Idea helvetistä kuoleman jälkeisenä rangaistuksen paikkana ei ole peräisin Raamatusta. Se on pitkän kehityksen tulos ja saanut alkunsa Babyloniasta, kertomuksesta Inannan Manalanmatka. Sieltä käsitys kuolleiden valtakunnasta on matkannut eri puolille maailmaa ja saanut uusia muotoja. Juutalaisuuteen on vaikuttanut eniten Egyptin Kuolleiden kirja ja kreikkalainen filosofia (Platon Faidon) sekä runoilijoiden jumaltarusto (Homeros, Ilias ja Odysseia). Juutalaiset kehittivät näistä omanlaisensa tarujen kokoelman, joista kertoo Louis Ginzberg kirjassaan The Legends of The Jews. Myös Etiopialaisen Eenokin kirjassa on kuvauksia kuoleman jälkeisestä rangaistuksen paikasta.
Katolinen kirkko on muotoillut helvetistä oman näkemyksensä. He ovat käyttäneet lähteinä mm. juutalaisia taruja ja zarathustralaisuutta sekä joitakin Uuden testamentin kuvauksia ”Tulisesta järvestä”, joka on valmistettu perkelettä ja langenneita enkeleitä varten, mutta myös pahat ja epäuskoiset ihmiset joutuvat sinne Ihmisen Pojan tulemuksen jälkeen. (Matt 25:31-46; Ilm 14:9-11; 20:10-15) Muslimit ovat myös kehittäneet oman helvettinsä varhaisempien lähteiden ja Raamatun varaan. Heidän helvettinsä muistuttaa ehkä eniten katolisen kirkon helvettiä, jonka lähes koko kristikunta on omaksunut viralliseksi opikseen.
Helvetti ei rajoitu vain Raamatun ajan tunnettuun maailmaan. Myös Aasiassa ja muilla mantereilla on monilla kansoilla ja heimoilla ollut omat näkemyksensä kuoleman jälkeisestä elämästä tai myös kärsimyksestä. Alunperin nämä käsitykset ovat olleet animistisia. Alkukantaiset ihmiset uskoivat, että ihmisissä on henki, joka jatkaa elämää luonnossa ruumiin kuoleman jälkeen. Joissakin kulttuureissa alettiin uskoa, että kuolleet kerääntyvät yhteen paikkaan: toiset onnelaan ja toiset kärsimyksen paikkaan.
Carol Zaleski on kirjoittanut aiheesta artikkelin ”Hell, Religion, Encyclopædia Britannica”. Tutustumisen arvoinen on myös Alan E. Bernsteinin kirja ”Hell and Its Rivals: Death and Retribution among Christians, Jews, and Muslims in the Early Middle Ages, 2017.” Suomessa tunnettu ja ansioitunut teos on Kari Kuulan käsialaa: Helvetin historia. Totuus uskon asioissa -blogissa on ehkä paras suomenkielinen kirjoitus helvetistä ja sen monet lähteet ovat korvaamattomia. Kannattaa tutustua myös Jumalan valtakunta blogin aineistoon, sillä se on asiantuntevaa koeteltua tekstiä.
https://totuutta.wordpress.com/2020/04/21/helvetti/
https://totuutta.wordpress.com/helvetti/
https://jumalanvaltakuntablog.wordpress.com/hakemisto/#helvetti
Ajatus kuoleman jälkeisestä rangaistuksesta johtuu oikeudenmukaisuuden periaatteesta. Moni ihminen selviää tästä elämästä ilman rangaistusta pahojen tekojensa tähden. On ajateltu, että on oikeudenmukaista rangaista jokaista ihmistä hänen pahoista teoistaan. Niinpä alettiin uskoa, että ihmiset kärsivät rangaistuksen kuoleman jälkeen, kun Jumala tai jumalat heitä rankaisevat. Tämän lisäksi helvettiä on käytetty hallitsemisen keinona.
Kansa pysyi helpommin kurissa, kun se saatiin uskomaan kuoleman jälkeiseen rangaistukseen. Pelko on toiminut joidenkin kohdalla motiivina pidättyä pahan tekemisestä. Tässä mielessä helvetti ei ole pelkästään paha asia, vaikka se fiktiota onkin. Tämä pahoja tekoja vähentävä näkökohta on kuitenkin merkitykseltään vähäinen sen rinnalla, mitä pahaa helvettiopilla on saatu aikaan. Lapsuuden ajan traumat, aikuisen iän psykoosit ja pelkotilat ovat seurausta helvetillä uhkaamisesta. Olisi ollut parempi, että koko helvettiä ei olisi koskaan keksitty.
Tämä kirjoitus linkkien kera löytyy osoitteesta
https://jumalanvaltakuntablog.wordpress.com/2023/01/27/helvetin-lahteilla/
Katolinen kirkko on muotoillut helvetistä oman näkemyksensä. He ovat käyttäneet lähteinä mm. juutalaisia taruja ja zarathustralaisuutta sekä joitakin Uuden testamentin kuvauksia ”Tulisesta järvestä”, joka on valmistettu perkelettä ja langenneita enkeleitä varten, mutta myös pahat ja epäuskoiset ihmiset joutuvat sinne Ihmisen Pojan tulemuksen jälkeen. (Matt 25:31-46; Ilm 14:9-11; 20:10-15) Muslimit ovat myös kehittäneet oman helvettinsä varhaisempien lähteiden ja Raamatun varaan. Heidän helvettinsä muistuttaa ehkä eniten katolisen kirkon helvettiä, jonka lähes koko kristikunta on omaksunut viralliseksi opikseen.
Helvetti ei rajoitu vain Raamatun ajan tunnettuun maailmaan. Myös Aasiassa ja muilla mantereilla on monilla kansoilla ja heimoilla ollut omat näkemyksensä kuoleman jälkeisestä elämästä tai myös kärsimyksestä. Alunperin nämä käsitykset ovat olleet animistisia. Alkukantaiset ihmiset uskoivat, että ihmisissä on henki, joka jatkaa elämää luonnossa ruumiin kuoleman jälkeen. Joissakin kulttuureissa alettiin uskoa, että kuolleet kerääntyvät yhteen paikkaan: toiset onnelaan ja toiset kärsimyksen paikkaan.
Carol Zaleski on kirjoittanut aiheesta artikkelin ”Hell, Religion, Encyclopædia Britannica”. Tutustumisen arvoinen on myös Alan E. Bernsteinin kirja ”Hell and Its Rivals: Death and Retribution among Christians, Jews, and Muslims in the Early Middle Ages, 2017.” Suomessa tunnettu ja ansioitunut teos on Kari Kuulan käsialaa: Helvetin historia. Totuus uskon asioissa -blogissa on ehkä paras suomenkielinen kirjoitus helvetistä ja sen monet lähteet ovat korvaamattomia. Kannattaa tutustua myös Jumalan valtakunta blogin aineistoon, sillä se on asiantuntevaa koeteltua tekstiä.
https://totuutta.wordpress.com/2020/04/21/helvetti/
https://totuutta.wordpress.com/helvetti/
https://jumalanvaltakuntablog.wordpress.com/hakemisto/#helvetti
Ajatus kuoleman jälkeisestä rangaistuksesta johtuu oikeudenmukaisuuden periaatteesta. Moni ihminen selviää tästä elämästä ilman rangaistusta pahojen tekojensa tähden. On ajateltu, että on oikeudenmukaista rangaista jokaista ihmistä hänen pahoista teoistaan. Niinpä alettiin uskoa, että ihmiset kärsivät rangaistuksen kuoleman jälkeen, kun Jumala tai jumalat heitä rankaisevat. Tämän lisäksi helvettiä on käytetty hallitsemisen keinona.
Kansa pysyi helpommin kurissa, kun se saatiin uskomaan kuoleman jälkeiseen rangaistukseen. Pelko on toiminut joidenkin kohdalla motiivina pidättyä pahan tekemisestä. Tässä mielessä helvetti ei ole pelkästään paha asia, vaikka se fiktiota onkin. Tämä pahoja tekoja vähentävä näkökohta on kuitenkin merkitykseltään vähäinen sen rinnalla, mitä pahaa helvettiopilla on saatu aikaan. Lapsuuden ajan traumat, aikuisen iän psykoosit ja pelkotilat ovat seurausta helvetillä uhkaamisesta. Olisi ollut parempi, että koko helvettiä ei olisi koskaan keksitty.
Tämä kirjoitus linkkien kera löytyy osoitteesta
https://jumalanvaltakuntablog.wordpress.com/2023/01/27/helvetin-lahteilla/
Vastaukset 17
Vanhimmat
Adventisti syöttää taas soopaa!
Jeesus puhui eniten helvetistä!
Jeesus ei puhunut sanaakaan "helvetistä". Hän puhui "tulisesta järvestä" ja "Gehennasta", jossa palaa sammumaton tuli ja viittasi Jesajan kirjan lopun profetiaan, jossa poltetaan siinä paikassa Herrasta luopuneiden ruumiita, ei eläviä ihmisiä tai aineettomia henkiä.
Kuolleille ruumiilleko?
Matt 25.
"Sitten hän myös sanoo vasemmalla puolellaan oleville: 'Menkää pois minun tyköäni, te kirotut, siihen iankaikkiseen tuleen, joka on valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleillensä.
... Ja nämä menevät pois iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään."
Herrasta luopuneiden ruumiilleko Jeesus tuossa puhuu? Ja miten kuolleita ruumiita rangaistaan iankaikkisesti?
En tiedä, mistä opetuksesi on, mutta Raamatusta se ei ole.
Jesajan kirjassa poltetaan kuolleita ruumiita ja Jeesus lainaa sitä kohtaa puhuessaan "sammumattomasta tulesta ja madoista, jotka eivät kuole."
Matteuksen evankeliumin 25. luvussa Jeesus puhuu tulemuksensa jälkeisestä tuomiosta. Hän tuomitsee silloin eläviä ihmisiä, jotka heitetään tuliseen järveen. Ei hän ota kantaa siihen, pysyvätkö nämä ihmiset elävinä vai kuolevatko he tulisessa järvessä.
Juutalaisena Jeesus saattoi uskoa juutalaisiin taruihin ikuisesta kärsimyksen paikasta, mutta eihän se sitä tarkoita, että sellainen olisi oikeasti olemassa?
Juutalaiset lainasivat oman "helvettinsä" pakanoilta niin kuin on osoitettu aukottomasti. Ei se ole Raamatusta ja Jumalasta peräisin se oppi. :)
kuin että sinut, molemmat silmät tallella, heitetään helvettiin,
Mar9:48 jossa heidän matonsa ei kuole eikä tuli sammu.
Tuossa on käännösvirhe.
Alkuteksti puhuu Gehennan tulesta. Gehenna oli kaatopaikka Hinnomin laaksossa, Jerusalemin liepeillä. Siellä poltettiin jätteitä ja pahojen tai sairaiden ihmisten ruumiita.
https://www.blueletterbible.org/kjv/mar/9/48/t_conc_966047
εἰς τὴν γέενναν τοῦ πυρὸς,
eis teen ge'ennan tuu pyros
"Gehennan tuleen"
https://www.blueletterbible.org/lexicon/g1067/kjv/tr/0-1/
Ge'enna (Gehenna)
Hinnomin laakso
Raamatussa ei ole sanaa "helvetti" missään kohdassa. Herpeankielisessä Raamatussa puhutaan "Sheol" nimisestä paikasta ja sitä vastaa suomenkielen "hauta" tai "syvä kuoppa". Se on ruumiiden säilytyspaikka, ei tulinen järvi. Ja tämä sana on varma. :)
https://totuutta.wordpress.com/hakemisto/#helvetti
Olen ateisti. Teologian maisteri.
Hei Teologi, huomaatko, että tuossa jaetaan porukka kahtia KANSAKUNNITTAIN. Kun keRran roikut yhdessä sanassa kiinni kuin marakatti, niin roiku sitten toisessakin, kun kerran olet ryhtynyt tuota kohtaa KIRJAIMELLISESTI tulkitsemaan.
Eli joutuuko Suomen kansa helvettiin, mitäpä luulet? Entä ruotsalaiset? Yksilöistä ei puhuta tuossa kohdassa SANALLAKAAN.
Puheet helvetistä ovat peräisin Jeesuksen suusta.
Jos näin on, niin älä ihmettele, miksi oikeustajultaan terveet ihmiset eivät tahdo olla missään tekemisissä tämän Jeesuksen kanssa.
Helvettiin uskovien oikeustaju ja moraali ovat kieroutuneet. Samoin niiden, jotka sanovat Raamatun Jumalaa hyväksi ja rakastavaksi taivaalliseksi isäkseen.
Lue sitä Vanhaakin testamenttia välillä ja mieti tekisitkö itse samoin kuin Jumala? Säätäisitkö yhtä huonoja lain käskyjä: sellaisia, jotka kohtelevat ihmisiä eriarvoisesti (Israel vs. pakanat, isännät vs. orjat, mies vs. nainen) ja kehottavat syrjimään, sortamaan ja jopa tappamaan ihmisiä ihan mitättömistä syistä tai jopa ilman syytä. Tappaisitko itse? Jumalahan käskee niin Vt:ssa tehdä. Olisitko tappanut, jos olisit elänyt silloin? Lapset, naiset, vanhukset - ihan kaikki.
>>>"Jeesuksen suusta myös"<<<
"älkää kadotustuomiota lausuko" Luuk: 6: 37
Totta joka sana, mutta ei vain helvetti ole lainausta pakanauskonnoista vaan moni muukin juttu, esimerkiksi usko ruumiin ylösnousemukseen on lainausta Egyptistä, samoin monoteismi, sillä farao Akhenatenin aikana oli lupa uskoa vain Atoniin, jota farao sanoi ainoaksi todelliseksi Jumalaksi.
Israelilaiset siirtotyöläiset ja orjat veivät nämä uskomukset sitten Kanaanin maahan, jossa "kansa" asusti... siihen aikaan.
Jeesus tuomitsee meidät aikakautemme lopussa. Hän ajaa kirotut pois luotaan, sinne tuleen, joka on valmistettu saatanaa varten. Omansa Hän ottaa Jumalan uuteen valtakuntaan mikä laskeutuu maanpäälle taivaasta. Tämä on selvällä Suomen kielellä Raamatussa. Ihminen ei saa muuttaa Raamatun sanomaa.
Sanot tuon vain sen vuoksi, että sinut on aivopesty uskomaan niin.
Niin vaikka Jeesus oli Jumalan Poika, niin hän uskoi juutalaisten tavoin väärin helvettiin.
Todella outo ajatus.
Helvetin kiista ei lopulta johdu siitä että haluttaisiin edes tietää asiasta totuus, vaan siitä että sillä pyritään musertamaan toisten uskoa ja kun he ovat olevinaan yhdessä asiassa väärässä, niin ovat toisessakin. Se on keino syöttää toisille harhaoppia.
Sinällään ei kenenkään uskoa ratkaise se millainen tuleva helvetti on. Onko se tulinen paikka vai joudummeko näköttämään Jerusalemin kaatopaikkalla. Mutta sen sen opin mukaa alkaa vääristellä muutakin Raamatun sanomaa ja pelastusta Kristuksessa, niin silloin ollaan vaarallisella tiellä oli helvetti sitten mikä tahansa.
Oma kehitykseni kulki sitä rataa, että ensin tajusin helvettiopin huijaukseksi, sitten kolmiyhteisen Jumalan opin ja lopulta koko kristinuskon.
Olen nyt onnellinen ja uskon raskaista kahleista vapaa ateisti.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17790816/666-ja-muuta-kauhut
Maailmankaikkeuden pimeissä, selittämättömissä mysteereissä asuva pelko on muinaisista ajoista lähtien vastustamattomasti herättänyt ihmisen huomion. Tämä huomio johtuu pelon kokemuksen erityisestä terävyydestä, ja kuten hyvin tiedetään, ilman jännitystä tavallisen ihmisen elämä muuttuu yksitoikkoiseksi ja mauttomaksi. Siksi ja nykyäänkin aavemaiset mysteerit ovat edelleen monien tuhansien ihmisten tarkan tarkkaavaisuuden, joukkojännityksen ja jopa palvonnan kohteena. Kauhuelokuvat, toimintajännärit, mystinen kirjallisuus, spiritistiset seurat ja teoriat "maailmanlopusta" ovat yhä suositumpia. Eikä Antikristuksen mysteeri näytä olevan näistä vähäisin.