Naiseni, kultaseni, en tekisi sinulle mitään pahaa

En kumartele enkä nöyristele ihmisille, en saarnaa korvasyyhyyn.
Mutta omilleni olen lempeä ja ihana, heidän parastaan ajatellen.
Nurjille olen nurja ja uhittelen vihollisilleni.
Pörhentelen ja ärjyn kuin leijona, revin riekaleiksi vastustajani.
Teen mitä tahdon ja hyvää minä tahdon.
Jolle hyvä ja oikea ei kelpaa, sen ajan valtakunnastani ulos.

Anonyymi kirjoitti:

En kumartele enkä nöyristele ihmisille, en saarnaa korvasyyhyyn.
Mutta omilleni olen lempeä ja ihana, heidän parastaan ajatellen.
Nurjille olen nurja ja uhittelen vihollisilleni.
Pörhentelen ja ärjyn kuin leijona, revin riekaleiksi vastustajani.
Teen mitä tahdon ja hyvää minä tahdon.
Jolle hyvä ja oikea ei kelpaa, sen ajan valtakunnastani ulos.

Lue lisää

Vai että valtakunta. Pääseekö sinne vierailemaan?

Anonyymi kirjoitti:

Vai että valtakunta. Pääseekö sinne vierailemaan?

Etsi, tien sinä varmaan tiedätkin.

Karma on hoitanut hyvin minunkin puolesta asiat. Joskus vähän viiveellä, mutta hyvin on hoitanut hommansa👍😁 Ei siis tarvetta mihinkään kostoretkiin.

Kun palaisin kostoretkeltäni, voisin kertoa tarinan näin.
Lähdin kostamaan, opetuksen antamaan.
Tehokkaan ja kivuliaan, koska vain viisaaseen nuhde tehoaa,
Ei lopettanut kun varoitin, kerran ja kahdesti käskin,
nousin ja kohti läksin, vihasta silmät leiskuen ja tuli suusta iskien käskin.
Kohotin käteni ja voimalla iskin, ruotuun vastustajani pistin.
Kaatui joukkonsa, heiluttivat valkoista lippua, eivät tahdo syvemmälle tippua.
Ja ottivat sanoista vaarin ja tahtoivat uuden tien oppia, vaati se vain muutamia iskuja.
Viisastuivat ja kipu opettaa kuten sanotaan, tyhmään sata lyöntiä paremmin tehoaa.

Loppu on onnellinen, kun on kansa tottelevainen ja virheistä oppivainen.
Rauhassa saavat asua ja elää, ja yltäkylläisyydessä joka aamu herää.

Anonyymi kirjoitti:

Kun palaisin kostoretkeltäni, voisin kertoa tarinan näin.
Lähdin kostamaan, opetuksen antamaan.
Tehokkaan ja kivuliaan, koska vain viisaaseen nuhde tehoaa,
Ei lopettanut kun varoitin, kerran ja kahdesti käskin,
nousin ja kohti läksin, vihasta silmät leiskuen ja tuli suusta iskien käskin.
Kohotin käteni ja voimalla iskin, ruotuun vastustajani pistin.
Kaatui joukkonsa, heiluttivat valkoista lippua, eivät tahdo syvemmälle tippua.
Ja ottivat sanoista vaarin ja tahtoivat uuden tien oppia, vaati se vain muutamia iskuja.
Viisastuivat ja kipu opettaa kuten sanotaan, tyhmään sata lyöntiä paremmin tehoaa.

Loppu on onnellinen, kun on kansa tottelevainen ja virheistä oppivainen.
Rauhassa saavat asua ja elää, ja yltäkylläisyydessä joka aamu herää.

Lue lisää

Vihollisissa ja läheisissä on se ero että läheinen on se joka pettää tai tekee petoksen kun taas viholliseen voi luottaa että se ei petä.

Anonyymi kirjoitti:

Karma on hoitanut hyvin minunkin puolesta asiat. Joskus vähän viiveellä, mutta hyvin on hoitanut hommansa👍😁 Ei siis tarvetta mihinkään kostoretkiin.

Viivellä ne aina tulee. Oon nähnyt monta tapausta koskien minua ja niitä toisia. Karma on vittumainen kun se alkaa potkiin päähän kun jo makaat maassa.

Anonyymi kirjoitti:

Vihollisissa ja läheisissä on se ero että läheinen on se joka pettää tai tekee petoksen kun taas viholliseen voi luottaa että se ei petä.

Sanoisin tuon toisella tavalla, että se vihollinen hakeutuu juuri läheiseksi pettämään.
Ja se joka ei petä, hän on se oikea läheinen vaikka hän olisi kaukainen tai muukalainenkin.

Anonyymi kirjoitti:

Sanoisin tuon toisella tavalla, että se vihollinen hakeutuu juuri läheiseksi pettämään.
Ja se joka ei petä, hän on se oikea läheinen vaikka hän olisi kaukainen tai muukalainenkin.

Lue lisää

Niin siis viholliselta ei voi odottaa muuta kun petosta siksi siihen voi luottaa ettei se petä. Läheiseen taas luotetaan ettei se petä. En tiedä esitätkö tyhmää vai oletko.

Anonyymi kirjoitti:

Niin siis viholliselta ei voi odottaa muuta kun petosta siksi siihen voi luottaa ettei se petä. Läheiseen taas luotetaan ettei se petä. En tiedä esitätkö tyhmää vai oletko.

Lue lisää

"Vihollisissa ja läheisissä on se ero että läheinen on se joka pettää tai tekee petoksen kun taas viholliseen voi luottaa että se ei petä."

Tarkensin oman näkemyksen koska laittaisin tuon toisin päin.
Ja sitten tarkensitkin omasi toisinpäin.

"Niin siis viholliselta ei voi odottaa muuta kun petosta siksi siihen voi luottaa ettei se petä. Läheiseen taas luotetaan ettei se petä. En tiedä esitätkö tyhmää vai oletko."

Mitä siis luulet?
Sinähän olet viholliseni, siksi tulitkin siihen lähelle petos mielessäsi.

Anonyymi kirjoitti:

"Vihollisissa ja läheisissä on se ero että läheinen on se joka pettää tai tekee petoksen kun taas viholliseen voi luottaa että se ei petä."

Tarkensin oman näkemyksen koska laittaisin tuon toisin päin.
Ja sitten tarkensitkin omasi toisinpäin.

"Niin siis viholliselta ei voi odottaa muuta kun petosta siksi siihen voi luottaa ettei se petä. Läheiseen taas luotetaan ettei se petä. En tiedä esitätkö tyhmää vai oletko."

Mitä siis luulet?
Sinähän olet viholliseni, siksi tulitkin siihen lähelle petos mielessäsi.

Lue lisää

Joo häivy siitä. Minäkin saan tehdä mitä haluan. Oot aivan vitun rasittava ja toivon ettet ole sen miehen läheinen koska tästä ei tuu kohta sitäkään vähää.

Anonyymi kirjoitti:

Joo häivy siitä. Minäkin saan tehdä mitä haluan. Oot aivan vitun rasittava ja toivon ettet ole sen miehen läheinen koska tästä ei tuu kohta sitäkään vähää.

Taidat sinä olla se joka häippäsee.
Et saa tehdä mitä tahdot, ellei sinulla ole tahto tehdä sitä mikä oikein ja hyvää on.
Mulla on sellainen voima, minkä avulla paljastan viholliseni ja he ovat minulle alamaisia.
Sä puhut mulle kunnioittavasti ja käyttäydyt ja koitat oppia, sillä kaikkien on tehtävä parannus ja ellet tee sitä täällä, niin teet sen helvetissä.

Anonyymi kirjoitti:

Taidat sinä olla se joka häippäsee.
Et saa tehdä mitä tahdot, ellei sinulla ole tahto tehdä sitä mikä oikein ja hyvää on.
Mulla on sellainen voima, minkä avulla paljastan viholliseni ja he ovat minulle alamaisia.
Sä puhut mulle kunnioittavasti ja käyttäydyt ja koitat oppia, sillä kaikkien on tehtävä parannus ja ellet tee sitä täällä, niin teet sen helvetissä.

Lue lisää

En oo menossa helvettiin usko pois.

Anonyymi kirjoitti:

En oo menossa helvettiin usko pois.

Mitä sinulla on antaa lunnaiksi?

Anonyymi kirjoitti:

Mitä sinulla on antaa lunnaiksi?

Saat yhden rikkaan miehen käviskö se. Mutta ei mun oikeesti tarvi lunnaita maksaa kun en sinne pääsis vaikka haluisin. Oon ärsyttävämpi kun itse saatana.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä sinulla on antaa lunnaiksi?

Ei ne jaksais minua sielä kun puuttuisin niiden johtamisen puutteisiin ja muihin epäkohtiin.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä sinulla on antaa lunnaiksi?

Varmaan siinä mielessä olisin hyvä sinne että ainakin niiden ryhmähenki kasvais kun ne sais yhteisen vihollisen, minut.

Anonyymi kirjoitti:

Saat yhden rikkaan miehen käviskö se. Mutta ei mun oikeesti tarvi lunnaita maksaa kun en sinne pääsis vaikka haluisin. Oon ärsyttävämpi kun itse saatana.

No siinä on sinulle haastetta.
Helpompi on kamelin käydä neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan.

Anonyymi kirjoitti:

No siinä on sinulle haastetta.
Helpompi on kamelin käydä neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan.

Niin no raha on pahasta jos sille antaa vallan mutta myös hyvää rahaa on, Jumala tietää kyllä että rahalla tää ihmisten elämä pyörii vaikka tuskin se haluis että näin on.

Anonyymi kirjoitti:

Niin no raha on pahasta jos sille antaa vallan mutta myös hyvää rahaa on, Jumala tietää kyllä että rahalla tää ihmisten elämä pyörii vaikka tuskin se haluis että näin on.

Missä aarteesi siellä sydämesi.

Itse systeemin tulee olla oikeudenmukaisempi, nyt se on korruptoitunut.
Työmies on palkkansa ansainnut, mutta tässä systeemissä varas vie välistä ja joku toinen syö satosi.

Parempi teidän ottaa asioista selvää, että tiedätte millä polulla olette.

Anonyymi kirjoitti:

Parempi teidän ottaa asioista selvää, että tiedätte millä polulla olette.

Ainiinkun miks ihmeessä. Tää on oikein mukavata täälä "selvittää" asia ja kohta ollaan arkkivihollisia. Sarkasmia sitten.

Anonyymi kirjoitti:

Ainiinkun miks ihmeessä. Tää on oikein mukavata täälä "selvittää" asia ja kohta ollaan arkkivihollisia. Sarkasmia sitten.

Just sen takia, että tiedätte millä polulla olette.

Eikä kun menee sinne, se on seksikästä, itsevarmaa.

Anonyymi kirjoitti:

Eikä kun menee sinne, se on seksikästä, itsevarmaa.

Aiheesta voi olla monia mielipiteitä.

Vaaka vanha Väinämöinen,
otti käteen kanteleen,
hauen leukaluusta tehdyn,
ja lausui pois kalavaleen.

Anonyymi kirjoitti:

Vaaka vanha Väinämöinen,
otti käteen kanteleen,
hauen leukaluusta tehdyn,
ja lausui pois kalavaleen.

Tiedätkö, mietin sitä myös. Se kuulostaa joltakin hyvin vanhalta perimätietona sukupolvilta toisille siirretylle kansanlaululta, - tai sillä me sitä kutsumme. Mutta miten se siirtyy sukupolvien myötä eteenpäin, voikin olla paljon suurempi yllätys. Soluihin ja mielen sisään kirjoitettu alitajunnan nostama maanisesti ylösnosttattama ajatustenvirta merkillisellä nuorilla. Merkillinen on sana, joka tarkoittaa yllättävää kyllä kahta eri asiaa.

Minulle on luvattu kaivettu, sinne vievän kiven voit ojentaa halutessasi, kyllä kaikkien polvet notkistava saa nekin polvet vakuuttumaan.

aika korni.....

Typo löyty tuolta "tiedän tiedän, osaaN* olla myös hurmaava".

Tästä olisi hyvä jatkaa, tehdä uusi reissu maailmalla viisaampana.
Tai sitten ei, tuntuu kuin se paras aika olisi jo eletty ja väärin käytetty.
40 vuotta erämaassa, mutta missä se luvattu maa ja kenen kanssa sen jakaisin ja miten loppu ajan kuluttaisin?
Kaikki on mahdollista saavuttaa, mutta kenen takia?
Mikään asia ei tuo oikein iloa, kaikki on niin turhaa.
Onko elämässä mitään järkeä?
kuluttaa aikaa vain olemalla?

No, ei se kaikki niin yksinkertaista ole, seikkailua vielä tiedossa, ehkä taisteluita ja haasteita.
Pysynkö tällä polulla vai vaihdanko vihollisen puolelle?
Löisinkö vihollisen kerralla kaikkineen maahan vai pala palalta?

Monikaan ei ymmärrä tätä, mutta minä ymmärrän, ehkä joku kohtalotoveri voisi ymmärtää, mikäli jäi henkiin ja varmasti vihollinen ymmärtää.
Tekisinkö liiton vihollisen kanssa?
Kaikki on mahdollista, mikä sen estäisi?
Jättäisinkö koston ja katselisin kun se syö maan ja ihmiset?
Saisinko rauhan sen jälkeen?
Jos viimeisenä seison multien päällä ja lyön viholliseni, löytyykö sieltä se kumppani?
Ei ole kuin kaksi jäljellä joiden tulee selvitä, ei ole kuin me kaksi ja maailma.
Löydämmekö silloin toisemme kun kaikki muu ympäriltä riisutaan?
Ihan kaikki, myös kaikki se, joka tekee meistä viholliset?

Anonyymi kirjoitti:

Tästä olisi hyvä jatkaa, tehdä uusi reissu maailmalla viisaampana.
Tai sitten ei, tuntuu kuin se paras aika olisi jo eletty ja väärin käytetty.
40 vuotta erämaassa, mutta missä se luvattu maa ja kenen kanssa sen jakaisin ja miten loppu ajan kuluttaisin?
Kaikki on mahdollista saavuttaa, mutta kenen takia?
Mikään asia ei tuo oikein iloa, kaikki on niin turhaa.
Onko elämässä mitään järkeä?
kuluttaa aikaa vain olemalla?

No, ei se kaikki niin yksinkertaista ole, seikkailua vielä tiedossa, ehkä taisteluita ja haasteita.
Pysynkö tällä polulla vai vaihdanko vihollisen puolelle?
Löisinkö vihollisen kerralla kaikkineen maahan vai pala palalta?

Monikaan ei ymmärrä tätä, mutta minä ymmärrän, ehkä joku kohtalotoveri voisi ymmärtää, mikäli jäi henkiin ja varmasti vihollinen ymmärtää.
Tekisinkö liiton vihollisen kanssa?
Kaikki on mahdollista, mikä sen estäisi?
Jättäisinkö koston ja katselisin kun se syö maan ja ihmiset?
Saisinko rauhan sen jälkeen?
Jos viimeisenä seison multien päällä ja lyön viholliseni, löytyykö sieltä se kumppani?
Ei ole kuin kaksi jäljellä joiden tulee selvitä, ei ole kuin me kaksi ja maailma.
Löydämmekö silloin toisemme kun kaikki muu ympäriltä riisutaan?
Ihan kaikki, myös kaikki se, joka tekee meistä viholliset?

Lue lisää

Ajatuksia ajatuksia, mutta mitä me odotamme elämältä?
Rakennanko mökin, talon, linnan, pilvenpiirtäjän?
Ei se mitä tekee ja saavuttaa, vaan miten sen ajan kuluttaa ja kenen kanssa.
Kenelle siinä oikein elää, itselleen vai toisille?

Kosto vai ylenpalttinen armo, eli oikeus vai välinpitämättömyys?
Onko se rakkautta kun kaiken se kestää ja kärsii ja antaa anteeksi?
Eikö tarvitsekaan katua ja tehdä parannusta?
Kuka siihen pystyy taikka lähtee?
Palaamme asiaan väestönvähennyksen jälkeen, kun biologinen sota on ohi ja jäljellä pieni jäännös.
Tarjoavat saattohoitona sotaviihdettä kun uhraavat kansoja korona naamion suojissa.
Pitäisikö teille saarnata korvasyyhyyn mukavia ja laulaa onnellisia lähtölauluja?
Onko se lähtö helpompi, kun syytä ei tiedä?
Kun äitipuoli myrkyttää lapsensa ruoan ja lapselle kerrotaan hänen olevan sairas, onko se lapselle helpompaa ja onko myrkyttäjän läsnäolo hänelle tärkeää?
Kun murhaaja lohduttaa ja on läsnä viimeiset hetket ja nähnyt koko operaation, tuoko se turvaa uhrille levätä murhaajan käsissä?

Totuus tekee kipeää, valhe ja tietämättömyys on usein kauniimpaa.
Voinhan tarjota sinulle huolenpitoa, luulet että välitän kun ryöstän ja tyhjennän tilisi, myrkytän ja huumaan ja käytän hyväksi, kirjoitutan testamenttisi itselleni ja olen vierelläsi kun vedät viimeisen hengenvetosi.
Se oli sinulle kaunista huolenpitoa ja hoivaa, olin lähelläsi viimeiset hetkesi.
Näit kauniin valheen ja sen kulissit jotka eteesi rakensin, etkä tiennyt mitä selkäsi takana salassa touhusin.
Et milloinkaan epäillyt vaan sinisilmäisesti luotit minuun, olinhan läheisesi.
Tuuditin sinut kauneimpaan uneen ja koskettavimpaan tarinaan, samalla kun itse elin murhaajan tarinaa.

Tahdon sinun avaavan silmäsi ja nähdä.
Raottaa verhoa ja pyytää kurkistamaan sen taakse.
Jos olet unessa, uskallatko avata silmäsi?
Tahdotko herätä vai tuuditanko sinut uudelleen uneen?

Anonyymi kirjoitti:

Ajatuksia ajatuksia, mutta mitä me odotamme elämältä?
Rakennanko mökin, talon, linnan, pilvenpiirtäjän?
Ei se mitä tekee ja saavuttaa, vaan miten sen ajan kuluttaa ja kenen kanssa.
Kenelle siinä oikein elää, itselleen vai toisille?

Kosto vai ylenpalttinen armo, eli oikeus vai välinpitämättömyys?
Onko se rakkautta kun kaiken se kestää ja kärsii ja antaa anteeksi?
Eikö tarvitsekaan katua ja tehdä parannusta?
Kuka siihen pystyy taikka lähtee?
Palaamme asiaan väestönvähennyksen jälkeen, kun biologinen sota on ohi ja jäljellä pieni jäännös.
Tarjoavat saattohoitona sotaviihdettä kun uhraavat kansoja korona naamion suojissa.
Pitäisikö teille saarnata korvasyyhyyn mukavia ja laulaa onnellisia lähtölauluja?
Onko se lähtö helpompi, kun syytä ei tiedä?
Kun äitipuoli myrkyttää lapsensa ruoan ja lapselle kerrotaan hänen olevan sairas, onko se lapselle helpompaa ja onko myrkyttäjän läsnäolo hänelle tärkeää?
Kun murhaaja lohduttaa ja on läsnä viimeiset hetket ja nähnyt koko operaation, tuoko se turvaa uhrille levätä murhaajan käsissä?

Totuus tekee kipeää, valhe ja tietämättömyys on usein kauniimpaa.
Voinhan tarjota sinulle huolenpitoa, luulet että välitän kun ryöstän ja tyhjennän tilisi, myrkytän ja huumaan ja käytän hyväksi, kirjoitutan testamenttisi itselleni ja olen vierelläsi kun vedät viimeisen hengenvetosi.
Se oli sinulle kaunista huolenpitoa ja hoivaa, olin lähelläsi viimeiset hetkesi.
Näit kauniin valheen ja sen kulissit jotka eteesi rakensin, etkä tiennyt mitä selkäsi takana salassa touhusin.
Et milloinkaan epäillyt vaan sinisilmäisesti luotit minuun, olinhan läheisesi.
Tuuditin sinut kauneimpaan uneen ja koskettavimpaan tarinaan, samalla kun itse elin murhaajan tarinaa.

Tahdon sinun avaavan silmäsi ja nähdä.
Raottaa verhoa ja pyytää kurkistamaan sen taakse.
Jos olet unessa, uskallatko avata silmäsi?
Tahdotko herätä vai tuuditanko sinut uudelleen uneen?

Lue lisää

Uskotko, kun uutisoidaan se pelastaa?
Uskotko, kun uutisoidaan se vahingoittaa?
Uskotko muokattuja tilastoja?
Uskotko riippumattomia tilastoja?
Siitä vain valitsemaan vapaasti, vaihtoehtoja riittää.
Mutta mikä on totuus ja mikä on valhe?
Merkitseekö se vai ei?
Uskotko mielipiteen ja ilmaisun vapauteen jos sensuroidaan?
Uskotko tutkivaan journalismiin jos samalla mainostetaan?

Antaako uskosi sinulle rauhan?

Anonyymi kirjoitti:

Ajatuksia ajatuksia, mutta mitä me odotamme elämältä?
Rakennanko mökin, talon, linnan, pilvenpiirtäjän?
Ei se mitä tekee ja saavuttaa, vaan miten sen ajan kuluttaa ja kenen kanssa.
Kenelle siinä oikein elää, itselleen vai toisille?

Kosto vai ylenpalttinen armo, eli oikeus vai välinpitämättömyys?
Onko se rakkautta kun kaiken se kestää ja kärsii ja antaa anteeksi?
Eikö tarvitsekaan katua ja tehdä parannusta?
Kuka siihen pystyy taikka lähtee?
Palaamme asiaan väestönvähennyksen jälkeen, kun biologinen sota on ohi ja jäljellä pieni jäännös.
Tarjoavat saattohoitona sotaviihdettä kun uhraavat kansoja korona naamion suojissa.
Pitäisikö teille saarnata korvasyyhyyn mukavia ja laulaa onnellisia lähtölauluja?
Onko se lähtö helpompi, kun syytä ei tiedä?
Kun äitipuoli myrkyttää lapsensa ruoan ja lapselle kerrotaan hänen olevan sairas, onko se lapselle helpompaa ja onko myrkyttäjän läsnäolo hänelle tärkeää?
Kun murhaaja lohduttaa ja on läsnä viimeiset hetket ja nähnyt koko operaation, tuoko se turvaa uhrille levätä murhaajan käsissä?

Totuus tekee kipeää, valhe ja tietämättömyys on usein kauniimpaa.
Voinhan tarjota sinulle huolenpitoa, luulet että välitän kun ryöstän ja tyhjennän tilisi, myrkytän ja huumaan ja käytän hyväksi, kirjoitutan testamenttisi itselleni ja olen vierelläsi kun vedät viimeisen hengenvetosi.
Se oli sinulle kaunista huolenpitoa ja hoivaa, olin lähelläsi viimeiset hetkesi.
Näit kauniin valheen ja sen kulissit jotka eteesi rakensin, etkä tiennyt mitä selkäsi takana salassa touhusin.
Et milloinkaan epäillyt vaan sinisilmäisesti luotit minuun, olinhan läheisesi.
Tuuditin sinut kauneimpaan uneen ja koskettavimpaan tarinaan, samalla kun itse elin murhaajan tarinaa.

Tahdon sinun avaavan silmäsi ja nähdä.
Raottaa verhoa ja pyytää kurkistamaan sen taakse.
Jos olet unessa, uskallatko avata silmäsi?
Tahdotko herätä vai tuuditanko sinut uudelleen uneen?

Lue lisää

Tahdon avata silmäni ja nähdä, vaikka sitä en täällä tekisikään.

Anonyymi kirjoitti:

Tahdon avata silmäni ja nähdä, vaikka sitä en täällä tekisikään.

Jos silmäsi ovat auki ja näet mitä muut ei näe,
ymmärrät, että tieto lisää tuskaa ja ignorance is bliss.
Niin se vain on.

Anonyymi kirjoitti:

Jos silmäsi ovat auki ja näet mitä muut ei näe,
ymmärrät, että tieto lisää tuskaa ja ignorance is bliss.
Niin se vain on.

Jos saisin sanoa kaikkien teeskenneltyjen "vastauksieni" ohi ihan itse aidosti kommentoiden.
En ole pyytänyt huolenpitoa, en ole myöskään uskonut välittämiseen koska se ei ole mahdollista.
Uskon kuitenkin moneen muuhun, kuten katumukseen.
Mikä saa sinulle rauhan?

Anonyymi kirjoitti:

Jos saisin sanoa kaikkien teeskenneltyjen "vastauksieni" ohi ihan itse aidosti kommentoiden.
En ole pyytänyt huolenpitoa, en ole myöskään uskonut välittämiseen koska se ei ole mahdollista.
Uskon kuitenkin moneen muuhun, kuten katumukseen.
Mikä saa sinulle rauhan?

Lue lisää

Rauha tulee sen mukana, mitä on korkeimmalta saanut.
Toki jokaisella päivällä saattaa olla se oma murheensa, mutta aina on se rauha ja luottamus, koska on varmuus asioista.

Enpä usko...................................................

Kaikille löytyy paikka siitä pöydästä.

Anonyymi kirjoitti:

Kaikille löytyy paikka siitä pöydästä.

Mutua mutua, opittuja mantroja ja asioita ilman ymmärrystä.

Anonyymi kirjoitti:

Mutua mutua, opittuja mantroja ja asioita ilman ymmärrystä.

Totuushan se on. Minäkin kuulun siihen pöytään.

Anonyymi kirjoitti:

Totuushan se on. Minäkin kuulun siihen pöytään.

Eerikan pöytäkö?

Myllynkivi kaulaan.