Venäjän budjetin tulot romahtivat ja menot kasvoivat reilusti tammikuussa.
VENÄJÄN budjettivaje kasvoi ennakkotietojen perusteella tammikuussa 1,76 miljardiin Venäjän ruplaan eli noin 23 miljoonaan euroon. Kaikkiaan budjetin tulopuoli laski reilulla 35 prosentilla, kun taas menot taas nousivat lähes 59 prosenttia 3,12 miljardiin ruplaan. Summa on yli 10 prosenttia maan koko vuodelle suunnitellun budjetin menoista.
Venäjän öljy- ja kaasutulot pienenivät tammikuussa pakotteiden takia 46,4 prosenttia viime vuoden tammikuuhun verrattuna.
Pakotteiden seurauksena Venäjä on joutunut myymään öljyä aiempaa reilusti alempaan hintaan. Venäjän tämän vuoden budjetti perustuu oletukselle, että Ural-laatuisen öljyn hinta on 70,10 dollaria barrelilta. Ural-öljyn keskihinta oli tammikuussa kuitenkin vain 49,48 dollaria barrelilta.
Myös Venäjän verotuotot kotimaasta ovat romahtaneet. Arvonlisäveron sekä tuloveron tuotot olivat tammikuussa 28 prosenttia alemmat kuin vuoden 2022 tammikuussa.
Venäjä on paikannut budjettiaan kotimaisilla lainoilla sekä öljy- ja kaasutuotoista keräämällään pahan päivän rahastolla. Maanantaina julkaistujen tietojen mukaan rahaston koko on noin 155 miljardia dollaria.
VENÄJÄN budjettivaje kasvoi ennakkotietojen perusteella tammikuussa 1,76 miljardiin Venäjän ruplaan eli noin 23 miljoonaan euroon. Kaikkiaan budjetin tulopuoli laski reilulla 35 prosentilla, kun taas menot taas nousivat lähes 59 prosenttia 3,12 miljardiin ruplaan. Summa on yli 10 prosenttia maan koko vuodelle suunnitellun budjetin menoista.
Venäjän öljy- ja kaasutulot pienenivät tammikuussa pakotteiden takia 46,4 prosenttia viime vuoden tammikuuhun verrattuna.
Pakotteiden seurauksena Venäjä on joutunut myymään öljyä aiempaa reilusti alempaan hintaan. Venäjän tämän vuoden budjetti perustuu oletukselle, että Ural-laatuisen öljyn hinta on 70,10 dollaria barrelilta. Ural-öljyn keskihinta oli tammikuussa kuitenkin vain 49,48 dollaria barrelilta.
Myös Venäjän verotuotot kotimaasta ovat romahtaneet. Arvonlisäveron sekä tuloveron tuotot olivat tammikuussa 28 prosenttia alemmat kuin vuoden 2022 tammikuussa.
Venäjä on paikannut budjettiaan kotimaisilla lainoilla sekä öljy- ja kaasutuotoista keräämällään pahan päivän rahastolla. Maanantaina julkaistujen tietojen mukaan rahaston koko on noin 155 miljardia dollaria.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Tämä on vasta alkua.
Pakotejuna kiihdyttää vauhtia eikä sitä enään voi pysäyttää nyt ei Igori voi enään muuta kuin pitää hatusta kiinni ja toivoa parasta ettei rysähdä kallionseinään ...paha painajainen edessä.
Olennaista on hoksata että suuresta länsimaiden (tai ainakin Suomen) harjoittamasta mustamaalaamisesta huolimatta on melko hämmästyttävää että 130- miljoonaisen valtion budjettialijäämä on pienempi kuin reilun viisimiljoonaisen Suomen vastaava?
Nimittäin Venäjän budjettialijäämä on huomattavasti pienempi kuin Suomen pelkästään vuoden 2022 aikana lisää ottama valtionvelan määrä!
Venäjälle menee leijonanosa tuloista turhaan sotimiseen tai armeijan varusteluun! Paljonko tuloista riittää enää kansan hyvinvointiin?
"130- miljoonaisen valtion budjettialijäämä on pienempi kuin reilun viisimiljoonaisen Suomen vastaava?Nimittäin Venäjän budjettialijäämä on huomattavasti pienempi kuin Suomen pelkästään vuoden 2022 aikana lisää ottama valtionvelan määrä!"
Tässä puhutaan venäjän kohdalla vain yhdestä kuukaudesta tammikuusta ja vauhti kiihtyy ...
Kokonaisuudessa budjetin tulot painuivat noin 35 prosenttia.Samaan aikaan menot kasvoivat lähes 60 prosenttia n
Bloomberg Economicsin ekonomisti Alex Isakov arvioi, että budjetin öljytulojen lasku on odotettua, mutta Venäjän kotimaiseen kulutukseen liittyvien tulojen lähes 30 prosentin sukellus on ”pahanenteistä”.
"Venäjälle menee leijonanosa tuloista turhaan sotimiseen tai armeijan varusteluun!"
Optimistisen budjetin mukaan 30% todellisen Budjetin mukaan noin 30 -40 % jos edes riittää joten lohduttomalta näyttää kuolleisuus tulee nousemaan rajusti jo terveyden hoidon ja muiden hyvinvointipalveluiden alas ajon vuoksi epäilen ettei mene kauaa kun saavutetaan taas alle 60 vuoden eliniänodote toki Ukrainan sota vauhdittaa asiaa.
Eipä täälläkään kansa hyvin voi. Jopa Venäjällä pyyhkii paremmin kuin Suomella, siinä jokaiselle ihmeteltävää kerrakseen.
kasvaa vaan odota pöksyt märkänä. sota loppuu kaasua virtaa entistä enempi. yksi ero ukraina ei saa yhtään mitään sekä toinen kaikki luonnonvarat ovat venäjän.
ensi kesä? koko EU rukoilee Putinia myymään lannoitteita sekä viljaa, toki myy x 30% lisähintaan. + kaikki varastamat rahat takaisin 3000 miljardia.
muuten tulee anarkia nälkä kylmä fakta. ps jos Lähi-Idässä alkaisi esim poksahtelemaan Saudeissa, Kuwaitissa öljyjalostamoja Hutti kapinalliset jne keneltä EU ostaa Venäjältä. Ukraina pikku kala, jonka varannot ovat Venäjän ennne kesää. 2023 lopussa Eu huutaa venäjää avuksi.
Venäjän markkinat jaetaan uudelleen, suomi ei ole siinä veneessä. venäläisillä pitkä muisti.
Venäjä on jo ulkona Euroopan kauppa-asioista eikä sillä ole seuraaviin sukupolviin mitään asiaa vauraalle EU:n kauppa-alueelle vaikka sota loppuisi .
Jokainen ymmärtää pahin virhe on varastaa investoijalta se oli putinin idioottimaisin teko varastaa tehtaat tuotannot tuotteet yksityisiltä investoijilta ja tehtailijoilta se on anteeksiantamaton virhe liike elämässä 500 modernia matkustajakonetta jne...
Liikesuhteet on taputeltu molempiin suuntiin venäjä kaatuu yksin ja kärsii.
Rauhoituppas nut! Pyydä jotain suomenkielistä kanssasi korjaamaan kirjoitusta, niin saatat saada ajatuksesi ymmärrettäväksi. En kyllä takaa.
Putin on tiedustelu-upseeri, ei talousmies eikä sotilas. Silloin asiat menevät juuri noin kun ne nyt menevät.
Venäjä voi vielä jotenkin voittaa sen vaikutusverkon avulla, jonka se on luonut länsimaihin. Orpo ja Orban ovat Putinin toivo.
(Venäjä voi vielä jotenkin voittaa sen vaikutusverkon avulla, jonka se on luonut länsimaihin. Orpo ja Orban ovat Putinin toivo.)
Totta varsinkin tuolla Orpolla on valtava vaikutusvalta maailmassa ja luulen että Bidenkin vähän asentoa ottaa hänen edessään ja kuuntelee mutta...kuka ihme tuo Orban on ?
(Putin on tiedustelu-upseeri)
Putin on kyllä loistava tiedustelu-upseeri tiesi Ukrainalaisten mielialat ja sota tahdon etukäteen sekä sen että kansa oli tosi suosiollinen venäläisten joukkojen tulosta ja nythän se on kantanut hedelmää ammattitaito melkein lähes tappioitta koko maa hallussa muutamaa vastarintapesäkettä lukuun ottamatta .
Tässä hyvä artikkeli aiheesen liittyen.
https://www.theguardian.com/world/2023/feb/03/putin-russia-blackmail-europe-gas-supply-ukraine
Venäjän talous kasvaa 2-3% luokkaa 2023 lopussa, 2024 povattu 3 jo 4% kasvua. Intia, kiina, iran, Syyria, aasia, Afrikka sekä 2024 Eu uudelleen energia sekä teollisuus yrittää tulla Venäjälle..sopimukset sisältävät takaisin ostamisen venäläisiltä.
Tottahan sen talous vaan kasvaa kun kehittyneet maat katkaisevat kauppasuhteensa siihen ja sille jää kumppaneiksi kehitysmaat, niin totta kuin litteä maapallo.
Kehittyvistä.maista? Kerron faktan se mikä on ylhäällä Eu, Usa talous tulee alas, puhumattakaan meidän taloudestamme.. vihreään hömppään ei kaikki lähde mukaan. Vihreän hömpän maksaa venäjällekin lopulta hetken "velkarahalla", G-7 maat. Energia pyörittää talouksia,.ihmisten elämää, luonnonvarat. Venäjällä löytyy kaikkea. Myyjä määrää hinnan.
Venäjä on korttinsa pelannut. Valtit on jo menneet. Räsypokka vie Venäjää koko ajan rääsyläisemmäksi.
Tämä ob vasta alkua vapaalle pudotukselle.
Yle. 1.7-23
Pakotteiden piti lyödä Venäjän talous polvilleen, mutta näin ei käynyt – professorin mukaan pakotteet on ymmärretty väärin
Venäjän talous supistui viime vuonna vähemmän kuin keväällä ennakoitiin. Pakotteet eivät toimi sillä tavoin kuin poliitikot uhosivat, sanoo taloushistorian professori Jari Eloranta.
Luisu, sukellus tai jopa täydellinen romahdus.
Näin kuvattiin Venäjän talouden näkymiä sen jälkeen, kun hyökkäyssotaa käyvälle maalle asetettiin ensimmäisiä voimakkaita talouspakotteita. Arvioitiin, että maan talous supistuisi vuoden 2022 aikana jopa 15 prosenttia.
Näin ei käynyt. Voimakkaista pakotteista huolimatta Venäjän talous on porskuttanut eikä presidentti Vladimir Putinin sotakassa ole ainakaan täysin ehtynyt. Tuoreimpien arvioiden mukaan Venäjän talous supistui viime vuoden aikana noin nelisen prosenttia ja samankaltaista pudotusta ennakoidaan tälle vuodelle. Täydellistä romahdusta ei siis ole nähty.
Ovatko länsimaat epäonnistuneet pakotteissaan?
Aivan tätä tulkintaa ei asiantuntijoiden mukaan voida tehdä.
Venäjän taloutta seuraava vanhempi ekonomisti Heli Simola painottaa, että pakotteet ovat kyllä vaikuttaneet – mutta vain siellä, minne niitä on suunnattu. Simola työskentelee Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksessa.
Sori edelliseen tuli päiväys virhe. Piti olla 7.1-23 Ei1.7-23
"Venäjän taloutta seuraava vanhempi ekonomisti Heli Simola painottaa, että pakotteet ovat kyllä vaikuttaneet – mutta vain siellä, minne niitä on suunnattu."
Ekonomisti Heli Simolalta löysin hieman kattavamman analyysin
Pääosa Venäjän vientiin kohdistuvista rajoitteista tuli voimaan vasta viime vuoden jälkipuoliskolla, joten niiden vaikutukset jäivät viime vuonna rajallisiksi.
Sotamenojen lisäys näyttää heijastuneen myös teollisuustuotantoon. Venäjän koko jalostusteollisuus on sodan alkamisen jälkeen supistunut. Marraskuussa tuotanto oli 2 % pienempi kuin vuotta aiemmin. Varsinaisen sotateollisuuden osalta tilastoja ei ole saatavilla. Teollisuudessa on kuitenkin nähty kasvua lähinnä sodankäyntiin ja sotateollisuuteen kytköksissä olevilla aloilla, kuten metallituotteiden, erityiskäyttöön tarkoitettujen vaatteiden sekä lääkkeiden valmistuksessa. Sotateollisuuden kasvu pönkittää Venäjän BKT-lukuja, mutta hyvinvointia se ei lisää.
Sitä vastoin tuonnista ja ulkomaisista yrityksistä riippuvainen tuotanto on Venäjällä supistunut jyrkästi pakotteiden ja ulkomaisten yritysten vetäytymisen seurauksena. Marraskuussa esim. henkilöautojen ja kaivinkoneiden tuotanto supistui 80 % ja pesukoneiden 60 % vuotta aiemmasta.
Tänä vuonna Venäjän taloutta tukevien tekijöiden odotetaan hiipuvan. Venäjän vientihinnat ovat laskeneet viime kuukausina ja vaihtotaseen ylijäämä sulanut. Urals-öljyn keskimääräinen vientihinta oli joulukuussa enää 50 dollaria tynnyriltä. Vientiä vaikeuttavat myös venäläiseen raakaöljyyn ja öljytuotteisiin kohdistuvat EU:n tuontirajoitukset sekä G7-maiden hintakattojärjestelmä venäläiselle öljylle. Viennin kehitys riippuu tietysti paljon myös siitä, kuinka paljon pakotteiden ulkopuoliset maat ovat halukkaita venäläisiä raaka-aineita ostamaan. Venäjä on kuitenkin jo joutunut antamaan tuntuvia hinnanalennuksia esim. intialaisille ja kiinalaisille öljyntuojille, kun muut ostajat ovat kaikonneet.
Viennin hiipuminen ja talouden taantuma vähentävät myös Venäjän valtion tuloja. Tämän vuoden budjetissa menoja ei aiota lisätä lainkaan. Vaikka suunnitelmat muuttuisivatkin, valtiontalouden kiristyvä tilanne vaikeuttaa menojen lisäämistä joka tapauksessa. Useimmissa ennusteissa Venäjän BKT:n odotetaan supistuvan tänä vuonna 3‒4 %. Niin kauan kuin Venäjä jatkaa sotaansa Ukrainassa, riskit huomattavasti heikommastakin kehityksestä ovat kuitenkin suuria.
Ehkä sinne halajamaansa Kuuba,pohjoiskorea sarjaan pääsee jo pian...
Pakotteet purevat kyllä, mutta diktatuurit ovat kestäviä. Venäjä on myös itse asettanut itselleen pakotteita, kuten Euroopan hylkäämisen kaasu- ja öljytoimitusten asiakkaana. Venäjä on tuhon tiellä kunhan vain maltetaan odottaa. Oli jo ennen sotaakin, kun kleptokratia keskittyi luonnonvaroilla rikastumiseen ja investoinnit ja kehitystyö jäivät tekemättä.
"Pakotteet purevat kyllä, mutta diktatuurit ovat kestäviä"
Ekonomisti Heli Simolan analyysi.
"Pääosa Venäjän vientiin kohdistuvista rajoitteista tuli voimaan vasta viime vuoden jälkipuoliskolla, joten niiden vaikutukset jäivät viime vuonna rajallisiksi."
Tämä vuosi alkaa pakotteiden alaisena tilanne on aivan eri kuin viime vuonna jolloin venäjä teki vielä lujasti voittoa hintojen nousun johdosta ennen vuoden jälkipuoliskoa eikä pakotteita oltu vielä asetettu nyt alkaa todellisuus pakotteiden osalta.