Suomi lähti hyökkäämään 10 heinäkuussa 1941 ja menestyi. Miten oli mahdollista, ettäSuomi onnistui lyömään ylivoimaisen vihollisen? Mitkä olivat armoijoiten voimasuhteet ja ryhmitys?
Jatkosodan hyökkäysvaihe 1941
Anonyymi-ap
14257
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
"Mitkä olivat armoijoiten voimasuhteet ja ryhmitys?"
Nämä tiedot on helppo saada selville tutstumalla aiheeseen, materiaalia läytyy hyllymetreittäin.
Ei ollut ylivoimaa. Kannaksen suunnalla suomalaisia oli kai 2:1 ja sitten Aunuksessa 3:1. Painopistettä 10.7. en muista, mutta ylivoimaa sielläkin
Ihan hauskaa,että1941 kesäsota on jollekin vielä täysin uusi asia.
Tietenkin olisi mukavaa,jos joku kertoisi,mitä tapahtui,ettei tarvitsisi itse selvittää.
Niin että töihin vain, avuliaat aatut.
Laiskuri odottaa.
Saattaa jaksaa jopa kiitellä...
Ensimmäinen suomalaisyksikkö hyökkäsi yli itärajan jo 4.7.-41, kun 14. D eteni kohti Repolaa. Sitä vastassa oli vain yksi puna-armeijan rykmentti. Ylivoima oli noin 1:3 suomalaisten hyväksi.
Päähyökkäys alkoi 10.7.-41 kohti Sortavalaa kiertäen Jänisjärven itäpuolelta. Se suoritti Karjalan armeijan 6. armeijakunta. 7. armeijakunta tuki hyökkäystä etenemällä Jänisjärven länsipuolitse. Karjalan armeijaan kuului 100.000 miestä, vihollisen n. 30.000 miestä vastaan.
Hyökkäyksen aikana puna-armeija kuljetti alueelle täydennyksiä, joten ylivoima suomalaisten eduksi pieneni 1:2:een.
Lisäksi saksalainen 163. D taisteli alueella, mutta sen eteneminen oli heikkoa. Saksalaisten oli määrä edetä Suojärvelle, mutta sitä ei saavutettu.
Venäläisiä oli 4 divisioonaa, kussakin n. 14 000 musikkaa, kaikilla ei ollut tykistörykmenttiä.
30. 06 1941 klo 19 alkoi 2. divisioonan päävoimien hyökkäys rajan yli.
Tyrjän kylän maasto saavutettiin 31.06.
Mun kalenterissa ei ole sellaista päivämäärää kuin 31. kesäkuuta. Tyrjässsä toki tehtiin paikallinen sotatoimi kesäkuun lopussa, mutta 2 D. pysyi puolustuskannalla.
Neukulla oli alivoima.
Rintamalinja oli 1.300 km ja neukkuja piisasi sinne! Ei heillä ollut alivoima!
Niinkö, no laitahan sitten tarkat tiedot lähdeviitteen kera, muuten valehtelet.
Suomalaisia ja sakuja oli 650 000, ei silloin puhuta alivoimasta vaan valtaisasta ylivoimasta.
Vain sinä puhut!
Kyllä neukkusotilaita riitti koko 1.300:n km:n rintamalle yllin kyllin!
Suurin osa Suomen ja Neuvostoliiton välisestä rajasta oli sodankin aikana sitä samaa mittaamatonta erämaata, jossa liikkuivat vain satunnaiset partiot kummaltakin puolelta.