Synnytyssupistukset järkyttävää painetta?

Synnytin muutama kuukausi sitten, ja mieleeni on noussut kysymys, että olikohan minun supistukseni (esikoisesta) ihan normaaleja...?

Esitietoja; olin synnyttäessä 19v ja olen melko lyhyt 160cm.
Vauva oli ollut kiinnittyneenä ja laskeutuneena jo kauan ja ennakoivia supistuksia ollut kuukauden (maha kovettui kivikovaksi kuin supistaisi).
Olo oli ollut hyvä synnytyksen alkuun saakka, ja todella helppo raskaus muuten.
Napanuora oli vauvan ympärillä useaan kertaan (myös kaulan), sektio- ja imukuppiriski tämän takia. Pieni episiotomia/välilihan leikkaus tehtiin, eikä isompia repeämiä tullut. Ponnistusvaihe kesti alle 30min.
Olin ollut auki sormelle jo viikon tai kaksi ennen synnytystä, mutta kohdunkaulaa vielä jäljellä muutama cm. Limatulppa oli tullut viikko ennen synnytystä, ja tuli uudelleen synnytyspäivänä.

Aluksi oli polttelua vatsalla ja alaselällä vuorokauden ajan supistaessa, ja s-konstien jälkeen heräsin lopulta yöllä klo2 melko koviin supistuksiin. Nukuin siitä vielä vaihtelevasti n. 12 asti päivällä, kun alkoi olla jo todella kovaa painetta.

Tunnin, pari, otin kotona supistuksia vastaan sängyssä. Ne todella oli ihan kokonaisvaltaista painetta lantiossa, vatsalla, selässä, pepussa ja alapäässä.
Eikä supistusten aikana voinut kävellä. Piti irrottaa peppu sängystä ja kannatella itseä käsien varassa, mitenkään päin ei ollut paineessa hyvä.

Ulostamisen kanssa oli ollut loppuraskaudessa ongelmia, ja näissä paineen tunteissa ei puhettakaan ulostamisesta.

Lopulta klo.16 lähdettiin viemään koira hoitoon. Hoitopaikassa yritin vielä käydä vessassa, mutta supistuspaineen kanssa pöntöllä istuessa tuli itku.

Lopulta n. klo.17 oltiin synnärillä. Autossa supistuksia oli tullut jatkuvalla syötöllä.
Käyrien jälkeen minulta tyhjennettiin suoli vesihuuhtelulla ja minut katetroitiin toiveestani, muttei ne paineen tunnetta juuri helpottaneet. Tässä vaiheessa sain päättää lähdenkö kotiin, osastolle Tensin kanssa, vai synnytyssaliin, kun ei ollut ruuhkaa. Niissä kivuissa jäin mieluusti saliin.

klo. 19 synnytyssalissa, tässä vaiheessa vasta 2cm auki ja kaula kadonnut kokonaan. Mutta supistusten tullessa lösähdin lattialle ja vaikeroin paineen ollessa niin kova, sängyssä en voinut olla mitenkään päin, tuntui kuin olisi pitänyt olla ylösalaisin jottei olisi ollut niin kova paine. Maassa olin polvillani ja pyörittelin päätä, olin ollut jo kauan supistusten ajan omissa maailmoissani, olin TODELLA kipeä...

Aika pian tens oli jäänyt boostille enkä huomannut enää vaikutusta, sain ilokaasua mutta pian se oli vain naamariin huutamista. Olin edelleen 2cm auki, ja minut katetroitiin taas, kun pöntöllä hetkeäkään oleminen oli niin tuskaa, kun tuli supistus oli pakko mennä lattialle polvilleen heilumaan ja vaikeroimaan.

Minulle laitettiin sitten epiduraali, vaikka olin yhä vasta sen 2cm auki.
Sen jälkeen paineen tunne katosi lähes kokonaan, supistaessa vain peppuun tuli pieni paine.
Nukuinkin sitten, ja epiduraalin laitosta n.5h oli vauva maailmassa :D

Jännityin supistaessa paineen tunteesta kuulemma niin kovasti, etten päässyt aukenemaan...

Tässä vain pohdin, että jos joskus synnyttämään menisin uudelleen, niin eihän se ole yhtä tuskaisaa painetta taas! :(

3

1620

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Aloittaja:
      Ihan oleellinen tieto olisi, että vauva oli lopulta vähän alle 3700g, päänympärys 34.5cm ja 51.5cm pitkä tyttö, melko normi kokoinen siis.
      Pää oli jotenkin hiukan kallellaan, muttei ihan virheasennoksi voisi kutsua, noin lääkäri sanoi.

      • Aloittaja:
        Lisänä vielä, että vedet tuli hoitajan puhkaistessa kalvot n. 2h ennen syntymää.

        Ponnistuksen tarvetta ei tullut, epiduraalia minulle annettiin 3-4 polusta, viimeinen juuri ennen ponnistusvaihetta.

        Ponnistusvaihe oli hyvin omituinen tilanne. En juuri tiennyt milloin supistus oli, en tiennyt miten ponnistetaan tai että teenkö sen oikein, mutta kätilöt (3 hoitajaa siinä oli) rivissä huusi hyvä ja kehui siinä jalkovälissä, ja ponnistus kesti sen alle 30min, niin kai se ihan hyvin meni...
        Ponnistaessa tosiaan ei enään ollut kovaa painetta, mutta kylläkin voimakasta kipua alapäässä kun pää syntyi enemmän ja enemmän.
        Myös tunsin kun alapää venyi klitoriksen luota... se oli inhottava kipu!


      • Anonyymi
        mammama kirjoitti:

        Aloittaja:
        Lisänä vielä, että vedet tuli hoitajan puhkaistessa kalvot n. 2h ennen syntymää.

        Ponnistuksen tarvetta ei tullut, epiduraalia minulle annettiin 3-4 polusta, viimeinen juuri ennen ponnistusvaihetta.

        Ponnistusvaihe oli hyvin omituinen tilanne. En juuri tiennyt milloin supistus oli, en tiennyt miten ponnistetaan tai että teenkö sen oikein, mutta kätilöt (3 hoitajaa siinä oli) rivissä huusi hyvä ja kehui siinä jalkovälissä, ja ponnistus kesti sen alle 30min, niin kai se ihan hyvin meni...
        Ponnistaessa tosiaan ei enään ollut kovaa painetta, mutta kylläkin voimakasta kipua alapäässä kun pää syntyi enemmän ja enemmän.
        Myös tunsin kun alapää venyi klitoriksen luota... se oli inhottava kipu!

        Paitsi jos on vedessä synnyttänyt niin ei ole kipuja


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Maatalous- ja yritystuet pois, työeläkevaroilla valtion velka pois

      Suomi saadaan eheytettyä kädenkäänteessä, kun uskalletaan tehdä rohkeita ratkaisuja. Maatalous- ja yritystuet ovat hait
      Maailman menoa
      23
      3123
    2. Hei! Halusin vain kertoa.

      En tiedä luetko näitä, mutta näimme n.4vk sitten, vaihdoimme muutaman sanan ja tunsin edelleen kipinän välillämme. Katso
      Tunteet
      3
      743
    3. Kirjoittaisit edes jotain josta tiedän

      Varmasti oletko se oikeasti sinä. Tänään tälläinen olo. 🫩
      Ikävä
      68
      740
    4. Miksi ikävä ei helpotu vuosien jälkeenkään?

      Tänään olin ensimmäistä kertaa sinun lähtösi jälkeen tilassa, jossa vuosia sitten nähtiin ensimmäistä kerta. Ollessani
      Rakkaus ja rakastaminen
      3
      660
    5. Mistä tietää, onko hän se oikea?

      Siitä, kun sitä ei tarvitse miettiä. Siitä, kun hänen olemassa oleminen ja ajatteleminen saa hymyilemään. Siitä, kun ha
      Ikävä
      35
      597
    6. Miten voitkin olla aina niin fiksu

      ...aina niin huomaavainen, kärryillä ja kartalla. Yritän etsimällä etsiä sinusta jotain vikaa, että saisin pidettyä sydä
      Ikävä
      32
      591
    7. Oletko varma

      Ettei meistä tule mitään?
      Ikävä
      40
      521
    8. Tiesitkö? Suomessa lääkäri voi toimia ammatissaan, vaikka hän olisi seksuaalirikollinen

      Järkyttävää… Motin mukaan Suomessa lääkäri voi toimia ammatissaan, vaikka hän olisi yksityiselämässään syyllistynyt es
      Maailman menoa
      19
      520
    9. Sofia Zida puhuu rehellisesti suhteesta Andy McCoyhin: "Se on ollut mulle tavallaan..."

      Sofia ja Andy, aika hellyttävä parivaljakko. Sofia Zida on mukana Petolliset-sarjassa. Hänet nähtiin Yökylässä Maria Ve
      Suomalaiset julkkikset
      3
      519
    10. Mitä ajattelet

      Meistä nykyään.
      Ikävä
      36
      505
    Aihe