Ylimääräinen lapsilisä ja hyvinvointialueiden rahoitus

Voi olla, mutta silloin se oli aika turha temppu. Kyllä lestadiolaiset äänestävät muutoinkin Pohjois-Suomessa enimmäkseen Kepua. He keskittävät siellä ääniään niin, että saavat mahdollisimman monta edustajaa läpi. Seuroissa saarnojen ohessa saatetaan ohimennen mainita, kenelle ääniä kannattaa keskittää. Lohi ja Aittakumpu ovat vahvoilla tulevissakin vaaleissa.

Lestadiolaisten osuus on pieni ja keskittynyt Lapin ja Oulun vaalipiireihin, joten lestadiolaisilla tai edes suurperheillä ei ole mitään merkitystä. Todellista merkitystä äänten kalastelussa on vain lapsiperheiden yleisellä määrällä, joka on kyllä suuri, yli puoli miljoonaa perhettä.

Anonyymi kirjoitti:

Lestadiolaisten osuus on pieni ja keskittynyt Lapin ja Oulun vaalipiireihin, joten lestadiolaisilla tai edes suurperheillä ei ole mitään merkitystä. Todellista merkitystä äänten kalastelussa on vain lapsiperheiden yleisellä määrällä, joka on kyllä suuri, yli puoli miljoonaa perhettä.

Lue lisää

Lestadiolaisten määräksi on arvioitu noin 80 000 - 100 000 ihmistä. Määrästä on suuri osa lapsia. Epäilisin, että arvio voi olla jonkun verran alakanttiin, kun ottaa huomioon se, että suviseuroihin osallistujien määrä on ollut noin 70 000 - 80 0000 ihmistä. Läheskään kaikkihan eivät kykene osallistumaan näihin kesäjuhliin etäisyyksien ja ikääntyneisyyden vuoksi. Liikkeestä eronneiden määräksi on joskus aiemmin arvioitu noin 120 000. Nämä luvut koskevat vanhoillislestadiolaisia, joka on ylivoimaisesti suurin ryhmä.

Heidän äänestysaktiivisuutensa on suuri. Seuroissa kyllä ohjaillaan epävirallisissa keskusteluissa siihen, ketä kannattaa äänestää. Puoluehan suurimmalle osalle on niin sanotusti annettu. Näiden lukujen perusteella voisi arvioida, että Kepua äänestäneistä nykyisillä kannatusluvuilla noin 15 % olisi lestadiolaisia. Ei se tietenkään mikään enemmistö ole, mutta huomattava osuus kuitenkin.

MPP

Anonyymi kirjoitti:

Lestadiolaisten määräksi on arvioitu noin 80 000 - 100 000 ihmistä. Määrästä on suuri osa lapsia. Epäilisin, että arvio voi olla jonkun verran alakanttiin, kun ottaa huomioon se, että suviseuroihin osallistujien määrä on ollut noin 70 000 - 80 0000 ihmistä. Läheskään kaikkihan eivät kykene osallistumaan näihin kesäjuhliin etäisyyksien ja ikääntyneisyyden vuoksi. Liikkeestä eronneiden määräksi on joskus aiemmin arvioitu noin 120 000. Nämä luvut koskevat vanhoillislestadiolaisia, joka on ylivoimaisesti suurin ryhmä.

Heidän äänestysaktiivisuutensa on suuri. Seuroissa kyllä ohjaillaan epävirallisissa keskusteluissa siihen, ketä kannattaa äänestää. Puoluehan suurimmalle osalle on niin sanotusti annettu. Näiden lukujen perusteella voisi arvioida, että Kepua äänestäneistä nykyisillä kannatusluvuilla noin 15 % olisi lestadiolaisia. Ei se tietenkään mikään enemmistö ole, mutta huomattava osuus kuitenkin.

MPP

Lue lisää

Tuota porukkaahan ne Saarikon markkinoimat uudet lapsilisät eniten palvelisivat.

Höpsistä. Sipilän hallituksella olisi ollut jo neljä vuotta aikaa valmistella maakuntaveroa samalla kuin se valmisteli sotea. Sotenkin valmistelu olisi vienyt paljon enemmän aikaa, ellei valmistelua olisi aloitettu jo edellisten hallitusten aikana. Maakuntaverosta on ymmärtääkseni sovittu niin, että se tulisi voimaan vuonna 2026. Parempi tietysti myöhään kuin ei milloinkaan. Veikkaan kyllä, että sinun kahdeksan vuoden ennuste on lähempänä oikeaa.

Maakuntaveron säätämättä jättäminen tarkoittaa joka tapauksessa sitä, että valtion kestävyysvaje pahenee sen vuoksi vauhdilla, kun piikki on avoin ja kustannukset arvioitu pieleen. Hallintohimmeli tuottaa vielä lisäkustannuksia. Jos maakuntavero joskus toteutuu täysimääräisesti, se tarkoittanee, että sen jälkeen tämän himmelin haaroja joudutaan purkamaan, koska osa alueista ei tule toimeen ilman, että veroja nostetaan kunnolla.

MPP

Anonyymi kirjoitti:

Höpsistä. Sipilän hallituksella olisi ollut jo neljä vuotta aikaa valmistella maakuntaveroa samalla kuin se valmisteli sotea. Sotenkin valmistelu olisi vienyt paljon enemmän aikaa, ellei valmistelua olisi aloitettu jo edellisten hallitusten aikana. Maakuntaverosta on ymmärtääkseni sovittu niin, että se tulisi voimaan vuonna 2026. Parempi tietysti myöhään kuin ei milloinkaan. Veikkaan kyllä, että sinun kahdeksan vuoden ennuste on lähempänä oikeaa.

Maakuntaveron säätämättä jättäminen tarkoittaa joka tapauksessa sitä, että valtion kestävyysvaje pahenee sen vuoksi vauhdilla, kun piikki on avoin ja kustannukset arvioitu pieleen. Hallintohimmeli tuottaa vielä lisäkustannuksia. Jos maakuntavero joskus toteutuu täysimääräisesti, se tarkoittanee, että sen jälkeen tämän himmelin haaroja joudutaan purkamaan, koska osa alueista ei tule toimeen ilman, että veroja nostetaan kunnolla.

MPP

Lue lisää

Sipilän hallituksen sote-valmistelut voidaan unohtaa, sillä uudistus ei silloin edennyt hallinnollisesti kuin puolimatkaan. Vasta Marinin hallituksen aikaan löytyi ratkaisu, johon kaikki olivat tyytyväisiä. En kuitenkaan usko, että Marinin hallituskaan olisi kyennyt tässä muun valmistelun rinnalla toteuttamaan maakuntaveroa. Perustuslakivaliokuntaan sekin olisi kaatunut. Siksi oli viisasta, että lopullinen rahoitusmalli siirrettiin myöhemmäksi.

Millään Suomen kunnalla ei ole varaa rahoittaa sote-menoja kunnallisverotuotoillaan, koska sehän on tasavero, ei progressiivinen vero. Kunnat eivät myöskään peri valtion tapaan verotuloja tavaroiden ja palvelujen myynnistä.

Anonyymi kirjoitti:

Millään Suomen kunnalla ei ole varaa rahoittaa sote-menoja kunnallisverotuotoillaan, koska sehän on tasavero, ei progressiivinen vero. Kunnat eivät myöskään peri valtion tapaan verotuloja tavaroiden ja palvelujen myynnistä.

Lue lisää

Kuitenkin kunnat hanakasti korostavat sitä itsehallintoa omiin päätöksiin.
Eli on itsehallinto jonka valtio rahoittaa.

Anonyymi kirjoitti:

Kuitenkin kunnat hanakasti korostavat sitä itsehallintoa omiin päätöksiin.
Eli on itsehallinto jonka valtio rahoittaa.

Juuri tuo purnaus oli suuri syy siihen, miksi sote-asiat otettiin pois kunnilta. Vielä kun kunnilta otettaisiin pois myös valtion kunnille sälyttämät, mutta valtion itsensä tarkasti ohjeistamat koulutus- ja päivähoitoasiat, voitaisiin vähitellen alkaa puhua aidosta kuntaitsehallinnosta. Toki erinäisiä eduskunnan määrittelemiä sääntöjä ja määräyksiä on muillakin hallinnonaloilla, mutta suuressa kuvassa kunnat voivat niillä toimia itsenäisesti ja luovasti.

Anonyymi kirjoitti:

Juuri tuo purnaus oli suuri syy siihen, miksi sote-asiat otettiin pois kunnilta. Vielä kun kunnilta otettaisiin pois myös valtion kunnille sälyttämät, mutta valtion itsensä tarkasti ohjeistamat koulutus- ja päivähoitoasiat, voitaisiin vähitellen alkaa puhua aidosta kuntaitsehallinnosta. Toki erinäisiä eduskunnan määrittelemiä sääntöjä ja määräyksiä on muillakin hallinnonaloilla, mutta suuressa kuvassa kunnat voivat niillä toimia itsenäisesti ja luovasti.

Lue lisää

Kuitenkin nämä koululaiset ovat pääsääntöisesti oman kunnan asukkaita ja yliopistot ja ammattikorkeakoulut keräävät sitten laajasti opiskelijoita.
Joten aika luontevaa, että kunta hoitaa peruskoulutuksen järjestelyt vaikka oppivelvollisuus on laajempikäsitys.

Anonyymi kirjoitti:

Millään Suomen kunnalla ei ole varaa rahoittaa sote-menoja kunnallisverotuotoillaan, koska sehän on tasavero, ei progressiivinen vero. Kunnat eivät myöskään peri valtion tapaan verotuloja tavaroiden ja palvelujen myynnistä.

Lue lisää

Kyllä pääkaupunkiseudun kunnat ovat rahoittaneet menonsa tähän asti ilman valtionosuuksia. Tasausjärjestelmän vuoksi pk-seudun kunnat ovat olleet koko ajan maksajan asemassa.

Anonyymi kirjoitti:

Kuitenkin nämä koululaiset ovat pääsääntöisesti oman kunnan asukkaita ja yliopistot ja ammattikorkeakoulut keräävät sitten laajasti opiskelijoita.
Joten aika luontevaa, että kunta hoitaa peruskoulutuksen järjestelyt vaikka oppivelvollisuus on laajempikäsitys.

Lue lisää

Ovathan terveyspalvelujen käyttäjätkin pääsääntöisesti paikallisia asukkaita.

Pointtini oli, että valtio pääasiassa sanelee, miten terveys- ja koulutuspalvelut on järjestettävä. Paikkakuntien välillä ei ole eroja sillä lailla kuin vaikkapa liikunta- ja kulttuuripalveluissa. Kunnat saavat itse päättää, onko asukkaillaan käytössä jäähalli, uimahalli ja teatteritalo, jotka myös rahoitetaan pääosin kuntalaisilta kerätyillä verorahoilla.

mielipidepankki kirjoitti:

Kyllä pääkaupunkiseudun kunnat ovat rahoittaneet menonsa tähän asti ilman valtionosuuksia. Tasausjärjestelmän vuoksi pk-seudun kunnat ovat olleet koko ajan maksajan asemassa.

Lue lisää

Julkinen terveydenhoito rahoitetaan kaikkialla, myös pääkaupunkiseudulla, tavalla tai toisella valtion budjetin kautta.

mielipidepankki kirjoitti:

Kyllä pääkaupunkiseudun kunnat ovat rahoittaneet menonsa tähän asti ilman valtionosuuksia. Tasausjärjestelmän vuoksi pk-seudun kunnat ovat olleet koko ajan maksajan asemassa.

Lue lisää

Kaikki kunnat, myös pääkaupunkiseutu saa valtionosuuksia. Niiden määrää tasataan laskennallisesti, siksi heikommalla ymmärryksellä varustetut, kuten MPP osoittaa, luulevat, että jotkut kunnat maksavat omista tuloistaan. Kannattaa lukea mitä Valtioneuvosto asiasta kirjoittaa:

https://valtioneuvosto.fi/-//10623/verotuloihin-perustuva-valtionosuuden-tasaus-mita-tasataan-ja-miten-

Lainaus: " Valtionosuutta siis vähennetään tai lisätään sen perusteella, miten kunnan laskennalliset verotulot poikkeavat koko maan vastaavasta. Verotuloja ei siirretä mistään kunnasta toiseen tai muualle maahan. Kunnat saavat täysimääräisesti itselleen sille tilitetyt verotulot. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun neljä kuntaa saavat omien verotulojen lisäksi peruspalvelujen valtionosuuksia yhteensä n. 403 milj. euroa vuonna 2019."

Anonyymi kirjoitti:

Kaikki kunnat, myös pääkaupunkiseutu saa valtionosuuksia. Niiden määrää tasataan laskennallisesti, siksi heikommalla ymmärryksellä varustetut, kuten MPP osoittaa, luulevat, että jotkut kunnat maksavat omista tuloistaan. Kannattaa lukea mitä Valtioneuvosto asiasta kirjoittaa:

https://valtioneuvosto.fi/-//10623/verotuloihin-perustuva-valtionosuuden-tasaus-mita-tasataan-ja-miten-

Lainaus: " Valtionosuutta siis vähennetään tai lisätään sen perusteella, miten kunnan laskennalliset verotulot poikkeavat koko maan vastaavasta. Verotuloja ei siirretä mistään kunnasta toiseen tai muualle maahan. Kunnat saavat täysimääräisesti itselleen sille tilitetyt verotulot. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun neljä kuntaa saavat omien verotulojen lisäksi peruspalvelujen valtionosuuksia yhteensä n. 403 milj. euroa vuonna 2019."

Lue lisää

Tämä sinulta unohtui lainauksesta: "Pääkaupunkiseudun (4 kunnan) osuus tasausvähennyksistä on noin -570 milj. euroa eli lähes 90 % koko maan tasausvähennyksistä. "

Ei valtionosuuksia tietenkään siirretä kunnasta toiseen, kun summat voidaan etukäteen laskea ja tilittää sen mukaisina. Kyse on kuitenkin siitä, että suurin osa kunnista saa enemmän ja pieni osa paljon vähemmän kuin mikä olisi ilman tätä tasausjärjestelmää. Tämä tarkoittaa sitä, että ok-seudun kunnissa valtionosuuksien määrä ja osuus ja kunnan tuloista on varsin pieni. Sitä vastoin huonosti talouttaan hoitaneissa kunnissa kunnan tuloista jopa yli puolet voi tulla valtionosuuksista. Tämä tarkoittaa siis sitä, että suurin osa kunnista elä merkittävässä määrin hyvin menestyvien kuntien kustannuksella. Ei kokonaan, mutta esimerkiksi niin, että vain puolet tulee kunnan omista verotuloista.

Vuonna 2021 Helsngille maksettiin asukasta kohti vajaa 500 euroa valtionosuuksia. Vastaava määrä oli Utsjoella, Puolangalla ja Posiolla oli noin 5800 euroa asukasta kohti. Siis yli 10-kertainen määrä. Tämä tarkoittaa siis sitä, että Helsingille maksetaan yli 10 kertaa pienempi määrä kuin em. kunnissa.

Kannattaa siis katsoa kylmiä lukuja ei peittää totuutta potaskan puhumiseen. Näitä lukuja voi kaivella vaikkapa Kuntaliiton sivuilta.

Anonyymi kirjoitti:

Julkinen terveydenhoito rahoitetaan kaikkialla, myös pääkaupunkiseudulla, tavalla tai toisella valtion budjetin kautta.

Nykyisin soteuudistuksen tultua voimaan julkinen terveydenhoito rahoitetaan kokonaan valtion kautta. Sehän tässä ongelma onkin. Hyvinvointialueet päättävät siitä kuinka paljon rahaa tarvitaan ja miten ne käytetään muuta valtio maksaa viulut eikä päätä mistään muusta kuin siitä suostutaanko maksamaan aina silloinkin, kun jonkun hyvinvointialueen rahat loppuvat kesken. Aiemmin sentään kunnat maksoivat ainakin osa terveysmenoistaan. Pk-seudun kunnat maksoivat itse suurimmaksi osaksi. Muut vähemmän ja osa jopa 10 kertaa vähemmän asukasta kohden laskettuna.

Kun kerran on tällaisia hyvinvointialueita, joilla päätösvalta, niin niiden pitäisi kantaa silloin vastuu alueellaan myös kustannuksista. Se olisi reilua peliä, kun kerran Kepun johdolla on päädytty tällaiseen hyvinvointialuemalliin, joissa niitä alueita on edelleen tuhottoman paljon. Jos kerran valtio maksaa, silloin riittäisi yksi alue eli koko valtion alue. Siinä mallissa valtio päättäisi kaikesta muustakin.

mielipidepankki kirjoitti:

Nykyisin soteuudistuksen tultua voimaan julkinen terveydenhoito rahoitetaan kokonaan valtion kautta. Sehän tässä ongelma onkin. Hyvinvointialueet päättävät siitä kuinka paljon rahaa tarvitaan ja miten ne käytetään muuta valtio maksaa viulut eikä päätä mistään muusta kuin siitä suostutaanko maksamaan aina silloinkin, kun jonkun hyvinvointialueen rahat loppuvat kesken. Aiemmin sentään kunnat maksoivat ainakin osa terveysmenoistaan. Pk-seudun kunnat maksoivat itse suurimmaksi osaksi. Muut vähemmän ja osa jopa 10 kertaa vähemmän asukasta kohden laskettuna.

Kun kerran on tällaisia hyvinvointialueita, joilla päätösvalta, niin niiden pitäisi kantaa silloin vastuu alueellaan myös kustannuksista. Se olisi reilua peliä, kun kerran Kepun johdolla on päädytty tällaiseen hyvinvointialuemalliin, joissa niitä alueita on edelleen tuhottoman paljon. Jos kerran valtio maksaa, silloin riittäisi yksi alue eli koko valtion alue. Siinä mallissa valtio päättäisi kaikesta muustakin.

Lue lisää

Hyvinvointialuemallissa alueita jäi Manner-Suomeen sentään vain 22 kappaletta, kun kuntia Manner-Suomessa on 293 kappaletta. Huomattava vähennys siis. Kokoomus jäi kuitenkin edelleen haikailemaan sitä kuntavetoisuutta.

Hyvinvointialueet perustuvat vanhoihin keskussairaalapiireihin. Luultavasti kyseisillä alueilla olisi erittäin huomattava päätösvalta, vaikka muodollisesti yhteen alueeseen siirryttäisiinkin. Niillä on sentään hyvä tuntuma väestöönsä, mikä tuo päätöksiin tehokkuutta.

mielipidepankki kirjoitti:

Tämä sinulta unohtui lainauksesta: "Pääkaupunkiseudun (4 kunnan) osuus tasausvähennyksistä on noin -570 milj. euroa eli lähes 90 % koko maan tasausvähennyksistä. "

Ei valtionosuuksia tietenkään siirretä kunnasta toiseen, kun summat voidaan etukäteen laskea ja tilittää sen mukaisina. Kyse on kuitenkin siitä, että suurin osa kunnista saa enemmän ja pieni osa paljon vähemmän kuin mikä olisi ilman tätä tasausjärjestelmää. Tämä tarkoittaa sitä, että ok-seudun kunnissa valtionosuuksien määrä ja osuus ja kunnan tuloista on varsin pieni. Sitä vastoin huonosti talouttaan hoitaneissa kunnissa kunnan tuloista jopa yli puolet voi tulla valtionosuuksista. Tämä tarkoittaa siis sitä, että suurin osa kunnista elä merkittävässä määrin hyvin menestyvien kuntien kustannuksella. Ei kokonaan, mutta esimerkiksi niin, että vain puolet tulee kunnan omista verotuloista.

Vuonna 2021 Helsngille maksettiin asukasta kohti vajaa 500 euroa valtionosuuksia. Vastaava määrä oli Utsjoella, Puolangalla ja Posiolla oli noin 5800 euroa asukasta kohti. Siis yli 10-kertainen määrä. Tämä tarkoittaa siis sitä, että Helsingille maksetaan yli 10 kertaa pienempi määrä kuin em. kunnissa.

Kannattaa siis katsoa kylmiä lukuja ei peittää totuutta potaskan puhumiseen. Näitä lukuja voi kaivella vaikkapa Kuntaliiton sivuilta.

Lue lisää

Valtioneuvoston nettisivut puhuu potaskaa.

Uskokaamme Mielipidepankkia.

On hienoa, että meillä on maatalousasiantuntija, puolustuspolitiikanasiantuntija, ja kaikkitietävä Mielipidepankki palstallamme.

Uraa
Uraa
Uraa

mielipidepankki kirjoitti:

Nykyisin soteuudistuksen tultua voimaan julkinen terveydenhoito rahoitetaan kokonaan valtion kautta. Sehän tässä ongelma onkin. Hyvinvointialueet päättävät siitä kuinka paljon rahaa tarvitaan ja miten ne käytetään muuta valtio maksaa viulut eikä päätä mistään muusta kuin siitä suostutaanko maksamaan aina silloinkin, kun jonkun hyvinvointialueen rahat loppuvat kesken. Aiemmin sentään kunnat maksoivat ainakin osa terveysmenoistaan. Pk-seudun kunnat maksoivat itse suurimmaksi osaksi. Muut vähemmän ja osa jopa 10 kertaa vähemmän asukasta kohden laskettuna.

Kun kerran on tällaisia hyvinvointialueita, joilla päätösvalta, niin niiden pitäisi kantaa silloin vastuu alueellaan myös kustannuksista. Se olisi reilua peliä, kun kerran Kepun johdolla on päädytty tällaiseen hyvinvointialuemalliin, joissa niitä alueita on edelleen tuhottoman paljon. Jos kerran valtio maksaa, silloin riittäisi yksi alue eli koko valtion alue. Siinä mallissa valtio päättäisi kaikesta muustakin.

Lue lisää

Soteuudistus muutti merkittävästi kuntien valtionosuuksia:
https://www.kuntaliitto.fi/talous/kuntatalous-ja-valtio/valtionosuudet