Kun kerran vastustatte niin kovasti avointa kansainvälistä kauppajärjestelmää ja globalisaatiota. Oletteko ikinä miettineet sen suuria etuja? Ette taida olleet.
Jos kerran vastustatte avointa globaalia kauppajärjestelmää, niin kai sitten kannatatte protektionismi? Mutta oletteko miettineet, miten se romahduttaisi Suomen talouden ja haittaisi meidän kaikkien jokapäiväistä elämää? Tuskin olette.
Ajatellaan, että pääsette valtaan huomenna, ja haluatte protektionismia Suomeen. Asetatte kaikille tuonnille 300 % tullit, koska haluatte suojella Suomea ”globalisaation valtaisilta haitoilta” ja suojella Suomalaisia työpaikkoja epäreilulta kilpailulta.
Lopputulos: kaamea katastrofi! Parissa vuodessa valtio oli ”konkurssissa”, työttömyys uudessa ennätyksessä ja köyhyys ennennäkemätöntä.
Protektionismi oli turmiollista Suomen viennille, se romahtaisi. Elektroniikkateollisuus joutuisi maksamaan komponenteista joita se tuo helvetisti raskaat tullit, eikä sen kilpailukyky kestäisi sitä. Se olisi elekronikkateollisuuden loppu Suomessa.
Metalliteollisuudelle tuonti on kanssa elintärkeää, raaka-aineiden ja välituotteiden hinnannousu tullien takia veisi sen kilpailukyvystä osan ja vienti laskisi.
Paperiteollisuuskin saisi siipeensä kun Venäjältä ei enää kannattaisi tuoda niin paljoa puuta.
Ja miten kuluttajat. Ulkomaiset hedelmät ja vihannekset kallistuisivat helvetisti. Banaaneja on vaikea tuottaa Suomessa. Bensiinin hinta nousisi, inflaatio lähtisi laukkaamaan. Kaikkien ulkomaisten tuotteiden hinnat nousisivat valtavasti, joten reaalipalkat laskisivat, ja paljon. Ostovoiman lasku vähentäisi kokonaiskysyntää, ja työttömyys kasvaisi lisää.
Tuotantoa siirtyisi korvaamaan ulkomaista tuotantoa. Korkean jalostusarvon elektroniikka ja metallitehtaista pitäisi mennä töihin matalan jalostusarvon ammatteihin kuten tekstiilitehtaaseen, pienellä palkalla. Upea murros hyvä palkkaisesta duunista pieni palkkaiseen duuniin. Mutta autoteollisuutta ei synny pieneen markkinaan, banaaneja ei voi täällä kasvattaa, öljyä ei Suomesta löydy, raaka-aineita on vaikea korvata. Tuontia ei ole helppo korvata, vain sen hinta on moninkertaistunut. Esim. sellaisen kotimaisen hyödykkeen kuin sähkönhinta kohoaisi pilviin.
Lama tulisi viennin laskettuja ja tuotannon siirtymisestä matalan jalostusarvon ammatteihin. Valtion tulot romahtavat, hyvinvointivaltion purku olisi väistämätön. Työttömyys kasvaisi, köyhyys lisääntyisi. Vain suljetun sektorin sikariporras olisi tyytyväinen, ulkomainen kilpailu vähenee, ja monopoleja syntyy kotimaahan. Niiden liikevaihto ja voitot kasvavat.
Osaavat ihmiset muuttavat laskevan elintason maasta. Suomen kansainväliset yritykset lähtevät muualle. Verotulot laskevat, maa köyhtyy.
Suomen korkean hintatason takia ostosmatkailu ulkomaille lisääntyy, Suomalaisten eurot rikastuttavat vain ulkomaita.
Tullien takia salakuljetus lisääntyy räjähdysmäisesti. Järjestäytynyt rikollisuus kiittelee protektionismia.
Että siinä pieni hahmotelma, siitä miten vahingollista protektionismi olisi Suomelle. Summa summarum: avoin kauppa on Suomelle hyväksi, protektionismi tuhoaisi maan parissa vuodessa.
Jos kerran vastustatte avointa globaalia kauppajärjestelmää, niin kai sitten kannatatte protektionismi? Mutta oletteko miettineet, miten se romahduttaisi Suomen talouden ja haittaisi meidän kaikkien jokapäiväistä elämää? Tuskin olette.
Ajatellaan, että pääsette valtaan huomenna, ja haluatte protektionismia Suomeen. Asetatte kaikille tuonnille 300 % tullit, koska haluatte suojella Suomea ”globalisaation valtaisilta haitoilta” ja suojella Suomalaisia työpaikkoja epäreilulta kilpailulta.
Lopputulos: kaamea katastrofi! Parissa vuodessa valtio oli ”konkurssissa”, työttömyys uudessa ennätyksessä ja köyhyys ennennäkemätöntä.
Protektionismi oli turmiollista Suomen viennille, se romahtaisi. Elektroniikkateollisuus joutuisi maksamaan komponenteista joita se tuo helvetisti raskaat tullit, eikä sen kilpailukyky kestäisi sitä. Se olisi elekronikkateollisuuden loppu Suomessa.
Metalliteollisuudelle tuonti on kanssa elintärkeää, raaka-aineiden ja välituotteiden hinnannousu tullien takia veisi sen kilpailukyvystä osan ja vienti laskisi.
Paperiteollisuuskin saisi siipeensä kun Venäjältä ei enää kannattaisi tuoda niin paljoa puuta.
Ja miten kuluttajat. Ulkomaiset hedelmät ja vihannekset kallistuisivat helvetisti. Banaaneja on vaikea tuottaa Suomessa. Bensiinin hinta nousisi, inflaatio lähtisi laukkaamaan. Kaikkien ulkomaisten tuotteiden hinnat nousisivat valtavasti, joten reaalipalkat laskisivat, ja paljon. Ostovoiman lasku vähentäisi kokonaiskysyntää, ja työttömyys kasvaisi lisää.
Tuotantoa siirtyisi korvaamaan ulkomaista tuotantoa. Korkean jalostusarvon elektroniikka ja metallitehtaista pitäisi mennä töihin matalan jalostusarvon ammatteihin kuten tekstiilitehtaaseen, pienellä palkalla. Upea murros hyvä palkkaisesta duunista pieni palkkaiseen duuniin. Mutta autoteollisuutta ei synny pieneen markkinaan, banaaneja ei voi täällä kasvattaa, öljyä ei Suomesta löydy, raaka-aineita on vaikea korvata. Tuontia ei ole helppo korvata, vain sen hinta on moninkertaistunut. Esim. sellaisen kotimaisen hyödykkeen kuin sähkönhinta kohoaisi pilviin.
Lama tulisi viennin laskettuja ja tuotannon siirtymisestä matalan jalostusarvon ammatteihin. Valtion tulot romahtavat, hyvinvointivaltion purku olisi väistämätön. Työttömyys kasvaisi, köyhyys lisääntyisi. Vain suljetun sektorin sikariporras olisi tyytyväinen, ulkomainen kilpailu vähenee, ja monopoleja syntyy kotimaahan. Niiden liikevaihto ja voitot kasvavat.
Osaavat ihmiset muuttavat laskevan elintason maasta. Suomen kansainväliset yritykset lähtevät muualle. Verotulot laskevat, maa köyhtyy.
Suomen korkean hintatason takia ostosmatkailu ulkomaille lisääntyy, Suomalaisten eurot rikastuttavat vain ulkomaita.
Tullien takia salakuljetus lisääntyy räjähdysmäisesti. Järjestäytynyt rikollisuus kiittelee protektionismia.
Että siinä pieni hahmotelma, siitä miten vahingollista protektionismi olisi Suomelle. Summa summarum: avoin kauppa on Suomelle hyväksi, protektionismi tuhoaisi maan parissa vuodessa.
Vastaukset 14
Vanhimmat
On tietysti hienoa, että globalisaatiosta kannetaan näin paljon huolta ja että siitä jaksetaan kirjoittaan näin hienosti argumentoituja kannanottoja. Globalisaatio ei ole mikään on/off-ilmiö, aivan kuten ei vapaakauppakaan.
Ensiksikin olisi järjetöntä asettaa "kaikille" tuotteille 300% tullit. Miksi suojautua sellaista tuontia vastaan, joka on elintärkeää Suomelle? Toki on syytä pyrkiä tuonnin korvaamiseen ja viennin edistämiseen, mutta se ei onnistu asettamalla 300% tulli kaikelle tuonnille. Esimerkkisi on kärjistetty ja sellaisenaan huono. Järkeäkin saa käyttää.
Perustelet vapaan kaupan etuja Suomelle mm. banaanien halvalla hinnalla. Totta on, että me pohjoisena teollisuusmaana hyödymme globalisaation mukanaan tuomasta kaupan vapautumisesta eniten. Me olemme varmistaneet että tulemme hyötymään siitä myös tulevaisuudessa köyhän etelän kustannuksella vaatimalla heitä sitoutumaan Kioton sopimukseen, avaamalla markkinansa epäreilulle kilpailulle ja näin pakottamalla heidät raaka-aineen tuottajiksi.
Pohjoisten maiden jeesustelu etelän kestävästä kehityksestä on holhoavaa ja tähtää vain teollisuusmaiden taloudellisen ja teknisen etumatkan säilyttämiseen. Periaate tuntuu olevan, että "mikä on sinun on minun, ja mikä on minun on minun".
Yhdysvallat aikoo rajoittaa halpaa tekstiilituontia Kiinasta vaikka ensiksi lobbasi hyvinkin kovaäänisesti Kiinan WTO-jäsenyyden puolesta. Yhdysvallat pitää yllä myös korkeita terästulleja suojautuakseen halvalta eurooppalaiselta ja vielä halvemmalta itämaiselta teräkseltä. EU estää köyhien maiden (ilman tukiaisia tuotetun ja siksi myös kuluttajille halvempien) maataloustuotteiden pääsyn markkinoilleen ja dumppaa maataloustuilla tuotetun ylituotantonsa Arfikkaan. Esim. joillekin Afrikan maille on halvempaa tuoda hollantilaista maitojauhetta, kuin ostaa paikallisten tuottajien maitoa. Noin miljardi ihmistä elää alle dollarilla päivässä ja samaan aikaan EU tukee jokaista lehmää noin 2:lla eurolla/päivä.
Mene siinä sitten taputtelemaan olalle afrikkalaista maidontuottajaa, että terveisiä Suomesta, kyllä tämä vapaa markkinatalous on sitten hienoa. Valitettavaa on, että teihin etelän eläviin pätee eri säänöt kuin meihin pohjoisen poikiin, mutta täytyyhän meidän täällä pohjoisessa pitää kiinni elintasostamme ja saada ostaa halpoja banaaneja.
Niin kauan kun markkinat ovat vääristyneet kuvatulla tavalla ei voitane puhua kaupan vapaudesta. Valitettavaa on, että Suomi tulee kuulumaan näihin vapaan kaupan häviäjiin pidemmässä juoksussa. Suomi on niin syrjässä ja työ on kallista. Paperimiehet vaativat lisää liksaa ja saavat sitä noin 10% enemmän mitä ruotsalaiset kolleegansa. Kyseessä on kuitenkin lopputuote, jonka hinta koko ajan laskee, mutta työvoima vaan kallistuu.
Pohjoisen pallonpuoliskon harjoittama protektionismi on todellakin tuhon tie. Se on tuhon tie köyhälle etelälle. Mutta onko systeemin oltava reilu. Jos pohjoinen purkaisi kauppamuurinsa, niin markkinat täyttyisivät halvalla tuontitavaralla. Esim. maataloustuotteiden ja tekstiilien hinta romahtaisi, koska niiden tuottaminen kehitysmaissa on niin paljon halvempaa. Miksi näin ei siis tehdä? Tämähän hyödyttäisi kuluttajaa mitä suurimmissa määrin.
Tulleja pidetään yllä koska pohjoisen työpaikoista ollaan huolissaan ja niitä suojellaan mitä suurimmissa määrin voimassa olevilla tulleilla ja tukiasilla. Pärjätäkseen yhä kiihtyvässä kilpailussa Suomen tulee keventää yhteiskuntarakennettaan ja alkaa pelata enemmän markkinoiden ehdoilla.
Valtion yleinen rooli on muutenkin muuttunut rajusti hyvinvointivaltiosta kilpailuvaltion suuntaan. Hyvinvointivaltiomalli oli kukkeimmillaan 1970-luvulla, kun markkinat olivat vielä suhteellisen suljetut. Vuoden 1973 jälkeen kun Yhdysvallat irroitti dollarin kultakannasta ei pohjoiseurooppalainen hyvinvointivaltio ole voinut tehdä muuta kuin seurata omaa tuhoaan.
Mutta sitä niittää, mitä kylvää.
Allekirjoitan mielipiteesi siitä, että valinta ei ole mustavalkoinen globalisaatio tai protektionismi. Jotenkin kuitenkin näytti, että keskityt käsittelemään hyvin äärimmäistä yritysvetoista globalisaatiota?
Periaatteessahan globalisaatio on maailman homogenisoimista. Kun yhä useammalla ihmisellä esim. Intiassa on töitä on siellä elintaso ja koulutuksen taso noussut. Samalla sinne syntyy uusia markkinoita yrityksille. Jos sama kehitys saadaan ulottumaan vaikka afrikkaan, niin maailman markkinat saadaan tasapainoon ja työ siirtyy hissukseen tasaisesti lähelle markkinoita. Näin globalisaation tulos olisi elintason nostaminen kaikkialla "länsimaiselle tasolle".
Myönnän, että tuo on kärjistetty malli. Mielestäni tuo on kuitenkin vapaasti toteutuvan globalisaation lopputulos. Vapaata toteutumista haittaa kuitenkin tullien lisäksi "sweatshop-ajattelu". Yritykset pyrkivät pitämään palkat naurettavan alhaisella tasolla voitelemalla ja uhkailemalla päättäjiä. Niken kaltainen yritys tuo valtiolle kuitenkin paljon rahaa, vaikka maksaisikin nälkäpalkkaa työntekijöilleen. Köyhissä maissa tuo on vahva vipuvarsi. Kun vielä nälkäpalkallakin on töihin tulossa jonoittain ihmisiä, niin.... Jos vaihtoehdot ovat kerjääminen, huoraaminen tai niken kenkätehdas, niin viimeinen ei tunnu niin pahalta?
Tahallinen palkkojen polkeminen on kuitenkin pitkällä tähtäimellä yhtä tyhmää kuin suojatullien asettelu. Elintaso ei nouse, eikä uusia mrkkinoita synny. Työpaikat valuvat kehitysmaihin ja vanhojen markkina-alueiden työttömyys kasvaa-> sielläkin markkinat ja ostovoima pienenevät. Jossain vaiheessa tämä valkenee jopa kvartaalitalouden ihmemiehille.
Lyhyellä tähtäimellä kuitenkin suomi on ajopuun asemassa. Pienellä valtiolla on hyvin vähän aseita estää savupiipputeollisuuden maastapakoa. Pitkällä aikavälillä tilannetta voidaan pyrkiä korjaamaan panostamalla yhä enemmän korkeaan koulutukseen ja palveluammatteihin. Erityisesti alv:n kaltaisia veroja kannattaisi alkaa harkita uudelleen. Esim. siivous- ja kunnostustöiden yms. kustannusten laskeminen lisäisi taatusti kysyntää ja toisi työpaikkoja. Samalla se lisäisi tosin eriarvoisuutta, mutta ei niin paljon kuin työttömyys? Tulee kulumaan paljon aikaa ennenkuin kaikille suomalaisille on tarjolla työtä tasaisilla palkoilla.
In a nutshell: Globalisaatio tulee haluttiin tai ei. Parhaiten se toimii jos huolehditaan sen tapahtumisesta puhtaasti ja ilman esteitä. Tämä tarkoittaa yritysten toiminnan eettisyyden tarkkailua ja yhteiskunnan sopeuttamista uuteen tilanteeseen.
"Kankaanpään kissinger" on paljastunut ikivanhan taloudellisen opin kannattajaksi. Hän vannoo merkantilismin nimeen!
Kun hän asian ilmaisee: "Toki on syytä pyrkiä tuonnin korvaamiseen ja viennin edistämiseen"!
Voisit hieman päivittää taloudellisia oppejasi, parissa vuosisadassa taloustiede on mennyt paljon eteenpäin. Enää ei vannota naiivin ja turmiollisen taloudellisen opien nimeen.
taloudessa
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000008&posting=22000000000348612
Niin, en kai missään ole vannonut merkantilismin nimeen. Tuonnin korvaaminen ja viennin edistäminen kun ovat kaksi eri asiaa. Ja jälkimmäinen näistä on aina kuitenkin järkevää. Jos et ymmärryksen puutteessa osaa tehdä muuta, kuin osoitella sormella väärää puuta, niin olisi kai parempi jättää sekin tekemättä.
Kaikkea hyvää kuitenkin.
Ei voi kuin nauraa vastauksellesi. Eihän siinä mitään järkeä. Seppo Oikonen tuskin tuntee yhtään talousteorioita.
Et sanonut suoraan olevasi merkantilismin kannattja, mutta sanoit hyvin selvästi vannovasi sen nimeen. Niinkuin sanoit: "Toki on syytä pyrkiä tuonnin korvaamiseen ja viennin edistämiseen".
Minusta ei voi olla epäselvää, etteikö tuo sinun ajatuksesi ole merkantilistisen ajattelun kulmakiviä!
Yhdessä tietosanakirjassa merkantilismi on seuraavaa: "This theory suggests that the government should play an active role in the economy by encouraging exports and discouraging imports"
http://www.absoluteastronomy.com/encyclopedia/M/Me/Mercantilism.htm
Näkemys kauppapolitiikastasi on erittäin merkantilistinen.
Kirjoitat: "Et sanonut suoraan olevasi merkantilismin kannattja, mutta sanoit hyvin selvästi vannovasi sen nimeen."
En siis sano suoraan, mutta silti sanon selvasti vannovani. Eiko jonkun vannominen ole viela painokkaampaa, kuin pelkastaan suoraan sanominen? Tiedatko ollenkaan, mista puhut?
Jos ollenkaan ymmarsit ylla olevaa pidempaa kirjoitustani (lukeminen ei valttamatta tarkoita, etta ymmartaa jotain) niin tajuaisit, etta en ole merkantilismin kannattaja ja vaatimassa 300% tulleja kaikelle tuonnille, niin kuin tuolla maalailet.
On tietysti helppo takertua yhteen lauseeseen ja kayda silla sotaa. Mutta mita jos olisinkin merkantilisti? Se ei kai vahenna kirjoitukseni totuusarvoa ja argumentaatiota millaan lailla? Vai onko teilla naille palstoille kirjottelevilla ei-merkantilisteilla jokin korkeampi totuus, joka auttamattomasti peittoaa vahankin eriavat mielipiteet. Sinulla kun tuntuu olevan ratkaisut valmiina, ennen kuin ongelmaa on kunnolla edes esitetty.
Alkup. kirjoitukseni tarkoitus oli kiinnittaa huomiota globalisaation ja hyper-kapitalismin epakohtiin. Olen edelleen sita mielta, etta protektionistiset keinot tulisi sallia kehittyville maille, jotta heidan omat teollisuudenalansa ja taloutensa saisivat rauhassa kehittya ja vahvistua. Nain niille annettaisiin rehellinen mahdollisuus parjata kansainvalisessa kilpailussa. Ei kai mihinkaan maahan synny kestavaa teollisuutta ja taloutta, jos kaikki tavarat tuodaan ulkomailta ja maa itse on taloudellisesti valjastettu siirtomaan asemaan. Poliittinen itsenaisyys ei automaattisesti tuo mukanaan taloudellista itsenaisyytta.
Meidan on helppo puhua vapaan kaupan vapauttavasta vaikutuksesta, koska me kuulumme sen voittajiin. Kehitysmaiden bruttokansantuotteen nousu ei kuitenkaan tarkoita sita, etta vauraus naissa maissa jakautuisi mitenkaan tasaisesti.
Globalisaatiolla on sivuvaikutuksensa ja ne eivat ole ratkaistavissa kaupan silmittomalla vapauttamisella. IMF ja World Bank valitettavasti sanelevat WTOn kanssa ne ehdot, milla kehitysmaiden tulee kehittya. Vaikka se vasurisalaliitolta kuulostaakin, niin puheet corporate governancesta eivat tassa yhteydessa ole tuulesta temmattuja.
Mielestani ei ole kovin rakentavaa tai alykasta yrittaa vesittaa argumenttejani silla perusteella, etta olisin merkantilisti. Kirjoitustanihan et muuten kommentoinut, huusit vain, etta olen merkantilisti (ja siten siis automaattisesti vaarassa?). (pahoittelen aakkosten viim. kirjainten ylta puuttuvia pisteita, lahjoitin ne suomen euroviisujoukkueelle).
En jaksa tasta sen enempaa jauhaa, toivotan vaan onnea ja menestysta valitsemallasi tiella. Tulet sita tarvitsemaan.
... olisikin parempi, jos glopalisaatio toteutettaisiin aidon markkinatalouden hengessä.
Mitä hel... Kuka teistä on se oikee Kankoonpeen Kissinger?
Globalisaatio toimii täsmälleen niin kauan kuin rikkaat teollisuusvaltiot pysyvät harjoittamaan myöhempien aikojen imperialismiaan eli repimään tehot halvan työvoiman maista tolkuttomalla voitolla.
Tilanne on nyt vain sikäli toinen, verrattaessa "perinteiseen" imperialismiin, ettei hyöty kohdistu riistävälle valtiolle (ent. kansa) vaan viime kädessä pienelle joukolle monikansallisia osakkeenomistajia ja muita keplottelevia tyhjäntoimittajia, joiden moraalinäkemykset rajoittuvat oman rahavarantonsa koskemattomuuden turvaamiseen.
Protektionismi on monessakin mielessä oiva tapa torjua turhan rihkaman liikettä.
http://www.johannorberg.net/
Tuollainen vapaakauppa/protektionismi -jaottelu ei osu asian ytimeen, sillä harva pyrkiikään kokonaan estämään globalisaatiota, vaan kysymys on pelisäännöistä, joilla se toteutetaan. USA ajaa suuryritysvetoista "suuryhtiöillä oltava oikeus tehdä mitä tahtovat" - linjaa, ja sitä monet vastustavat.
"Nas" tuo hyvän pointin esiin sanoessaan, että kyse on säännöistä joilla globalisaatiota toteutetaan.
Mutta yhtälailla kysymys avoimmuus-protektionismi on osa tätä kysymystä. Ja se näissä keskusteluissa ollut keskeinen.