SDP:n vaaliohjelma!

Esitetään veronkorotuksia yrityksille ja samalla lasketaan talouskasvun varaan.
Talouskasvua tuovat vain yritykset, eivät silloin, jos verotusta kiristetään entisestään.

Kehitysapurahoituksesta demarit ei tietenkään tingi, vaan otetaan vain entistä enemmän rehellisistä veronmaksajilta ja jatketaan matujen loisimisten rahoitusta.

Miten se arvopohja ja realistisuus?
31116
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 31

Vanhimmat

Validit linkit esittämiisi väitteisiin, muutoin porvarivaletta suollat öyhötyksessäsi.

Äänestä
  • Demarit ovat aivan oikeassa esim. siinä, kun haluavat muuttaa listaamattomien yritysten osinkoverohuojennuksia. Se on täysin kohtuuton veroetu todella varakkaille.

    Äänestä

  • Anonyymi00008 kirjoitti:

    Demarit ovat aivan oikeassa esim. siinä, kun haluavat muuttaa listaamattomien yritysten osinkoverohuojennuksia. Se on täysin kohtuuton veroetu todella varakkaille.

    Listaamattomien yhtiöiden saama veroetu on 680 miljoonaa vuosittain.
    Veroedunsaajia ovat 1/ kymmenes-osa suomenrikkaimista ihmisistä.
    Rahat voisi käyttää Sari Sairaanhoitajien kouluttamiseen heistä on huutavapuute.

    Äänestä

  • Anonyymi00014 kirjoitti:

    Listaamattomien yhtiöiden saama veroetu on 680 miljoonaa vuosittain.
    Veroedunsaajia ovat 1/ kymmenes-osa suomenrikkaimista ihmisistä.
    Rahat voisi käyttää Sari Sairaanhoitajien kouluttamiseen heistä on huutavapuute.

    Oikeisto vastustaa listaamattomien yhtiöiden veroetuuden poistamista (-415 milj.), vaikka sillä maksaisi hoitajien palkankorotuksia pitkään.

    Hoitajien palkat eivät oikeistoa kiinnosta piiruakaan, kun vaakakupissa painaa kaikista hyvätuloisimpien ja varakkaimpien veroetu.

    Äänestä

  • Seuraavaksi listaamattomien yritysten osinkojen veroetu syyniin ja viljelystuet mm Nallen pelloilta pois. Harmaa talous syyniin ja alipalkkauksen kriminalisointi. Saadaan veroeuroja hoitajien palkkojen korotukseen!

    Äänestä

  • Miksei kokoomukselle, kepulle ja RKP:lle sekä EK:lle kelpaa SDP:n ajama institutionaalisien sijoittajien mm. säätiöiden lähdevero, saisivat porvarit aina esiin tuomansa verovapaan Kojomonkin verolle ..ai niin, silloin menisivät myös porrvarien säätiöt verolle 😆

    Äänestä

  • Anonyymi00008 kirjoitti:

    Demarit ovat aivan oikeassa esim. siinä, kun haluavat muuttaa listaamattomien yritysten osinkoverohuojennuksia. Se on täysin kohtuuton veroetu todella varakkaille.

    Asiaa kirjoitat.

    Äänestä

  • Anonyymi00015 kirjoitti:

    Oikeisto vastustaa listaamattomien yhtiöiden veroetuuden poistamista (-415 milj.), vaikka sillä maksaisi hoitajien palkankorotuksia pitkään.

    Hoitajien palkat eivät oikeistoa kiinnosta piiruakaan, kun vaakakupissa painaa kaikista hyvätuloisimpien ja varakkaimpien veroetu.

    Totta.

    Äänestä

  • Anonyymi00014 kirjoitti:

    Listaamattomien yhtiöiden saama veroetu on 680 miljoonaa vuosittain.
    Veroedunsaajia ovat 1/ kymmenes-osa suomenrikkaimista ihmisistä.
    Rahat voisi käyttää Sari Sairaanhoitajien kouluttamiseen heistä on huutavapuute.

    680 miljoonan euron taloudelle haitallinen verotuki

    https://finnwatch.org/fi/blogi/903-680-miljoonan-euron-taloudelle-haitallinen-verotuki

    Listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverohuojennuksesta muodostuva verotuki nousee valtiovarainministeriön arvion mukaan tänä vuonna 680 miljoonaan euroon. Verotuesta lähes kolme neljäsosaa menee suurituloisimpaan kymmenykseen kuuluville, ja tutkijat pitävät sitä laajasti taloudelle haitallisena. Tuleva kehysriihi on hallituksen viimeinen tilaisuus puuttua ongelmaan.

    Listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverohuojennus on monimutkainen järjestelmä, jonka yksityiskohtia vain harva tuntee. Tämä kansainvälisesti poikkeuksellinen osinkoverojärjestelmän kummallisuus mahdollistaa osinkojen nostamisen listaamattomista yhtiöistä hyvin matalalla verotuksella silloin, kun yrityksellä on riittävästi nettovarallisuutta ja osinko ei ylitä 150 000 euroon asetettua ylärajaa. Nettovarallisuusvaatimuksesta johtuen keskivertoyrittäjä ei huojennuksesta juuri hyödy.

    Vuonna 2020 yli 71 prosenttia huojennetuista osingoista (ja siten myös niiden verovapaasta osuudesta) maksettiin tulonsaajien ylimpään tulodesiiliin, eli suurituloisimpaan kymmenykseen kuuluville. Hyvätuloisimman prosentin osuus ylsi lähes kolmannekseen ja miltei kymmenesosa maksettiin tulonsaajien kovatuloisimmalle promillelle, johon kuuluu koko Suomen väestöstä alle 0,1 prosenttia, 4 820 henkilöä.

    Huojennettujen osinkojen potti on kasvanut tasaisesti vuodesta toiseen. Vuonna 2020 niiden kokonaismäärä nousi lähes 2,4 miljardiin euroon. Tästä summasta 75 prosenttia (1,8 mrd euroa) on nykyjärjestelmässä verovapaata. Koska kyseessä on merkittävä verotusta keventävä poikkeama normijärjestelmästä, lasketaan osinkoverohuojennus perustellusti verotueksi. VM:n tuoreimpien arvioiden mukaan verotuen suuruus nousee tänä vuonna jo 680 miljoonaan euroon vuodessa. Tällä summalla tuemme siis vuosittain pääosin ylimpään tulodesiiliin kuuluvia varakkaiden yhtiöiden suuromistajia. Kun toisille annetaan verotukea, toiset maksavat tuen korkeampina veroina.

    Viime vuonna listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverotus on taas herättänyt vilkasta keskustelua. Keskustelu lähti käyntiin ministeri Harakan ehdotettua osinkoverohuojennuksen leikkaamista ja tästä seuraavan verotulojen kasvun ohjaamista palkkaverotuksen keventämiseen. Ei mennyt kauaa, kun muun muassa Suomen Yrittäjät ja EK riensivät tyrmäämään ideologiseksi kutsumansa ehdotuksen.

    Ehdotuksen vastustamisessa ei tietenkään ole mitään väärää, mutta ehdotuksen leimaaminen ideologiseksi tuntuu erikoiselta, sillä kaikki viime vuosikymmenen aikana osinkoverohuojennusta selvittäneet asiantuntijatyöryhmät ovat päätyneet hyvin samansuuntaisiin suosituksiin.

    Nykyjärjestelmän säilyttämistä kannattavien argumentit ovatkin heikolla pohjalla. Usein muistutetaan muun muassa siitä (esim. täällä), ettei keskiverto yrittäjä hyödy huojennuksesta juuri ollenkaan ja sen viimeisenkin motivaattorin leikkaaminen veisi pohjan yrittäjyydeltä. On todellakin totta, että keskiverto yrittäjän saamat huojennetut osingot liikkuvat vain muutamassa satasessa (mediaani oli vuonna 2020 alle 500 euroa, verovapaan osuuden ollessa 373 euroa), ja järjestelmästä saatu hyöty on siten suurimmalle osalle yrittäjistä hyvin marginaalinen. Mutta juuri tämä on yksi osinkoverohuojennuksen keskeisistä ongelmista, ja siksi nykyjärjestelmän puolustusargumenttina omituinen. Mitä puolustettavaa on satoja miljoonia maksavassa järjestelmässä, josta hyötyvät vain harvat ja valitut?

    Äänestä

  • Anonyymi00024 kirjoitti:

    680 miljoonan euron taloudelle haitallinen verotuki

    https://finnwatch.org/fi/blogi/903-680-miljoonan-euron-taloudelle-haitallinen-verotuki

    Listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverohuojennuksesta muodostuva verotuki nousee valtiovarainministeriön arvion mukaan tänä vuonna 680 miljoonaan euroon. Verotuesta lähes kolme neljäsosaa menee suurituloisimpaan kymmenykseen kuuluville, ja tutkijat pitävät sitä laajasti taloudelle haitallisena. Tuleva kehysriihi on hallituksen viimeinen tilaisuus puuttua ongelmaan.

    Listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverohuojennus on monimutkainen järjestelmä, jonka yksityiskohtia vain harva tuntee. Tämä kansainvälisesti poikkeuksellinen osinkoverojärjestelmän kummallisuus mahdollistaa osinkojen nostamisen listaamattomista yhtiöistä hyvin matalalla verotuksella silloin, kun yrityksellä on riittävästi nettovarallisuutta ja osinko ei ylitä 150 000 euroon asetettua ylärajaa. Nettovarallisuusvaatimuksesta johtuen keskivertoyrittäjä ei huojennuksesta juuri hyödy.

    Vuonna 2020 yli 71 prosenttia huojennetuista osingoista (ja siten myös niiden verovapaasta osuudesta) maksettiin tulonsaajien ylimpään tulodesiiliin, eli suurituloisimpaan kymmenykseen kuuluville. Hyvätuloisimman prosentin osuus ylsi lähes kolmannekseen ja miltei kymmenesosa maksettiin tulonsaajien kovatuloisimmalle promillelle, johon kuuluu koko Suomen väestöstä alle 0,1 prosenttia, 4 820 henkilöä.

    Huojennettujen osinkojen potti on kasvanut tasaisesti vuodesta toiseen. Vuonna 2020 niiden kokonaismäärä nousi lähes 2,4 miljardiin euroon. Tästä summasta 75 prosenttia (1,8 mrd euroa) on nykyjärjestelmässä verovapaata. Koska kyseessä on merkittävä verotusta keventävä poikkeama normijärjestelmästä, lasketaan osinkoverohuojennus perustellusti verotueksi. VM:n tuoreimpien arvioiden mukaan verotuen suuruus nousee tänä vuonna jo 680 miljoonaan euroon vuodessa. Tällä summalla tuemme siis vuosittain pääosin ylimpään tulodesiiliin kuuluvia varakkaiden yhtiöiden suuromistajia. Kun toisille annetaan verotukea, toiset maksavat tuen korkeampina veroina.

    Viime vuonna listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverotus on taas herättänyt vilkasta keskustelua. Keskustelu lähti käyntiin ministeri Harakan ehdotettua osinkoverohuojennuksen leikkaamista ja tästä seuraavan verotulojen kasvun ohjaamista palkkaverotuksen keventämiseen. Ei mennyt kauaa, kun muun muassa Suomen Yrittäjät ja EK riensivät tyrmäämään ideologiseksi kutsumansa ehdotuksen.

    Ehdotuksen vastustamisessa ei tietenkään ole mitään väärää, mutta ehdotuksen leimaaminen ideologiseksi tuntuu erikoiselta, sillä kaikki viime vuosikymmenen aikana osinkoverohuojennusta selvittäneet asiantuntijatyöryhmät ovat päätyneet hyvin samansuuntaisiin suosituksiin.

    Nykyjärjestelmän säilyttämistä kannattavien argumentit ovatkin heikolla pohjalla. Usein muistutetaan muun muassa siitä (esim. täällä), ettei keskiverto yrittäjä hyödy huojennuksesta juuri ollenkaan ja sen viimeisenkin motivaattorin leikkaaminen veisi pohjan yrittäjyydeltä. On todellakin totta, että keskiverto yrittäjän saamat huojennetut osingot liikkuvat vain muutamassa satasessa (mediaani oli vuonna 2020 alle 500 euroa, verovapaan osuuden ollessa 373 euroa), ja järjestelmästä saatu hyöty on siten suurimmalle osalle yrittäjistä hyvin marginaalinen. Mutta juuri tämä on yksi osinkoverohuojennuksen keskeisistä ongelmista, ja siksi nykyjärjestelmän puolustusargumenttina omituinen. Mitä puolustettavaa on satoja miljoonia maksavassa järjestelmässä, josta hyötyvät vain harvat ja valitut?

    Vaikka elinkeinoelämän etujärjestöt puolustavat aktiivisesti osinkoverohuojennusta, ei järjestelmä suinkaan nauti kaikkien yrittäjien tukea. Esimerkiksi Varustelekan perustajana tunnettu yrittäjä Valtteri Lindholm on kritisoinut osinkoverojärjestelmää useaan kertaan mediassa. Lindholm on muun muassa nostanut esiin, ettei järjestelmästä saanut minkäänlaista hyötyä silloin, kun yritys oli uusi ja alkoi palkkaamaan työntekijöitä. Sen sijaan “rahaa saa vain, jos on rikas ja menee hyvin”. Myös Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA yhtyy nykyjärjestelmää koskevaan kritiikkiin. Ennustepäällikkö Markku Lehmus totesi hiljattain listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen olevan liian avokätistä ja toivoi järjestelmän kehittämistä neutraalimpaan suuntaan viitaten huojennuksen leikkaamista ehdottaneen Hetemäen työryhmän suosituksiin.

    Kuten vuonna 2019 loppuraporttinsa jättänyt hallituksen oma yritystukityöryhmä asian muotoili: “listaamattomien yritysten osinkoverotuksen malli tuottaa perusteetonta etua pääomarikkaiden yritysten suurille omistajille”. Pienituloista, aloittelevaa yrittäjää tai tutkimus- ja kehittämistyöhön isosti panostavaa kasvuyritystä se ei sen sijaan hyödytä. Nettovarallisuussidonnaisuudesta johtuen malli ohjaa sijoittamaan seiniin ja sijoitusvarallisuuteen, ja haittaa tällä tavoin investointien kohdistumista tuottavimpiin kohteisiin. Tämä on omiaan toimimaan tuottavan mutta riskipitoisemman tutkimus- ja kehittämistoiminnan hidasteena.

    Edellä listattujen ongelmien lisäksi osinkoverohuojennus ruokkii ilmiötä nimeltä tulonmuunto. Tulonmuunnossa korkeammin verotettuja palkkatuloja muunnetaan osinkotuloiksi. Härskeimpiä järjestelyjä Suomessa on tavattu muun muassa lääkärien tätä tarkoitusta varten perustamissa yhtiöissä. Palkkatulojen muuntaminen osinkotuloiksi vähentää verotuloja ja osuu erityisesti kuntatalouteen. Tulonmuunto ei kuitenkaan rajoitu pelkkiin palkkatuloihin vaan listaamattomien yhtiöiden kautta voidaan tietyissä tapauksissa kierrättää myös pörssiyhtiöiden osinkoja.

    On turhauttavaa, miten hallitus toisensa jälkeen on viitannut kintaalla asiantuntijoiden näkemyksille, ja jättänyt puuttumatta osinkoverojärjestelmän ongelmiin. Syykin on selvä: erittäin voimakas rikkaimpien veroetuja puolustava edunvalvonta. Huhtikuun alkuun ajoittuva kehysriihi on nykyhallituksen viimeinen mahdollisuus tarttua oman yritystukityöryhmänsä suosituksiin ja päättää osinkoverotuksen uudistamisesta.

    Äänestä

  • Anonyymi00008 kirjoitti:

    Demarit ovat aivan oikeassa esim. siinä, kun haluavat muuttaa listaamattomien yritysten osinkoverohuojennuksia. Se on täysin kohtuuton veroetu todella varakkaille.

    Oikein.

    Äänestä

  • Anonyymi00015 kirjoitti:

    Oikeisto vastustaa listaamattomien yhtiöiden veroetuuden poistamista (-415 milj.), vaikka sillä maksaisi hoitajien palkankorotuksia pitkään.

    Hoitajien palkat eivät oikeistoa kiinnosta piiruakaan, kun vaakakupissa painaa kaikista hyvätuloisimpien ja varakkaimpien veroetu.

    Juuri noin.

    Äänestä

  • Anonyymi00024 kirjoitti:

    680 miljoonan euron taloudelle haitallinen verotuki

    https://finnwatch.org/fi/blogi/903-680-miljoonan-euron-taloudelle-haitallinen-verotuki

    Listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverohuojennuksesta muodostuva verotuki nousee valtiovarainministeriön arvion mukaan tänä vuonna 680 miljoonaan euroon. Verotuesta lähes kolme neljäsosaa menee suurituloisimpaan kymmenykseen kuuluville, ja tutkijat pitävät sitä laajasti taloudelle haitallisena. Tuleva kehysriihi on hallituksen viimeinen tilaisuus puuttua ongelmaan.

    Listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverohuojennus on monimutkainen järjestelmä, jonka yksityiskohtia vain harva tuntee. Tämä kansainvälisesti poikkeuksellinen osinkoverojärjestelmän kummallisuus mahdollistaa osinkojen nostamisen listaamattomista yhtiöistä hyvin matalalla verotuksella silloin, kun yrityksellä on riittävästi nettovarallisuutta ja osinko ei ylitä 150 000 euroon asetettua ylärajaa. Nettovarallisuusvaatimuksesta johtuen keskivertoyrittäjä ei huojennuksesta juuri hyödy.

    Vuonna 2020 yli 71 prosenttia huojennetuista osingoista (ja siten myös niiden verovapaasta osuudesta) maksettiin tulonsaajien ylimpään tulodesiiliin, eli suurituloisimpaan kymmenykseen kuuluville. Hyvätuloisimman prosentin osuus ylsi lähes kolmannekseen ja miltei kymmenesosa maksettiin tulonsaajien kovatuloisimmalle promillelle, johon kuuluu koko Suomen väestöstä alle 0,1 prosenttia, 4 820 henkilöä.

    Huojennettujen osinkojen potti on kasvanut tasaisesti vuodesta toiseen. Vuonna 2020 niiden kokonaismäärä nousi lähes 2,4 miljardiin euroon. Tästä summasta 75 prosenttia (1,8 mrd euroa) on nykyjärjestelmässä verovapaata. Koska kyseessä on merkittävä verotusta keventävä poikkeama normijärjestelmästä, lasketaan osinkoverohuojennus perustellusti verotueksi. VM:n tuoreimpien arvioiden mukaan verotuen suuruus nousee tänä vuonna jo 680 miljoonaan euroon vuodessa. Tällä summalla tuemme siis vuosittain pääosin ylimpään tulodesiiliin kuuluvia varakkaiden yhtiöiden suuromistajia. Kun toisille annetaan verotukea, toiset maksavat tuen korkeampina veroina.

    Viime vuonna listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverotus on taas herättänyt vilkasta keskustelua. Keskustelu lähti käyntiin ministeri Harakan ehdotettua osinkoverohuojennuksen leikkaamista ja tästä seuraavan verotulojen kasvun ohjaamista palkkaverotuksen keventämiseen. Ei mennyt kauaa, kun muun muassa Suomen Yrittäjät ja EK riensivät tyrmäämään ideologiseksi kutsumansa ehdotuksen.

    Ehdotuksen vastustamisessa ei tietenkään ole mitään väärää, mutta ehdotuksen leimaaminen ideologiseksi tuntuu erikoiselta, sillä kaikki viime vuosikymmenen aikana osinkoverohuojennusta selvittäneet asiantuntijatyöryhmät ovat päätyneet hyvin samansuuntaisiin suosituksiin.

    Nykyjärjestelmän säilyttämistä kannattavien argumentit ovatkin heikolla pohjalla. Usein muistutetaan muun muassa siitä (esim. täällä), ettei keskiverto yrittäjä hyödy huojennuksesta juuri ollenkaan ja sen viimeisenkin motivaattorin leikkaaminen veisi pohjan yrittäjyydeltä. On todellakin totta, että keskiverto yrittäjän saamat huojennetut osingot liikkuvat vain muutamassa satasessa (mediaani oli vuonna 2020 alle 500 euroa, verovapaan osuuden ollessa 373 euroa), ja järjestelmästä saatu hyöty on siten suurimmalle osalle yrittäjistä hyvin marginaalinen. Mutta juuri tämä on yksi osinkoverohuojennuksen keskeisistä ongelmista, ja siksi nykyjärjestelmän puolustusargumenttina omituinen. Mitä puolustettavaa on satoja miljoonia maksavassa järjestelmässä, josta hyötyvät vain harvat ja valitut?

    Siinäpä hyvä kirjoitus. Mutta persut pilkkaa mitään ymmärtämättä siksi että asian toi esille Marin.

    Äänestä

Ketjun aloittaja on persuporvari koska matuilee.

Äänestä
  • Persuilha ei oo muuta murhetta kuin maahanmuutto ja transu homot !!
    Itkun aihe persuil on pyhän Putinin heikkous !!

    Äänestä

Juuri suurituloisten kohdalla toteutuu myös usein listaamattomien yritysten veroetu, vaikka normaali osinkoverokin on vastaavantuloisten palkansaajien veroja alempi.

Äänestä

Suomen demaritko Tanskan demareiden tielle? Arvonnousuvero voimaan ( on jo Tanskassa), listaamattomien yritysten osinkojen veroetu kokonaan pois( Tanskassa ei suomalaista erkoisuutta), kokonaisveroaste nostetaan 4%. Eikun Tanskan tielle.

Äänestä

Kuvasit yhden Suomen isoimmista verotuksen epäkohdista. Listaamattomien osinkojen veroetu suosii varakkaita (nettovarallisuusraja) ja ko. 26% verokannan vuoksi suurituloinen voi saada yhtiön kautta yli 20%-yks. alemman veroasteen. Epäkohta nostettu esiin lukuisissa tutkimuksissa.

Äänestä

Pitäisi poistaa listaamattomien yritysten veroetu ym. Kai sadoilla miljoonilla jotain vaikutusta on keski- ja pienituloisen verotaakkaan? Veronalennuksia lainarahalla kun taidettiin jossain jo todeta huonoksi ideaksi.😁

Äänestä
  • Pitäisi saada laki heti voimaan. Koska kok ja persut sen vesittää jos pääsevät kähmimään.

    Äänestä

Ehdottomasti ja samalla muuttaa pääomatuloverotus progressiiviseksi ja lopettaa Suomen taloudelle haitallinen listaamattomien yritysten veroetu.

Äänestä

Veroista: Listaamattomien yritysten osinkojen veroetu on satoja miljoonia vuodessa. Asiantuntijoiden raportit ovat vuosia kertoneet sen olevan lähinnä taloudelle haitallinen. Poistoon.

Äänestä

1. esim verotulojen lisäämisestä on jo postauksen avauksessa.

2. Vasemmistohan kannattaa ay-liikkeen osinkotulojen verottamista.

3. Listaamattomien yhtiöiden osinkojen veroetu pitäisi lopettaa.

4. Pääomatulojen verotus progressiiviseksi, nyt se on kevyempää kuin ansiotulojen.

Äänestä

Listaamattomien yritysten veroetu huojennettu osinko! Myös 10% tai yli omistava yhteisö tai henkilö verolle julkisissa osakeyhtiöissä. Täysin järjetön veroetu.

Äänestä

Lisätään tuohon
-Työnantajajärjestöjen veroetu
-MTKn veroetu
-Säätiöt verolle (lähdevero 3-5 %)
-Yritysten verovähennysoikeus
-Listaamattomien yritysten
veroetu
- ja paljon muuta.

Äänestä

Suomessa on hyvin hyvin vähän yrityksiä jotka tulevat toimeen omillaan tai nitkuttelee?🤡🤡

Äänestä
  • Sossutuetut mm. palkkatuetut firman vidduun ja terveitä yrityksiä tilalle 👍 Suomi nousuun!

    Äänestä

Suomeen saatava alipalkkauksen kriminalisointi ja sanktiointi sekä ay-liikkeen ryhmäkanneoikeus työriita-asioissa. Karsii ihmisriitoa ja pakkotyötä sekä niiden takia Suomeen tuotettua haittamaahanmuuttoa. Miksi porvaripuolueet eivät kannata alipalkkauksen kriminalisointia ja sanktiointia, kannattavatko ne ihmisriistoa?

Äänestä

Kannatan veropohjan laajennusta jolloin työnteon ansiotuloverotusta voidaan laskea:

Lähdevero säätiöille jne. institutionaalisille sijoittajille

Listaamattomien yhtiöiden veroedun poisto

Pääomatulot työn ansiotulojen kanssa saman ja yhtäläisen progressiivisen henkiköverotuksen alle, jossa veroja maksetaan henkilön vuositulojen mukaan, ei tulolajin mukaan

Arvonnousu eli maastapoistumisvero joka on mm. Tanskassa maailman kilpailukykyisemmässä maassa, jossa myös verotus 4% Suomea korkeampi

Hyvätuloiset mukaan talkoisiin, nyt pääomatuloista ei makseta edes kunnallisveroa, vaikka pääomatulojen saajatkin käyttävät kunnallisia palveluita ja infraa.

Äänestä
  • Kiitos fiksut ihmiset oikeassa olette. Ja pilkkaajat hiljenivät kummasti.

    Äänestä

Orpo kommentoi äsken samoin kuin ketjun avaaja

Äänestä

Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Esitetään veronkorotuksia yrityksille ja samalla lasketaan talouskasvun varaan.
Talouskasvua tuovat vain yritykset, eivät silloin, jos verotusta kiristetään entisestään.

Kehitysapurahoituksesta demarit ei tietenkään tingi, vaan otetaan vain entistä enemmän rehellisistä veronmaksajilta ja jatketaan matujen loisimisten rahoitusta.

Miten se arvopohja ja realistisuus?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu