Stallari: "Ei Ruotsi antanut Suomea Venäjälle. Venäjä otti, tai voisiko sanoa vapautti Suomen Ruotsin siirtomaavallasta. Suomi oli Ruotsille pelkkä vilja-aitta ja verojen keruu alue jonka kansalaisia Ruotsi uhrasi säälittä omissa valtapyrkimyksissään."
Varsinaista valetta!
Suomen säädyt kyllästyneinä jatkuviin sotiin ja hävityksiin kokoontuivat maaliskuussa 1809 ns. Suomen sodan vielä jatkuessa Venäjänmiehityksenä Porvooseen ja anoivat Venäjän Keisarin alamaisiksi.
Keisari Aleksanteri I suostui armollisesti ja Suomen Ruotsin maakuntien kanssa samanarvoisista maakunnista tuli autonominen suuriruhtinaskunta osana Venäjää, joka muuten oli ruotsalaisen kulttuurin omaksunutta Suomea huomattavasti takapajuisempi kaikintavoin.
Edistysmielinen keisari tajusi tämän.Olihan Ruotsilta vallattu Viro ja ns. Vanha Suomi samalla tavalla autonomisia lakien osalta.
Varsinaista valetta!
Suomen säädyt kyllästyneinä jatkuviin sotiin ja hävityksiin kokoontuivat maaliskuussa 1809 ns. Suomen sodan vielä jatkuessa Venäjänmiehityksenä Porvooseen ja anoivat Venäjän Keisarin alamaisiksi.
Keisari Aleksanteri I suostui armollisesti ja Suomen Ruotsin maakuntien kanssa samanarvoisista maakunnista tuli autonominen suuriruhtinaskunta osana Venäjää, joka muuten oli ruotsalaisen kulttuurin omaksunutta Suomea huomattavasti takapajuisempi kaikintavoin.
Edistysmielinen keisari tajusi tämän.Olihan Ruotsilta vallattu Viro ja ns. Vanha Suomi samalla tavalla autonomisia lakien osalta.
Vastaukset 8
Vanhimmat
"Vaikka Venäjä vapauttikin Suomen Ruotsin siirtomaaherruudesta jäi Suomeen kuitenkin ruotsinkielinen valta jonka Ruotsi aikanaan jakoi ruotsinkielisille siirtomaaherroille jotka palvelivat Ruotsin etua."
Tökeröä valetta.
Suomessa Ruotsin tasaveroisena osana oli sama hallintojärjestelmä,kuin koko Ruotsissa.Se oli kaukana edellä Venäjän yksinvaltaista takapajulaa.
Sama järjestelmä lakeineen jatkoi autonomian aikana,tietenkin kehittyen.
Samalla suomenkielinen kulttuuri ja kansallistunto kehittyivät nopeaa vauhtia usein ruotsinkielisen sivistyneistön siivittämänä.
"Myöhemin Venäjä antoi Suomelle itsenäisyyden mutta tuosta välittämättä ruotsinkielinen valtaeliitti ylläpiti katkeraa ryssävihaa koska Venäjä miehitti Suomen pois Ruotsin vallasta vaikka antoikin itsenäisyyden."
Stallari menee jo sikamaisuuksiin!
Ryssävihan synnytti Venäjän sortokaudet,joita suomalaiset vastustivat kielirajoista riippumatta.
Suomen eduskunta julisti maamme itsenäiseksi 6.12. 1917 oikeiston äänillä sosialistien vastustaessa.
Bolsevikkien hallitseman Venäjän oli itsenäisyys tunnustettava,joskin se samalla tuki sosialistien vallankaappausvalmistelua aseilla ja venäläisellä sotaväellä.
Stallari: "Ruotsinkieliset kohtelivat suomenkielisiä alempiarvoisina ihmisinä sen aikaisten rotuoppien mukaan ( A.O Freudenthal harrasti rotuoppeja ja uskoi suomalaisten alempiarvoisuuteen. ) "
Kansalaiset olivat tasa-arvoisia lain edessä. Suomen kielen asema
vahvistui ja suomalainen sivistyneistö syntyi melko nopeasti suomenkielisen koulutuksen laajetessa ja usein kielenvaihdon tuloksena.
"Rasistisesta ja epäoikeudenmukaisesta kohtelusta johtuen aloitti suomenkielinen työväestö kapinan rasismia ja epätasa-arvoa vastaan. Alkoi kielisota jota kutsutaan myös valheellisesti veljesodaksi."
Sosialistit yrittivät bolsevikkien ja venäläisen sotaväen tuella sekä aseistettujen punakaartien väkivallalla syrjäyttää laillisen hallituksen ja siirtää maamme bolsevistiseen valtaan.
Senaatti julisti suojeluskunnat maan lailliseksi sotajoukoksi ja nimitti kenraaliluutnantti Mannerheimin ylipäälliköksi.
Hänen joukkonsa kukistivat Vapaussodassa bolsevikkien tukemat kapinalliset ja Suomen itsenäisyys varmistui.
"Kielisodan päätyttyä ryhtyi Mannerheim hävittämään antautuneita kapinoitsijoita keskitysleireillään. "
Kapinallisten johdon ja monien aktivistien paettua bolsevikkien turviin,antautuneet kapinalliset koottiin leireihin tutkittaviksi ja valtionrikosoikeuksissa tuomittaviksi.
"Tuossa hän osoitti erityistä innokuutta sillä hän murhasi lyhyessä ajassa yli prosentin koko väestösä."
"Se on enemän mihin Hitler pystyi! Mannerheim joutui keskeyttämään suomenkielisen väestön tappamisen koska englantilaiset ja ruotsalaiset aktivistit alkoivat kyselemään, mitä Suomessa oikein tapahtuu?"
Mannerheim kielsi 10.5. 18 paikallisten oikeusistuinten antamat kuolemantuomiot. Niitä ehdittiin silti toimeenpanna noin 8 000.
Mannerheim erosi ylipäällikkyydestä 31.5. 18. ja matkusti Ruotsiin alkaen luoda suhteita länsivaltojen edustajiin.
Mannerheim valittiin valtionhoitajaksi 12.12.18 ja matkusti Englantiin ja Ranskaan luoden suhteet maailmansodan voittajiin ja järjestäen elintarvikeavun.
Palattuaan hän mm. vieraili Tammisaaren vankileirillä ja armahti useita satoja punavankeja.
Mannerheim hävisi eduskunnan presidentinvaalin 26.7. 19 ja siirtyi yksityishenkilöksi.
Stallari: "Neuvostoliitto ehdotti rauhanomaista ratkaisua jossa se olisi luovuttanut vastaavansuuruiset maa-alueet pohoisesta mitkä Suomi olisi luovuttanut etelästä. Tähän eivät suomenruotsalainen Mannerheim eikä Erkko suostuneet. Syttyi Talvisota."
Alueet eivät arvoltaan vastanneet toisiaan.
Suomi olisi menettänyt pääosan puolustuasemistaan.
Marski kannatti neuvottelujen jatkamista.
NL keskeytti ne ja hyökkäsi30.11. 39 ilman sodanjulistusta.
Marski oli jo ehtinyt anoa eroa pv-komentajan tehtävästään.
Stallari:"Talvisota antoi Mannerheimille saattaa keskenjäänyt suomenkielisten työläisten hävitystyö loppuun. Tällä kertaa likaisen työn tekivät Neuvostosotilaat. Talvisota kesti kolme kuukautta jonka aikana 30 000 suomalaista sai surmansa ja arviolta ainakin 70 000 vammautui jossain määrin."
Kaikki suomalaiset taistelivat yksimielisesti Talvisodassa Mannerheimin ylipäällikkyydessä stallarien ihannoimaa Puna-Armeijaa vastaan.
Vuoden1918 punikit halusivat jopa perustaa oman erityisen joukkonsa rintamalle.
Marski ei siihen suostunut.
Hyökkäys torjuttiin Puna-Armeijalle suurin tappioin.
Mannerheim varmisti paikkansa Suomen historian suurmiehenä.
Stallari: "Presidentti Mauno Koivisto joka taisteli itsekkin sodassa Lauri Törnin joukkueessa syytti Talvisodasta Mannerheimia ja Erkkoa. Hän nimitti talvisotaa Erkon sodaksi."
Mauno Koivisto oli Talvisodan aikana vapaaehtoisena väestönsuojelijana.
Täytettyään18, hänet kutsuttiinJatkosodan aikana asepalvelukseen ja sijoitettiin koulutukseen jälkeen1.Divisioonaan Itä-Karjalaan. Hän pyrki omasta aloitteestaan luutnantti ( myöh. kapteeni,Mannerheim Ristin ritari) Lauri Törnin jääkärikomppaniaan,jossa taisteli pikakiväärimiehenä sodan loppuun.
Koiviston "Syytökset" Mannerheimia ja Erkkoa kohtaan tuntee vain stallari. Kukaan muu ei ilkeä tyrkyttää noin paksuja valeita.
Stallari:"Elämänsä ehtoopuolella Mannerheim vetäytyi vapaaehtoiseen maanpakoon Sveitsiin. Mannerheimia vaivasti vatsahaava. Julkisesti kerrottiin että Mannerheim olisi saanut muka parempaa hoitoa Sveitsissä kuin Suomessa ja Ruotsissa mutta Suomalainen osaaminen oli vähintäänkin samaa, ellei parempaakin tasoa kuin silloisessa Sveitsissä, eli syy oli tekaistu."
Marskilla ei ollut mitään poliittista syytä lähteä maanpakoon. Sen sijaan hänen terveytensä,varsinkaan keuhkot,eivät kestäneet Suomen talvea. Myös moneen kertaan leikattu mahalaukku tuotti ongelmia.
Hän löysi Sveitsista sopivan täysihoitolan talviasunnokseen.
Suomesta hän osti Kirkniemen kartanon, jossa oleskeli kesäisin.
Lisäksi hän kävi äänestämässä vaaleissa.
" Mannerheim tiesi ettei voisi kulkea milloinkaan missään päin Suomea ilman legioonaa häntä ympäröiviä henkivartioita. Hänet olisi todennäköisesti revitty samalla tavoin elävältä kuin keskitysleirien kapot silloin kun Neuvostosotilaat löivät Natsi-Saksan ja vapauttivat keskitysleirien vangit."
Mannerheim matkusteli Suomessa kesäisin ilman häiriöitä käyden mm. uudelleen pystytetyllä Marskin Majalla Lopella.
Lisäksi hän keskusteli poliittisesta tilanteesta mm. presidentti Paasikiven kanssa.
Pienintäkään häiriötä ei sattunut hänen liikkuessaan Helsingissä ja oleillessaan Kaivopuiston huvilassaan.
Marskin hautajaisissa näkyi se valtava arvostus,jota Suomen kansa tunsi häntä kohtaan, stallarit tietenkin poislukien.
Hänen avoimen arkkunsa ohi Suurkirkon kryptassa kulki 30 000 ihmistä.
Hautajaissaatossa oli hyytävän kylmänä päivänä 11 000 ihmistä.
Katujen varsilla saattuetta katseli ainakin 100 000.
Lisäksi muistojumalanpalveluksiin osallistujat ja radion kuuntelijat.
Stallarien kiusaksi Marski ratsastaa yhä.
Marskista on kirjoitettu kymmenittäin elämäkertoja,ensimmäinen jo heti Vapaussodan jälkeen.
Viimeisimmät ovat varsin tuoreita.
Stallarit eivät ole perehtyneet ainoaankaan, vaan lykkivät keksimiään valeita.
Niitä on tässäkin saitissa oiottu stallarien harmiksi.
Kukin taaplaa tyylillään.