antoi venäläisille aikaa kaivautua lujiin asemiin niillä suunnilla, joilla hyökkäys alkoi myöhemmin ja niinpä esim Länsi.Kannaksen takaisinvaltauksen alkuvaiheessa tappiot olivat todella kovia. Jos hyökkäys Viipurin saartamiseksi olisi aloitettu samaan aikaan kuin läpimurto kohti Tolvajärveä ja Loimolaa, olisi vastassa ollut vähemmän miinoituksia ja kaivettuja asemia.

Kukapa tietää, ehkä näin olisi ollutkin. Hyökkäyksen ajallinen porrastaminen tehtiin ilmeisesti poliittisten riskien minimoiseksi. Kukin osavaihe oli sidottu saksalaisten menestykseen ja siitä oli kyllä sotilaallisestikin se etu, että saksalaisten hyökkäyksen edetessä venäläiset joutuivat siirtämään vähistäkin joukoistaan osan pois meidän joukkojemme edestä yrittäessään saada saksalaisten paljon uhkaavampaa etenemistä pysähtymään. Minusta vaikuttaa, että porrastus olisi ollut Mannerheimin käsialaa (kuten oli Sorokan operaation peruminenkin). Se sovittiin jo saksalaisten kanssa käydyissä neuvotteluissa 1941.

Lue lisää

Quislingillä ei ollut mitään osuutta siihen, että Saksa miehitti Norjan. Saksan oli pakko miehittää Norja sen jälkeen, kun Brinattia ja Ranska aikoivat lähettää retkikunnan miehittämään Norjaa. Norjan hallitus petti puolueettomuuslupaukset sen päälle ja alkoi valmistautumaan ottamaan liittoutuneet avosylin vastaan ja siirtymään sotaan mukaan. Ei ole todisteita siitä, että Quisling olisi asiaan vaikuttanut millään tavalla tai asiaa käsitellyt sillin,kun haki palkintonsa Saksasta joskus syksyllä

Anonyymi kirjoitti:

Heitä kutsuttiin siihen quislingeiksi norjalaisen tunnetun natsimielisen poliitikon mukaan. Quislingillä oli ilmeisesti ratkaiseva osuus siihen, että Saksa uskaltautui miehittämään Norjan. Operaatiohan oli Saksan silloisilla voimilla hyvin haastava ja riskialtis ja oli lähellä päättyä osatappioon Narvikissa, jossa liittoutuneiden retkikunta yhdessä norjalaisten kanssa työnsi saksalaisen Ruotsin rajaa vasten. Ainoastaan Saksan länsirintamalla aloittama hyökkäys pelasti saksalaiset, jotka jo suunnittelivat internoitumista Ruotsiin. Läpimurto Ardenneilla johti siihen, että liittoutuneet päättivät vetää kaikki joukkonsa pois Norjasta välittömästi. En tiedä, ehtivätkö vetäytyneet joukot mukaan taisteluun Ranskasta, mutta vaikka olisivat ehtineet, oli ratkaisu ainakin minun mielestäni typerä virhe. Se avasi saksalaislle Narvikin huoltoreitin ilmaiseksi. Liittoutuneet olisivat täysin varmasti voittaneet taistelun siellä riippumatta länsirintaman tapahtumista ja Saksan olisi pitänyt voitettuaan Ranskassa keskittää huomattava määrä uusia voimia Narvikin alueelle vallatakseen takaisin. Britannian laivasto hallitsi edelleen meriä ja sen ilmavoimat olivat hyvinkin taistelykykyiset, joten liittoutuneilla olisi ollut mahdollista tuottaa jopa tuntuviakin tappioita saksalaisille siinä vaiheessa.

Länsimaisilla demokratioilla on ollut tapana olla liian varovaisia, kuten nytkin nähdään Ukrainassa. Saksan menestys sodan alussa perustui röyhkeyteen ja yllättävyyteen. Saksa otti suuria riskejä, jotka se sitten osin onnellakin (kuten tuo Narvikin taistelu) onnistui kääntämään edukseen. Tosin liittoutuneiden vahvistuessa ja alkaessa tajuta, että he itse lepsuilullaan ja pelokkuudellaan ovat antaneet Saksalle liikaa mahdollisuuksia, tilanne alkoi muuttua.

Onpa jotkut aivan vakavasti otettavat sotahistorian tutkijat olleet sitä mieltä, että sama liika varoivaisuus vaivasi myös Suomea, uskokaa tai älkää, vuonna 1941. Se tiedetään, että Airo kannatti Sorokan valtaamista 1942, sen hän on sanonut itse TV-haastattelussakin, joka tehtiin 1970-luvulla.

Mutta on myös sanottu, että tappiomme 1941 olisivat olleet pienemmät, jos hyökkäyksemme olisi aloitettu yhtä aikaa koko rintamalla ja ehkä muutenkin jo aiemmin. Meillä oli selvä ylivoima, eikä joukkoja alkuvaiheessa tarvinnut siirtää eikä siirrelty suunnalta toiselle, joten ajallinen porrastaminen oli turhaa. Se antoi venäläisille aikaa kaivautua lujiin asemiin niillä suunnilla, joilla hyökkäys alkoi myöhemmin ja niinpä esim Länsi.Kannaksen takaisinvaltauksen alkuvaiheessa tappiot olivat todella kovia. Jos hyökkäys Viipurin saartamiseksi olisi aloitettu samaan aikaan kuin läpimurto kohti Tolvajärveä ja Loimolaa, olisi vastassa ollut vähemmän miinoituksia ja kaivettuja asemia.

Kukapa tietää, ehkä näin olisi ollutkin. Hyökkäyksen ajallinen porrastaminen tehtiin ilmeisesti poliittisten riskien minimoiseksi. Kukin osavaihe oli sidottu saksalaisten menestykseen ja siitä oli kyllä sotilaallisestikin se etu, että saksalaisten hyökkäyksen edetessä venäläiset joutuivat siirtämään vähistäkin joukoistaan osan pois meidän joukkojemme edestä yrittäessään saada saksalaisten paljon uhkaavampaa etenemistä pysähtymään. Minusta vaikuttaa, että porrastus olisi ollut Mannerheimin käsialaa (kuten oli Sorokan operaation peruminenkin). Se sovittiin jo saksalaisten kanssa käydyissä neuvotteluissa 1941.

Lue lisää

Quisling oli isänmaalinen ja oerittäin hieno mies. Hänen päälleen on ulostettu arvottomien sukupolvien taholta

Anonyymi kirjoitti:

Quisling oli isänmaalinen ja oerittäin hieno mies. Hänen päälleen on ulostettu arvottomien sukupolvien taholta

Määrittele "arvoton sukupolvi". Sitten varovasti, taantumuksellis-jämähtäneis-ajatusrajoitteisuutesi saattaa näkyä.

Anonyymi kirjoitti:

Mikset vaan saman tien laittanut aloitustakin? Laitetaanpa hyvä kiertämään!

Sekä Natsi-Saksa että Neuvostoliitto lietsoivat puolalaisten ja ukrainalaisten molemminpuolisia verilöylyjä omiin tarkoitusperiinsä, joista Stepan Banderan seuraajien tekemä Volhynian kansanmurha oli vain osa. Etenkin saksalaiset käyttivät hyväkseen provokaattoreita niin puolalaisten kuin ukrainalaisten hahmossa. Volhynian kontekstista ovat debatoineet mm. historioitsija David Marples ja akateemikko Taras Kuzio. ( https://www.youtube.com/watch?v=Xhzf2vkr910 ) Julkaisuhistorioiden perusteella kumpaakaan ei voi syyttää Venäjä-myötäilystä tai putinisti-sympatioista.

Jo niin "aikaisin" toisen maailmansodan aikaan kuin vuonna 1941 puolalaiset rinnastivat sodan Saksan kanssa sotaan ukrainalaisten kanssa Galizia-Volhyniasta. Pyrkimys oli saada G-V nopean " aseellisen miehityksen" alaiseksi. ( Timothy Snyder; ""To resolve the Ukrainian problem once and for all": The ethnic cleansing of Ukrainians in Poland, 1943 - 1947", s. 95; Journal of Cold War Studies 1999, s. 86 - 120 )

Kholmin ukrainalaisväestön massamurhaaminen oli alkanut jo 1942 ennen "virallista" ukrainalaisten puolelta puhjennutta vastaavaa. Silloinkin kun puolalaiselta maanpaossa olevalta hallitukselta ei tullut suoria käskyjä, tämä ei estänyt kostotoimissa ukrainalaisten murhaamista erittelemättä pelkältä näkemältä. Kuullessaan Volhynian uusista murhista Galizian puolalaiset kävivät aseisiin paikallisia ukrainalaisia vastaan kuin nämä olisivat olleet kollektiivisesti syypäitä muiden tekosiin. ( Snyder;" Memory of sovereignty and sovereignty over memory: Poland, Lithuania and Ukraine 1939 - 1999", s. 44; kirjassa "Memory and power in post-war Europe: Studies in the presence of the past", ed. Jan-Werner Müller, Cambridge University Press 2002, s. 39 - 58 )

Vaikka puolalaispartisaanien komentaja luutnantti Kazimierz Babinski määräsi helmikuussa 1944 "vain lapset" säästettäviksi, kuukausi myöhemmin puolalaispartisaanit murhasit Kholmissa 1 500, 70 % naisia ja lapsia. ( Marek Jasiak; ”Overcoming Ukrainian resistance: The deportation of Ukrainians in Poland in 1947”, s. 174; kirjassa “Redrawing nations: Ethnic cleansing in East-Central Europe, 1944 – 1948”, ed. Philipp Ther & Ana Siljak, Rowman & Littlefield 2001, s. 173 – 194 )

Myöhäisvuodesta 1945 vuoden 1946 puolelle Puolan armeijan modus operandi oli hyökätä UPA:n yksiköiden kimppuun. Tämä "oikeuttaisi" vastaavan ukrainalaissetlementtejä kohtaan. Ukrainalaisten vastaiskut olisivat lisäperustelu puolalaisten ”kostotoimenpiteille”. Tällainen syklisyys ilmensi, että konflikti oli luonteeltaan molemminpuoleinen. Puolalaiset jopa taistelivat ukrainalaisia vastaan niinkin monessa eri hahmossa kuin saksalaisina poliiseina, NKVD:n pataljoonina, neuvostopartisaaneina, itsepuolustusyksiköinä ja Kotiarmeijan jäseninä. ( Snyder; ”Reconstruction of nations”, Yale University Press 2003, s. 194, 177 )

Per Anders Rudlingin mukaan Puolassa on sanottu menehtyneen 11 000 ukrainalaista, ylittäen siellä myös kuolleiden 7 000 puolalaisen luvun. (Rudling; ”Historical representation of the wartime accounts of the activities of the OUN-UPA (Organization of Ukrainian Nationalists – Ukrainian Insurgent Army)”, s. 171; East European Jewish affairs 36, nro. 2, 2006, s. 163 – 189 )

David Marples on arvioinut ukrainalaisten kuolemat tältä etnisen puhdistuksen ajanjaksolta Ukrainassa on niinkin lukuisiksi kuin 30 000. ( Marples; ”Heroes and villains: Creating national history in contemporary Ukraine”, Central European University Press 2007, s. 222 -223 )

Matthew Babiak (jota ei myöskään voi epäillä Venäjä-sympatioista) toteaa kirjoitelmansa ("Ethnic cleansing or ethnic cleansings?: The Polish-Ukrainian civil war in Galicia-Vohynia" (näin kirjoitettu), s. 13 - 14 ) lopulla:

"Kostavana osapuolena esitetyt puolalaisvoimat todellisuudessa ovat yhtä paljon syyllisiä aggressioon taistelussa oikeudesta sodanjälkeiseen Galiziaan ja Volhyniaan kuin ukrainalaisten vastaavat. Itärintaman sydämessä tapahtuneet sekä natsien että Neuvostoliiton harjoittamat kansanmurhaamiset ja etninen puhdistus tihkuivat paikallistasolle, jatkuen kauan sodan jälkeen. Mikä alkoi kahden valtion pyrkimyksinä kaivertaa itselleen ikiomat legitiimit kansallisvaltionsa, uhkana menettää mitä heillä kerran oli, päättyi lopulta tulokseen, jossa kumpikaan ei saanut haluamaansa".

https://www.academia.edu/7462558/Ethnic_Cleansing_or_Ethnic_Cleansings_The_Polish-Ukrainian_civil_war_in_Galicia-_Vohynia

https://euromaidanpress.com/2014/06/29/ethnic-cleansing-or-ethnic-cleansings-the-polish-ukrainian-civil-war-in-galicia-volhynia/ )

Lue lisää

"Volhynian kontekstista ovat debatoineet mm. historioitsija David Marples ja akateemikko Taras Kuzio."

Kyseinen Taras Kuzio on sattumoisin kumonnut yksipuolisen "puolalaiset aina marttyyreitä, eivät ikinä pahantekijöitä" -kertomuksen New Eastern Europe -sivustolla.

https://neweasterneurope.eu/2017/12/01/genocide-myth-polands-victimisation-complex/

Taras Kuzio; "The genocide myth and Poland’s victimisation complex"

"Ukrainan historioitsijat sekä Puolan objektiiviset historioitsijat kuten Timothy Snyder asettavat vuoden 1943 Volhynian murhat historiakontekstiin, joka alkoi vuosina 1938 - 1942 ja päättyi vuonna 1947."

Ja sitten:

"Uhrien määrä [itse kullakin alueella] riippui siitä oliko alue puolalaisten vai ukrainalaisten hallinnassa. Volhyniassa puolalaiset olivat vähemmistönä alakynnessä. Kholmissa, Hrubeshivissa, Brestissä, Polissyassa and Zakerzonessa (joka on nykyään kaakkois-Puola) ukrainalaiset vastaavasti joutuivat alakynteen ja kärsivät verrainnollisesti. Galicia oli väestöllisesti tasapuolinen ja molemmat väestöt kärsivät yhtä suurissa määrissä. Esimerkiksi Kholmissa ja Hrubeshivissa (joissa puolalaisvoimat aloittivat ensimmäiset ukrainalaissiviilien lahtaukset vuosina 1941 - 1942) yli 10 000 ukrainalaissiviiliä ja Zakerzonessa 4 000 - 5 000 ukrainalaissiviiliä joutui puolalaisvoimien murhaamiksi. Tällaisilla alueilla, joissa ukrainalaiset olivat vähemmistönä, Ukrainan Kapinallis-Armeija (UPA) oli heidän ainoa suojansa."

Kuzion mukaan Puolan marttyyri-kompleksin takana on "haluttomuus - toisin kuin Ukrainan historioitsijoilla ja joillakin Puolan historioitsijoilla kuten Snyderilla - hyväksyä, että Volhynian murhat eivät olleet erillinen historiallinen tapahtuma. Ne olivat itse asiassa osa katkeraa sotaa, joka alkoi kyteä jo 1930-luvun loppupuolella ja päättyi vuonna 1947 Operaatio Vistulaan (Akcja Wisla)."

Taras Kuzio myös myöntää, että äärikansallismielisiä ei ollut vain ukrainalaisten puolella, vaan myös puolalaisten. Puola oli kaukana puhtoisesta pulmusesta, sillä "maailmansotien välisen ajanjakson Puolan ukrainalaisia sortavat toimet (kuten satojen ukrainalais-ortodoksikirkkojen polttaminen Kholmissa ja Pidlachiassa vuonna 1938) johti siihen, että harvat ukrainalaiset surivat Puolan valtion tuhoa vuonna 1939" [eli siis natsi-Saksan hyökkäyksessä].

Näkemyksen, että vain Ukrainan Kapinallis-Armeija (UPA) olisi ollut rikollinen ja Puolan Koti-Armeija (Armija Krajowa) (AK) ei, Kuzio lyttää täysin:

"On runsaasti arkistotodisteita siitä, että AK, Talonpoikais-Pataljoona ja NSZ (Kansalliset Asevoimat lojaaleja Endecjalle [eli juutalaisvastaisille, ultranationalistisille Kansallis-Demokraateille]) syyllistyivät rikoksiin ukrainalaisia kohtaan. Toisinaan tämä tapahtui liitossa Neuvostoliiton partisaanien kanssa. Maaliskuussa vuonna 1944, Koti-Armeija [AK] ja Talonpoikais-Pataljoonan yksiköt osallistuivat 1 500 ukrainalaisen murhaamiseen, mitä alettiin kutsumaan "Hrubeshivin Vallankumoukseksi". Entiset volhynialaiset Koti-Armeijan partisaanit, jotka Neuvostoliiton voimat olivat kotiuttaneet, saivat uusia työpaikkoja Puolan kommunistien ja KBW:n [Sisä-Turvallisuusjoukkojen] yksiköissä, jotka murhasivat lukemattomia ukrainalaisia Zakerzonessa."

Varmaan tätäkin ruvetaan selittelemään ja silottelemaan kaiken maailman whataboutismilla.

Anonyymi kirjoitti:

Määrittele "arvoton sukupolvi". Sitten varovasti, taantumuksellis-jämähtäneis-ajatusrajoitteisuutesi saattaa näkyä.

Arvottomaksi aivopesty, joka ei piittaa edes siitä, että korvataan muukalaisväestöllä ja ryöstetään EU:n toimesta. Uskoo kaiken mahdollisen hölynpölyn tai ei pane vastaan (ilmastovalehtelu ja -kommunismi, koronauhka, rokotepassit, äärioikeistolaiset terroristeja, holokausti ym. ym)

Anonyymi kirjoitti:

Arvottomaksi aivopesty, joka ei piittaa edes siitä, että korvataan muukalaisväestöllä ja ryöstetään EU:n toimesta. Uskoo kaiken mahdollisen hölynpölyn tai ei pane vastaan (ilmastovalehtelu ja -kommunismi, koronauhka, rokotepassit, äärioikeistolaiset terroristeja, holokausti ym. ym)

Lue lisää

Laita foliohattu päähän ja foliokypärä päälle! Muista vuorata känny!

Sinähän se aivopesty olet, kun luulet äärioikeistolaistia halinalleiksi. Kunnon hyödyllinen höynä, näet äärivasenta kaikkialla etkä omaa oikeaa sanottavaa.😂🤣

Anonyymi kirjoitti:

Arvottomaksi aivopesty, joka ei piittaa edes siitä, että korvataan muukalaisväestöllä ja ryöstetään EU:n toimesta. Uskoo kaiken mahdollisen hölynpölyn tai ei pane vastaan (ilmastovalehtelu ja -kommunismi, koronauhka, rokotepassit, äärioikeistolaiset terroristeja, holokausti ym. ym)

Lue lisää

Juuri annettiin esimerkkiä itseltään Taras Kuziolta, että kommunistit ovat auttaneet puolalais-äärioikeisto-kansallismielisiä massamurhailussa. Menikö liikaa äärioikeistolaisen marttyyri-määkijän vinoumaa vastaan? 😂

Anonyymi kirjoitti:

Juuri annettiin esimerkkiä itseltään Taras Kuziolta, että kommunistit ovat auttaneet puolalais-äärioikeisto-kansallismielisiä massamurhailussa. Menikö liikaa äärioikeistolaisen marttyyri-määkijän vinoumaa vastaan? 😂

Lue lisää

En minä sinulle vastannut. Halveksin erittäion paljon Puolan tapaa valehdella kaikki historiasta. En pidä puolalaisista äärioikeistolaisista. Heidän arvonsa ovat massamurhaajien arvot

Tipale kirjoitti:

Niin, eiköhän joka maassa ole kautta aikojen ollut ikiomat Anonsa.

Totta joka maassa oli omat Ano-Quisling -petturinsa

Anonyymi kirjoitti:

Totta joka maassa oli omat Ano-Quisling -petturinsa

Quisling ei ollut mikään petturi, vaan sankari. Sionistivapaamuurarijohto Norjassa petti maansa, kun kutsui liittoutuneet maahan. Quisling vain kantoi vastuuta maastaan aikana, jolloin kuningas ja muut pelkurit pakenivat Englantiin ja vaativat kansakuntaa uhraamaan itsensä. Millaisia lieroja siis olisivat tapattaneet kansansa ja jättäneet ilman hallintoa

Anonyymi kirjoitti:

Quisling oli isänmaalinen ja oerittäin hieno mies. Hänen päälleen on ulostettu arvottomien sukupolvien taholta

Quisling oli kuten muutkin natsinuoleskelijat ja kusi Norjan päälle totalitaarisen natsimiehittäjän mielistelynä. Hänen kuvansa perään läähättävät vain omissa elämissään epäonnistuneet, aivotoiminnoiltaan himmenneet uusnatsiluuserit.

Anonyymi kirjoitti:

Quisling ei ollut mikään petturi, vaan sankari. Sionistivapaamuurarijohto Norjassa petti maansa, kun kutsui liittoutuneet maahan. Quisling vain kantoi vastuuta maastaan aikana, jolloin kuningas ja muut pelkurit pakenivat Englantiin ja vaativat kansakuntaa uhraamaan itsensä. Millaisia lieroja siis olisivat tapattaneet kansansa ja jättäneet ilman hallintoa

Lue lisää

Kato kato, uusnatsismiin hurahtaneen sossu-luukku-elätin pakoa uusnatsifantasioihin kamalalta liberaalidemokratialta! Samaa skeidaa kuin vuosikymmen sitten!

Ja kaikki tieto uusnatsin houreilua vastaan on tietty yhtä suurta salaliittoa! Mites ne piri-koka-seokset maistuu?🤭

"Natsi-Saksa suunnitteli Suomelle synkän tulevaisuuden: Kohtalona alistettu satelliittivaltio"

(pohjaa Chris McNabin teokseen "Natsi-Saksan salaiset suunnitelmat: Uusi maailmanjärjestys", suomentanut Minerva-kustannus)

https://seura.fi/ilmiot/historia/natsi-saksa-suunnitteli-suomelle-synkan-tulevaisuuden-kohtalona-alistettu-satelliittivaltio/

" ”Suomesta olisi viety ainakin puuta ja kenties vähän pidemmälle jalostettuna paperia. Petsamon nikkeli oli jo sodan aikana Saksalle tärkeä asia. Suomella olisi ollut eräänlainen satelliittivaltion rooli, joka olisi liittynyt nimenomaan Saksan suurvalta-aseman palvelemiseen.”

-

" [Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja, VTT Markku Jokisipilä:] ”Tässä mennään jo todella hurjalle spekulaation tasolle, mutta kyllä meillä varmaan itsenäinen valtio olisi. Tosin sen suhde Saksaan olisi ollut vähintään yhtä alisteinen kuin suhde Neuvostoliittoon kylmän sodan aikana. Yya-sopimushan rajoitti silloin Suomen kansainvälistä asemaa. Saksa olisi taatusti varmistanut omien turvallisuus- ja talousintressiensä toteutumisen. Kehitykseltään Suomi olisi jäänyt takapajuisemmaksi valtioksi kuin nyt.”

"Natsi-Saksan saavutuksiksi mainitaan usein esimerkiksi lähes täystyöllisyyden saavuttaminen. Toisaalta keinot siihen olivat vähintään arveluttavia ja tilastoja kaunisteli myös se seikka, että miljoonat olivat menettäneet kansalaisoikeutensa. Heitä ei laskettu tilastoihin.

-

"Samalla Hitler kielsi ammattiliitot ja teki lakoista laittomia. Työntekijän kieltäytyminen tarjotusta työstä muuttui kielletyksi ja työpaikkaa sai vaihtaa vain työnantajien suostumuksella. Palkat laskivat Saksassa vuodesta 1933 vuoteen 1938 mennessä noin neljänneksellä.

"Samanlainen kehityskulku työelämään olisi ollut odotettavissa myös Suomessa, mikäli oikeistovoimat olisivat päässeet sodan jälkeen valtaan.

”Suomen tuotantoelämä olisi täysin alistettu poliittiselle ohjaamiselle. Siinä porukassa, joka Suomessa olisi pitänyt valtaa Saksan voittaman sodan jälkeen, oli työnantajapuoli hyvin edustettuna ja osa heistä vieroksui sosiaalidemokraattista puoluetta voimakkaasti”, sanoo Jokisipilä.

Suomeen syntynyt pohjoismainen sosiaalidemokratia ja kansallissosialismi ovat toisilleen täysin vieraita, ja se olisi näkynyt myös työelämässä.

”Kokoomuksestakin löytyi niitä, joiden mukaan sosiaalidemokraattinen puolue pitäisi kieltää lailla, koska sillä on ideologiassa sama lähtökohta kuin kommunismilla. Nykyisen hyvinvointivaltion rakentaminen olisi jäänyt aivan alkutekijöihinsä.”

-

" "Ehkä meillä olisi voinut olla samankaltainen järjestelmä kuin Itä-Saksassa, joka tosiasiallisesti oli yksipuoluejärjestelemä, mutta muitakin puolueita oli olemassa. Mitään äärivasemmistoa ei olisi ollut lainkaan ja sosiaalidemokraatitkin olisivat joutuneet hyvin ahdistettuun asemaan. Valta olisi ollut oikeistokonservatiivisen porukan käsissä.”

"Sodan voittamisesta huolimatta kansallissosialistista Suur-Saksaa tuskin enää olisi olemassa. Vuosikymmenten kuluessa natsi-Saksa olisi Jokisipilän mukaan kärsinyt Neuvostoliiton kohtalon, eli romahtanut ja hajonnut.

-

" [Jokisipilä:] ”Ehkä siitä olisi seurannut jonkinlainen Kiinan kaltainen järjestelmä, jossa on kapitalistista talousjärjestelmää, mutta politiikassa kuitenkin yksipuoluediktatuuri. Toisaalta eurooppalaiseen ajatteluun kuuluu laillisuusajattelu ja ihmisoikeuksien huomioiminen huomattavasti kiinteämmin kuin esimerkiksi kiinalaiseen identiteettiin. Ajan myötä olisi muuttunut mahdottomaksi pyörittää sellaista järjestelmää Euroopassa.”

-

” "Poliittisessa keskustassa ja siitä vasemmalle olevilla ihmisillä ei ollut silloinkaan mitään positiivisia odotuksia liittosuhteesta Saksan kanssa. Kokoomuslaisille oikeistokonservatiiveille kansallissosialistisen Saksan kiinnostavuus liittyi pidemmän aikavälin saksalaismielisyyteen. He olivat valmiita sietämään kansallissosialismin negatiivisia puolia sillä ajattelumallilla, että kansallissosialistinen Saksakin on kuitenkin Saksa”, - Jokisipilä sanoo.

"Silti oikeistossakin koettiin kuvotusta, kun natsien synkimmät salaisuudet tulivat julki.

” [Jokisipilä:] "Suomalaisille oikeistolaisillekin tuli kyllä ikävänä yllätyksenä esimerkiksi teollisen tason juutalaisten murhaaminen. Että Saksassa oli valjastettu se teollinen ja teknologinen osaaminen näin mielipuolisen suunnitelman toteuttamiseen.”

"Jokisipilän mukaan suomalaisen politiikan johtohahmojen, kuten presidentti Risto Rytin, marsalkka Mannerheimin ja muun muassa ulkoministerin salkkua hoitaneen Väinö Tannerin poliittiset näkemykset olivat kansallissosialismille vieraita, ja miehet ihailivat pikemminkin brittiläistä kulttuuria."

Onkohan natsi kuullutkaan... LAPIN SODASTA?! 🤭

Anonyymi kirjoitti:

Kato kato, uusnatsismiin hurahtaneen sossu-luukku-elätin pakoa uusnatsifantasioihin kamalalta liberaalidemokratialta! Samaa skeidaa kuin vuosikymmen sitten!

Ja kaikki tieto uusnatsin houreilua vastaan on tietty yhtä suurta salaliittoa! Mites ne piri-koka-seokset maistuu?🤭

"Natsi-Saksa suunnitteli Suomelle synkän tulevaisuuden: Kohtalona alistettu satelliittivaltio"

(pohjaa Chris McNabin teokseen "Natsi-Saksan salaiset suunnitelmat: Uusi maailmanjärjestys", suomentanut Minerva-kustannus)

https://seura.fi/ilmiot/historia/natsi-saksa-suunnitteli-suomelle-synkan-tulevaisuuden-kohtalona-alistettu-satelliittivaltio/

" ”Suomesta olisi viety ainakin puuta ja kenties vähän pidemmälle jalostettuna paperia. Petsamon nikkeli oli jo sodan aikana Saksalle tärkeä asia. Suomella olisi ollut eräänlainen satelliittivaltion rooli, joka olisi liittynyt nimenomaan Saksan suurvalta-aseman palvelemiseen.”

-

" [Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja, VTT Markku Jokisipilä:] ”Tässä mennään jo todella hurjalle spekulaation tasolle, mutta kyllä meillä varmaan itsenäinen valtio olisi. Tosin sen suhde Saksaan olisi ollut vähintään yhtä alisteinen kuin suhde Neuvostoliittoon kylmän sodan aikana. Yya-sopimushan rajoitti silloin Suomen kansainvälistä asemaa. Saksa olisi taatusti varmistanut omien turvallisuus- ja talousintressiensä toteutumisen. Kehitykseltään Suomi olisi jäänyt takapajuisemmaksi valtioksi kuin nyt.”

"Natsi-Saksan saavutuksiksi mainitaan usein esimerkiksi lähes täystyöllisyyden saavuttaminen. Toisaalta keinot siihen olivat vähintään arveluttavia ja tilastoja kaunisteli myös se seikka, että miljoonat olivat menettäneet kansalaisoikeutensa. Heitä ei laskettu tilastoihin.

-

"Samalla Hitler kielsi ammattiliitot ja teki lakoista laittomia. Työntekijän kieltäytyminen tarjotusta työstä muuttui kielletyksi ja työpaikkaa sai vaihtaa vain työnantajien suostumuksella. Palkat laskivat Saksassa vuodesta 1933 vuoteen 1938 mennessä noin neljänneksellä.

"Samanlainen kehityskulku työelämään olisi ollut odotettavissa myös Suomessa, mikäli oikeistovoimat olisivat päässeet sodan jälkeen valtaan.

”Suomen tuotantoelämä olisi täysin alistettu poliittiselle ohjaamiselle. Siinä porukassa, joka Suomessa olisi pitänyt valtaa Saksan voittaman sodan jälkeen, oli työnantajapuoli hyvin edustettuna ja osa heistä vieroksui sosiaalidemokraattista puoluetta voimakkaasti”, sanoo Jokisipilä.

Suomeen syntynyt pohjoismainen sosiaalidemokratia ja kansallissosialismi ovat toisilleen täysin vieraita, ja se olisi näkynyt myös työelämässä.

”Kokoomuksestakin löytyi niitä, joiden mukaan sosiaalidemokraattinen puolue pitäisi kieltää lailla, koska sillä on ideologiassa sama lähtökohta kuin kommunismilla. Nykyisen hyvinvointivaltion rakentaminen olisi jäänyt aivan alkutekijöihinsä.”

-

" "Ehkä meillä olisi voinut olla samankaltainen järjestelmä kuin Itä-Saksassa, joka tosiasiallisesti oli yksipuoluejärjestelemä, mutta muitakin puolueita oli olemassa. Mitään äärivasemmistoa ei olisi ollut lainkaan ja sosiaalidemokraatitkin olisivat joutuneet hyvin ahdistettuun asemaan. Valta olisi ollut oikeistokonservatiivisen porukan käsissä.”

"Sodan voittamisesta huolimatta kansallissosialistista Suur-Saksaa tuskin enää olisi olemassa. Vuosikymmenten kuluessa natsi-Saksa olisi Jokisipilän mukaan kärsinyt Neuvostoliiton kohtalon, eli romahtanut ja hajonnut.

-

" [Jokisipilä:] ”Ehkä siitä olisi seurannut jonkinlainen Kiinan kaltainen järjestelmä, jossa on kapitalistista talousjärjestelmää, mutta politiikassa kuitenkin yksipuoluediktatuuri. Toisaalta eurooppalaiseen ajatteluun kuuluu laillisuusajattelu ja ihmisoikeuksien huomioiminen huomattavasti kiinteämmin kuin esimerkiksi kiinalaiseen identiteettiin. Ajan myötä olisi muuttunut mahdottomaksi pyörittää sellaista järjestelmää Euroopassa.”

-

” "Poliittisessa keskustassa ja siitä vasemmalle olevilla ihmisillä ei ollut silloinkaan mitään positiivisia odotuksia liittosuhteesta Saksan kanssa. Kokoomuslaisille oikeistokonservatiiveille kansallissosialistisen Saksan kiinnostavuus liittyi pidemmän aikavälin saksalaismielisyyteen. He olivat valmiita sietämään kansallissosialismin negatiivisia puolia sillä ajattelumallilla, että kansallissosialistinen Saksakin on kuitenkin Saksa”, - Jokisipilä sanoo.

"Silti oikeistossakin koettiin kuvotusta, kun natsien synkimmät salaisuudet tulivat julki.

” [Jokisipilä:] "Suomalaisille oikeistolaisillekin tuli kyllä ikävänä yllätyksenä esimerkiksi teollisen tason juutalaisten murhaaminen. Että Saksassa oli valjastettu se teollinen ja teknologinen osaaminen näin mielipuolisen suunnitelman toteuttamiseen.”

"Jokisipilän mukaan suomalaisen politiikan johtohahmojen, kuten presidentti Risto Rytin, marsalkka Mannerheimin ja muun muassa ulkoministerin salkkua hoitaneen Väinö Tannerin poliittiset näkemykset olivat kansallissosialismille vieraita, ja miehet ihailivat pikemminkin brittiläistä kulttuuria."

Onkohan natsi kuullutkaan... LAPIN SODASTA?! 🤭

Lue lisää

"Onkohan natsi kuullutkaan... LAPIN SODASTA?! 🤭"

ÖÖÖÖÖÖÖöööööömmmmmmmmmmmmmmmmm.........................................................


Lapin sota? Ai semmoinenkin oli?! Mutqu tämähän sotii minun "Suomi ja Saksa kavereita loppuun asti" -kertomusta vastaan?! JA NÄINKÖ SITTEN EI OLLUT????

ELÄMÄNI ON PILALLA!!!

Anonyymi kirjoitti:

Logiikkasi mukaan siis Mannerheim oli juutalaisvihaaja, jos tämmöistä kirjoitti? Tai Teemu Keskisarja, joka sanoi Mannerheimin näin kirjoittaneen. Taio ikeastaan siten, että Mannerheimin mukaan kauhtanaan puettu juutalainen määräsi kaikesta Galitsiassa

Lue lisää

Ja höpö höpö! Tiltu käyttää aina mahtavia YLISANOJA!

Ei se, että kertoo mielipiteensä jostakin asiasta suinkaan tarkoita sitä, että VIHAA tai PALVOO jotakin! Se tarkoittaa paljon vähemmän eli että ”näin aikoinaan oli” tuossa asiassa!

Anonyymi kirjoitti:

Ja höpö höpö! Tiltu käyttää aina mahtavia YLISANOJA!

Ei se, että kertoo mielipiteensä jostakin asiasta suinkaan tarkoita sitä, että VIHAA tai PALVOO jotakin! Se tarkoittaa paljon vähemmän eli että ”näin aikoinaan oli” tuossa asiassa!

Lue lisää

Ja höpö höpö! "Tiltu" ei ole sana!

Eikä se satunnaisten sanojen heittely yhteen tee kommentistasi yhtään älykkäämpää.

Juutalaisia on vainottu lähes kaikissa Euroopan maissa ? Kun natsit aloittivat tuhoamisen kaikista maista joissa runsas juutalaisväestö löytyi hyviä apulaisia murhaamaan naapureitaan. Suomi käännytti pakolaisia pois, mutta yhtään Suomen kansalaista ei natsien käsiin annettu. Tosin juutalaiset sotilaat taisteli kuten muutkin suomalaiset saksan rinnalla. Kolmelle Suomen juutalaiselle saksa myönsi rautaristin, kukaan heistä ei ottanut sitä vastaan.

Mutqu ei Puolaa ja Unkaria saa kritisoida! Niillä on historiallinen marttyyristatus!! Mitkä Puola-Ukrainan sodan jälkeiset Puolan vankileirit Ukrainan taistelijoille? Mikä Vilna-kiista? Mikä Puolan uhkavaatimus Liettualle vuonna -38? Miten niin Puola ja Unkari osallistuivat natsi-Saksan rinnalla Tsekkoslovakian viipalointiin? Ai että Puolan on tekopyhää valittaa marttyyriyttään, kun itse on juuri ollut osasyyllinen Tsekkoslovakian miehitykseen, menee liikaa minun vinoumaa vastaan, en kestä! Mitkä Puolan pakolaishallituksen keskitysleirit Skotlannissa 2. MS:n aikaan? Mitkä CIA:n "mustat paikat" Puolassa?

Ai Puolan marttyyri-kertomus jättää oleellisia asioita kertomatta? ELÄMÄNI ON PILALLA!

Jaaha! Putinisti näkee oikeudekseen ”järjestellä”. EU:n jäsenmaa-luetteloa! Sekä valtuudet että valta siihen tosin puuttuu!

Anonyymi kirjoitti:

Jaaha! Putinisti näkee oikeudekseen ”järjestellä”. EU:n jäsenmaa-luetteloa! Sekä valtuudet että valta siihen tosin puuttuu!

Jaaha! Milläs taikaseoksella näitä lilli-putinisteja näkee? Samaa kamaa tännekin.

"Puola on yhdessä Unkarin kanssa EU:n häpepilkku, molemmat maat pitää erottaa EU:sta!"

Näin juuri! Puola ja Unkari halajavat niin takaisin pimeälle keskiajalle. Tai siis Puolan ja Unkarin johto ja niiden hyödylliset idiootit. Vähän niinkuin putinistit ja venäläiset uusnatsit.

Anonyymi kirjoitti:

Mutqu ei Puolaa ja Unkaria saa kritisoida! Niillä on historiallinen marttyyristatus!! Mitkä Puola-Ukrainan sodan jälkeiset Puolan vankileirit Ukrainan taistelijoille? Mikä Vilna-kiista? Mikä Puolan uhkavaatimus Liettualle vuonna -38? Miten niin Puola ja Unkari osallistuivat natsi-Saksan rinnalla Tsekkoslovakian viipalointiin? Ai että Puolan on tekopyhää valittaa marttyyriyttään, kun itse on juuri ollut osasyyllinen Tsekkoslovakian miehitykseen, menee liikaa minun vinoumaa vastaan, en kestä! Mitkä Puolan pakolaishallituksen keskitysleirit Skotlannissa 2. MS:n aikaan? Mitkä CIA:n "mustat paikat" Puolassa?

Ai Puolan marttyyri-kertomus jättää oleellisia asioita kertomatta? ELÄMÄNI ON PILALLA!

Lue lisää

Tshekkoslovakian viipalointi oli oikeutettua ja hyvä homma. Se oli jokin vapaamuurari-ihme koko maa. Siellä sortivat kaikkia muita nämä tshekit isäntiensä käskystä

Anonyymi kirjoitti:

Tshekkoslovakian viipalointi oli oikeutettua ja hyvä homma. Se oli jokin vapaamuurari-ihme koko maa. Siellä sortivat kaikkia muita nämä tshekit isäntiensä käskystä

Ai nytkä sinä kannatat Puolan yhteistyötä natsi-Saksan kanssa (1938)? 🤣

Putler tehtailee sarjana omassa maassaan lakeja, joissa ankara vankeusrangaistus seuraa ”väärästä sanasta tai ilmaisusta”! Ei kai tuo ole yhtään sen kummallisempaa?

Anonyymi kirjoitti:

Putler tehtailee sarjana omassa maassaan lakeja, joissa ankara vankeusrangaistus seuraa ”väärästä sanasta tai ilmaisusta”! Ei kai tuo ole yhtään sen kummallisempaa?

Eli Puolan pitäisi sinun mielestäsi seurata Putinin autoritaarista esimerkkiä? Tajuatkos veikkonen itse mitä kirjoitit? 🤭

Juutalaisten syyttäminen "koronkiskureiksi" on aikapäiviä vanha juutalaisvihan perustason syytös. Tuo vasta roskapuhetta onkin.

"olemattomia holokausteja" SIIS IHAN OIKESTI? Kiellä nyt vielä kaikki kansanmurhat ympäri maailmaa, kun kerran olet noin daijuna. Ei hyvää päivää.

Väitätkö, että koko historiantutkimus lukuisista eri opinahjoista on... Sori, en kuullut sinua antisemiitti-klise-soopasi naurettavuuden yli.🤭

Anonyymi kirjoitti:

Väitätkö, että koko historiantutkimus lukuisista eri opinahjoista on... Sori, en kuullut sinua antisemiitti-klise-soopasi naurettavuuden yli.🤭

Juutalaiset olisivat kuolleet sukupuuttoon ja ammoisina aikoina, jos kaikki jutut holokausteista olisivat totta.

Miksi muuten historiassa talonpoikaiskapinoita ja muita köyhien riehumisia ihannoidaan, jos kohteena ovat aateliset, mutta kauhistellaan ihmiskunnan perisynnin ilmauksena, jos ne kohdstuvat juutalaisiin koronkiskureihin ja veronvuokraajiin ym. kuninkaan erikoishallintomiehiin?

Anonyymi kirjoitti:

Juutalaiset olisivat kuolleet sukupuuttoon ja ammoisina aikoina, jos kaikki jutut holokausteista olisivat totta.

Miksi muuten historiassa talonpoikaiskapinoita ja muita köyhien riehumisia ihannoidaan, jos kohteena ovat aateliset, mutta kauhistellaan ihmiskunnan perisynnin ilmauksena, jos ne kohdstuvat juutalaisiin koronkiskureihin ja veronvuokraajiin ym. kuninkaan erikoishallintomiehiin?

Lue lisää

Laitetaanpa vahinko kiertämään. Koko Neuvostoliitossa ei olisi ollut yhtään kansaa hallittavana, jos sinun logiikkaasi sovelletaan Stalinin massamurhailuihin. 🤭

Anonyymi kirjoitti:

Laitetaanpa vahinko kiertämään. Koko Neuvostoliitossa ei olisi ollut yhtään kansaa hallittavana, jos sinun logiikkaasi sovelletaan Stalinin massamurhailuihin. 🤭

No juutalaisiahan siellä ei koskaan vainottu. Muilla oli aina vuoronsa

Anonyymi kirjoitti:

No juutalaisiahan siellä ei koskaan vainottu. Muilla oli aina vuoronsa

Mihin SINÄ pohjaat tuon väitteen? Omiin haaveisiin?

Anonyymi kirjoitti:

Laitetaanpa vahinko kiertämään. Koko Neuvostoliitossa ei olisi ollut yhtään kansaa hallittavana, jos sinun logiikkaasi sovelletaan Stalinin massamurhailuihin. 🤭

Ai että Hitlerin ja Stalinin massamurhat voidaan kieltää samanlaisella logiikalla? Mutqu tämähän sotii minun ideologiaani vastaan!! ELÄMÄNI ON PILALLA!

Anonyymi kirjoitti:

Mihin SINÄ pohjaat tuon väitteen? Omiin haaveisiin?

Faktaan. NL oli aina juutalaisjohtoinen ja juutalaisia eikoskaan vainottu. Amerikkalaiset juutalaislehdet valistivat lukijoitaan 1940-luvun lopussa, että kylmä sota ei merkitse mitään ja että NLoli edelleen "juutalaisen paras ystävä"

Anonyymi kirjoitti:

Faktaan. NL oli aina juutalaisjohtoinen ja juutalaisia eikoskaan vainottu. Amerikkalaiset juutalaislehdet valistivat lukijoitaan 1940-luvun lopussa, että kylmä sota ei merkitse mitään ja että NLoli edelleen "juutalaisen paras ystävä"

Lue lisää

Natsin mielikuvitusystäville "faktat" ja "fantasia" meneekin sekaisin. Niin, mites se Lapin Sota?🤭

Juurikin näin sen on täytynyt mennä, esm ukrainanssa puolassa baltiassa jne, kaikkialla oma väki tappoi juutalaisia eihän saksalaisilla ollut sellaisia resurseja joilla esm ukrainan 1,6 miljoonaa juutalaista laajassa maassa olisi tapettu ja kerätty ja samalla käyty sotaan monelle rintamaa. Saksa innosti ja tuki joukkotuhoa ,mutta saksalainen luonteenlaatu ei oikein sopinut likaiseen murhatyöhön organisointiin kyllä Puolassakin oli saksalla kova kiire joten paikkalliset kävi likaiseen työhön ja ukrainassa oli vielä logistiikka ongelma jo sotatarvikkeiden osalta siksi tuo päättyi itärintaman pettämiseen. Jos Hitler ei olisi seonnut ja ilmeisesti huumattukin hän olisi tyytynyt elintilaan ukrainassa eikä olisi yrittänyt koko venäjän valtausta, minusta tämä 2w historia on ikävästi vääristeltyä ja liikaa saksan natseja syylistävä, periaateessa Hitlerin unelma oli paljolti nykyisen Eun kaltainen eurooppa hallintokeskus on nyt Bryselissä kyllä mutta ymmärrettävistä syistä ,vieläkään Britit ei kuitenkaan halua saksan komentoa onneksi nyt aseveljeys kuitenkin toimii mailla, Hitler yritti yhdistää kansoja Saksa ja Ranska löysikin jo 2 W aikaan yhteisen sävelen monet muutkin Tanska pärjäsi hyvin Suomi oli varmaan hirvittävä pettymys koska olemme myös luotetuin pitkään varmaan Mannerheim tunsi ikuista häpeää aseveljen hylkäämisestä. Taitaa olla niin jotta euroopan suurilla mailla on hiukan valtavääntöä keskenään yhä Puola on ollut suurvalta sekin Ranska on vahava sotilaallisesti Britit tietenkin sotamahti, Saksa pystyy aina yllättämään teollisuuden rakenne maailman parhaat tankit ja teollisuus nopeasti muokattavissa johtajan kansan luonne ,muistelen jottei ole montaa vuotta kun oli johtaja tapetllla joka AKK ;-D kirjainyhdistelmä nainen joka olisi ollut valmis yhtä rivakkaan sotajoukkojen muodostukseen kuin itse Hitler aikanaan taisi olla kristisdemokraatti tuo..nimi pätkii minulta. Jokatauksessa hän puhui jo kokokansan naisten miesten koulutuksesta aevelvollisuudesta, mutta ilmeisesti taantumukselliset ja ulkomainen paine ei ollut suotuisa vielä. Uskon jotta Saksa löytää uuden johtajan joka kykeneen mobilisoiman ja motivoimaan jälleen tuon kansan ,tietenkään ei mitään hitles kloonia mutta suuri yhdistävä johtaja. Saksa on kuitenkin euroopan johtajakansa.

Anonyymi kirjoitti:

Väitätkö, että koko historiantutkimus lukuisista eri opinahjoista on... Sori, en kuullut sinua antisemiitti-klise-soopasi naurettavuuden yli.🤭

Opinahjot ovat sontaa. Samanlaista valehtelua ilmastnmuutokseta ja yleensä kaikesta.Totuus on nykyisin antisemitismiä

Anonyymi kirjoitti:

Opinahjot ovat sontaa. Samanlaista valehtelua ilmastnmuutokseta ja yleensä kaikesta.Totuus on nykyisin antisemitismiä

Oho, Morellin kuurit ovat tuhonneet aivosi täysin. Ethän sinä muuten hehkuttaisi uusnatsismia, vaikka roskasi on miljoonia kertoja kumottu. Kuuntelepa hoitajaasi, kun se yrittää antaa sinulle sitä oikeaa hoitoa.

Mitäs jeppe selittää? 🤭

Virossa ainakin virolainen apupoliisi nuoli natseja ja haki heille juutalaiset valmiiksi.

Anonyymi kirjoitti:

Virossa ainakin virolainen apupoliisi nuoli natseja ja haki heille juutalaiset valmiiksi.

Ja Latvia joutui Puolaakin täydellisemmin kahden miehittäjävallan puristukseen niin, että toisin kuin Puolassa, Latviassa mitään kansansotaa ei päässyt syntymään.

Anonyymi kirjoitti:

Virossa ainakin virolainen apupoliisi nuoli natseja ja haki heille juutalaiset valmiiksi.

Virossahan NL oli evakuoinut jo kaikki juutalaiset. Viron poliisi jahtasi kommunistiterroristeja ja sitten Saksa toi muualta keskitysleireihin juutalaisia

Anonyymi kirjoitti:

Virossahan NL oli evakuoinut jo kaikki juutalaiset. Viron poliisi jahtasi kommunistiterroristeja ja sitten Saksa toi muualta keskitysleireihin juutalaisia

Katos, peruskoulusta päästy lomalle! Saitko historiasta taas nelosen?

Montakos kertaa historiasta pystyy saamaan hylätyn ennen kuin ope pudistaa päätään, että "toivoton tapaus tämä kersa"??

Anonyymi kirjoitti:

Montakos kertaa historiasta pystyy saamaan hylätyn ennen kuin ope pudistaa päätään, että "toivoton tapaus tämä kersa"??

Tarkkisluokan uusnatsit eivät ole mikään uusi juttu.

Keskisuomalainen on maininnut natsi-Saksan vankileireistä Suomessa ja ohessa Suomen miehityshallinnon keskitysleireistä Itä-Karjalassa:

https://www.ksml.fi/paikalliset/2734824

"Saksan pohjoisen armeijan selustaan nousi heti kesäkuun 1941 hyökkäyksen päästyä käyntiin yli-ihmisten hallinnoima vankileirien saaristo.

"Westerlundin keräämien ja aiempien tietojen perusteella on pakko todeta, että pohjoisessa mahtavan Saksan pikkuruinen aseveli Suomi, joka kertoi käyvänsä erillissotaa talvisodan vääryyden oikaisemiseksi, katsoi läpi sormien ja hyväksyi julman kurinpidon alueellaan. Joissakin tapauksissa saksalaiset vartijat saivat suomalaisten suoraa tukea, joskaan tämä ei ollut sääntö.

-

"Suomessa EK:n entinen päällikkö Arno Anthoni ja entinen sisäministeri, jyväskyläläinen pankinjohtaja Toivo Horelli pääsivät punaisen Valpon ja syyttäjien pälkähästä. Molempien toiminta liittyy saksalaisten pohjoisiin vankileireihin silläkin tavalla että he vaikuttivat Itävallasta saapuneen juutalaispakolaisten joukon siirtämiseen "saksalaisten alueelle", työleirille Sallaan. Muodollisesti määräyksen antoi kotijoukkojen esikunta. Oliko alkuperäisenä tarkoituksena antaa pakolaisten kohtalo aseveljien käsiin? Kysymykseen ei enää löydy vastausta.

"Akateemisen Karjala-Seuran ihanteiden mukaisesti saksalaisten kanssa vaihdettiin sotavankeja, koska haluttiin suomensukuisten pääsevän ugrilaisuuden aseistettuihin riveihin. Vastikkeeksi saksalaiset saivat baltteja, kaukasialaisia ja muita "kiinnostavia" vankeja.

-

"Saksalaisjoukot eivät kohdelleet kaikkia sotavankejaan äärimmäisellä jyrkkyydellä. Yhteistoimintaan valmiit ja työntekijöinä hyödylliset saattoivat saada samat muona-annokset kuin Wehrmachtin alppijääkäritkin.

"Norjan puolen leirien kovimpiin kohtaloihin joutuivat Balkanilta saakka orjiksi rahdatut serbit. Henkiin jääneiden kertomukset kuuluvat serbialaisuuden kipeään kärsimyshistoriaan.

"Westerlund on kyennyt selvittämään, että julmuuksista huolimatta vankien kuolleisuus saksalaisilla leireillä jäi vähäisemmäksi kuin suomalaisissa vankiaitauksissa lanttutalvena 1942. Tämä tieto antaa ajattelemisen aihetta."

Aika noloa historiaa Suomellakin. Mutqu Neuvostoliitto ja Stalin ja Sandarmoh ja marmati-marmati-maamaamaa.

Anonyymi kirjoitti:

Keskisuomalainen on maininnut natsi-Saksan vankileireistä Suomessa ja ohessa Suomen miehityshallinnon keskitysleireistä Itä-Karjalassa:

https://www.ksml.fi/paikalliset/2734824

"Saksan pohjoisen armeijan selustaan nousi heti kesäkuun 1941 hyökkäyksen päästyä käyntiin yli-ihmisten hallinnoima vankileirien saaristo.

"Westerlundin keräämien ja aiempien tietojen perusteella on pakko todeta, että pohjoisessa mahtavan Saksan pikkuruinen aseveli Suomi, joka kertoi käyvänsä erillissotaa talvisodan vääryyden oikaisemiseksi, katsoi läpi sormien ja hyväksyi julman kurinpidon alueellaan. Joissakin tapauksissa saksalaiset vartijat saivat suomalaisten suoraa tukea, joskaan tämä ei ollut sääntö.

-

"Suomessa EK:n entinen päällikkö Arno Anthoni ja entinen sisäministeri, jyväskyläläinen pankinjohtaja Toivo Horelli pääsivät punaisen Valpon ja syyttäjien pälkähästä. Molempien toiminta liittyy saksalaisten pohjoisiin vankileireihin silläkin tavalla että he vaikuttivat Itävallasta saapuneen juutalaispakolaisten joukon siirtämiseen "saksalaisten alueelle", työleirille Sallaan. Muodollisesti määräyksen antoi kotijoukkojen esikunta. Oliko alkuperäisenä tarkoituksena antaa pakolaisten kohtalo aseveljien käsiin? Kysymykseen ei enää löydy vastausta.

"Akateemisen Karjala-Seuran ihanteiden mukaisesti saksalaisten kanssa vaihdettiin sotavankeja, koska haluttiin suomensukuisten pääsevän ugrilaisuuden aseistettuihin riveihin. Vastikkeeksi saksalaiset saivat baltteja, kaukasialaisia ja muita "kiinnostavia" vankeja.

-

"Saksalaisjoukot eivät kohdelleet kaikkia sotavankejaan äärimmäisellä jyrkkyydellä. Yhteistoimintaan valmiit ja työntekijöinä hyödylliset saattoivat saada samat muona-annokset kuin Wehrmachtin alppijääkäritkin.

"Norjan puolen leirien kovimpiin kohtaloihin joutuivat Balkanilta saakka orjiksi rahdatut serbit. Henkiin jääneiden kertomukset kuuluvat serbialaisuuden kipeään kärsimyshistoriaan.

"Westerlund on kyennyt selvittämään, että julmuuksista huolimatta vankien kuolleisuus saksalaisilla leireillä jäi vähäisemmäksi kuin suomalaisissa vankiaitauksissa lanttutalvena 1942. Tämä tieto antaa ajattelemisen aihetta."

Aika noloa historiaa Suomellakin. Mutqu Neuvostoliitto ja Stalin ja Sandarmoh ja marmati-marmati-maamaamaa.

Lue lisää

” Aika noloa historiaa Suomellakin. Mutqu Neuvostoliitto ja Stalin ja Sandarmoh ja marmati-marmati-maamaamaa.”

Voi veli hyvä! Riittää, kun vertaamme kahden keskrnään sotineen valtion sotavankien kuolleisuutta keskenään!

N-liiton 64.000:sta Jatkosodan sotavangeista Suomessa kuoli 31,3 %, useimmat joko haavoihinsa tai tauteihin. Suomalaiset ampuivat noin 1000 neuvostovankia. Vuonna 1944 Suomi palautti N-liittoon 44 000 vankia (siis hengissä). Joitakin satoja karanneita palautettiin myöhemmin, mutta satoja sotavankeja onnistui pakenemaan lähinnä Ruotsiin ja jäämään länteen. Japanilaiset huolehtivat brittiläisistä sotavangeista esimerkillisesti, ja kuolleisuus olikin alhaisempi, kuin suomalaisten ylläpitämillä Neuvostoliiton sotilaiden sotavankileireillä.
Mainittakoon, että vapautetut venäläiset sotilaat rajan ylitettyään jatkoivat pettureina matkaa Siperian vankileireille, joissa ’pettureita’ odottivat monien lisävuosien vankituomiot.

Puna-armeijalle antautuneista 3400 suomalaissotilaasta kuoli tai surmattiin vankeudessa noin 1400, mikä tekee vähän 41,2 %. Tosin suomalaisista useimpien sotavankeusaika kesti vain joitakin kuukausia, puna-armeijalaisten enemmistö oli vankina yli kolme vuotta.

Anonyymi kirjoitti:

” Aika noloa historiaa Suomellakin. Mutqu Neuvostoliitto ja Stalin ja Sandarmoh ja marmati-marmati-maamaamaa.”

Voi veli hyvä! Riittää, kun vertaamme kahden keskrnään sotineen valtion sotavankien kuolleisuutta keskenään!

N-liiton 64.000:sta Jatkosodan sotavangeista Suomessa kuoli 31,3 %, useimmat joko haavoihinsa tai tauteihin. Suomalaiset ampuivat noin 1000 neuvostovankia. Vuonna 1944 Suomi palautti N-liittoon 44 000 vankia (siis hengissä). Joitakin satoja karanneita palautettiin myöhemmin, mutta satoja sotavankeja onnistui pakenemaan lähinnä Ruotsiin ja jäämään länteen. Japanilaiset huolehtivat brittiläisistä sotavangeista esimerkillisesti, ja kuolleisuus olikin alhaisempi, kuin suomalaisten ylläpitämillä Neuvostoliiton sotilaiden sotavankileireillä.
Mainittakoon, että vapautetut venäläiset sotilaat rajan ylitettyään jatkoivat pettureina matkaa Siperian vankileireille, joissa ’pettureita’ odottivat monien lisävuosien vankituomiot.

Puna-armeijalle antautuneista 3400 suomalaissotilaasta kuoli tai surmattiin vankeudessa noin 1400, mikä tekee vähän 41,2 %. Tosin suomalaisista useimpien sotavankeusaika kesti vain joitakin kuukausia, puna-armeijalaisten enemmistö oli vankina yli kolme vuotta.

Lue lisää

"Voi veli hyvä! Riittää, kun vertaamme kahden keskrnään sotineen valtion sotavankien kuolleisuutta keskenään!"

Voi voi veli hyvä! Saatko sinä murhata ihmisiä, koska Ted Bundy onnistui murhaamaan enemmän? AI ET? Miksi luulet, että sotarikokset olisivat eri juttu? Tämä voi olla vähän pysäyttävä tieto.

Anonyymi kirjoitti:

” Aika noloa historiaa Suomellakin. Mutqu Neuvostoliitto ja Stalin ja Sandarmoh ja marmati-marmati-maamaamaa.”

Voi veli hyvä! Riittää, kun vertaamme kahden keskrnään sotineen valtion sotavankien kuolleisuutta keskenään!

N-liiton 64.000:sta Jatkosodan sotavangeista Suomessa kuoli 31,3 %, useimmat joko haavoihinsa tai tauteihin. Suomalaiset ampuivat noin 1000 neuvostovankia. Vuonna 1944 Suomi palautti N-liittoon 44 000 vankia (siis hengissä). Joitakin satoja karanneita palautettiin myöhemmin, mutta satoja sotavankeja onnistui pakenemaan lähinnä Ruotsiin ja jäämään länteen. Japanilaiset huolehtivat brittiläisistä sotavangeista esimerkillisesti, ja kuolleisuus olikin alhaisempi, kuin suomalaisten ylläpitämillä Neuvostoliiton sotilaiden sotavankileireillä.
Mainittakoon, että vapautetut venäläiset sotilaat rajan ylitettyään jatkoivat pettureina matkaa Siperian vankileireille, joissa ’pettureita’ odottivat monien lisävuosien vankituomiot.

Puna-armeijalle antautuneista 3400 suomalaissotilaasta kuoli tai surmattiin vankeudessa noin 1400, mikä tekee vähän 41,2 %. Tosin suomalaisista useimpien sotavankeusaika kesti vain joitakin kuukausia, puna-armeijalaisten enemmistö oli vankina yli kolme vuotta.

Lue lisää

Voi veli hyvä, jos vain suurimman uhriluvun omaavalla pahantekijällä on merkitystä, niin sitten kommunismi jää kakkoseksi brittein imperiumille. Oletkos tutkinut paljonko ihmisiä kuoli jo pelkästään Bengalin ja Irlannin nälänhädissä? Ne johtuivat muuten brittiläisten imperialistien vallankäytöstä.

Anonyymi kirjoitti:

Voi veli hyvä, jos vain suurimman uhriluvun omaavalla pahantekijällä on merkitystä, niin sitten kommunismi jää kakkoseksi brittein imperiumille. Oletkos tutkinut paljonko ihmisiä kuoli jo pelkästään Bengalin ja Irlannin nälänhädissä? Ne johtuivat muuten brittiläisten imperialistien vallankäytöstä.

Lue lisää

Se on sinun väitteesi ja sinähän tiedät itsekin, kuinka vähän uskottava olet!

Anonyymi kirjoitti:

Se on sinun väitteesi ja sinähän tiedät itsekin, kuinka vähän uskottava olet!

Mike Davisin kirjasta "Late Victorian Holocausts: El Niño Famines and the Making of the Third World" (kertoo nälänhädistä, enimmäkseen ennen 1900-luvun alkua)

https://en.wikipedia.org/wiki/Late_Victorian_Holocausts

"Miljoonat kuolivat, eivät "nykyaikaisen maailmansysteemin ulkopuolella", vaan juuri siinä prosessissa, joka liitti heidät väkisin [nykyaikaisen maailmansysteemin] poliittisiin ja ekonomisiin rakenteisiin. He kuolivat Liberaalin Kapitalismin kultakaudella; voisi sanoa, että monet heistä murhasi - Smithin, Benthamin ja Millin pyhien periaatteinen suorastaan uskonnollinen soveltaminen."

https://archive.org/details/latevictorianhol00dav_wbr/page/9/mode/2up

Anonyymi kirjoitti:

Se on sinun väitteesi ja sinähän tiedät itsekin, kuinka vähän uskottava olet!

Aijaijai, ei näytä sinun todellisuus-kielteiselle britti-massamurhaaja-puolustelulle löytyvän pohjaa. Vastaan kylläkin löytyy vaikka mitä.

"Educated Indians are aware of the ghastly 2-century imposition of Britishcolonialism on India. However, because history is generally written by non-scientists, most Indians are utterly unaware of the horrendous human cost (1.8 billion violent and non-violent avoidable deaths in the period 1757-1947)."

https://www.jagran.com/blogs/rakeshmishra/indian-holocaust-under-british-raj-1-8-billion-excess-deaths-ignored-by-anglo-media/

Vai saako intialaisten ruskea ihonväri sinut jotenkin epäilemään? Ja sitten ihmettelet miksi sivistyneet ihmiset katsovat sinua kieroon ja sanovat rasistiksi?

Anonyymi kirjoitti:

Se on sinun väitteesi ja sinähän tiedät itsekin, kuinka vähän uskottava olet!

Macquarien yliopiston Dylan Sullivan ja Ympäristötieteen- ja teknologian Instituutin (ICTA-UAB) professori Jason Hickel kertovat, että brittien siirtomaapolitiikka Intiassa on aiheuttanut enemmän kuolemia kuin Neuvostoliitto, Maon Kiina ja pohjois-Korea yhteensä.

https://www.aljazeera.com/opinions/2022/12/2/how-british-colonial-policy-killed-100-million-indians

"In a recent paper* in the journal World Development, we used census data to estimate the number of people killed by British imperial policies during these four brutal decades. Robust data on mortality rates in India only exists from the 1880s. If we use this as the baseline for “normal” mortality, we find that some 50 million excess deaths occurred under the aegis of British colonialism during the period from 1891 to 1920."

* "Capitalism and extreme poverty: A global analysis of real wages, human height, and mortality since the long 16th century" ( https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0305750X22002169 )

"Fifty million deaths is a staggering figure, and yet this is a conservative estimate. Data on real wages indicates that by 1880, living standards in colonial India had already declined dramatically from their previous levels. Allen and other scholars argue that prior to colonialism, Indian living standards may have been “on a par with the developing parts of Western Europe.” We do not know for sure what India’s pre-colonial mortality rate was, but if we assume it was similar to that of England in the 16th and 17th centuries (27.18 deaths per 1,000 people), we find that 165 million excess deaths occurred in India during the period from 1881 to 1920.

"While the precise number of deaths is sensitive to the assumptions we make about baseline mortality, it is clear that somewhere in the vicinity of 100 million people died prematurely at the height of British colonialism. This is among the largest policy-induced mortality crises in human history. It is larger than the combined number of deaths that occurred during all famines in the Soviet Union, Maoist China, North Korea, Pol Pot’s Cambodia, and Mengistu’s Ethiopia.

"How did British rule cause this tremendous loss of life? There were several mechanisms. For one, Britain effectively destroyed India’s manufacturing sector. Prior to colonisation, India was one of the largest industrial producers in the world, exporting high-quality textiles to all corners of the globe. The tawdry cloth produced in England simply could not compete. This began to change, however, when the British East India Company assumed control of Bengal in 1757.

"According to the historian Madhusree Mukerjee, the colonial regime practically eliminated Indian tariffs, allowing British goods to flood the domestic market, but created a system of exorbitant taxes and internal duties that prevented Indians from selling cloth within their own country, let alone exporting it.

"This unequal trade regime crushed Indian manufacturers and effectively de-industrialised the country. As the chairman of East India and China Association boasted to the English parliament in 1840: “This company has succeeded in converting India from a manufacturing country into a country exporting raw produce.” English manufacturers gained a tremendous advantage, while India was reduced to poverty and its people were made vulnerable to hunger and disease.

"To make matters worse, British colonisers established a system of legal plunder, known to contemporaries as the “drain of wealth.” Britain taxed the Indian population and then used the revenues to buy Indian products – indigo, grain, cotton, and opium – thus obtaining these goods for free. These goods were then either consumed within Britain or re-exported abroad, with the revenues pocketed by the British state and used to finance the industrial development of Britain and its settler colonies – the United States, Canada and Australia.

"This system drained India of goods worth trillions of dollars in today’s money. The British were merciless in imposing the drain, forcing India to export food even when drought or floods threatened local food security. Historians have established that tens of millions of Indians died of starvation during several considerable policy-induced famines in the late 19th century, as their resources were syphoned off to Britain and its settler colonies.

-

"Our research finds that Britain’s exploitative policies were associated with approximately 100 million excess deaths during the 1881-1920 period. This is a straightforward case for reparations, with strong precedent in international law. Following World War II, Germany signed reparations agreements to compensate the victims of the Holocaust and more recently agreed to pay reparations to Namibia for colonial crimes perpetrated there in the early 1900s. In the wake of apartheid, South Africa paid reparations to people who had been terrorised by the white-minority government."

Oho, ei mennyt sinun kertomuksen mukaan.

Anonyymi kirjoitti:

Macquarien yliopiston Dylan Sullivan ja Ympäristötieteen- ja teknologian Instituutin (ICTA-UAB) professori Jason Hickel kertovat, että brittien siirtomaapolitiikka Intiassa on aiheuttanut enemmän kuolemia kuin Neuvostoliitto, Maon Kiina ja pohjois-Korea yhteensä.

https://www.aljazeera.com/opinions/2022/12/2/how-british-colonial-policy-killed-100-million-indians

"In a recent paper* in the journal World Development, we used census data to estimate the number of people killed by British imperial policies during these four brutal decades. Robust data on mortality rates in India only exists from the 1880s. If we use this as the baseline for “normal” mortality, we find that some 50 million excess deaths occurred under the aegis of British colonialism during the period from 1891 to 1920."

* "Capitalism and extreme poverty: A global analysis of real wages, human height, and mortality since the long 16th century" ( https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0305750X22002169 )

"Fifty million deaths is a staggering figure, and yet this is a conservative estimate. Data on real wages indicates that by 1880, living standards in colonial India had already declined dramatically from their previous levels. Allen and other scholars argue that prior to colonialism, Indian living standards may have been “on a par with the developing parts of Western Europe.” We do not know for sure what India’s pre-colonial mortality rate was, but if we assume it was similar to that of England in the 16th and 17th centuries (27.18 deaths per 1,000 people), we find that 165 million excess deaths occurred in India during the period from 1881 to 1920.

"While the precise number of deaths is sensitive to the assumptions we make about baseline mortality, it is clear that somewhere in the vicinity of 100 million people died prematurely at the height of British colonialism. This is among the largest policy-induced mortality crises in human history. It is larger than the combined number of deaths that occurred during all famines in the Soviet Union, Maoist China, North Korea, Pol Pot’s Cambodia, and Mengistu’s Ethiopia.

"How did British rule cause this tremendous loss of life? There were several mechanisms. For one, Britain effectively destroyed India’s manufacturing sector. Prior to colonisation, India was one of the largest industrial producers in the world, exporting high-quality textiles to all corners of the globe. The tawdry cloth produced in England simply could not compete. This began to change, however, when the British East India Company assumed control of Bengal in 1757.

"According to the historian Madhusree Mukerjee, the colonial regime practically eliminated Indian tariffs, allowing British goods to flood the domestic market, but created a system of exorbitant taxes and internal duties that prevented Indians from selling cloth within their own country, let alone exporting it.

"This unequal trade regime crushed Indian manufacturers and effectively de-industrialised the country. As the chairman of East India and China Association boasted to the English parliament in 1840: “This company has succeeded in converting India from a manufacturing country into a country exporting raw produce.” English manufacturers gained a tremendous advantage, while India was reduced to poverty and its people were made vulnerable to hunger and disease.

"To make matters worse, British colonisers established a system of legal plunder, known to contemporaries as the “drain of wealth.” Britain taxed the Indian population and then used the revenues to buy Indian products – indigo, grain, cotton, and opium – thus obtaining these goods for free. These goods were then either consumed within Britain or re-exported abroad, with the revenues pocketed by the British state and used to finance the industrial development of Britain and its settler colonies – the United States, Canada and Australia.

"This system drained India of goods worth trillions of dollars in today’s money. The British were merciless in imposing the drain, forcing India to export food even when drought or floods threatened local food security. Historians have established that tens of millions of Indians died of starvation during several considerable policy-induced famines in the late 19th century, as their resources were syphoned off to Britain and its settler colonies.

-

"Our research finds that Britain’s exploitative policies were associated with approximately 100 million excess deaths during the 1881-1920 period. This is a straightforward case for reparations, with strong precedent in international law. Following World War II, Germany signed reparations agreements to compensate the victims of the Holocaust and more recently agreed to pay reparations to Namibia for colonial crimes perpetrated there in the early 1900s. In the wake of apartheid, South Africa paid reparations to people who had been terrorised by the white-minority government."

Oho, ei mennyt sinun kertomuksen mukaan.

Lue lisää

Ajatella, että vielä ei ole laskettu edes Irlantia mukaan.

Anonyymi kirjoitti:

Macquarien yliopiston Dylan Sullivan ja Ympäristötieteen- ja teknologian Instituutin (ICTA-UAB) professori Jason Hickel kertovat, että brittien siirtomaapolitiikka Intiassa on aiheuttanut enemmän kuolemia kuin Neuvostoliitto, Maon Kiina ja pohjois-Korea yhteensä.

https://www.aljazeera.com/opinions/2022/12/2/how-british-colonial-policy-killed-100-million-indians

"In a recent paper* in the journal World Development, we used census data to estimate the number of people killed by British imperial policies during these four brutal decades. Robust data on mortality rates in India only exists from the 1880s. If we use this as the baseline for “normal” mortality, we find that some 50 million excess deaths occurred under the aegis of British colonialism during the period from 1891 to 1920."

* "Capitalism and extreme poverty: A global analysis of real wages, human height, and mortality since the long 16th century" ( https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0305750X22002169 )

"Fifty million deaths is a staggering figure, and yet this is a conservative estimate. Data on real wages indicates that by 1880, living standards in colonial India had already declined dramatically from their previous levels. Allen and other scholars argue that prior to colonialism, Indian living standards may have been “on a par with the developing parts of Western Europe.” We do not know for sure what India’s pre-colonial mortality rate was, but if we assume it was similar to that of England in the 16th and 17th centuries (27.18 deaths per 1,000 people), we find that 165 million excess deaths occurred in India during the period from 1881 to 1920.

"While the precise number of deaths is sensitive to the assumptions we make about baseline mortality, it is clear that somewhere in the vicinity of 100 million people died prematurely at the height of British colonialism. This is among the largest policy-induced mortality crises in human history. It is larger than the combined number of deaths that occurred during all famines in the Soviet Union, Maoist China, North Korea, Pol Pot’s Cambodia, and Mengistu’s Ethiopia.

"How did British rule cause this tremendous loss of life? There were several mechanisms. For one, Britain effectively destroyed India’s manufacturing sector. Prior to colonisation, India was one of the largest industrial producers in the world, exporting high-quality textiles to all corners of the globe. The tawdry cloth produced in England simply could not compete. This began to change, however, when the British East India Company assumed control of Bengal in 1757.

"According to the historian Madhusree Mukerjee, the colonial regime practically eliminated Indian tariffs, allowing British goods to flood the domestic market, but created a system of exorbitant taxes and internal duties that prevented Indians from selling cloth within their own country, let alone exporting it.

"This unequal trade regime crushed Indian manufacturers and effectively de-industrialised the country. As the chairman of East India and China Association boasted to the English parliament in 1840: “This company has succeeded in converting India from a manufacturing country into a country exporting raw produce.” English manufacturers gained a tremendous advantage, while India was reduced to poverty and its people were made vulnerable to hunger and disease.

"To make matters worse, British colonisers established a system of legal plunder, known to contemporaries as the “drain of wealth.” Britain taxed the Indian population and then used the revenues to buy Indian products – indigo, grain, cotton, and opium – thus obtaining these goods for free. These goods were then either consumed within Britain or re-exported abroad, with the revenues pocketed by the British state and used to finance the industrial development of Britain and its settler colonies – the United States, Canada and Australia.

"This system drained India of goods worth trillions of dollars in today’s money. The British were merciless in imposing the drain, forcing India to export food even when drought or floods threatened local food security. Historians have established that tens of millions of Indians died of starvation during several considerable policy-induced famines in the late 19th century, as their resources were syphoned off to Britain and its settler colonies.

-

"Our research finds that Britain’s exploitative policies were associated with approximately 100 million excess deaths during the 1881-1920 period. This is a straightforward case for reparations, with strong precedent in international law. Following World War II, Germany signed reparations agreements to compensate the victims of the Holocaust and more recently agreed to pay reparations to Namibia for colonial crimes perpetrated there in the early 1900s. In the wake of apartheid, South Africa paid reparations to people who had been terrorised by the white-minority government."

Oho, ei mennyt sinun kertomuksen mukaan.

Lue lisää

Vai on tekopyhää vähätellä brittien massamurhailua, kun samoilla perusteilla haukkuisin Maon, Stalinin, Titon, Pol Potin ja kumppanit lyttyyn! Että brittien massamurhailuista en tiedä historiaa, koska olen ollut kuplassa ja minulle on jauhettu vain muiden kuin brittien massamurhailuista, miten se olisi mahdollista?? Enhän minä ole voinut koko ikäni olla indoktrinoitu/aivopesty rajalliseen todellisuuskäsitykseen, koska olen kuullut, että muut ovat koko ikänsä olleet indoktrinoituja/aivopestyjä toiseen rajalliseen todellisuuskäsitykseen!

Anonyymi kirjoitti:

Vai on tekopyhää vähätellä brittien massamurhailua, kun samoilla perusteilla haukkuisin Maon, Stalinin, Titon, Pol Potin ja kumppanit lyttyyn! Että brittien massamurhailuista en tiedä historiaa, koska olen ollut kuplassa ja minulle on jauhettu vain muiden kuin brittien massamurhailuista, miten se olisi mahdollista?? Enhän minä ole voinut koko ikäni olla indoktrinoitu/aivopesty rajalliseen todellisuuskäsitykseen, koska olen kuullut, että muut ovat koko ikänsä olleet indoktrinoituja/aivopestyjä toiseen rajalliseen todellisuuskäsitykseen!

Lue lisää

Aijaijaijai, nyt teurastettiin brittien hyödyllisten hölmöjen pyhä lehmä.

Anonyymi kirjoitti:

Aijaijaijai, nyt teurastettiin brittien hyödyllisten hölmöjen pyhä lehmä.

Natseilla, valtionsosialisteilla, britti-apologeetti-määkijöillä, Ukraina-aina-vain-marttyyri-määkijöillä ja Puola-aina-vain-marttyyri-määkijöillä on yhteistä se miten kovaa mesoavat kun heidän pyhä lehmänsä teurastetaan. Olkoon jo niin mones kerta, että se on jo kuolleen hevosen hakkaamista.

Anonyymi kirjoitti:

Natseilla, valtionsosialisteilla, britti-apologeetti-määkijöillä, Ukraina-aina-vain-marttyyri-määkijöillä ja Puola-aina-vain-marttyyri-määkijöillä on yhteistä se miten kovaa mesoavat kun heidän pyhä lehmänsä teurastetaan. Olkoon jo niin mones kerta, että se on jo kuolleen hevosen hakkaamista.

Lue lisää

Puolalaisethan ovat chauvinistisin sakki maan päällä. Siksi valehtelevat rajusti, He olivat natsempia kuin natsit ja ovat

Anonyymi kirjoitti:

Natseilla, valtionsosialisteilla, britti-apologeetti-määkijöillä, Ukraina-aina-vain-marttyyri-määkijöillä ja Puola-aina-vain-marttyyri-määkijöillä on yhteistä se miten kovaa mesoavat kun heidän pyhä lehmänsä teurastetaan. Olkoon jo niin mones kerta, että se on jo kuolleen hevosen hakkaamista.

Lue lisää

Puolalaiset ovat narreja, sanoi Daladier. He luulivat pääsevänsä siuurvallaksi, mutta kokivatkin kommiunistyisen rangaistuksen nationalismistaan. Länsi tarvitsi heitä sodan aloittamiseen. Ei tarvittu kuin vähän kannustusta ja lupailuja, niin puolalaiset innokkaasti provosoivat sodan ja alkoivat tappamaan saksalaisia vähemmistökansalaisiaan

Anonyymi kirjoitti:

Macquarien yliopiston Dylan Sullivan ja Ympäristötieteen- ja teknologian Instituutin (ICTA-UAB) professori Jason Hickel kertovat, että brittien siirtomaapolitiikka Intiassa on aiheuttanut enemmän kuolemia kuin Neuvostoliitto, Maon Kiina ja pohjois-Korea yhteensä.

https://www.aljazeera.com/opinions/2022/12/2/how-british-colonial-policy-killed-100-million-indians

"In a recent paper* in the journal World Development, we used census data to estimate the number of people killed by British imperial policies during these four brutal decades. Robust data on mortality rates in India only exists from the 1880s. If we use this as the baseline for “normal” mortality, we find that some 50 million excess deaths occurred under the aegis of British colonialism during the period from 1891 to 1920."

* "Capitalism and extreme poverty: A global analysis of real wages, human height, and mortality since the long 16th century" ( https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0305750X22002169 )

"Fifty million deaths is a staggering figure, and yet this is a conservative estimate. Data on real wages indicates that by 1880, living standards in colonial India had already declined dramatically from their previous levels. Allen and other scholars argue that prior to colonialism, Indian living standards may have been “on a par with the developing parts of Western Europe.” We do not know for sure what India’s pre-colonial mortality rate was, but if we assume it was similar to that of England in the 16th and 17th centuries (27.18 deaths per 1,000 people), we find that 165 million excess deaths occurred in India during the period from 1881 to 1920.

"While the precise number of deaths is sensitive to the assumptions we make about baseline mortality, it is clear that somewhere in the vicinity of 100 million people died prematurely at the height of British colonialism. This is among the largest policy-induced mortality crises in human history. It is larger than the combined number of deaths that occurred during all famines in the Soviet Union, Maoist China, North Korea, Pol Pot’s Cambodia, and Mengistu’s Ethiopia.

"How did British rule cause this tremendous loss of life? There were several mechanisms. For one, Britain effectively destroyed India’s manufacturing sector. Prior to colonisation, India was one of the largest industrial producers in the world, exporting high-quality textiles to all corners of the globe. The tawdry cloth produced in England simply could not compete. This began to change, however, when the British East India Company assumed control of Bengal in 1757.

"According to the historian Madhusree Mukerjee, the colonial regime practically eliminated Indian tariffs, allowing British goods to flood the domestic market, but created a system of exorbitant taxes and internal duties that prevented Indians from selling cloth within their own country, let alone exporting it.

"This unequal trade regime crushed Indian manufacturers and effectively de-industrialised the country. As the chairman of East India and China Association boasted to the English parliament in 1840: “This company has succeeded in converting India from a manufacturing country into a country exporting raw produce.” English manufacturers gained a tremendous advantage, while India was reduced to poverty and its people were made vulnerable to hunger and disease.

"To make matters worse, British colonisers established a system of legal plunder, known to contemporaries as the “drain of wealth.” Britain taxed the Indian population and then used the revenues to buy Indian products – indigo, grain, cotton, and opium – thus obtaining these goods for free. These goods were then either consumed within Britain or re-exported abroad, with the revenues pocketed by the British state and used to finance the industrial development of Britain and its settler colonies – the United States, Canada and Australia.

"This system drained India of goods worth trillions of dollars in today’s money. The British were merciless in imposing the drain, forcing India to export food even when drought or floods threatened local food security. Historians have established that tens of millions of Indians died of starvation during several considerable policy-induced famines in the late 19th century, as their resources were syphoned off to Britain and its settler colonies.

-

"Our research finds that Britain’s exploitative policies were associated with approximately 100 million excess deaths during the 1881-1920 period. This is a straightforward case for reparations, with strong precedent in international law. Following World War II, Germany signed reparations agreements to compensate the victims of the Holocaust and more recently agreed to pay reparations to Namibia for colonial crimes perpetrated there in the early 1900s. In the wake of apartheid, South Africa paid reparations to people who had been terrorised by the white-minority government."

Oho, ei mennyt sinun kertomuksen mukaan.

Lue lisää

Hitler tunnetusti otti mallia brittein herroista.

Anonyymi kirjoitti:

Hitler tunnetusti otti mallia brittein herroista.

Saksan oma aiempi kolonialismi ylipäätään oli suuri innoite Hitlerille, samoin laajalti levinneet rotu-pseudotiedehölynpölyt ja pitemmän ajan kristillinen juutalaisviha. Hitler otti mielellään oppia niin kommunisteilta kuin briteiltäkin.

Puoli oli siinä väärässä, että uhkaili Liettuaa asettaen natsi-Saksalle helposti hyväksikäytettävän sauman sekä osallistui itse Unkarin kanssa Tsekkoslovakian hajottamiseen. ERITTÄIN NOLOA, PUOLA.

Taas kerran teurastettiin Puola-kertomusta toistelevan hyödyllisen hölmön pyhä lehmä!

https://www.expatica.com/be/general/poland-says-role-in-czechoslovakias-annexation-a-sin-74925/

( viittaus: Peter Young, "The Illustrated World War II Encyclopedia" (Vol.1) )

https://www.lewrockwell.com/2003/08/thomas-m-sipos/poland-joined-hitler-in-dismembering-czechoslovakia/

Mitä sanookaan Puolan roolista venäläinen Aleksandr Tsipko, joka kritisoi neo-stalinismia runsain sanoin?

"By the way, V. Putin recently said that Katyn [the massacre of captured Polish officers in 1940] is 'a crime of the totalitarian regime". An entirely different matter that the West does not want to acknowledge and Zelensky for some reason forgot [to mention] is that prior to the agreement between Hitler and Stalin on the division of Poland, Munich occurred, where an agreement was made between the English and French democracies and Hitler’s totalitarian regime, [and] there was a partition of Czechoslovakia. By the way, not only Germany participated in this partition of 1938, but Hungary and Poland [participated] as well. Back then, Poland annexed Teschen from Czechoslovakia, with a population of over 200 thousand people."

Ai että Puolan johto kusi omiin muroihin ja siitä kärsi Puolan kansa? Mitä tämäkin on?!

https://www.memri.org/reports/russian-social-philosopher-tsipko-neo-stalinism-threat-russian-national-security

Hetkinen hetkinen, mitäs aiemmin ketjussa onkaan lähteytetty?

https://keskustelu.suomi24.fi/t/17679017/puola-vaarentaa-historiaa#comment-120117025

Bogdan Schipor: "The Polish-Lithuanian Crisis of March 1938. Some Romanian and Western reactions"

https://www.researchgate.net/publication/49592288_The_Polish-Lithuanian_Crisis_of_March_1938_Some_Romanian_and_Western_reactions

Katsotaanpa!

(s.89)

"The media in Bucharest even put forward the number of 60,000 Polish soldiers as
being mobilized at the border and ready to intervene forcefully in case Lithuania refused to satisfy Warsaw’s demands. Their task according to these reports was to occupy the capital Kaunas as soon as possible and to retreat only when all the Polish demands would have been satisfied (24).

-

""The realistic possibility of such a Polish intervention in force determined Romanian journalists to speculate about the existence of an agreement between Poland and Germany so that, together, the two countries could obtain certain territorial conquests at the expense of Lithuania. This would lead to the settlement of their own bilateral disputes, that is, Poland would have agreed to renounce the Corridor and Danzig, getting, in exchange, a new corridor towards the sea through Lithuania and the port Memel. (26)"

(s.90)

"Even so, the warning Warsaw received from the Western diplomacies – primarily the British one – ........ according to which the Polish ultimatum represented a precedent that Berlin could use in the future to expand its influence in the Baltic area to the obvious detriment of Poland, would remain valid and would come true a year later."

Oikein sai Puola varoituksen -kaiken kukkuraksi briteiltä"- , että naapuri-Liettuan uhkailu voi auttaa natsi-Saksaa. Ja näin tapahtui! VAATIKO LIIKAA TIEDONHAKUA NÄIN EPÄSOVINNAINEN ASIA?!

(s.90-91)

"After the fall of Czechoslovakia and the new Anschluss through which the port Memel was regained, Germany controlled important territories at the northern and the southern borders of Poland. The irony of history is that Poland was the one to contribute, through its action in 1938 to the dissolution of the Czechoslovakian state, as well as to the weakening of the position of the Baltic States, especially that of Lithuania."

OHO!

Ei ollutkaan Puola propaganda-myyttinsä mukainen marttyyri!

Vai ei parin lauseen mielipide ollutkaan tiedon väärti! Kuka olisi arvannut!

Kommenttisi kannalta entistä nolompaa on se, että luulosi vastaisesti on viitattu todisteisiin sellaisilta tutkijoilta kuin Taras Kuziolta ja Jeffrey Burdsilta.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/17679017/puola-vaarentaa-historiaa#comment-120500838

Jeffrey Burds lähteyttää Alexander Motyliin:

https://www.people.fas.harvard.edu/~hpcws/comment13.htm

*Alexander J. Motyl, "The Turn to the Right: The Ideological Origins and Development of Ukrainian Nationalism", 1919-1929_ (Boulder: East European Monographs, 1980)

*Alexander J. Motyl, "Ukrainian Nationalist Political Violence in Inter-War Poland," _East European Quarterly_ XIX (March, 1985), s. 45-55. )

"etnisten puolalaisten julmuudesta etnisiä ukrainalaisia kohtaan keskustellaan harvoin tarkoitushakuisten kansallismielisten kertomusten ulkopuolella. Yleisin ja voimakkain väkivalta tapahtui ukrainalaisvastaisissa vainoissa vuosina 1934-1938."

1934-1938! Mutta.... tuohan oli jo ennen Molotov-Ribbentrop-sopimusta!

Puolalaisten ja ukrainalaisten vihanpito oli jo valmiiksi olemassa erikseen erillään kahdesta miehittäjävallasta? MITÄ TÄMÄKIN ON?

[Jeffrey Burds jatkaa:] "Tätä varten meidän ei valitettavasti tarvitse luottaa pelkästään Puolan tai Ukrainan selostuksiin. Monsignor tohtori Philippe Cortesi, paavin nuncio Varsovassa, tuomitsi väkivallan yksityisellä kirjeellä Puolan sisäministerille, joka koski jo äkkiseltään yksittäistä tällaista tapahtumaa 2.-3. marraskuuta 1938. En-De:n ("Kansallisen Demokratian"), tulisieluisen puolalais-isänmaallis-kansallismielisen järjestön, puolalaiset jäsenet hyökkäsivät ukrainalaisten opiskelijoiden kimppuun näiden Varsovassa sijaitsevissa asuntoloissa, puolalaisten poliisivoimien estämättä. Poliisit seisoivat sivussa julmaa väkivaltaa seuraten ja odottivat mellakoiden loppumista pidättääkseen ukrainalaisia opiskelijoita rauhan häirinnästä. Useita ukrainalaisia instituutteja vastaan hyökättiin, minkä jälkeen "hyökkääjät tuhosivat kaiken käsiinsä saamansa". Puolalaiset kansallismieliskiihkosieluiset" tuhosivat ukrainalaisen kaupan sytyttämällä sen sisätilat tuleen ennen kuin heittivät kirkuvan nuoren ukrainalaisnaisen liekkeihin. Pahin väkivalta tapahtui Ukrainan katolisessa seminaarissa vain 200 metrin päässä Puolan valtionpoliisin keskustoimistosta. Puolalainen väkijoukko teki ikonoklastisessa raivossaan korjaamatonta vahinkoa Ukrainan kirkon sisätiloihin, turmellen ikoneja ja tuhoten arvokkaan Pyhän Pietarin muotokuvan. Seminaari tuhoutui, kun vihainen puolalainen joukko heitti järjestelmällisesti hajottaneidensa huonekalujen palasia rikkoutuneiden ikkunoiden läpi alla oleville kaduille. Kaikkiaan ainakin kahdeksan ukrainalaista joutui sairaalahoitoon vakavien vammojen vuoksi ja kaksi menehtyi. Tavanomaisen politiikkansa mukaisesti Puolan virallinen lehdistö vaikeni salaperäisesti tällaisista tapauksista. Mahdollisuuksien salliessa Puolan poliisi takavarikoi ja tukahdutti Ukrainan maanalaiset sanomalehdet ja julkaisut, joissa tapauksista keskusteltiin.

"Laajempi kokonaiskuva puolalaisten ja ukrainalaisten välisten etnisten konfliktien historiasta Galiciassa antaa meille mahdollisuuden välttää painottamasta liikaa yksittäisiä tapahtumia (kuten Volhynian terroria vuonna 1943 ja Puolan terroria vuonna 1947) ja sen sijaan nähdä miten molemmat etniset ryhmät tarttuivat tilaisuuteen hyödyntää eurooppalaista geopolitiikaa 1930- ja 1940-luvuilla sekä peräkkäisiä ulkomaisia miehityshallintoja lisätäkseen vaikutusvaltaansa Galiciassa. Mitä enemmän tutkin Galiciaa, sitä enemmän tulen siihen johtopäätökseen, että *määrittävä asia* ei ollut Neuvostoliiton tai Saksan miehitys ja sota, vaan sisällissota etnisten ukrainalaisten ja etnisten puolalaisten välillä. Tässä skenaariossa alueen etninen puhdistus ei ollut tuotosta pelkästään saksalaisten miehityksestä (perinteinen fiktio) eikä se perustunut vain kansantajunnassa syvään juurtuneeseen antisemitismiin (alueellisesti mukautettu Goldhagenin teesi), vaan sitä ajoi myös etninen tausta Ukrainan ja Puolan visioineen sodanjälkeisen Galician kohtalosta. Etninen puhdistus oli yksi monista aseista kaikkien arsenaaleissa, jotka taistelivat alueen hallinnasta eikä yksikään päätoimija (juutalaiset poisluettuna) voinut vastustaa kiusausta saada helppoa voittoa etnis-peräisin menettelytavoin." "

MITÄ?! Puola kusi itse omiin ja muiden muroihin jo valmiiksi! NL ja natsi-Saksa vain pystyivät hyväksikäyttämään tätäkin. Ja kaikki ei ollutkaan ukrainalaisten lietsomaa! Mutta.... tämähän teurastaa Puolan pyhän marttyyri-lehmän!

Upsansaa, jostain ihme syystä Jeffrey Burdsin artikkelin linkki on hävitetty.

ONNEKSI SE ON ARKISTOITU JA IHMISET OSAAVAT ETSIÄ TIETOA. SHOKEERAAVAA, EIKÖ VAIN? (;

https://web.archive.org/web/20220527142533/https://www.people.fas.harvard.edu/~hpcws/comment13.htm

Entäs tämä otos Matthew Babiakin artikkelista, joka on julkaistu Euromaidan Press-sivustolla?!

https://keskustelu.suomi24.fi/t/17679017/puola-vaarentaa-historiaa#comment-120511646

"Jo niin "aikaisin" toisen maailmansodan aikaan kuin vuonna 1941 puolalaiset rinnastivat sodan Saksan kanssa sotaan ukrainalaisten kanssa Galizia-Volhyniasta. Pyrkimys oli saada G-V nopean " aseellisen miehityksen" alaiseksi. ( Timothy Snyder; ""To resolve the Ukrainian problem once and for all": The ethnic cleansing of Ukrainians in Poland, 1943 - 1947", s. 95; Journal of Cold War Studies 1999, s. 86 - 120 )"

MITÄ IHMETTÄ? Tuohan on sama Timothy Snyder, joka on kirjoittanut kirjan "Tappotanner" Hitleristä ja Stalinista! Ikään kuin....... Puolan propaganda-myytille voi antaa palttua olematta millään tavalla natsi tai stalinisti! Miten tämä voi olla mahdollista!

"Kholmin ukrainalaisväestön massamurhaaminen oli alkanut jo 1942 ennen "virallista" ukrainalaisten puolelta puhjennutta vastaavaa. Silloinkin kun puolalaiselta maanpaossa olevalta hallitukselta ei tullut suoria käskyjä, tämä ei estänyt kostotoimissa ukrainalaisten murhaamista erittelemättä pelkältä näkemältä. Kuullessaan Volhynian uusista murhista Galizian puolalaiset kävivät aseisiin paikallisia ukrainalaisia vastaan kuin nämä olisivat olleet kollektiivisesti syypäitä muiden tekosiin. ( Snyder;" Memory of sovereignty and sovereignty over memory: Poland, Lithuania and Ukraine 1939 - 1999", s. 44; kirjassa "Memory and power in post-war Europe: Studies in the presence of the past", ed. Jan-Werner Müller, Cambridge University Press 2002, s. 39 - 58 )"

Tämäkään varmaan ei ollut puolalaisten aloitetta millään tavalla? Eeeeiiii, puolalaiset olivat aina joko pelkkiä pelinappuloita tai sitten puhtoisia pikku lampaita!

"Vaikka puolalaispartisaanien komentaja luutnantti Kazimierz Babinski määräsi helmikuussa 1944 "vain lapset" säästettäviksi, kuukausi myöhemmin puolalaispartisaanit murhasit Kholmissa 1 500, 70 % naisia ja lapsia. ( Marek Jasiak; ”Overcoming Ukrainian resistance: The deportation of Ukrainians in Poland in 1947”, s. 174; kirjassa “Redrawing nations: Ethnic cleansing in East-Central Europe, 1944 – 1948”, ed. Philipp Ther & Ana Siljak, Rowman & Littlefield 2001, s. 173 – 194 )"

Aiotko syyttää uhreja, jotka olivat tässä tapauksessa ukrainalaisia? Olivatko kaikki ukrainalaiset kollektiivisesti syypäitä banderiittien tekosiin?

"Myöhäisvuodesta 1945 vuoden 1946 puolelle Puolan armeijan modus operandi oli hyökätä UPA:n yksiköiden kimppuun. Tämä "oikeuttaisi" vastaavan ukrainalaissetlementtejä kohtaan. Ukrainalaisten vastaiskut olisivat lisäperustelu puolalaisten ”kostotoimenpiteille”. Tällainen syklisyys ilmensi, että konflikti oli luonteeltaan molemminpuoleinen. Puolalaiset jopa taistelivat ukrainalaisia vastaan niinkin monessa eri hahmossa kuin saksalaisina poliiseina, NKVD:n pataljoonina, neuvostopartisaaneina, itsepuolustusyksiköinä ja Kotiarmeijan jäseninä. ( Snyder; ”Reconstruction of nations”, Yale University Press 2003, s. 194, 177 )"

Sama kirottu Timothy Snyder! Ei voi olla totta!

"Per Anders Rudlingin mukaan Puolassa on sanottu menehtyneen 11 000 ukrainalaista, ylittäen siellä myös kuolleiden 7 000 puolalaisen luvun. (Rudling; ”Historical representation of the wartime accounts of the activities of the OUN-UPA (Organization of Ukrainian Nationalists – Ukrainian Insurgent Army)”, s. 171; East European Jewish affairs 36, nro. 2, 2006, s. 163 – 189 )"

Ja nyt vielä Per Anders Rudling! Toinen tutkija, joka ei mukaile Puola-marttyyri-kerrontaa!

"David Marples on arvioinut ukrainalaisten kuolemat tältä etnisen puhdistuksen ajanjaksolta Ukrainassa on niinkin lukuisiksi kuin 30 000. ( Marples; ”Heroes and villains: Creating national history in contemporary Ukraine”, Central European University Press 2007, s. 222 -223 )"

Pitäisiköhän yrittää David Marplesista väännellä vaikka väkisin "natsi" tai "stalinisti" hmm hmmmmmm.

Vai ei ollut "näitten yllyttäminen toisiaan vastaan 2. ms. aikana" "mitenkään Puolan tai puolalaisten syytä"!

Onneksi olkoon! Väitteitäsi vastaan puhuu ylivoimainen määrä todisteita!

Entäs mitä sanoo Puolan osuudesta eri kieliryhmien kärsimyksiin Taras Kuzio?

https://keskustelu.suomi24.fi/t/17679017/puola-vaarentaa-historiaa#comment-120523753

Jos et tiedä kuka Taras Kuzio on, niin kannattaa vilkaista julkaisuja.

https://en.wikipedia.org/wiki/Taras_Kuzio#Selected_publications

Mm.

* Russian Nationalism and the Russian-Ukrainian War

* Putin's War Against Ukraine: Revolution, Nationalism and Crime

* Ukraine: Democratisation, Corruption and the New Russian Imperialism

Mitä kirjoittaa Taras Kuzio New Eastern Europe -sivustolla?

https://web.archive.org/web/20230316093521/https://neweasterneurope.eu/2017/12/01/genocide-myth-polands-victimisation-complex/

Taras Kuzio; "The genocide myth and Poland’s victimisation complex"

"Ukrainan historioitsijat sekä Puolan objektiiviset historioitsijat kuten Timothy Snyder asettavat vuoden 1943 Volhynian murhat historiakontekstiin, joka alkoi vuosina 1938 - 1942 ja päättyi vuonna 1947."

Ja sitten:

"Uhrien määrä [itse kullakin alueella] riippui siitä oliko alue puolalaisten vai ukrainalaisten hallinnassa. Volhyniassa puolalaiset olivat vähemmistönä alakynnessä. Kholmissa, Hrubeshivissa, Brestissä, Polissyassa and Zakerzonessa (joka on nykyään kaakkois-Puola) ukrainalaiset vastaavasti joutuivat alakynteen ja kärsivät verrainnollisesti. Galicia oli väestöllisesti tasapuolinen ja molemmat väestöt kärsivät yhtä suurissa määrissä. Esimerkiksi Kholmissa ja Hrubeshivissa (joissa puolalaisvoimat aloittivat ensimmäiset ukrainalaissiviilien lahtaukset vuosina 1941 - 1942) yli 10 000 ukrainalaissiviiliä ja Zakerzonessa 4 000 - 5 000 ukrainalaissiviiliä joutui puolalaisvoimien murhaamiksi. Tällaisilla alueilla, joissa ukrainalaiset olivat vähemmistönä, Ukrainan Kapinallis-Armeija (UPA) oli heidän ainoa suojansa."

Kuzion mukaan Puolan marttyyri-kompleksin takana on "haluttomuus - toisin kuin Ukrainan historioitsijoilla ja joillakin Puolan historioitsijoilla kuten Snyderilla - hyväksyä, että Volhynian murhat eivät olleet erillinen historiallinen tapahtuma. Ne olivat itse asiassa osa katkeraa sotaa, joka alkoi kyteä jo 1930-luvun loppupuolella ja päättyi vuonna 1947 Operaatio Vistulaan (Akcja Wisla)."

Taras Kuzio myös myöntää, että äärikansallismielisiä ei ollut vain ukrainalaisten puolella, vaan myös puolalaisten. Puola oli kaukana puhtoisesta pulmusesta, sillä "maailmansotien välisen ajanjakson Puolan ukrainalaisia sortavat toimet (kuten satojen ukrainalais-ortodoksikirkkojen polttaminen Kholmissa ja Pidlachiassa vuonna 1938) johti siihen, että harvat ukrainalaiset surivat Puolan valtion tuhoa vuonna 1939" [eli siis natsi-Saksan hyökkäyksessä].

Näkemyksen, että vain Ukrainan Kapinallis-Armeija (UPA) olisi ollut rikollinen ja Puolan Koti-Armeija (Armija Krajowa) (AK) ei, Kuzio lyttää täysin:

"On runsaasti arkistotodisteita siitä, että AK, Talonpoikais-Pataljoona ja NSZ (Kansalliset Asevoimat lojaaleja Endecjalle [eli juutalaisvastaisille, ultranationalistisille Kansallis-Demokraateille]) syyllistyivät rikoksiin ukrainalaisia kohtaan. Toisinaan tämä tapahtui liitossa Neuvostoliiton partisaanien kanssa. Maaliskuussa vuonna 1944, Koti-Armeija [AK] ja Talonpoikais-Pataljoonan yksiköt osallistuivat 1 500 ukrainalaisen murhaamiseen, mitä alettiin kutsumaan "Hrubeshivin Vallankumoukseksi". Entiset volhynialaiset Koti-Armeijan partisaanit, jotka Neuvostoliiton voimat olivat kotiuttaneet, saivat uusia työpaikkoja Puolan kommunistien ja KBW:n [Sisä-Turvallisuusjoukkojen] yksiköissä, jotka murhasivat lukemattomia ukrainalaisia Zakerzonessa."

Valitan! Kyllä puolalaisilla nyt vain OLI osuutensa muiden kieliryhmien murhaamisessa!

Entä mitä teki Puolan Kotiarmeija (Armija Krajowa) valkovenäläiskansallismielisten tai rauhanomaisten valkovenäläissiviilien suhteen?

Friedrich Schiller University Jenan Historian Kulttuurien Foorumilta:

Artikkelista "Strangers at Home: Memorialisation of the Armia Krajowa in Belarus" ("Muukalaisia kotona: Armia Krajowan muistomerkki Valko-Venäjällä")

https://web.archive.org/web/20230503054915/https://www.cultures-of-history.uni-jena.de/debates/memorialisation-of-the-armia-krajowa-in-belarus

"On todisteita, jotka ehdottavat AK:n (eli Puolan Kotiarmeijan) syyllistyneen rikoksiin valkovenäläiskansallismielisiä ja rauhanomaisia siviilejä vastaan." [5]

[5] ( nauhoitettu Anton Antonavič Šukelojćin haastattelu (syntynyt vuonna 1915), osa 2 (7 September 1994, New York), Belarusian Oral History Archive, 42 (1) – 723 – 2647, 00:58:37 – 01:00:50, haastattelu kuunneltavissa rekisteröinnin jälkeen osoitteessa

https://web.archive.org/web/20131107091550/http://www.nashapamiac.org/archive/home

)

August Grabskin tutkimuspaperi "The Jews and the “Disavowed Soldiers”" viittaa sivulla 454 miten Puolan oma Kansallismuiston Instituutti (IPN) on arvioinut Romuald Rajsin eli "Buryn" tekemää valkovenäläisten siviilien murhaamista:

https://www.researchgate.net/publication/338277807_The_Jews_and_the_Disavowed_Soldiers

(s.454)

"Kyseenalaistamatta itsessään ideaa Puolan itsenäisyystaistelusta johdossa pakotettua kommunismiauktoriteettia vastustavat järjestöt, kuten Kansallinen Sotilasliitto, on todettava jyrkästi, että valkovenäläisten vaununajureiden murhaamista ja valkovenäläisten kylien "pasifiointia" tammi–helmikuussa 1946 ei pitää osana taistelua itsenäisen valtion puolesta, koska siinä ilmenevät kansanmurhan tunnusmerkit. Päinvastoin: "Buryn" toimet Podlasien kylien asukkaita kohtaan auttoivat kommunistien hallintokoneistoa, ennen kaikkea vähentämällä maanalaisten järjestöjen arvovaltaa ja tarjoamalla pohjaa propagandalle, että nämä partisaaniyksiköt olivat vain rosvoja. .....

"Se, miten "Buryn" ns. "pasifiointi"-toimenpiteet vaikuttaisi paitsi Puolan ja Valko-Venäjän välisiin suhteisiin myös siihen millä tavoin Puolan maanalaisjärjestön tulisi edistää taistelua Puolan itsenäisyyden puolesta, on kaukana myönteisestä. Päinvastoin, "Buryn" toimet peräti edesauttoivat luomaan leppymättömiä vihollisia ja separatismin kannattajia Białystokin alueella. Näin ollen tällaisille teoille ei ole minkäänlaista puolustusta." [7]

[7] “Informacja o ustaleniach końcowych śledztwa S 28/02/Zi w sprawie pozbawienia życia
79 osób—mieszkańców powiatu Bielsk Podlaski w tym 30 osób tzw. furmanów w lesie koło Puchał Starych, dokonanych w okresie od dnia 29 stycznia 1946 r. do dnia 2 lutego 1946”

[Information on the final determinations of investigation S 28/02/Zi in the matter of the homicide of 79 inhabitants of the Bielsk Podlaski district, among them 30 so-called wagon-drivers, in the forest near Puchały Stare, committed between 29 January 1946 to 2 February 1946]

Kaiken lisäksi kohua aiheuttaneista sotarikollis-puolalaispartisaanien kunniamarsseista on kirjoittanut Puolassa rekisteröitynyt Notes from Poland -säätiö.

https://notesfrompoland.com/2021/03/03/controversy-over-state-commemoration-of-polish-anti-communist-partisan-accused-of-war-crimes/

Puolan valtion Kansallismuiston Instituutin (IPN:n) tutkijan Paweł Rokickin mukaan Zygmunt Szendzielarz (nom de guerre “Łupaszko") komentamineen Kotiarmeijan 5. Wilnon Prikaateineen hyökkäsivät Dubinkin (liettuaksi Dubingiain) kylään ja muihin setlementteihin. Kostona sille, että natsisaksalaismiehittäjän ohjaama liettualaispataljoona oli teurastanut etnisiä puolalaisia, Szendzielarzin yksikkö teurasti tusinoita liettualaissiviilejä, joista 75 % olivat naisia ja lapsia.

IPN ja kunnallishallitus ovat saaneet protesteja asukkailta Białystokissa pystytettyään Szendzielarzin lipun heidän rakennuksensa kylkeen. Keskustaoppositiopuoleen, PO:n, Krzysztof Truskolaski on sanonut, ettei sellaisille ole tilaa Białystokissa."Łupaszko’sn yksiköt terrorisoivat kokonaisia kommuuneja, tappoivat siviilejä. Tätä antisankaria ei pitäisi ikinä ihannoida.” Truskolaskia on lainannut TOK FM.

Do Rzeczy on raportoinut, että vasemmisto-opposition Anna-Maria Żukowska on sanonut, että "[Witold] Pileckin ja Kenraali Emil August Fieldorfin kaltaisia "sankareita" ei pitäisi "laittaa samaan säkkiin" Łupaszkon kaltaisten rikollisten kanssa."

Koillis-Puolan Hajnówkan kaupungissa protesteja on saanut vuotuinen "Kirottujen Sotilaiden Marssi", jonka järjestäjinä ovat äärioikeistolaisryhmittymät kuten Kansallinen Radikaalileiri (ONR). Marssissa ylistetään Romuald Rajsia (nom de guerre “Bury”), jonka yksikkö murhasi 79 valkovenäläistä (mukaanlukien naisia, lapsia ja vanhuksia) syytettyinä yhteistyöstä kommunistien kanssa. Ympäröivän Podlasen seudun valkovenäläisvähemmistölle Rajs on, yllätys yllätys, sotarikollinen.

Ikään kuin nämä valkovenäläisvähemmistöt eivät olisi millään tapaa syypäitä mihinkään mitä Valko-Venäjän diktaattori Lukashenko tekee! Onko pysäyttävä tieto?

https://notesfrompoland.com/2020/02/24/an-unwanted-march-polish-nationalists-honour-anti-communist-partisans-accused-of-war-crimes/

Marssia vastustavat kokoontuivat ortodoksikirkkotilaisuuteen, josta siirtyivät Sodan ja Sorron Uhrien Muistomerkille. Hajnówkan nuoriso luki Buryn sotilaiden uhrien nimiä. Uhreihin lukeutui metsässä murhattu 62-vuotias, päähän haavoittunut 24-vuotias ja muita, joita oli haudattu joukkohautoihin, ammuttu, poistettu kohdusta, poltettu hengiltä.

Yksi uhrien muistotilaisuuden järjestäjistä, Ewa Moroz-Keczyńska, on sanonut: "Niinpä päätimme järjestää rauhanomaisen muistotilaisuuden uhreille. Koska kaikki puhuvat vain pahantekijöistä eivätkä uhreista."

Vai eivät puolalaiset omin päin murhailleet etnisiä vähemmistöjä- KYLLÄ MUUTEN MURHASIVAT! SINUN MIELIPITEESI EI OLLUT TIEDON VÄÄRTI EIKÄ MYÖSKÄÄN PUOLAN YKSIPUOLINEN MARTTYYRI-PROPAGANDA!

JÄRJENJUOKSUN PARANTAMINEN ON MUUTEN SALLITTUA.

Löytyihän sitä tutkimustietoakin puolalaisten osuudesta juutalais-kansanmurhaan. Ehkei aivan yksioikoinen ja kyllä, monet puolalaiset auttoivat juutalaisia oman henkensäkin uhalla. Valitettavasti sekin on totta, että Puolassa oli ennestään olemassa juutalaisvihaa jo ennen natsien hyökkäystä.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/17679017/puola-vaarentaa-historiaa#comment-120242671

David Cymet, "Polish state antisemitism as a major factor leading to the Holocaust";
Journal of Genocide Research, Volume 1 (2), 1999, s. 169 - 212

https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/14623529908413950?journalCode=cjgr20

Vaikka natsi-Saksa massamurhaili myös puolalaisia, tämä "ei ole koko totuus." "Sen ymmärtämistä mitä Holokaustissa perimmillään tapahtui estää paitsi Puolan sotaa edeltävän juutalaisvastaisen politiikan myös sen sodanaikaisen toiminnan huomiotta jättäminen."

Puolan valtion ja kansankunnan sitoutuminen kansallisprojektiin eliminoida juutalaiset keskuudestaan "petasi Hitlerille tietä juutalaisten hävittämiseen". "Miehittäessään Puolaa Saksa tulikin toteuttaneeksi juuri sitä mitä Puola halusi ja mistä Puola oli haaveillut. Puolan systemaattinen menettely juutalaisia kohtaan soljui yhteen Saksan "Viimeisen Ratkaisun" kanssa. Euroopan juutalaisten hävitys taottiin loppuun Puola alasimena, Saksa vasarana."

----------------

On myös olemassa Yhdysvaltojen Valtionosaston deklassifioitu dokumentti "Juutalaiset Puolassa vapautuksen jälkeen" (Jews in Poland since liberation) vuodelta 1946. Kyseinen dokumentti kertoo, että monella Puolan poliittisella puolueella oli juutalaisvastaisia poliittisia ohjelmia vuoden 1919 jälkeen. Jopa Katolisen Kirkon johtajat kuten kardinaali Hlond suosivat juutalaisten ekonomista boikottia.

Jo ennen vuotta 1939 (!!!!!) monet Puolan oikeistolaisryhmät ilmensivät jäätävää juutalaisvihaa. Monet puolalaiskansallismieliset mielistelivät itselleen talonpoikien ja työväenluokan suosiota syyttämällä maan rahavaikeuksista vanhan kliseen mukaan juutalaisia.

Myös kenraali Vladislav Andersin armeijassa juutalaisviha kasvoi sellaisiin mittoihin, että Andersin alaisuudesta loikkasi juutalaisia muihin Liittoutuneiden armeijoihin.

Sotaa edeltävän Puolan juutalaisvastaisuus altisti monet puolalaiset natsien rotuteorioiden hyväksymiselle. Näistä rotuteorioista jäi vahva jälki natsien vetäydyttyä.

https://www.jpost.com/Diaspora/1946-US-document-reveals-Poles-treated-Jews-as-badly-as-Germans-did-543940

Yritä siinä valkopestä ja silotella Puolankin synkkää historiaa.

Anonyymi kirjoitti:

Löytyihän sitä tutkimustietoakin puolalaisten osuudesta juutalais-kansanmurhaan. Ehkei aivan yksioikoinen ja kyllä, monet puolalaiset auttoivat juutalaisia oman henkensäkin uhalla. Valitettavasti sekin on totta, että Puolassa oli ennestään olemassa juutalaisvihaa jo ennen natsien hyökkäystä.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/17679017/puola-vaarentaa-historiaa#comment-120242671

David Cymet, "Polish state antisemitism as a major factor leading to the Holocaust";
Journal of Genocide Research, Volume 1 (2), 1999, s. 169 - 212

https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/14623529908413950?journalCode=cjgr20

Vaikka natsi-Saksa massamurhaili myös puolalaisia, tämä "ei ole koko totuus." "Sen ymmärtämistä mitä Holokaustissa perimmillään tapahtui estää paitsi Puolan sotaa edeltävän juutalaisvastaisen politiikan myös sen sodanaikaisen toiminnan huomiotta jättäminen."

Puolan valtion ja kansankunnan sitoutuminen kansallisprojektiin eliminoida juutalaiset keskuudestaan "petasi Hitlerille tietä juutalaisten hävittämiseen". "Miehittäessään Puolaa Saksa tulikin toteuttaneeksi juuri sitä mitä Puola halusi ja mistä Puola oli haaveillut. Puolan systemaattinen menettely juutalaisia kohtaan soljui yhteen Saksan "Viimeisen Ratkaisun" kanssa. Euroopan juutalaisten hävitys taottiin loppuun Puola alasimena, Saksa vasarana."

----------------

On myös olemassa Yhdysvaltojen Valtionosaston deklassifioitu dokumentti "Juutalaiset Puolassa vapautuksen jälkeen" (Jews in Poland since liberation) vuodelta 1946. Kyseinen dokumentti kertoo, että monella Puolan poliittisella puolueella oli juutalaisvastaisia poliittisia ohjelmia vuoden 1919 jälkeen. Jopa Katolisen Kirkon johtajat kuten kardinaali Hlond suosivat juutalaisten ekonomista boikottia.

Jo ennen vuotta 1939 (!!!!!) monet Puolan oikeistolaisryhmät ilmensivät jäätävää juutalaisvihaa. Monet puolalaiskansallismieliset mielistelivät itselleen talonpoikien ja työväenluokan suosiota syyttämällä maan rahavaikeuksista vanhan kliseen mukaan juutalaisia.

Myös kenraali Vladislav Andersin armeijassa juutalaisviha kasvoi sellaisiin mittoihin, että Andersin alaisuudesta loikkasi juutalaisia muihin Liittoutuneiden armeijoihin.

Sotaa edeltävän Puolan juutalaisvastaisuus altisti monet puolalaiset natsien rotuteorioiden hyväksymiselle. Näistä rotuteorioista jäi vahva jälki natsien vetäydyttyä.

https://www.jpost.com/Diaspora/1946-US-document-reveals-Poles-treated-Jews-as-badly-as-Germans-did-543940

Yritä siinä valkopestä ja silotella Puolankin synkkää historiaa.

Lue lisää

Holokaustivyörytys on aiheuttanut sen, että mihinkään esityksiin juutalaisvainoista ei pysty suhtautumaan vakavasti, vaikka olisi minkälaiste lähdeviiteluettelot ja sepustukset.

Ja eikö nykyisin juutalaisen ylivallankin vastustaminen vaikkapa maltuillisestikin ole jo kuolemantuomion arvoinen majesteeettirikos Länsimaissa? Haluaisin tarkennuksia väitteille "kaikkien kuppikuntien juutalaisvastaisuudesta Puolassa " ym. Mitä on tämä "juutalaisvastaisuus"? Totuudellisuutta eri juutalaistahojen pyrkimyksistä ja vaikutusvallasta? Holokaustista? Ajatus, että kaikki oankkitoiminta ja kauppa ei saisi luisua juutalaisille ym?

1800 luvulla Suomen Autonomisessa Suur-Ruhtinaskunnassa oli luontevaa rajoittaa suomenkielisten opiskelupaikkoja ja yleensä mahdollisuutta opiskella suomenkielellä, ja suomenkieliselle kirjallisuudelle oli sensuuri, jolloin ainoastaan hengellinen kirjallisuus oli sallittua. Tästä ei kuitenkaan puhuta suomalaisvastaisuutena, vaikka ruotsinkielistä väestöä eivät samat rajoitukset koskeneetkaan.

Anonyymi kirjoitti:

Holokaustivyörytys on aiheuttanut sen, että mihinkään esityksiin juutalaisvainoista ei pysty suhtautumaan vakavasti, vaikka olisi minkälaiste lähdeviiteluettelot ja sepustukset.

Ja eikö nykyisin juutalaisen ylivallankin vastustaminen vaikkapa maltuillisestikin ole jo kuolemantuomion arvoinen majesteeettirikos Länsimaissa? Haluaisin tarkennuksia väitteille "kaikkien kuppikuntien juutalaisvastaisuudesta Puolassa " ym. Mitä on tämä "juutalaisvastaisuus"? Totuudellisuutta eri juutalaistahojen pyrkimyksistä ja vaikutusvallasta? Holokaustista? Ajatus, että kaikki oankkitoiminta ja kauppa ei saisi luisua juutalaisille ym?

Lue lisää

"mihinkään esityksiin juutalaisvainoista ei pysty suhtautumaan vakavasti"

Sinä et sitä määrittele, vaikka mitä holokaustinkieltäjä-natsi-apologiaa

"vaikka olisi minkälaiste lähdeviiteluettelot ja sepustukset"

Käännös: Et osaa lähteyttää, koska natsipuolustuksellesi ei löydy mitään älykästä puolustusta.

"juutalaisen ylivallankin vastustaminen vaikkapa maltuillisestikin"

Oletko henkilökohtaisesti kavereita Iranin suurimman johtajan, Hamasin ja Hezbollan kanssa, kun näet juutalaista ylivaltaa kaikkialla?

"kaikki oankkitoiminta ja kauppa ei saisi luisua juutalaisille"

Mites nämä sitten konkreettisesti näkyvät?

Anonyymi kirjoitti:

1800 luvulla Suomen Autonomisessa Suur-Ruhtinaskunnassa oli luontevaa rajoittaa suomenkielisten opiskelupaikkoja ja yleensä mahdollisuutta opiskella suomenkielellä, ja suomenkieliselle kirjallisuudelle oli sensuuri, jolloin ainoastaan hengellinen kirjallisuus oli sallittua. Tästä ei kuitenkaan puhuta suomalaisvastaisuutena, vaikka ruotsinkielistä väestöä eivät samat rajoitukset koskeneetkaan.

Lue lisää

Luontevaa olisi ollut pikemminkin rajoittaa venäläisten uhkaa tai padota ruotsinkielen ylivaltaa.

Siis sinusta Venäjän olisi ollut myönnyttävä luovuttamaan kaikki opiskelupaikat ja virat ja koko talouselämä juutalaisille?

Anonyymi kirjoitti:

Luontevaa olisi ollut pikemminkin rajoittaa venäläisten uhkaa tai padota ruotsinkielen ylivaltaa.

Siis sinusta Venäjän olisi ollut myönnyttävä luovuttamaan kaikki opiskelupaikat ja virat ja koko talouselämä juutalaisille?

Lue lisää

Nyt natsi komppaakin Venäjää, kun pitää vihata juutalaisia. Kukapa olisi arvannut?!🤭

Anonyymi kirjoitti:

Nyt natsi komppaakin Venäjää, kun pitää vihata juutalaisia. Kukapa olisi arvannut?!🤭

Komppaa Venäjää, kun puhuu sortovuosista suomalaisten näkökulmasta? Miksinatsi ylipäänsä komppaisi Putinin juutalaisvaltiota?

Anonyymi kirjoitti:

Komppaa Venäjää, kun puhuu sortovuosista suomalaisten näkökulmasta? Miksinatsi ylipäänsä komppaisi Putinin juutalaisvaltiota?

Jos tosissasi sanoit "Putinin juutalaisvaltiota" niin olepa hyvä ja tarkastuta pääsi psykiatrilla.

Putinilla on historiaa uusnatsien ja "hallitun kansallismielisyyden" lietsonnasta venäläisiä demokraatteja sekä vasemmisto-radikaaleja vastaan.

https://theconversation.com/putins-fascists-the-russian-states-long-history-of-cultivating-homegrown-neo-nazis-178535

Anonyymi kirjoitti:

Jos tosissasi sanoit "Putinin juutalaisvaltiota" niin olepa hyvä ja tarkastuta pääsi psykiatrilla.

Putinilla on historiaa uusnatsien ja "hallitun kansallismielisyyden" lietsonnasta venäläisiä demokraatteja sekä vasemmisto-radikaaleja vastaan.

https://theconversation.com/putins-fascists-the-russian-states-long-history-of-cultivating-homegrown-neo-nazis-178535

Lue lisää

Ei ole, vaan Putin on pannut kansallismieliset linnaan ja kieltänyt holokaustin epäilemisen. Putinin rinnalla Venäjää pyörittävät 300 juutalaista miljardööriä, kuten Israelin etrivin lehti on ihastellut. Kuten N-liiton aikana, niin juutalaiseliitti omistaaa kaiken ja pyörittää sekä KGB:t että mafiaa

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole, vaan Putin on pannut kansallismieliset linnaan ja kieltänyt holokaustin epäilemisen. Putinin rinnalla Venäjää pyörittävät 300 juutalaista miljardööriä, kuten Israelin etrivin lehti on ihastellut. Kuten N-liiton aikana, niin juutalaiseliitti omistaaa kaiken ja pyörittää sekä KGB:t että mafiaa

Lue lisää

Ja todisteet juutalaisvihaajan väitteille: NOLLA!

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole, vaan Putin on pannut kansallismieliset linnaan ja kieltänyt holokaustin epäilemisen. Putinin rinnalla Venäjää pyörittävät 300 juutalaista miljardööriä, kuten Israelin etrivin lehti on ihastellut. Kuten N-liiton aikana, niin juutalaiseliitti omistaaa kaiken ja pyörittää sekä KGB:t että mafiaa

Lue lisää

Ei taida koulupudokas-uusnatsi tietää, että Putinin puolella taistelee myös venäläisiä uusnatseja kuten russian national unity. Ehkäpä nekään ei tiedä, että natsit massamurhailivat myös slaaveja, mikä selittäisi paljon.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole, vaan Putin on pannut kansallismieliset linnaan ja kieltänyt holokaustin epäilemisen. Putinin rinnalla Venäjää pyörittävät 300 juutalaista miljardööriä, kuten Israelin etrivin lehti on ihastellut. Kuten N-liiton aikana, niin juutalaiseliitti omistaaa kaiken ja pyörittää sekä KGB:t että mafiaa

Lue lisää

Muistelen minäkin Putinin mainineen että hänälle on tuossa valtakuviossaan molenmin puolin juutalaiset toimijat tukenaan nämä miljardöörit, eikös nämä suomenkin Rotenbergit ole tätä lähipiiriä hänelle, mutta näinhän seon nykyään kaikkialla jotta miljardöörit sitä valtaan pitää ja ns. länsimaissa ja myös venäjällä juutalaiset on niitä miljonäärejä. Eikös tämä Zelesky ole myös ja tämä meillä juuri vieraillut tähti oliko Sveisistä nykyään Horokoviski jne. Taisipa olla myös Usa kuviossa samat piirteet, mitenhän muuten Saksa taitaa olla kuitenkin vanhajen teollisten ei juutalaisten kristtyjen sukujen johtama? Poliittisen vallan sivussa ,mutta todellinen valtahan on aina rahaväellä, nyt meilläkin jo aivan avoimesti, eikä kukaan edes demarit paheksuneet vallan tavallaan kauppaa joka toteutui, vaalit voittaa e joka kykeneen ne ostamaan, tavallinen alenman ja keskiluokankin väki on tavallaan vallatonta työmuuraislaumaa jonka omaisuus aina väliin romahdutetaan pankki yms kriiseillä kuten meneilään jälleen .

Anonyymi kirjoitti:

Muistelen minäkin Putinin mainineen että hänälle on tuossa valtakuviossaan molenmin puolin juutalaiset toimijat tukenaan nämä miljardöörit, eikös nämä suomenkin Rotenbergit ole tätä lähipiiriä hänelle, mutta näinhän seon nykyään kaikkialla jotta miljardöörit sitä valtaan pitää ja ns. länsimaissa ja myös venäjällä juutalaiset on niitä miljonäärejä. Eikös tämä Zelesky ole myös ja tämä meillä juuri vieraillut tähti oliko Sveisistä nykyään Horokoviski jne. Taisipa olla myös Usa kuviossa samat piirteet, mitenhän muuten Saksa taitaa olla kuitenkin vanhajen teollisten ei juutalaisten kristtyjen sukujen johtama? Poliittisen vallan sivussa ,mutta todellinen valtahan on aina rahaväellä, nyt meilläkin jo aivan avoimesti, eikä kukaan edes demarit paheksuneet vallan tavallaan kauppaa joka toteutui, vaalit voittaa e joka kykeneen ne ostamaan, tavallinen alenman ja keskiluokankin väki on tavallaan vallatonta työmuuraislaumaa jonka omaisuus aina väliin romahdutetaan pankki yms kriiseillä kuten meneilään jälleen .

Lue lisää

Jätä nyt ne Morellin kuurit ja ota ne psykiatrin määräämät lääkkeet. Ei niitä huvikseen määrätä.

Anonyymi kirjoitti:

Entäs tämä otos Matthew Babiakin artikkelista, joka on julkaistu Euromaidan Press-sivustolla?!

https://keskustelu.suomi24.fi/t/17679017/puola-vaarentaa-historiaa#comment-120511646

"Jo niin "aikaisin" toisen maailmansodan aikaan kuin vuonna 1941 puolalaiset rinnastivat sodan Saksan kanssa sotaan ukrainalaisten kanssa Galizia-Volhyniasta. Pyrkimys oli saada G-V nopean " aseellisen miehityksen" alaiseksi. ( Timothy Snyder; ""To resolve the Ukrainian problem once and for all": The ethnic cleansing of Ukrainians in Poland, 1943 - 1947", s. 95; Journal of Cold War Studies 1999, s. 86 - 120 )"

MITÄ IHMETTÄ? Tuohan on sama Timothy Snyder, joka on kirjoittanut kirjan "Tappotanner" Hitleristä ja Stalinista! Ikään kuin....... Puolan propaganda-myytille voi antaa palttua olematta millään tavalla natsi tai stalinisti! Miten tämä voi olla mahdollista!

"Kholmin ukrainalaisväestön massamurhaaminen oli alkanut jo 1942 ennen "virallista" ukrainalaisten puolelta puhjennutta vastaavaa. Silloinkin kun puolalaiselta maanpaossa olevalta hallitukselta ei tullut suoria käskyjä, tämä ei estänyt kostotoimissa ukrainalaisten murhaamista erittelemättä pelkältä näkemältä. Kuullessaan Volhynian uusista murhista Galizian puolalaiset kävivät aseisiin paikallisia ukrainalaisia vastaan kuin nämä olisivat olleet kollektiivisesti syypäitä muiden tekosiin. ( Snyder;" Memory of sovereignty and sovereignty over memory: Poland, Lithuania and Ukraine 1939 - 1999", s. 44; kirjassa "Memory and power in post-war Europe: Studies in the presence of the past", ed. Jan-Werner Müller, Cambridge University Press 2002, s. 39 - 58 )"

Tämäkään varmaan ei ollut puolalaisten aloitetta millään tavalla? Eeeeiiii, puolalaiset olivat aina joko pelkkiä pelinappuloita tai sitten puhtoisia pikku lampaita!

"Vaikka puolalaispartisaanien komentaja luutnantti Kazimierz Babinski määräsi helmikuussa 1944 "vain lapset" säästettäviksi, kuukausi myöhemmin puolalaispartisaanit murhasit Kholmissa 1 500, 70 % naisia ja lapsia. ( Marek Jasiak; ”Overcoming Ukrainian resistance: The deportation of Ukrainians in Poland in 1947”, s. 174; kirjassa “Redrawing nations: Ethnic cleansing in East-Central Europe, 1944 – 1948”, ed. Philipp Ther & Ana Siljak, Rowman & Littlefield 2001, s. 173 – 194 )"

Aiotko syyttää uhreja, jotka olivat tässä tapauksessa ukrainalaisia? Olivatko kaikki ukrainalaiset kollektiivisesti syypäitä banderiittien tekosiin?

"Myöhäisvuodesta 1945 vuoden 1946 puolelle Puolan armeijan modus operandi oli hyökätä UPA:n yksiköiden kimppuun. Tämä "oikeuttaisi" vastaavan ukrainalaissetlementtejä kohtaan. Ukrainalaisten vastaiskut olisivat lisäperustelu puolalaisten ”kostotoimenpiteille”. Tällainen syklisyys ilmensi, että konflikti oli luonteeltaan molemminpuoleinen. Puolalaiset jopa taistelivat ukrainalaisia vastaan niinkin monessa eri hahmossa kuin saksalaisina poliiseina, NKVD:n pataljoonina, neuvostopartisaaneina, itsepuolustusyksiköinä ja Kotiarmeijan jäseninä. ( Snyder; ”Reconstruction of nations”, Yale University Press 2003, s. 194, 177 )"

Sama kirottu Timothy Snyder! Ei voi olla totta!

"Per Anders Rudlingin mukaan Puolassa on sanottu menehtyneen 11 000 ukrainalaista, ylittäen siellä myös kuolleiden 7 000 puolalaisen luvun. (Rudling; ”Historical representation of the wartime accounts of the activities of the OUN-UPA (Organization of Ukrainian Nationalists – Ukrainian Insurgent Army)”, s. 171; East European Jewish affairs 36, nro. 2, 2006, s. 163 – 189 )"

Ja nyt vielä Per Anders Rudling! Toinen tutkija, joka ei mukaile Puola-marttyyri-kerrontaa!

"David Marples on arvioinut ukrainalaisten kuolemat tältä etnisen puhdistuksen ajanjaksolta Ukrainassa on niinkin lukuisiksi kuin 30 000. ( Marples; ”Heroes and villains: Creating national history in contemporary Ukraine”, Central European University Press 2007, s. 222 -223 )"

Pitäisiköhän yrittää David Marplesista väännellä vaikka väkisin "natsi" tai "stalinisti" hmm hmmmmmm.

Vai ei ollut "näitten yllyttäminen toisiaan vastaan 2. ms. aikana" "mitenkään Puolan tai puolalaisten syytä"!

Onneksi olkoon! Väitteitäsi vastaan puhuu ylivoimainen määrä todisteita!

Lue lisää

Saksa ei takuulla yllyttänyt mitään tosiaan vastaan. Halusi olojenolevan rauhalliset miehitysalueillaan. Viralline historia on täyttä skeidaa ja tuossa on paljon mukana suoraan Stalinilta juttua

Anonyymi kirjoitti:

Saksa ei takuulla yllyttänyt mitään tosiaan vastaan. Halusi olojenolevan rauhalliset miehitysalueillaan. Viralline historia on täyttä skeidaa ja tuossa on paljon mukana suoraan Stalinilta juttua

Lue lisää

Mitäs hoitajasi siihen sanoi? :)

Ensit myönnät, että "Puolan valkovenäläisiin ja ukrainalaisiin kohdistama terrori ja rikokset on syytä tuoda esiin", sitten sanotkin "Ikään kuin muilla uhreilal ei oliei merkitystä ja eihän niillä olekaan"?

Kyllä niillä vaan on, vaikka joku internet-kersa olisi kuinka heidän muistoaan halventavinaan.

Natsilta ei kysytty.

Anonyymi kirjoitti:

Ensit myönnät, että "Puolan valkovenäläisiin ja ukrainalaisiin kohdistama terrori ja rikokset on syytä tuoda esiin", sitten sanotkin "Ikään kuin muilla uhreilal ei oliei merkitystä ja eihän niillä olekaan"?

Kyllä niillä vaan on, vaikka joku internet-kersa olisi kuinka heidän muistoaan halventavinaan.

Lue lisää

Niistä ei nimenomaan puhuta eikä saksalaisista. Saksalaisista ei yhtään sotaa edeltävältä ajalta

Anonyymi kirjoitti:

Niistä ei nimenomaan puhuta eikä saksalaisista. Saksalaisista ei yhtään sotaa edeltävältä ajalta

Onko todisteita puolalaisten terrorista saksalaisia kohtaan sotaa edeltävältä ajalta?

Anonyymi kirjoitti:

Onko todisteita puolalaisten terrorista saksalaisia kohtaan sotaa edeltävältä ajalta?

On. Valtavat määrät tietenkin. Kuvottavassa Lännessä kaikki salataan kansalaisilta visusti eli valtamedia ei kerro

Anonyymi kirjoitti:

On. Valtavat määrät tietenkin. Kuvottavassa Lännessä kaikki salataan kansalaisilta visusti eli valtamedia ei kerro

Mites sinä et osaa yhtäkään tiedonlähdettä täsmentää? Olet tainnut vain keksiä tämän jutun.

Anonyymi kirjoitti:

On. Valtavat määrät tietenkin. Kuvottavassa Lännessä kaikki salataan kansalaisilta visusti eli valtamedia ei kerro

Eikä vieläkään merkin merkkiä niistä oi-niin-salatuista tiedonlähteistä. Taitaa olla vaan jotain miljoonia kertoja kumottua uusnatsi-soopaa. Kukapa olisi arvannut? :)

Näitä yksipuolisen historiantajun omaavia isänmaantoivoja, jotka näkee pieniä lilli-putinisteja kaikkialla, ei voi ottaa vakavasti.

A Dictionary of Contemporary World History (3. painos)

Teschen Dispute

"Vuonna 1938, Puolasta tuli useinkin huomiotta jätetty hyötyjä Münchenin sopimuksesta, minkä tiimoilta Saksa tunkeutui Sudeettimaa-seudulle samalla kun Puola anneksoi tsekkiläisen osan Teschenistä."

Englanniksi: "In 1938, Poland became an often‐overlooked beneficiary of the Munich Agreement, whereby Germany invaded the Sudetenland, while the Poles annexed the Czech part of Teschen."

https://www.oxfordreference.com/display/10.1093/oi/authority.20110803103236176

https://web.archive.org/web/20240625025948/https://www.oxfordreference.com/display/10.1093/oi/authority.20110803103236176

Silti Puolassakin on yritetty samantyyppisten vankeustuomioiden uhalla hiljentää ne, jotka kertoisivat kiusallisia asioita puolalaisten toimista juutalaisia tai muita "vähemmistöjä" kohtaan.

yhyy yhyy "minun kansallis-marttyyriyteni" Eikö teillä pelleillä ole mitään muuta mietittävää kuin jonkun vidun "kansallismielisyyden" (joka on oikeasti yksilönvapauksia sortavaa kollektivisti-pelletouhua eri vaatteissa) vaalimista. Yhyy Yhyy.

Anonyymi kirjoitti:

yhyy yhyy "minun kansallis-marttyyriyteni" Eikö teillä pelleillä ole mitään muuta mietittävää kuin jonkun vidun "kansallismielisyyden" (joka on oikeasti yksilönvapauksia sortavaa kollektivisti-pelletouhua eri vaatteissa) vaalimista. Yhyy Yhyy.

Lue lisää

Ei ”yksilönvapaus” ole koskaan eikä missään maassa RAJATON! KUN KUULUT MAASI VÄESTÖÖN niin siitä seuraa automaattisesti myös sääntöjä ja rajoituksia!

Erityisesti silloin kun maasi on autokratia tai diktatuuri kuten Venäjä ja P-Korea!

Anonyymi kirjoitti:

Ei ”yksilönvapaus” ole koskaan eikä missään maassa RAJATON! KUN KUULUT MAASI VÄESTÖÖN niin siitä seuraa automaattisesti myös sääntöjä ja rajoituksia!

Erityisesti silloin kun maasi on autokratia tai diktatuuri kuten Venäjä ja P-Korea!

Lue lisää

Ai nytkö sinä kannatat Venäjää ja Pohjois-Koreaa?! Koska ne on erinomaisia esimerkkejä sinun etnokansallismielisestä unelmastasi! KOSKA SINÄHÄN YHTÄ HYVIN VOISIT SELLAISIA PUOLUSTELLA.

Yhyy yhyy, joku puolusti vähemmistöjen oikeuksia ja yksilönvapauksia. Eikö olekin hirveää?! >:)

Anonyymi kirjoitti:

Ei ”yksilönvapaus” ole koskaan eikä missään maassa RAJATON! KUN KUULUT MAASI VÄESTÖÖN niin siitä seuraa automaattisesti myös sääntöjä ja rajoituksia!

Erityisesti silloin kun maasi on autokratia tai diktatuuri kuten Venäjä ja P-Korea!

Lue lisää

Kun niin kernaasti halusit jakaa koko maailmalle tuota sinun aivopieruiluasi, tein sinulle palveluksen ja jaoin Venäjää ja pohjois-Koreaa puolustavan ja yksilönvapauksia haukkuvan tekopyhän kommenttisi toiseen ketjuun samanmielisille.


https://keskustelu.suomi24.fi/t/17406043/kommunismin-musta-kirja#comment-129922231


Valitettavasti Romanian kommunismihallinnon kokenut toisinajattelija Vladimir Tismaneanu ei puolusta edes etnokansallismielistä versiota kollektivismista. Eikä kukaan kommunismia kritisoinut David Prychitko tai vapaamarkkinataloutta vaaliva Foundation for Economic Education.

Ehkäpä sinäkin haukut Tismaneanua ja Prychitkoa "wokeiksi", mitä se ikinä meinaakaan. Olisi sinulta vain looginen askel hölmöilyssä. :)

-----

Foundation for Economic Education

David Prychitko

Fantasies of Salvation: Democracy, Nationalism, and Myth in Post-Communist Europe by Vladimir Tismaneanu

(Tismaneanun teos on Princetonin yliopiston painoksen julkaisema.)

An Exploration of Why Collectivism Has Re-Emerged in Many Post-Communist States

1.3.1999


Kommunismi on kuollut, mutta kollektivismi porskuttelee aika lailla elinvoimaisena. Vladimir Tismaneanun kirja Fantasies of Salvation selittää miksi. Tismaneanu, entinen romanialainen toisinajattelija ja nyt Marylandin yliopiston hallinnon ja politiikan professori, väittää, että vaikka marxismi-leninismin keskussuunnitelmalliset, yhteiskunnallista muokkailua havittelevat visiot ovat kuolleet, tästä huolimatta on silti jäänyt elämään valheellista, utopiasta haaveilevaa toivoa vapautua valtiovallan avulla. Sosialistisen internationalismin myytti on korvattu uudella populistisen nationalismin myytillä.

Kommunismi julisti tavoitteekseen työläisten yhdistämisen ja kollektiivisen vapauden ympäri maailmaa, mutta uusi post-kommunistinen visio korvaa tämän myytin toisella paljon kapeammalla mutta yhtä paljon tappamaan yllyttävällä. Monien entisten sosialisti-talousjärjestelmien uusi poliittinen visio ei ole länsimainen yksilönvapauden ja kansalaisyhteiskunnan ihanne vaan huomion keskipisteeksi otetaan "kansakunta".

1990-luku on sitkeä ja vakavoittava muistutus siitä, että klassinen liberalismi ei välttämättä oletusarvoisesti korvaakaan sosialismia. Vaikka tarinoita maista, jotka ovat kääntyneet paremmin pärjäävään suuntaan - kuten Tšekin tasavalta, Puola ja Slovenia - todella löytyy, 1990-luvulta muistuvat väkisinkin selkeämpänä Bosnian sota, alati paheneva Kosovon kriisi ja keskuuteemme kummittelemaan palanneet pakolaisleirit. Kuka olisi uskonut, että Berliinin muurin murtumisen jälkeen keskuuteemme palaisivat etnisen puhdistuksen hirveydet?

Tismaneanu osoittaa, että kommunismin jälkeiset ongelmat sinnittelevät sitkeinä, koska taistelussa ei ole niinkään kyse yksilönvapauksista vaan pikemminkin jonkin etnisen erillisryhmittymän koetusta vapauttamisesta. Kaikkialla Itä- ja Keski-Euroopassa "kansakuntaa" esitellään historian todellisena kiintopisteenä, arvokkuuden lähteenä, johon koettu suru ja sorto voidaan palauttaa. Kirjoittaja [eli Tismaneanu] osoittaa miten tämä kitkaa saanut populistinen nationalismi pyrkii tuhoamaan yksilöllisyyden, moniarvoisuuden ja demokratian ja puolustaa sen sijaan yhtenäisyyttä, vakautta ja autoritaarista sortovaltaa.

Tismaneanun selitys sille, miksi monissa kommunismin ajan jälkeisissä valtioissa kollektivismi on silti saanut uutta kitkaa, on lainaamisen arvoinen:

"Kommunismin lopusta on jäänyt yksilöille menetyksen tunne: vaikka he vihasivat häkkiään, se häkki tarjosi sentään vakautta ja ennakoitavuutta. Kuten entisillä vangeilla, heillä on nyt vapauksia, mutta heillä ei ole kunnon hajua mitä niillä vapauksilla tehdä. Näissä olosuhteissa he lankeavat herkästi ryhmäidentiteettiä ja yhteisön arvoja korostavaan heimolais-retoriikkaan. Siirtymäkauden neuroosi, kollektiivinen pelko yleisestä romahduksesta, historiallisen horisontin sulkeutuminen ja viha uusia talousparoneja kohtaan lietsovat kapinakiihkoa, ahdistusta ja suvaitsemattomuutta. On keksittävä syntipukkeja, joita syyttää jatkuvista suruista. Poliittinen myytti menetetystä ja uudelleen vallatusta etnisestä yhtenäisyydestä palvelee juuri tätä tarkoitusta: tappiot ja vieraantuminen selitetään ja yksilölle vakuutellaan, että hänelle kuuluu paikka volkisch-maisessa yhteisössä."

Kaiken tämän edessä Tismaneanu silti säilyttää optimisminsa entisten kommunistimaiden liberaalisen toisinajattelija-älymystön tulevaisuudennäkymistä ja heidän jatkuvasta vastarinnastaan kollektivistista nationalismia vastaan. Niistä riippuu edelleen kriittisesti klassisten liberaali-instituutioiden – markkinatalouden, täysin kukoistavan kansalaisyhteiskunnan ja perustuslaillisen demokratian – syntyminen.

https://fee.org/articles/fantasies-of-salvation-democracy-nationalism-and-myth-in-post-communist-europe-by-vladimir-tismaneanu/

Arkistoituna:

https://web.archive.org/web/20240508115123/https://fee.org/articles/fantasies-of-salvation-democracy-nationalism-and-myth-in-post-communist-europe-by-vladimir-tismaneanu/

Anonyymi kirjoitti:

Ei ”yksilönvapaus” ole koskaan eikä missään maassa RAJATON! KUN KUULUT MAASI VÄESTÖÖN niin siitä seuraa automaattisesti myös sääntöjä ja rajoituksia!

Erityisesti silloin kun maasi on autokratia tai diktatuuri kuten Venäjä ja P-Korea!

Lue lisää

Luepa, kakara, tuo David Prychitkon kirjoitus toisinajattelija Vladimir Tismaneanun kritiikeistä etnokansallismielistä kollektivismia kohtaan ja sano sitten oletko yhtä kyvytön arvostamaan yksilönvapauksia ja vähemmistöjen oikeuksia kuin Stalin. :)

Anonyymi kirjoitti:

Ei ”yksilönvapaus” ole koskaan eikä missään maassa RAJATON! KUN KUULUT MAASI VÄESTÖÖN niin siitä seuraa automaattisesti myös sääntöjä ja rajoituksia!

Erityisesti silloin kun maasi on autokratia tai diktatuuri kuten Venäjä ja P-Korea!

Lue lisää

Näköjään tämä vähemmistöjen- ja yksilönoikeuksia vieroksuva totalitaari-sankari luikki häntä koipien välissä karkuun. :)