Olet sitten valmiina tai et, jonain päivänä kaikki päättyy. Viimeinen auringonlasku on nähty, tunnit ja minuutit kulutettu. Kaikki keräilemäsi aarteet, vaalitut ja unohdetut, saavat uuden omistajan. Kaikki menestyksesi, maineesi ja väliaikainen valtasi sirpaloituu avaruuteen. Sillä mitä omistit tai olit velkaa, ei ole enää merkitystä. Kateutesi, kaunasi, vastarintasi, turhautumisesi ja mustasukkaisuutesi häipyvät.
Kaikki toiveesi, tavoitteet, halut, suunnitelmat ja pitää tehdä -listat vanhenevat saman tien. Voitot ja tappiot menettävät merkityksensä. Syntyperälläsi tai valitsemallasi uralla ei ole enää väliä. Eikä silläkään, olitko kaunis tai älykäs. Sukupuoli, ihonväri, kansalaisuus häipyvät taustalle.
Millä sitten on väliä, miten elämäsi arvo määräytyy
Sillä on väliä, mitä annoit ja loit, ei sillä mitä ostit tai sait.
Sillä on väliä, mitä merkitsit, ei sillä miten menestyit. Sillä on väliä, mitä opetit, ei sillä mitä opit.
Sillä on väliä, miten rehellinen olit, miten sympaattinen, miten rohkea ja antelias.
Annoitko toisille rohkeutta elämään, voimia jaksamaan ja uskoa tulevaan, sillä on
väliä.
Eikä ole niin väliä, mitkä olivat taitosi. Sillä on väliä, miten otit tietosi käyttöösi. Ystäväluettelollakaan ei ole väliä. Sillä on väliä, miten paljon he menettivät ja sinua kaipaavat. Omilla muistoillasi ei ole silloin enää väliä. Merkityksellisiksi kohoavat rakkaittesi muistot sinusta. Sillä on väliä, miten kauan he sinut muistavat, kuka muistaa ja miksi.
Elämän merkitys ei synny vahingossa.
Se ei ole sattumien summa vaan valintojen tulos.
(lähde tuntematon)
Kaikki toiveesi, tavoitteet, halut, suunnitelmat ja pitää tehdä -listat vanhenevat saman tien. Voitot ja tappiot menettävät merkityksensä. Syntyperälläsi tai valitsemallasi uralla ei ole enää väliä. Eikä silläkään, olitko kaunis tai älykäs. Sukupuoli, ihonväri, kansalaisuus häipyvät taustalle.
Millä sitten on väliä, miten elämäsi arvo määräytyy
Sillä on väliä, mitä annoit ja loit, ei sillä mitä ostit tai sait.
Sillä on väliä, mitä merkitsit, ei sillä miten menestyit. Sillä on väliä, mitä opetit, ei sillä mitä opit.
Sillä on väliä, miten rehellinen olit, miten sympaattinen, miten rohkea ja antelias.
Annoitko toisille rohkeutta elämään, voimia jaksamaan ja uskoa tulevaan, sillä on
väliä.
Eikä ole niin väliä, mitkä olivat taitosi. Sillä on väliä, miten otit tietosi käyttöösi. Ystäväluettelollakaan ei ole väliä. Sillä on väliä, miten paljon he menettivät ja sinua kaipaavat. Omilla muistoillasi ei ole silloin enää väliä. Merkityksellisiksi kohoavat rakkaittesi muistot sinusta. Sillä on väliä, miten kauan he sinut muistavat, kuka muistaa ja miksi.
Elämän merkitys ei synny vahingossa.
Se ei ole sattumien summa vaan valintojen tulos.
(lähde tuntematon)
Vastaukset 17
Vanhimmat
Se on jännä juttu kuinka monet ovat kuoleman jälkeen niiiiiiin hyviä. Saatetaan olla riidoissa vuosikausia turhista asioista ja jää se tärkein elikkä yhdessäolo kokonaan. Muistetaan ja pidetään oikeesti huolta läheisistä kun ovat täällä. Ei kuoleman jälkeen tartte alkaa itse mitään pyhimystä esittämään...
Onneksi voimme elää ikuisesti. Uskomalla Jeesukseen saamme synnit anteeksi ja samalla myös saamme itsellemme iankaikkisen elämän taivaassa, maailman ihanimmassa paikassa. Tämä armoevankeliumi on tarkolla kaikille.
Maanpetturit eivät saa mitään anteeksi.
Kerropa ihan omin sanoin, Miten aiot päästä sinne paratiisiin ja mitä tehdä siellä koko ikuisuuden?
Aloituskin pelkkää sanan helinää. Mitä tällainen ylevä ihminen tuo luojan luomien, miljardien asumiskelpoisten planeettojen miljardien elävien olentojen elämään, jotka ei ehkä meistä mitään tiedä?
Me kaikki olemme osa jumalaa ja kuulumme yhteen.
Mielestäni on tyhmää pyrkiä elämään niin, että tietoisuutemme jäisi tälle planeetalle, kun todennäköisesti on planeettoja, joissa sivistys saattaa olla miljoonia vuosia maata edellä? Sinne minä pyrin, se on minun elämäni tarkoitus.
täyttä paskaa sun kirjootus (lähde : tunnettu)
Aloitus oli just niinku asia on,ainaki melkein.
Mitään emme mukaamme saa kun täältä lähemme. Mutta se minne mennään kuoleman jälkeen on tosiaanki itsestä kiinni. En voi millään uskoa että murhaajat ja raiskaajat olisivat iäisyydessä samoissa paikoissa kun kiltit ja kunnialliset ihmiset.
Niin makaa kuin petaa
Onko se synti tavoitella rikkauksia ja rahaa?
Ei suinkaan, jos "lataat" tiedostosi täyteen maallisen mammonan tavoittelua, tulet todennäköisesti sitä saamaan, et ehkä tässä elämässä. "Anokaa, niin teille annetaan."
Riippuu täysin, miten rikkautesi ja rahat hankkisit. Tilinteon hetkellä "päätietokoneella" näkyy, tämä tiedosto on täynnä rahan ahneutta, lähetetään planeetalle, joka vastaa nykyistä palloa ristiretken-, viikinki- tai merirosvouden aikaan. Rahaa on tiedossa, itsestä kiinni onko tavoiteltavaa.
Minäpä elän ikuisesti lasteni kautta.
Lastesi tiedostoista sinut luultavasti poistettaisiin viruksena.
https://www.is.fi/tv-ja-elokuvat/art-2000009428844.html
Tänään klo 21.00 tulee TVstä tätä koskeva ohjelma.
Lapualaisista puolet kykenee tuohon jo eläessään.
Saattaa hyvinkin pitää paikkansa. Lapualaiset ovat aina olleet edelläkävijöitä. 🤔
Oli vanhaa tietoa. Ei tulekaan tänään, vaan uusinta sunnuntaina klo 13.00.
Oli erittäin mielenkiintoinen, vaan ei saanut Dalai lama vielä haluamaansa vastausta.
Paljon typerämpiäkin tutkimuksia tehdään.
Elämä on jo pitkälle päättynyt joskus 50n jälkeen - joku 10v eläkkeelle, ja nuoruus jo ohi 50n kieppeillä. Pelkkä alamäki heikentymisineen edessä. Joskus tuntee olevansa nuorempi, mutta yhä harvemmin.
Eläkeellä on alle 20v elämää vielä jäljellä, mutta ei mitään nuoruuden elämää, eikä edes keski-iän enää. Valmiina sitä on ollut jo parikymmentä vuotta, ja kuolema on sitä suurempi helpotus mitä vanhempi; pääsee kehostansa eroon.
Tämä ikääntyminen on metka juttu. Elämäni olen mielestäni ollut ihana, rakastettava ja hauska ihminen.
Nyt työelämä takana, eikä unta tarvitse kuin 4-6 tuntia yössä ja on vapaata aikaa muistella mennyttä ihanaa nuoruuttaan...ja paskat.
Tahtoo muistelot päättyä lähes poikkeuksetta johonkin tekemääni typerään tekoon, sanaan tai ajatukseen.
Toki tiedän, jos ottaisin puheeksi asianomaisen kanssa, ei hänellä olisi harmainta haisua, mistä puhun, eikä olisi koskaan mieltään pahoittanut asiasta.
Nukkumaan mennessä yleensä vanhat synnit tulee mieleen kummittelemaan, mutta olen löytänyt itselle sopivan konstin.
Käyn mahdollisimman vilpittömästi läpi, mitä asiassa todella tapahtui, jäikö pysyvää haittaa, jäikö tapauksesta ongelmaa muille kuin itselle ja lopuksi, olisit sitten millainen kusipää tahansa, anna vilpittömästi itselle anteeksi.
Sitten kuvittelen mielessäni tietokoneen "tiedosto" kirjekuoren ja siirrän kaikki läpikäymäni asiat, kirjoitan osoitteeksi "...koskevat asiat" ja siirrän sisällön "roskakoriin." Tyhjän tiedostokansion lähetän päätietokoneelle.
Jos asia vielä tulee mieleen, tuumaan vaan, asia on jo käsitelty...seuraava.
En ole asiassa vielä päässyt kuin alkuun, mutta yöunet alkavat jo olla 6-7 tuntisia, niin kuin työelämänkin aikoihin.
Mieleeni on tullut, onko muistisairauksiin osasyy, että pyrkii tietoisesti unohtamaan menneet virheet, käsittelemättä niitä?
Onko menneen unohtaminen niin tehokasta, että haittaa jo nykyisyyttä?