https://www.lapinkansa.fi/lappi-tuottaa-reilut-seitseman-prosenttia-suomen-v/5316862?utm_campaign=Feedit&utm_source=Lapin%20Kansa&utm_medium=RSS
Lappi tuottaa reilut 7 % prosenttia Suomen viennistä, vaikka lappilaisten osuus maan väestöstä on vain 3 % prosenttia – käenpoikapuheet on syytä lopettaa
Lappi tuottaa reilut 7 % prosenttia Suomen viennistä, vaikka lappilaisten osuus maan väestöstä on vain 3 % prosenttia – käenpoikapuheet on syytä lopettaa
Vastaukset 56
Vanhimmat
No sittenhän voitte alkaa elämään omillanne.
Voimme elää mutta kun pitää elättää teitäkin.
Hesan paskahousut vastustaa itsenäistä Lappia.
Kunnat samalla viivalla? Valtionosuuksissa on hurjat erot: Kauniaisiin 9 euroa per asukas, Utsjoelle 6 000 euroa
Johtuu siitä, että Kauniaisten viereen (käytännössä koko pk-seutu ongelmaa) on valtion rahoilla perustettu ainakin 10 korkeakoulua, kymmenittäin valtion virastoja, ministeriöitä, taidelaitoksia ja kulttuurilaitoksia yms. valtion suojatyöpaikkoja. Infrainvestointeja on Hesan seudulle valtion tuella tehty valtavilla summilla jo 200 vuotta.
Eli valtion rahoilla on rakennettu Hesan seudulle palvelurakenne, jota sitten lailla myös muiden edellytetään noudattavan. Useimmille muille valtio ei kuitenkaan halu rakentaa erikoissairaaloita yms. vaan kaikki rahat käytetään Hesan paskahousuihin.
hehheh,oikeasti sinun kotiseutusi on valtion elätti, pääkupunkisutu ei, vaan on teidän elättäjä.
Hesan paskahousut ei elätä muita. Mikä tahansa alue ”pärjäisi hyvin”, jos sinne perustetaan ensin kymmeniä tuhansia työpaikkoja valtion kassasta otetuilla rahoilla ja investoidaan valtava määrä valtion rahaa paikallisinfraan.
Hesan paskahousut ei tykkää kun muut muistuttaa, että pohjimmiltaan Hesa on Suomen loispesäke.
Hahaha vain juntti sanoo Hesa! Miksei Hese? HAHAHAHAHA!!! Mene Hesellä töihin!
"Hesalaisia" löydään pöndellä turpaan vain siksi, että ne puhuvat murretta, jota kaurapuntti ei ymmärrä.
Kuvaa hyvin junttien mielenlaatua! Stadilaiset ovat ainoita SUOmaalaisia joilla on järki tallella...
Lappiin työnnetään niin paljon etelän rahaa, että kannattaisi olla ihan hissukseen. Joka päivä huudetaan jotakin apua turhiin saamelaisprojekteihin ja elinkeinotukia..
Etelä rahastaa ympäri Suomea sijoitettujen yritysten pääkonttoreilla, jotka sijoitettu Helsinkiin. Verorahat menevät sinne, vaikka tuotanto on muualla. Ei edes vesi ole Helsingissä omaa, vaan sekin tuodaan Päijänteestä.
Eniten valtionosuuksia 2020 €/asukas
1. Utsjoki 5 952
2. Salla 5 925
3. Puolanka 5 582
4. Ranua 5 407
5. Posio 5 356
Killcore Traumako siellä??:)
200 vuotta valtion rahoista on jaettu valtiontukia Hesan paskahousuille niin paljon, että mikä tahansa alue Suomessa ”pärjäisi omillaan”, jos valtion rahaa olisi yhtä paljon syydetty paikalle 200 vuoden ajan isointa investointeina.
Hesaan on perustettu valtion rahoilla kymmeniä oppilaitoksia, korkeakouluja, kymmenittäin virastoja ja ministeriöitä, sairaaloita, kulttuurilaitoksia, taidelaitoksia, valtavat määrät infraa.
Mikä tahansa paikkakunta Suomessa elelisi hulppeasti, jos valtion piikkiin paikkakunnalle rakennetaan ensin saman fasiliteetit kuin Hesan paskahousuille on kaikkien kansalaisten piikkiin rakennettu.
älä viitsi valehdella "pääkonttoreillasi", yhteisöverot jaetaan henkilöstömäärän mukaisesti .
Höpön höpön, Helsinki on yksi vähiten valtiontukia saavia ylipäätään mihinkään hankkeeseen suhteutettuna asukaslukuun. Näin oikeassa elämässä, sen sijaan te siellä maakunnissa, olette pelkkiä valtion elättejä.
200 vuoden aikana Hesa on ollut suurimman osan ajasta selvästi suurin aluepoliittisten investointien saaja.
Vaikkapa Virolahti saisi ihan yhtä vähän valtiontukia nykyään kuin Hesa, jos Virolahdellekin olisi perustettu valtion piikkiin iso laaja-alainen yliopisto, taidekorkeakouluja, sairaaloita, rautatie, tiheä julkisen liikenteen infra, jne. jne.
Kyllä lappilaisten, kainuulaisten, koillismaalaisten ja karjalaisten tulee ottaa lakki päästä kun etelän ihmisen kohtaavat ja kiittää oikein käden puristuksella siitä tuesta joka mahdollistaa elämisen näillä syrjäseuduilla.
Ympäri Suomen joudutaan jopa oopperaliput kustantamaan helsinkiläisille, kun ei noilla raukoilla ole siihenkään varaa.
Lakki kädessä saavat kerjätä helsinkiläiset kun käyvät muualla Suomessa.
Pelkästään kunnallisverojen tasausjärjestelmän kautta Helsinki, Espoo ja Vantaa maksaa yli puoli miljardia euroa joka vuosi muulle Suomelle. Lapissa ei ole yhtäkään kuntaa joka ei olisi tässä järjestyksessä saamapuolella. Sote-uudistuksen myötä rahoitusosuus todennäköisesti vain kasvaa.
Mikä tahansa paikkakunta Suomessa elelisi hulppeasti, jos valtion piikkiin paikkakunnalle rakennetaan ensin saman fasiliteetit kuin Hesan paskahousuille on kaikkien kansalaisten piikkiin rakennettu.
Kymmeniä valtion virastoja ja ministeriöitä. Kymmenittäin oppilaitoksia ja korkeakouluja. Kymmeniä taide- ja kulttuurilaitoksia. Isot määrät rahoitusta paikallisiin infrahankkeisiin (esim. metro, rautatie, satamia).
Sallassa yli 70% työpaikoista on julkisesti rahoitettuja. Rovaniemellä 46% ja Kemissä 42% .
Helsingissä julkisesti rahoitettujen työpaikkojen osuus on 30%, Espoossa 24% ja Vantaalla 20%. Helsingin suurempi luku tässä joukossa johtuu ennen kaikkea keskussairaaloista ja korkeakouluista. Ministeriöiden merkitys Helsingin työllisyydessä on marginaalinen.
Koko Suomen keskiarvo julkisrahotteisten työpaikkojen osuudessa on 33%.
metro esimerkkinä? Pääkaupunkiseutu itse rahoitta metron 90%ti. Tellä iellä takahikiällä on kymmenkertaiset valtiontuet/asukas, ettekä edes tuota mitään valtion kassaan.
Ette totisesti taida olla terävimpiä veitsiä laatikossa…
Yksikään paikkakunta ei tarvitsisi valtiontukia, jos niihin olisi valtion (eli kaikkien suomalaisten) toimesta investoitu resursseja 200 vuoden ajan yhtä suurella volyymilla kuin Hesaan.
Miksi pk-seutu ei rahoita metroa itse 100%:sti?
Valtion rahoittaman yliopistosairaalan sisältämän laaja-alaisen yliopiston perustamisen taloudellinen vaikutus alueelle on aivan toista luokkaa kuin se, että valtio tukee peruskoulun opettajanvirkoja tai terveyskeskusten hoitajien virkoja tai kunnanviraston paperinpyörittäjiien virkoja.
Siksi julkisen sektorin työpaikkojen osuuksien vertailu ei ole toimiva tapa. Olennaista on se, minne on tehty määrältään ja laadultaan riittävän isot investoinnit valtion toimesta niin, että alue alkaa valtion investointien toimesta tuottaa talouskasvua.
Hesaan valtio on investoinut sekä määrällisesti että laadullisesti niin paljon, että ne investoinnit tuottaa uutta talouskasvua. Esim. Sallaan tai Kemiin valtio ei ole investoinut niin paljoa, että ne alkaisivat tuottaa uutta talouskasvua.
Oli historiantulkinta mitä tahansa, niin TÄNÄÄN Etelä-Suomen ja paljolti PK-seudun maksamat verot pitävät palvelut toiminnassa Lapissa ja muissa harvaaan asutuissa maakunnissa.
Helsingissä teollisuuden käyttämä sähkö oli vain 3-8% siitä mitä Torniossa, Imatralla, Äänekoskella, Raumassa tai Raahessa. Tämä kertoo ettei Helsingissä oikeastaan tuoteta mitään eli luoda reaalista arvoa. Kaupunki täynnä lähinnä paskanpuhujia ja muita visionäärejä.
Pelkästään super cell tuottaa Helsingissä enemmän valtiolle verotuloja, kuin Imatran, Äänekosken, Rauman ja Raahen yritykset yhteensä.
Näin oikeassa elämässä
Miksi super cell on Hesassa?
Koska valtion rahoilla (eli koko kansan kassasta) Hesassa on pyöritetty yliopistoa jo yli 200 vuotta ja perustettu kymmeniä muutakin oppilaitoksia ja korkeakouluja ajan mittaan.
Totuushan on ollut jo kauan että Helsingin ulkopuolella luodaan se varaus jota helsinkiläiset sitten tuhlaavat. Helsinki on pummi.
Mitä vaurautta Lapissa luodaan?
No ne peukhalon pään kokhoiset puikhulaperunat ei oikhein nappaa; lappalaisten ylikhalliita vedätyksiä, ei juuri makhuakaan ....mutta hinthaa kyllä..
Siellä padottiin aikoinaan mm. joet, että vientiteollisuudelle saatiin sähköä.
Vientiteollisuuden verotuloilla sitten perustettiin lisää valtion suojatyöpaikkoja Hesaan.
Ja nyt Hesan paskahousut elvistelee ”verotuloilla”, joita kertyy noista Lapin padottujen jokien tuotolla Hesan paskahousuille perustetuista julkisen(!) sektorin työpaikoista.
Tuossakin esimerkissä verotulon tuotti alunperin Lappi mutta verotuotto siirettiin näkymään Hesan taseessa.
Jos Kemi (siitähän tässä puhuttiin eikä koko Lapista) on sellainen talouden veturi kuin mitä juttu väittää, niin miksi esimerkiksi kunnallisverojen tasausjärjestelmässä Kemi SAA AVUSTUKSIA muilta kunnilta eikä ole maksupuolella? Sehän on selvää, että JOKAINEN muu lapin kunta saa myös avustuksia - suurimpana Rovaniemi, jolla maksetaan n. 20 miljoonaa ylimääräistä vuosittain valtion kassasta. Kemille vain 5. Helsinki maksaa järjestelmään 320 miljoonaa, Espoo 170 miljoonaan ja Vantaakin 45 miljoonaa.
Kemiin Kela maksoi 2019 avustuksia keskimäärin vähän alle 3000e per asukaa. Helsinkiin reilu 2600 ja Espooseen 2300, Vantaalle 2500. Kemi on menestyvä teollisuuskeskus, mutta sitä ei vain mistään mittareista huomaa?
Niin, mutta eikö etelän suurkaupungeille sentään jotakin hyötyä ole noista maksuista, kun ne pitävät sillä tavoin koko Suomea asuttuna?
Vai onko parempi, että väki muuttaa suurin joukoin noihin isoihin asutuskeskuksiin pohjoisesta ja muualtakin...?
Mitä tarkoittaa "pitää koko Suomi asuttuna"? Kannatan ehdottomasti tukia joilla määräaikaisella tuella (esimerkiksi investointituki) parannetaan jonkun alueen elinkelpoisuutta pitkäaikaisesti tai "pysyvästi", mutta se, että "koko Suomi pysyy asuttuna" sen varassa, että elinkelvottomien alueiden pelkkään tyhjenemisen hidastamiseen käytetään miljardeja ei ole järkevää.
Kemi saa kunnallisveron tasausjärjestelmässä avustuksia, koska Kemiin ei ole rakennettu valtion rahoilla yliopistosairaalaa ja yliopistoa sen ympärille. Kuitenkin Kemiltä edellytetään samoja terveyspalveluja kuin niiltä paikkakunnilta, joihin tuollaiset fasiliteetit on rakennettu.
Yliopiston ja yliopistosairaalan pelkkä rakennuttaminen tuo paljon investointirahaa alueelle. Puhumattakaan verotuloista, jotka valtion tuella perustetun yliopiston ja yliopistosairaalan henkilökunta jättää alueelle.
Mikä tahansa seutukunta pärjäisi hyvin, jos sinne olisi perustettu kymmeniä tuhansia työpaikkoja valtion toimesta sekä rakennettu satojen miljardien arvosta infraa.
Paljonko siellä kemissä on asukkaita.
Keskussairaalasta ja yliopistoista huolimatta Helsingissä julkisesti rahoitettujen työpaikkojen osuus kaikista työpaikoista on 30%. Kemissä se on 42% .
Koko Suomen keskiarvo on 33%.
Hesaa on tuettu ”määräaikaisesti” jo 200 vuotta.
Miksi Hesa edelleen kerjää valtion tukia kaiken maailman metroihin ja oodi-”kirjastoihin”?
Ei, mutta ymmärtäisitte totuuden, että etelä- Suomi teidät siellä pohjoisessa elättää.
Riittävän isot investoinnit johtaa yleensä siihen, että investoinnit johtaa uusiin investointeihin. Riittävän isoja investointeja on valtion toimesta tehty aika harvoille paikkakunnille.
Kemillä tuskin olisi ongelmia, jos valtio olisi perustanut esim. 30000 pysyvää, valtionrahoitusta saavaa julkisen sektorin työpaikkaa Kemin seudulle.
Miten muuten määrittelette julkisesti rahoitetun työpaikan? Onko metron länsilaajennuksen rakennustyöt julkisesti rahoitettuja työpaikkoja vai ei? Entä onko valtiosta irrallaan olevien organisaatioiden mutta käytännössä valtion rahoittamien työpaikat julkisesti rahoitettuja vai ei?
Pienillä paikoilla julkisesti rahoitettujen työpaikkojen osuus on yleensä suuri, koska laki pakottaa kaikki paikkakunnat tarjoamaan kutakuinkin samanlaiset palvelut. Tosin esim. pienempi koulu tarjoaa yleensä myös pedagogisesti paremman oppimisympäristön.
Montako tietä, rautatietä, kirjastoa, lentokenttää Lappiin on rakennettu tai hoidettu ilman valtion rahaa. Montako matkailualan yritystä olisi pystyssä ilman valtion avustuksia?
Helsinki rahoittaa pelkän kunnallisveron tasausjärjestelmän kautta muuta suome kolmella miljardilla kymmenessä vuodessa.
Helsingin valtiolta "saamat" rahat ovat osa niistä veroista, joita helsinkiläiset maksavat. Helsinkiläiset maksavat valtion tuloveroista yli viidenneksen vaikka edustavat 12% suomalaisista. Helsinkiläisten maksaman veropotin osuus on suurempi kuin Pirkanmaan, Varsinais-Suomen ja Keski-Suomen asukkailla yhteensä.
Sama juttu kuin Hesassa. Ilman 200 vuoden valtion avustuksia ja aluepoliittista tukea Hesa olisi kuin joku Loviisa.
Turku, Tampere, Vaasa ja Oulu olisivat paljon merkittävämpiä keskuksia.
Kemin työpaikoista on jo nyt 46% julkisesti rahoitettuja. Helsingissä 30%.
1. Missä on tilasto julkisesti rahoitetuilta työpaikoista? Julkisesti rahoitettuja työpaikkoja on monet muutkin kuin julkisen sektorin työpaikat. Kun valtio investointina yksityiset rakennusfirmat rakentaa jotain, niin työpanos on julkisesti rahoitettu. (Ja tuskin näkyy tilastoissa.)
2. Olennaista on se, millaisia julkisia työpaikkoja eri alueille on rahoitettu. Valtion rahoittamia tieteellisiä tutkimustyöpaikkoja ei ole perustettu Kemiin, mutta Hesaan on perustettu tuhansia. Tuollaiset korkeimman osaamistason työpaikat tuo enemmän uutta kasvua kuin työpaikat keskimäärin.
4. Myös määrällä on väliä. Esim. 30000 valtion perustamaa työpaikkaa alueella on jo niin iso määrä, että pelkkä volyymi alkaa jo tuottaa uutta yritystoimintaa ympärilleen. Hesaan on perustettu kymmeniä tuhansia pysyvästi valtion rahoittamia työpaikkoja. Monet on perheellisiä, joten väkeä on paljon enemmän kuin tuo työpaikkojen määrä. Lisäksi niitä varten pitää kunnan palkata kouluihin ja terveyspalveluihin väkeä, eli työpaikkoja tulee enemmän kuin tuo perustettu määrä. Alueelle virtaa palkkatuloilla niin paljon lisärahaa, että tulee tilaa uudelle yritystoiminnalle, mikä lisää työpaikkojen määrää entisestään.
Tuo Kemin ja Hesan julkisten työpaikkojen vertaaminen on naiivia. Valitettavasti muutama viikko sitten töissä kävi selväksi, että edes monet tietotyön tekijätkään eivät kykene ymmärtämään suhteellisia vaikutuksia.
1. Tilastokeskuksen sivuilla. Joku vuosi sitten Yle teki asiasta yhteenvedon:
https://yle.fi/a/3-8459573
2. Yliopistoja ei voi olla joka kylässä, vaikka se Keskustan märkä uni onkin. Nytkin yliopistoverkosto on Suomessa tehottoman hajanainen.
Ja jos katsotaan paljonko korkeakouluissa on aloituspaikkove verrattuna toisen asteen tutkinnon suorittaviin nuoriin, Uudellamaalla niitä on vähemmään kuin maassa keskimäärin. Eniten korkeakoulujen aloituspaikkoja nuoriin verrattuna on Pohjois-Karjalassa, Varsinais-Suomessa ja Keski-Suomessa. Lapissakin niitä on suhteellisesti aavistuksen verran enemmän kuin Uudellamaalla.
(lähde: Laakso, Vataja, Oja: "Korkeakoulujen aloituspaikat ja hakijat Uudellamaalla ja muissa maakunnissa", 2022)
Korkeakoulujen aloituspaikkojen määrän pitäisi kai heijastella enemmän potentiaalisten opiskelijoiden määrää kuin Keskustan kannatuksen vahvuutta kullakin alueella?
Helsingin ja Kemin julkisesti rahoitettujen työpaikkojen vertailu on "naiivia" koska vertailun tulos on väärä.
Helsingissä teollisuus käyttää sähköä vain 1/32 siitä minkä Tornion teollisuus. Eiköhän se kerro oleellisesti ettei Helsingissä ole enää juuri teollisuutta vaan jotain tietoturvapellejä ja muita homoja. Informaatioyhteiskunta = iso lauma paskanjauhajia ja muita tyhjäntoimittajia.
Joku aiemmin mainitsi Kemijoen voimalat. Niiden tuottama sähkö on vain 5% Suomen kokonaiskulutuksesta
Kemijoen voimaloiden merkitys on aikasidonnainen. Niillä oli suuri merkitys Suomen vientiteollisuudelle entisaikaan.
Mihin kemijoen voimaloita tarvinneen vientiteolisuuden verotulot sijoitettiin? Vastaus: Pääasiassa Hesaan.
On ne lappilaiset todella rajuja työntekijöitä, kun niitä on vain noin 3,5 % koko Suomen asukkaista mutta kuitenkin elättävät loput 96,5 %. Milloin ne ehtivät ryyppäämään niin paljon ja ajelemaan moottorikelkoilla?
Kannatan läänien verotulojen tasaamisen lopettamista.
Katsotaan sitten kuinka maalla on ihanaa.
😁
Verotulojen tasausjärjestelmällä kompensoidaan mm. sitä, että valtio on esim. perustanut yliopistosairaalan vain viidelle paikkakunnalle Suomessa mutta kaikki paikkakunnat on velvoitettu tarjoamaan samat terveyspalvelut.
Eli ne paikkakunnat, joille valtion aluetukena ei ole perustettu yliopistosairaalaa, saavat valtion tukea siksi, koska joutuvat käyttämään noiden viiden paikkakunnan yliopistosairaaloiden palveluita.
Laaja-alainen, sairaalan sisältävä yliopisto tuo alueelle niin paljon talouskasvua, että valtiontukijärjestelmä ei edes riitä kattamaan sitä etulyöntiasemaa, jonka nuo yliopistosairaalapaikkakunnat ovat saaneet aluepoliittisten päätösten seurauksena.
kehitysmaa vastan teollinen maa
pohjoinen ja etelä vastakkain
vaatia pitää tasaarvoa
etelän siat eivät kaukaisista heimoista välitä
Jaa, että elättää?
Mihinkäs ne vientitulot sitten käytetään? Eivät taida tulla etelän hyväksi, ei Lapissa sentään ikiliikkujaa ole keksitty.
Tilastokeskus piti aikanaan tilastoa, jossa oli valtion tulot ja menot maakunnittain. Nyt se on jo pitkän aikaa sitten lopetettu, koska se näytti ilmeisesti monesta maakuntapoliitikosta liian ikävällä. Siinä Uusimaa oli ainoa selvästi ylijäämäinen maakunta, Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi jotakuinkin omillaan ja kaikki muut olivat merkittävä nettotuensaaja.