Mitä on sen jälkeen kun elämänlanka katkeaa ?

Tein karmasta aloituksen aiemmin ja viitisen sataa vastausta. Nämä asiat kiinnostaa ihmisiä.

Anonyymi kirjoitti:

Tein karmasta aloituksen aiemmin ja viitisen sataa vastausta. Nämä asiat kiinnostaa ihmisiä.

Ihmisiä = n. kymmentä - viittätoista Suomi24-höppänää.

Anonyymi kirjoitti:

Ihmisiä = n. kymmentä - viittätoista Suomi24-höppänää.

Saatana ja helvetti-

paitsi jos uskot Jeesukseen ja olet ottanut Jumalan armon ja pelastuksen vastaan.

Anonyymi kirjoitti:

Saatana ja helvetti-

paitsi jos uskot Jeesukseen ja olet ottanut Jumalan armon ja pelastuksen vastaan.

TAIVAS TAI HELVETTI !!!!!

- tuonhan näkee jo monella youtube-videollakin kun kuolleista palanneet kertovat...

https://keskustelu.suomi24.fi/t/17738932/20-asti-harjoittama-emnoituudellaem-murhaaminen

Niin, ei ehkä tekisi samoja virheitä, mutta voisi tehdä sitten jotain muuta, kenties vielä pahempia.

Just se, kun ei muista. Siksi koko uudelleensyntymässä ei ole mitään ideaa, En todella halua elää uudelleen.

Me ollaan näyttelijöitä ja tuonpuoleisessa vuoroaan odottavat yleisöä .

Anonyymi kirjoitti:

Me ollaan näyttelijöitä ja tuonpuoleisessa vuoroaan odottavat yleisöä .

Jotka että pääsevät vuorostaan näyttelemään omaa rooliaan

Sehän ollut vain tajuttomuutta. Jeesus on ainoa, jolla on kaikki valta taivaassa ja Hän pystyy sanansa toteuttamaan ja Hän sanoi, että "Joka uskoo Minuun, elää vaikka olisi kuollut".

ateistisuus eli uskonnonvastaisuus on vamma joka estää uskomasta vaikka näkisi...?

Olen kokenut kuoleman onnettomuuden seurauksena..Filmi pyörii ja pyrii,auto on tulessa ja katolleen.Selvisin mutta olin kuin pehmo kuplassa,ei koskenut mihinkään vaikka auto pyri useita kertoja ympäri ja en ollut silloin turvavöissä.
Muistan vain oli hyvä olla ja filmi pyöri elämästäni..
Heräsin ja pelastaiduin ulos autosta,onneksi kukaan ei menehtnyt.
Ihmettelen sitä,kun tiesin olevani turvassa/kuplassa vaikka onnettemuus kävi.

Aika hyvin sanottu. Ihminen on todella multidimensionaalinen olento. Tämä minä, joka täällä tallustaa, ja paljon suurempi kokonaisuus tuolla näkymättömällä puolella. Me saamme singaaleita koko ajan tietoisuuteemme ja myös lähetämme niitä ulos. Tuo tietoisuus on eräänlainen kenttä fyysisen kehon ympärillä. Ja aivot muuntavat tuota tiedonkäsittelyä ymmärrettävään muotoon. Tämä on ihan virallisesti tutkittua tietoa ja siitä on julkaistu useita tieteellisisä kirjoja.

Jotkut muistaa jotain . Lue Shanti Devin tarina.
Minä olin tsaarin palveluksessa Venäjällä

Humpuukia! Jeesus ei opettanu mitään budhalaisia hupatuksia.

Olet seuraavassa elämässä muslimi. Viet halusi, himosi, taipumuksesi ja vakaumuksesta seuraavaan elämään muslimi siksi että kristinusko on lakkautettu sitten kun taas lihaannut tänne ilmiöiden maailmaan.

Joo ihminen on elävä sielu se sitten katoaa mikä on näkyvää ja hengellinen puoli menee sinne mistä tuli.

Nuo johtuvat aivojen häiriötilasta -

Anonyymi kirjoitti:

Nuo johtuvat aivojen häiriötilasta -

Entäpä jos sinä olet "häiriötilassa", vaikka oot valveilla.

Se on synninunta. Etkö huomaa, miten kaikki maallinen häviää käsistäsi kuin pieru saharaan.
Kannattaa saada nimensä ELÄMÄN KIRJAAN, joka ei katoa.

Anonyymi kirjoitti:

Se on synninunta. Etkö huomaa, miten kaikki maallinen häviää käsistäsi kuin pieru saharaan.
Kannattaa saada nimensä ELÄMÄN KIRJAAN, joka ei katoa.

Kirjat ovat vanhanaikaisia, nykyään se on elämän kovalevy, joka katoaa

On sulla humputukset uskontona. Jeesus sanoi omilleen, että "katsokaa ettei kukaan teitä eksytä". Hän tiesi jo kaukaa kaikenlaisten eksytyshenkien tulevan sotkemaan totuuden evankeliumia, joka on ylösnoussut Jeesus Kristus.
Hän sanoi, että " Joka uskoo minuun, elää vaikka olisi kuollut". Eikä Hän puhunu kertaakaan mistään sukupuolen vaihtumisesta.

Milloin aiot lopettaa nuo pakanamaiset luulouskomukset ja kääntyä totuuden tielle.

Anonyymi kirjoitti:

On sulla humputukset uskontona. Jeesus sanoi omilleen, että "katsokaa ettei kukaan teitä eksytä". Hän tiesi jo kaukaa kaikenlaisten eksytyshenkien tulevan sotkemaan totuuden evankeliumia, joka on ylösnoussut Jeesus Kristus.
Hän sanoi, että " Joka uskoo minuun, elää vaikka olisi kuollut". Eikä Hän puhunu kertaakaan mistään sukupuolen vaihtumisesta.

Lue lisää

Ja sinä uskot, että Jeesus on tuollaista sanonut. Eli oikeasti uskot, että raamattu on kuvannut Jeesuksen elämää, vaikka evankeliumit on todistetusti kirjoitettu 100-300 vuotta Jeesuksen jälkeen. Niistäkin evankeliumeista suurin osa jätettiin pois raamatusta ihan vain kun 400-luvulla jotkut papat pitivät kokouksen, jossa raamatun sisällöstä päätettiin

Anonyymi kirjoitti:

Ja sinä uskot, että Jeesus on tuollaista sanonut. Eli oikeasti uskot, että raamattu on kuvannut Jeesuksen elämää, vaikka evankeliumit on todistetusti kirjoitettu 100-300 vuotta Jeesuksen jälkeen. Niistäkin evankeliumeista suurin osa jätettiin pois raamatusta ihan vain kun 400-luvulla jotkut papat pitivät kokouksen, jossa raamatun sisällöstä päätettiin

Lue lisää

Pahin eksyttäjä on tuo juutalaismies itse..

Anonyymi kirjoitti:

Milloin aiot lopettaa nuo pakanamaiset luulouskomukset ja kääntyä totuuden tielle.

Ihminen myy itsensä uskonnolle.

Palkkana seurakuntavirka, hallusinaatio tai omahyväisyys.

Diili on hyvä, kun kaupat syntyy!

Joka ei ole T arja hALOINEN SIIS en🤭

Kuolema on viiden aistin kyvyttömyys havaita ulkomaailman esineitä. Kun aistien toiminta lakkaa, sielu ei kuitenkaan kuole, vaan odottaa siihen asti, kunnes aistit heräävät jälleen henkiin uudessa ruumiissa. Vain liha pelkää kuolemaa, sielulle kuolema on tilaisuus toteuttaa kuolemattomuutensa. Kuolemaa ei tarvitse pelätä, sillä kuolema on vain kyvyttömyyttä havaita ulkoista petosta aisteilla.

Anonyymi kirjoitti:

Kuolema on viiden aistin kyvyttömyys havaita ulkomaailman esineitä. Kun aistien toiminta lakkaa, sielu ei kuitenkaan kuole, vaan odottaa siihen asti, kunnes aistit heräävät jälleen henkiin uudessa ruumiissa. Vain liha pelkää kuolemaa, sielulle kuolema on tilaisuus toteuttaa kuolemattomuutensa. Kuolemaa ei tarvitse pelätä, sillä kuolema on vain kyvyttömyyttä havaita ulkoista petosta aisteilla.

Lue lisää

Kuolemaa ei tarvitse pelätä, sillä kuolema on vain kyvyttömyyttä havaita ulkoista petosta aisteilla. Vain se, joka elää lihan tyydyttämiseksi, kuolee. Kuoleman voittamiseksi riittää, että tuntee oman ikuisen luontonsa. Sinun on tuhottava omistajuuden tunne ja murrettava ulkomaailmaan liittyvät siteet. Luovu kaikesta, mikä sitoo sinut näkyvään todellisuuteen. Anna valemaailman huolehtia kehostasi. Jätä itsellesi vain äly. Sen avulla oivallat todellisen itsesi ja voitat kuolemanpelon.

Anonyymi kirjoitti:

Kuolemaa ei tarvitse pelätä, sillä kuolema on vain kyvyttömyyttä havaita ulkoista petosta aisteilla. Vain se, joka elää lihan tyydyttämiseksi, kuolee. Kuoleman voittamiseksi riittää, että tuntee oman ikuisen luontonsa. Sinun on tuhottava omistajuuden tunne ja murrettava ulkomaailmaan liittyvät siteet. Luovu kaikesta, mikä sitoo sinut näkyvään todellisuuteen. Anna valemaailman huolehtia kehostasi. Jätä itsellesi vain äly. Sen avulla oivallat todellisen itsesi ja voitat kuolemanpelon.

Lue lisää

Sielu eroaa olennaisesti hienojakoisesta kehosta siinä, että sielu on itse elävä persoonallisuus, elämän ja yksilöllisyyden lähde tai toimija, kun taas hienojakoinen keho on toimiva kuori tai ohjelma, jolla ei ole itsenäistä elämää ja joka vaikuttaa elävältä vain siksi, että sielu on sen takana.

Fyysinen keho ja hienojakoinen keho toimivat yhdessä eräänlaisena vääränä olemuksena tai koneena, jossa TODELLINEN OLEMUS – SIELU – MATKUSTAA MATKUSTAJANA.

Anonyymi kirjoitti:

Sielu eroaa olennaisesti hienojakoisesta kehosta siinä, että sielu on itse elävä persoonallisuus, elämän ja yksilöllisyyden lähde tai toimija, kun taas hienojakoinen keho on toimiva kuori tai ohjelma, jolla ei ole itsenäistä elämää ja joka vaikuttaa elävältä vain siksi, että sielu on sen takana.

Fyysinen keho ja hienojakoinen keho toimivat yhdessä eräänlaisena vääränä olemuksena tai koneena, jossa TODELLINEN OLEMUS – SIELU – MATKUSTAA MATKUSTAJANA.

Lue lisää

Menneisyyden toimiensa kautta ihminen muodostaa tietyn mentaliteetin (oleminen määrittää tietoisuuden), ja tästä nykyisestä mentaliteetista tulee tulevan toiminnan perusta (tietoisuus määrittää olemisen). Tämä on jälleensyntymisen perusta.

Anonyymi kirjoitti:

Menneisyyden toimiensa kautta ihminen muodostaa tietyn mentaliteetin (oleminen määrittää tietoisuuden), ja tästä nykyisestä mentaliteetista tulee tulevan toiminnan perusta (tietoisuus määrittää olemisen). Tämä on jälleensyntymisen perusta.

Lue lisää

KEHOSSA OLEVA SIELU EI SYNNY EIKÄ KUOLE.

Kaikki syntynyt on tuomittu kuolemaan. KOSKA SIELU EI OLE SYNTYNYT, SILLÄ EI OLE MENNEISYYTTÄ, NYKYISYYTTÄ EIKÄ TULEVAISUUTTA.
SE ON AINA OLEMASSA OLEVA JA ALKUPERÄINEN. Toisin sanoen sen syntyajankohtaa ON MAHDOTONTA määrittää.


Me emme ole kehoja, joilla "on" sielu. Olemme sieluja, joilla on keho. Sielut eivät tarvitse elääkseen kehoa. Ruumiita, joissa ei ole sielua, kutsutaan "kuolleiksi".

Sielut ovat todellisia eläviä olentoja, joilla on ainutlaatuisia henkilökohtaisia ominaisuuksia - tunteet, mieli, äly. Sielut eivät kuole, eivät vanhene, eivät koskaan lakkaa olemasta ja säilyttävät aina yksilöllisyytensä.

Anonyymi kirjoitti:

KEHOSSA OLEVA SIELU EI SYNNY EIKÄ KUOLE.

Kaikki syntynyt on tuomittu kuolemaan. KOSKA SIELU EI OLE SYNTYNYT, SILLÄ EI OLE MENNEISYYTTÄ, NYKYISYYTTÄ EIKÄ TULEVAISUUTTA.
SE ON AINA OLEMASSA OLEVA JA ALKUPERÄINEN. Toisin sanoen sen syntyajankohtaa ON MAHDOTONTA määrittää.


Me emme ole kehoja, joilla "on" sielu. Olemme sieluja, joilla on keho. Sielut eivät tarvitse elääkseen kehoa. Ruumiita, joissa ei ole sielua, kutsutaan "kuolleiksi".

Sielut ovat todellisia eläviä olentoja, joilla on ainutlaatuisia henkilökohtaisia ominaisuuksia - tunteet, mieli, äly. Sielut eivät kuole, eivät vanhene, eivät koskaan lakkaa olemasta ja säilyttävät aina yksilöllisyytensä.

Lue lisää

"Niin kuin ihminen pukeutuu uusiin vaatteisiin ja hylkää vanhat, niin sielu pukeutuu uuteen kehoon ja jättää vanhan ja hyödyttömän kehon taakseen".

On suuri harhakuvitelma samaistua aineelliseen kehoon.


https://krishna.fi/wp-content/uploads/2019/10/file.jpg

Anonyymi kirjoitti:

"Niin kuin ihminen pukeutuu uusiin vaatteisiin ja hylkää vanhat, niin sielu pukeutuu uuteen kehoon ja jättää vanhan ja hyödyttömän kehon taakseen".

On suuri harhakuvitelma samaistua aineelliseen kehoon.


https://krishna.fi/wp-content/uploads/2019/10/file.jpg

Lue lisää

https://www.youtube.com/watch?v=mSrXhFRjFXk
Reinkarnaatiosta.

Anonyymi kirjoitti:

https://www.youtube.com/watch?v=mSrXhFRjFXk
Reinkarnaatiosta.

Projisoitumalla ulkoiseen maailmaan sielun tietoisuus luo hienojakoisen kehon, psyykemme, joka toimii sielun väliaikaisena kaksoisolentona tai varjona. Tämä hienojakoinen keho varastoi aiemmat kokemuksemme, tietomme, vaikutelmamme ja rakentaa maailmankuvamme sinne.

Anonyymi kirjoitti:

Projisoitumalla ulkoiseen maailmaan sielun tietoisuus luo hienojakoisen kehon, psyykemme, joka toimii sielun väliaikaisena kaksoisolentona tai varjona. Tämä hienojakoinen keho varastoi aiemmat kokemuksemme, tietomme, vaikutelmamme ja rakentaa maailmankuvamme sinne.

Lue lisää

Aineellisen kasvatuksen ja koulutuksen myötä tämä ohut keho menettää tiedon siitä sielusta, josta se on syntynyt, ja voi jopa kieltää sielun ja Jumalan. Tällöin hienojakoinen keho toimii vanhempien ja koulun opettajien määräämän ulkoisen kehitysohjelman mukaisesti ja jättää sielun edut huomiotta. Näin ihminen ajautuu väistämättä arvomaailman kriisiin, jolloin ruumiillinen onnellisuus tuhoutuu vanhuuden ja lähestyvän kuoleman vuoksi, ja henkisellä tasolla hän jää täysin vararikkoon.

Anonyymi kirjoitti:

Aineellisen kasvatuksen ja koulutuksen myötä tämä ohut keho menettää tiedon siitä sielusta, josta se on syntynyt, ja voi jopa kieltää sielun ja Jumalan. Tällöin hienojakoinen keho toimii vanhempien ja koulun opettajien määräämän ulkoisen kehitysohjelman mukaisesti ja jättää sielun edut huomiotta. Näin ihminen ajautuu väistämättä arvomaailman kriisiin, jolloin ruumiillinen onnellisuus tuhoutuu vanhuuden ja lähestyvän kuoleman vuoksi, ja henkisellä tasolla hän jää täysin vararikkoon.

Lue lisää

Elämästä toiseen meille jäävät samskarat.
Samskarat ovat todellisuutta jokaisen ihmisen elämässä. Samskaroiden olemassaolo on yhtä luonnollista ja väistämätöntä kuin rikkaruohojen olemassaolo puutarhassa. Samskarat (kirjaimellisesti "mielen painaumat" tai "mielen vaikutelmat") ovat osa karman kiertokulkua. Tämän syklin osat ovat seuraavat: toiminta (karma) → vaikutelma (samskara) → taipumus (vasana) → mentaalinen malli (vritti) → toiminta (karma). Näin ollen karman kiertokulku on suljettu ympyrä. Toimet (karma) ovat: näkeminen, kuuleminen, makujen kokeminen, tuntoaistimusten kokeminen, hajujen aiheuttamien tuntemusten kokeminen ja ajattelu.

Samskarat ovat hienovaraisia "painaumia" (vaikutelmia), jotka jäävät mielen aineeseen (sanskritiksi "chitta"). Näin tapahtuu aina, kun suoritamme toiminnan tietoisesti. Nämä vaikutelmat eivät ole muistoja. Muistot muodostuvat vaikutelmista, aivan kuten valokuva kehittyy negatiivista. Meillä on taipumus säilyttää muistot, jotka ovat muodostuneet viimeaikaisista (suhteellisen tuoreista) vaikutelmista. Meille on kuitenkin annettu lukemattomia vaikutelmia (samskaroja), jotka ovat muodostuneet monien elämien aikana. Useimmat näistä vaikutelmista eivät enää kanna niihin liittyviä muistoja. Toisin sanoen, meihin vaikuttavat vaikutelmat (samskarat) monista elämistä, mutta emme yleensä tiedä, miten tai miksi ne vaikuttavat meihin, koska meillä ei ole muistoja teoista, jotka aiheuttivat nämä vaikutelmat.

Anonyymi kirjoitti:

Elämästä toiseen meille jäävät samskarat.
Samskarat ovat todellisuutta jokaisen ihmisen elämässä. Samskaroiden olemassaolo on yhtä luonnollista ja väistämätöntä kuin rikkaruohojen olemassaolo puutarhassa. Samskarat (kirjaimellisesti "mielen painaumat" tai "mielen vaikutelmat") ovat osa karman kiertokulkua. Tämän syklin osat ovat seuraavat: toiminta (karma) → vaikutelma (samskara) → taipumus (vasana) → mentaalinen malli (vritti) → toiminta (karma). Näin ollen karman kiertokulku on suljettu ympyrä. Toimet (karma) ovat: näkeminen, kuuleminen, makujen kokeminen, tuntoaistimusten kokeminen, hajujen aiheuttamien tuntemusten kokeminen ja ajattelu.

Samskarat ovat hienovaraisia "painaumia" (vaikutelmia), jotka jäävät mielen aineeseen (sanskritiksi "chitta"). Näin tapahtuu aina, kun suoritamme toiminnan tietoisesti. Nämä vaikutelmat eivät ole muistoja. Muistot muodostuvat vaikutelmista, aivan kuten valokuva kehittyy negatiivista. Meillä on taipumus säilyttää muistot, jotka ovat muodostuneet viimeaikaisista (suhteellisen tuoreista) vaikutelmista. Meille on kuitenkin annettu lukemattomia vaikutelmia (samskaroja), jotka ovat muodostuneet monien elämien aikana. Useimmat näistä vaikutelmista eivät enää kanna niihin liittyviä muistoja. Toisin sanoen, meihin vaikuttavat vaikutelmat (samskarat) monista elämistä, mutta emme yleensä tiedä, miten tai miksi ne vaikuttavat meihin, koska meillä ei ole muistoja teoista, jotka aiheuttivat nämä vaikutelmat.

Lue lisää

Samskaran vaikutusta kutsutaan nimellä "vasana". Vasanat ovat vaikutelmien (samskarojen) muodostamia taipumuksia tai kallistumia. Ne ovat haluja ja tunteita. Toisin kuin samskarat, vasanat (taipumukset) on helppo tunnistaa. Taipumukset (vasanat) synnyttävät mentaalisia malleja (vritti). Ajattelumme motivoituu näistä taipumuksista. Toisin sanoen ajattelemme vahvistaaksemme tunteitamme (haluja jne.). Nämä mielenmallit muokkaavat taipumuksiamme ja asenteitamme.




Lopuksi mentaaliset mallit (vritti) johtavat toimintaan. Toisin sanoen, me toimimme (karma), koska mielemme kehottaa meitä (vritti) toimimaan, koska näin saamme aikaisempien tekojen mieleen jättämistä vaikutelmista (samskara) syntyneet toiveemme (vasana) toteutumaan.

Anonyymi kirjoitti:

Samskaran vaikutusta kutsutaan nimellä "vasana". Vasanat ovat vaikutelmien (samskarojen) muodostamia taipumuksia tai kallistumia. Ne ovat haluja ja tunteita. Toisin kuin samskarat, vasanat (taipumukset) on helppo tunnistaa. Taipumukset (vasanat) synnyttävät mentaalisia malleja (vritti). Ajattelumme motivoituu näistä taipumuksista. Toisin sanoen ajattelemme vahvistaaksemme tunteitamme (haluja jne.). Nämä mielenmallit muokkaavat taipumuksiamme ja asenteitamme.




Lopuksi mentaaliset mallit (vritti) johtavat toimintaan. Toisin sanoen, me toimimme (karma), koska mielemme kehottaa meitä (vritti) toimimaan, koska näin saamme aikaisempien tekojen mieleen jättämistä vaikutelmista (samskara) syntyneet toiveemme (vasana) toteutumaan.

Lue lisää

Seuraava kehomme riippuu myös karmastamme.
Karman kiertokululla ei ole alkua. Ei ole olemassa "ensimmäistä tekoa", jonka kautta karman pyörä alkoi pyöriä, tai tämä "ensimmäinen teko" viittaa tilaan, joka on aika-avaruusjatkumon ulkopuolella.



Syntymä, jälleensyntyminen tapahtuu jo ennen kuolemaa. Miten tämä on mahdollista? Syntymä määräytyy tässä elämässä tehtyjen tekojen perusteella. Kertyneen karman on määrättävä uusi keho. Jokainen teko aiheuttaa seurauksia, ja kaikki tämä yhdessä odottaa inkarnaatiota uudessa kehossa, seuraavassa elämässä. Uusi ulkomuoto "lasketaan" kuin tietokonemalli, ja kun sielu jättää kehon, hienojakoinen keho ottaa sen mukaansa ja kuljettaa sen seuraavaan syntymään. Sielu voi päätyä minne tahansa sen tietyn elämän aikana tekemiensä toimien mukaan. Seuraukset toteutuvat seuraavassa syntymässä hienovaraisessa, ihanteellisessa muodossa.

Anonyymi kirjoitti:

Seuraava kehomme riippuu myös karmastamme.
Karman kiertokululla ei ole alkua. Ei ole olemassa "ensimmäistä tekoa", jonka kautta karman pyörä alkoi pyöriä, tai tämä "ensimmäinen teko" viittaa tilaan, joka on aika-avaruusjatkumon ulkopuolella.



Syntymä, jälleensyntyminen tapahtuu jo ennen kuolemaa. Miten tämä on mahdollista? Syntymä määräytyy tässä elämässä tehtyjen tekojen perusteella. Kertyneen karman on määrättävä uusi keho. Jokainen teko aiheuttaa seurauksia, ja kaikki tämä yhdessä odottaa inkarnaatiota uudessa kehossa, seuraavassa elämässä. Uusi ulkomuoto "lasketaan" kuin tietokonemalli, ja kun sielu jättää kehon, hienojakoinen keho ottaa sen mukaansa ja kuljettaa sen seuraavaan syntymään. Sielu voi päätyä minne tahansa sen tietyn elämän aikana tekemiensä toimien mukaan. Seuraukset toteutuvat seuraavassa syntymässä hienovaraisessa, ihanteellisessa muodossa.

Lue lisää

Eräälle tuntemalleni fyysikolle näytettiin yhdessä Egyptiläisessä luostarissa tekstejä, joita ei ole Raamatussa. Näissä teksteissä puhutaan jälleensyntymisestä.



Kristillinen kirkko oli pitkään kieltänyt antiikin kulttuurin, koska se piti kreikkalaisten filosofiaa uhkana maailmankuvalleen. Piilottamalla kreikkalaisten tekstit luostareihin kirkko ei kuitenkaan voinut pitää niitä salassa munkeilta, jotka kopioivat ja säilyttivät käsikirjoituksia. Näin antiikin ajatus vaikutti kristilliseen maailmankuvaan, sillä jokainen maailmankatsomus tarvitsee vankan perustan.

Anonyymi kirjoitti:

Eräälle tuntemalleni fyysikolle näytettiin yhdessä Egyptiläisessä luostarissa tekstejä, joita ei ole Raamatussa. Näissä teksteissä puhutaan jälleensyntymisestä.



Kristillinen kirkko oli pitkään kieltänyt antiikin kulttuurin, koska se piti kreikkalaisten filosofiaa uhkana maailmankuvalleen. Piilottamalla kreikkalaisten tekstit luostareihin kirkko ei kuitenkaan voinut pitää niitä salassa munkeilta, jotka kopioivat ja säilyttivät käsikirjoituksia. Näin antiikin ajatus vaikutti kristilliseen maailmankuvaan, sillä jokainen maailmankatsomus tarvitsee vankan perustan.

Lue lisää

Itse asiassa suuri osa itäisestä pallonpuoliskosta uskoo reinkarnaatioon, myös japanilaiset, jotka ovat tunnetusti kovin älykkäitä.

Anonyymi kirjoitti:

Itse asiassa suuri osa itäisestä pallonpuoliskosta uskoo reinkarnaatioon, myös japanilaiset, jotka ovat tunnetusti kovin älykkäitä.

On tärkeää huomata, että kysymys sielun jälleensyntymisestä on perinteisesti ollut osa itämaisia ​​uskontoja, kuten hindulaisuutta, buddhalaisuutta ja jainismia. Vaikka sielun jälleensyntymistä on käsitelty myös joissakin varhaisissa kristillisissä teksteissä ja joillakin varhaisilla kristillisillä kirjoittajilla oli siihen uskova näkemys, se ei koskaan tullut kristinuskon viralliseksi oppikysymykseksi.

Kristillisen kirkon oppiin sisältyy usko yhteen elämään, kuoleman jälkeiseen tuomioon ja joko ikuiseen autuuteen tai ikuiseen rangaistukseen. Vaikka joissakin varhaisissa kristillisissä teksteissä mainitaan ajatus sielun jälleensyntymisestä, kirkko ei koskaan hyväksynyt tätä opetusta osaksi virallista oppiaan.

On myös tärkeää huomata, että Raamatusta ei poistettu tekstejä, jotka koskevat sielun jälleensyntymistä, sillä niitä ei alun perinkään ollut Raamatussa. Raamatussa ei ole yhtenäistä opetusta sielun jälleensyntymisestä, ja niitä harvoja kohtia, joissa siihen viitataan, voidaan tulkita monin eri tavoin.

Lyhyesti sanottuna väite siitä, että kristinuskon oppi sielun jälleensyntymisestä poistettiin Raamatusta ja kiellettiin kirkon toimesta poliittisista syistä, ei ole totta. Kristinuskon opissa on perinteisesti uskottu yhteen elämään, kuolemanjälkeiseen tuomioon ja joko ikuiseen autuuteen tai ikuiseen rangaistukseen.

Anonyymi kirjoitti:

On tärkeää huomata, että kysymys sielun jälleensyntymisestä on perinteisesti ollut osa itämaisia ​​uskontoja, kuten hindulaisuutta, buddhalaisuutta ja jainismia. Vaikka sielun jälleensyntymistä on käsitelty myös joissakin varhaisissa kristillisissä teksteissä ja joillakin varhaisilla kristillisillä kirjoittajilla oli siihen uskova näkemys, se ei koskaan tullut kristinuskon viralliseksi oppikysymykseksi.

Kristillisen kirkon oppiin sisältyy usko yhteen elämään, kuoleman jälkeiseen tuomioon ja joko ikuiseen autuuteen tai ikuiseen rangaistukseen. Vaikka joissakin varhaisissa kristillisissä teksteissä mainitaan ajatus sielun jälleensyntymisestä, kirkko ei koskaan hyväksynyt tätä opetusta osaksi virallista oppiaan.

On myös tärkeää huomata, että Raamatusta ei poistettu tekstejä, jotka koskevat sielun jälleensyntymistä, sillä niitä ei alun perinkään ollut Raamatussa. Raamatussa ei ole yhtenäistä opetusta sielun jälleensyntymisestä, ja niitä harvoja kohtia, joissa siihen viitataan, voidaan tulkita monin eri tavoin.

Lyhyesti sanottuna väite siitä, että kristinuskon oppi sielun jälleensyntymisestä poistettiin Raamatusta ja kiellettiin kirkon toimesta poliittisista syistä, ei ole totta. Kristinuskon opissa on perinteisesti uskottu yhteen elämään, kuolemanjälkeiseen tuomioon ja joko ikuiseen autuuteen tai ikuiseen rangaistukseen.

Lue lisää

Kaikkiin elämänmuotoihin liittyy eriasteista vankeutta tässä aineellisessa, vankilamaisessa maailmassa. Ihmisen asuttama taso on kuitenkin erityinen. Raamatun mukaan ihminen hallitsee kaikkia muita eläviä olentoja tällä planeetalla. Sana "hallita" ei kuitenkaan tarkoita, että hänellä olisi oikeus riistää ketään tai tehdä väkivaltaa, mutta se viittaa erityiseen tehtävään.
Mitä erikoista ihmisen elämänmuodossa on? Ihmismuoto on ainoa, joka voi palvella meitä tienä ulos tästä uudestisyntymien noidankehästä. Tämä tarkoittaa, että sielu voi päästä pois tästä uudelleen syntymän ja kuoleman kehästä, kun se on ihmiskehossa.

Anonyymi kirjoitti:

Kaikkiin elämänmuotoihin liittyy eriasteista vankeutta tässä aineellisessa, vankilamaisessa maailmassa. Ihmisen asuttama taso on kuitenkin erityinen. Raamatun mukaan ihminen hallitsee kaikkia muita eläviä olentoja tällä planeetalla. Sana "hallita" ei kuitenkaan tarkoita, että hänellä olisi oikeus riistää ketään tai tehdä väkivaltaa, mutta se viittaa erityiseen tehtävään.
Mitä erikoista ihmisen elämänmuodossa on? Ihmismuoto on ainoa, joka voi palvella meitä tienä ulos tästä uudestisyntymien noidankehästä. Tämä tarkoittaa, että sielu voi päästä pois tästä uudelleen syntymän ja kuoleman kehästä, kun se on ihmiskehossa.

Lue lisää

Kehomme on kuori, joka voi saada äärettömän monenlaisia muotoja. Jos hyväksymme muuttumattomana totuutena sen, että ihmisen todellinen olemus on sielu ja keho on vain kuori tai vaate, on helppo ymmärtää, että vaihdamme kehoa siirtyessämme elämästä toiseen, kuten vaihdamme pukua sen mukaan, mitä toimintoja kulloinkin on suoritettava. Jos on mahdollista vaihtaa kehoa, se tarkoittaa, että kuolema ei ole mitään muuta kuin vaatteiden vaihtoa. Me yksinkertaisesti riisumme yhden vaatteen ja puemme toisen päälle. Energian säilymislain mukaan energiaa ei luoda eikä tuhota, se vain muuttuu muodosta toiseen. Vaikka kehomme siis muuttuu lapsuudesta nuoruuteen ja nuoruudesta vanhuuteen, jokin meissä pysyy muuttumattomana. Tuo jokin on sielu.








Sielu (élan vital) etsii onnea, halujen täyttymistä. Tässä pyrkimyksessään se ruumiillistuu erilaisiin kehoihin ja elämänmuotoihin, kunnes se syntyy ihmiskehoon. Jos tarkastelemme erilaisia elämänmuotoja, havaitsemme tietoisuuden asteittaisen kehittymisen, tunteiden ja havaintojen kehittymisen sekä vapaan tahdon ilmaisemisen. Mikä ohjaa evoluutiota? Tietoisuus. Kaikki kumpuaa tietoisuudesta. Elämän olosuhteiden ja itse kehon havaitseminen on mahdollista tietoisuuden ansiosta.

Kuun heijastuminen vesistön pinnalla auttaa meitä ymmärtämään tämän. Kun vesi aaltoilee, heijastus värähtelee ja aaltoilee aaltojen mukana. Kuu itse loistaa taivaalla tasaisesti ja liikkumattomana. Myös sielu loistaa henkisestä sijainnistaan (ajan ja avaruuden tuolla puolen), joka heijastuu aineesta vääristyneen tietoisuuden kautta ruumiillisen olemassaolon vaihtelevissa olosuhteissa. Keho on sielun harhojen biologinen ilmentymä. Kehon synnyttää itseilmaisu, joka perustuu väärään käsitykseen itsestä, hienovaraisesta karkeaan, kerros kerrokselta: ego, äly, mieli ja aistit.

Anonyymi kirjoitti:

Kehomme on kuori, joka voi saada äärettömän monenlaisia muotoja. Jos hyväksymme muuttumattomana totuutena sen, että ihmisen todellinen olemus on sielu ja keho on vain kuori tai vaate, on helppo ymmärtää, että vaihdamme kehoa siirtyessämme elämästä toiseen, kuten vaihdamme pukua sen mukaan, mitä toimintoja kulloinkin on suoritettava. Jos on mahdollista vaihtaa kehoa, se tarkoittaa, että kuolema ei ole mitään muuta kuin vaatteiden vaihtoa. Me yksinkertaisesti riisumme yhden vaatteen ja puemme toisen päälle. Energian säilymislain mukaan energiaa ei luoda eikä tuhota, se vain muuttuu muodosta toiseen. Vaikka kehomme siis muuttuu lapsuudesta nuoruuteen ja nuoruudesta vanhuuteen, jokin meissä pysyy muuttumattomana. Tuo jokin on sielu.








Sielu (élan vital) etsii onnea, halujen täyttymistä. Tässä pyrkimyksessään se ruumiillistuu erilaisiin kehoihin ja elämänmuotoihin, kunnes se syntyy ihmiskehoon. Jos tarkastelemme erilaisia elämänmuotoja, havaitsemme tietoisuuden asteittaisen kehittymisen, tunteiden ja havaintojen kehittymisen sekä vapaan tahdon ilmaisemisen. Mikä ohjaa evoluutiota? Tietoisuus. Kaikki kumpuaa tietoisuudesta. Elämän olosuhteiden ja itse kehon havaitseminen on mahdollista tietoisuuden ansiosta.

Kuun heijastuminen vesistön pinnalla auttaa meitä ymmärtämään tämän. Kun vesi aaltoilee, heijastus värähtelee ja aaltoilee aaltojen mukana. Kuu itse loistaa taivaalla tasaisesti ja liikkumattomana. Myös sielu loistaa henkisestä sijainnistaan (ajan ja avaruuden tuolla puolen), joka heijastuu aineesta vääristyneen tietoisuuden kautta ruumiillisen olemassaolon vaihtelevissa olosuhteissa. Keho on sielun harhojen biologinen ilmentymä. Kehon synnyttää itseilmaisu, joka perustuu väärään käsitykseen itsestä, hienovaraisesta karkeaan, kerros kerrokselta: ego, äly, mieli ja aistit.

Lue lisää

Sielu itsessään on hienovarainen, tietoinen tarkkailija, joka valaisee ja elävöittää tietoisuudella kehon aineellisia kuoria kokemalla ruumiillisen olemassaolon.

IHMISELÄMÄ tarjoaa optimaaliset olosuhteet VAPAAN TAHDON ilmenemiselle. Mutta tätä VAPAUTTAA VOIVAT RAJOITTAA MENNEIDEN TEKOJEN - aiemmin tehtyjen VALINTOJEN - seuraukset. Miksi meidät pakotetaan vastoin tahtoamme kokemaan jokin kokemus? Vastaus on KARMA, syyn ja seurauksen laki.

Anonyymi kirjoitti:

Sielu itsessään on hienovarainen, tietoinen tarkkailija, joka valaisee ja elävöittää tietoisuudella kehon aineellisia kuoria kokemalla ruumiillisen olemassaolon.

IHMISELÄMÄ tarjoaa optimaaliset olosuhteet VAPAAN TAHDON ilmenemiselle. Mutta tätä VAPAUTTAA VOIVAT RAJOITTAA MENNEIDEN TEKOJEN - aiemmin tehtyjen VALINTOJEN - seuraukset. Miksi meidät pakotetaan vastoin tahtoamme kokemaan jokin kokemus? Vastaus on KARMA, syyn ja seurauksen laki.

Lue lisää

Länsimaissa ihmiset samaistavat sielun ja mielen. Emme ole tästä samaa mieltä. ...sielu on mielen valtias. Mieli on vain välittäjä, jonka kautta sielu on vuorovaikutuksessa ulkomaailman kanssa. ... Aineellisessa maailmassa sielu on ulkokuoren peitossa. Keho on eräänlainen ulkovaate. Sielu on ikään kuin kääritty karkeaan ja hienojakoiseen kehoon. Nämä annetaan sielulle joksikin aikaa. Kun sielun todellinen elämä ei ilmene, vain mieli ja aistit ovat aktiivisia ja peittävät sielun molekyylisellä aineella. Ihmisen todellinen olemus on kuitenkin sielussa.


Jos aasialainen kysyy minulta, mikä Eurooppa on, minun on pakko vastata: 'Se on se osa maailmaa, jossa ihmiset ovat pakkomielteisiä sen fantastisen ajatuksen suhteen, että ihminen on luotu tyhjästä ja että häntä ei ole ollut olemassa ennen hänen nykyistä syntymäänsä'."" A. Schopenhauer

Anonyymi kirjoitti:

Länsimaissa ihmiset samaistavat sielun ja mielen. Emme ole tästä samaa mieltä. ...sielu on mielen valtias. Mieli on vain välittäjä, jonka kautta sielu on vuorovaikutuksessa ulkomaailman kanssa. ... Aineellisessa maailmassa sielu on ulkokuoren peitossa. Keho on eräänlainen ulkovaate. Sielu on ikään kuin kääritty karkeaan ja hienojakoiseen kehoon. Nämä annetaan sielulle joksikin aikaa. Kun sielun todellinen elämä ei ilmene, vain mieli ja aistit ovat aktiivisia ja peittävät sielun molekyylisellä aineella. Ihmisen todellinen olemus on kuitenkin sielussa.


Jos aasialainen kysyy minulta, mikä Eurooppa on, minun on pakko vastata: 'Se on se osa maailmaa, jossa ihmiset ovat pakkomielteisiä sen fantastisen ajatuksen suhteen, että ihminen on luotu tyhjästä ja että häntä ei ole ollut olemassa ennen hänen nykyistä syntymäänsä'."" A. Schopenhauer

Lue lisää

Jo antiikin kreikkalainen filosofi Parmenides väitti, että jos jokin on olemassa, se on aina olemassa*. Kaikki voidaan kyseenalaistaa paitsi yksi ilmeinen totuus: olen olemassa, ja siksi olen Parmenideen mukaan ollut olemassa aina enkä lakkaa olemasta tulevaisuudessa. ..
Viittaus Parmenidekseen tuskin vakuuttaa ketään enää, mutta ajatus on tarpeeksi looginen, jotta ihmiset palaavat siihen yhä uudelleen ja uudelleen. Jos on olemassa aineen säilymislaki ja energian säilymislaki, miksi ei voi olla tietoisuuden säilymislakia? Monet muinaisina aikoina löydetyistä laeista on löydetty uudelleen vasta nyt.

Anonyymi kirjoitti:

Jo antiikin kreikkalainen filosofi Parmenides väitti, että jos jokin on olemassa, se on aina olemassa*. Kaikki voidaan kyseenalaistaa paitsi yksi ilmeinen totuus: olen olemassa, ja siksi olen Parmenideen mukaan ollut olemassa aina enkä lakkaa olemasta tulevaisuudessa. ..
Viittaus Parmenidekseen tuskin vakuuttaa ketään enää, mutta ajatus on tarpeeksi looginen, jotta ihmiset palaavat siihen yhä uudelleen ja uudelleen. Jos on olemassa aineen säilymislaki ja energian säilymislaki, miksi ei voi olla tietoisuuden säilymislakia? Monet muinaisina aikoina löydetyistä laeista on löydetty uudelleen vasta nyt.

Lue lisää

VEDA-TEKSTIT ANTAVAT TIETOA KUOLEMANJÄLKEISEN ELÄMÄN, KARMAN JA JÄLLEENSYNTYMISEN TIETEESTÄ.

Toki kaikki uskonnot osoittavat, että kuoleman jälkeinen elämä on olemassa. Ne tarjoavat kuitenkin yleensä vain sen perusymmärryksen, että jos olet hyvä ja uskovainen, pääset ehkä taivaaseen. Ja jos olet pääasiassa paha, joudut helvettiin. Mutta vain vedalainen filosofia tarjoaa yksityiskohtaista tietoa siitä, miten tämä tarkalleen ottaen toimii ja miten luomme tulevaisuutemme jokaisella ajatuksella, sanalla ja teolla. Ja miten tuo tulevaisuus ei ehkä ole vain taivaallisessa maailmassa tai helvetillisellä planeetalla, vaan miten se voi olla toinen elämä, joka on samanlainen kuin se, mitä koemme nyt tällä maallisella maapallolla.





Vedalaisen perinteen filosofeille sielun olemassaolo ei tietenkään näyttänyt olevan niin vaikea todistaa. Heidän logiikkansa oli suunnilleen seuraava. Havaitsija (subjekti) on aina erillinen havainnon kohteesta. Jonkin asian olemassaolon todistamiseksi riittää, että se nähdään, toisin sanoen kohteen olemassaolo todistetaan havainnoimalla. Mutta subjekti ei voi nähdä itseään: subjektin (havainnoitsijan) olemassaolo todistetaan jo itse havainnon tosiasialla. Descartes sanoi: "Minä ajattelen, siis olen olemassa". On myös selvää, että tämän havainnoivan "minä" luonne ei ole pelkistettävissä ruumiiseen ja mieleen, koska sekä ruumiini että mieleni voivat olla havainnointini kohteena. Näin ollen tämän 'minä'-olemuksen kantajan on oltava erillään ruumiista ja mielestä.

Anonyymi kirjoitti:

VEDA-TEKSTIT ANTAVAT TIETOA KUOLEMANJÄLKEISEN ELÄMÄN, KARMAN JA JÄLLEENSYNTYMISEN TIETEESTÄ.

Toki kaikki uskonnot osoittavat, että kuoleman jälkeinen elämä on olemassa. Ne tarjoavat kuitenkin yleensä vain sen perusymmärryksen, että jos olet hyvä ja uskovainen, pääset ehkä taivaaseen. Ja jos olet pääasiassa paha, joudut helvettiin. Mutta vain vedalainen filosofia tarjoaa yksityiskohtaista tietoa siitä, miten tämä tarkalleen ottaen toimii ja miten luomme tulevaisuutemme jokaisella ajatuksella, sanalla ja teolla. Ja miten tuo tulevaisuus ei ehkä ole vain taivaallisessa maailmassa tai helvetillisellä planeetalla, vaan miten se voi olla toinen elämä, joka on samanlainen kuin se, mitä koemme nyt tällä maallisella maapallolla.





Vedalaisen perinteen filosofeille sielun olemassaolo ei tietenkään näyttänyt olevan niin vaikea todistaa. Heidän logiikkansa oli suunnilleen seuraava. Havaitsija (subjekti) on aina erillinen havainnon kohteesta. Jonkin asian olemassaolon todistamiseksi riittää, että se nähdään, toisin sanoen kohteen olemassaolo todistetaan havainnoimalla. Mutta subjekti ei voi nähdä itseään: subjektin (havainnoitsijan) olemassaolo todistetaan jo itse havainnon tosiasialla. Descartes sanoi: "Minä ajattelen, siis olen olemassa". On myös selvää, että tämän havainnoivan "minä" luonne ei ole pelkistettävissä ruumiiseen ja mieleen, koska sekä ruumiini että mieleni voivat olla havainnointini kohteena. Näin ollen tämän 'minä'-olemuksen kantajan on oltava erillään ruumiista ja mielestä.

Lue lisää

VEDALAINEN KIRJALLISUUS ON VANHIN JA TÄYDELLISIN KIRJOITUS, JOKA ON LÖYDETTY MISTÄÄN.

Maailman historiassa Veda täyttää aukon, jota mikään muulla kielellä kirjoitettu kirjallinen teos ei pysty täyttämään. Se vie meidät ajassa taaksepäin ajoille, joista meillä ei ole tietoja missään."

Rig-Veda, niin vanha ja syvällinen kuin se onkin, edustaa kuitenkin vain osaa vedalaisesta ajattelusta ja viisaudesta. Sitä laajennettiin ja selitettiin edelleen lukuisissa muissa vedalaisen kirjallisuuden osissa. Koko muinaisten vedalaisten tekstien kirjasto kattaa laajan kirjon mietiskelyä, kokemusta ja oppimista poikkeuksellisen monenlaisista aiheista.

Jotkut eivät koskaan luovu vedalaisen kirjallisuuden lukemisesta ja tutkimisesta tietäen, että heitä odottavat uudet ja korkeammat ymmärryksen tasot ja käsitykset elämän salaisuuksista.






Vedojen saatavuus on suurin etuoikeus, jonka tämä vuosisata voi vaatia itselleen verrattuna kaikkiin edellisiin vuosisatoihin.

J. Robert Oppenheimer

Anonyymi kirjoitti:

VEDALAINEN KIRJALLISUUS ON VANHIN JA TÄYDELLISIN KIRJOITUS, JOKA ON LÖYDETTY MISTÄÄN.

Maailman historiassa Veda täyttää aukon, jota mikään muulla kielellä kirjoitettu kirjallinen teos ei pysty täyttämään. Se vie meidät ajassa taaksepäin ajoille, joista meillä ei ole tietoja missään."

Rig-Veda, niin vanha ja syvällinen kuin se onkin, edustaa kuitenkin vain osaa vedalaisesta ajattelusta ja viisaudesta. Sitä laajennettiin ja selitettiin edelleen lukuisissa muissa vedalaisen kirjallisuuden osissa. Koko muinaisten vedalaisten tekstien kirjasto kattaa laajan kirjon mietiskelyä, kokemusta ja oppimista poikkeuksellisen monenlaisista aiheista.

Jotkut eivät koskaan luovu vedalaisen kirjallisuuden lukemisesta ja tutkimisesta tietäen, että heitä odottavat uudet ja korkeammat ymmärryksen tasot ja käsitykset elämän salaisuuksista.






Vedojen saatavuus on suurin etuoikeus, jonka tämä vuosisata voi vaatia itselleen verrattuna kaikkiin edellisiin vuosisatoihin.

J. Robert Oppenheimer

Lue lisää

Jo antiikin kreikkalainen filosofi Parmenides väitti, että jos jokin on olemassa, se on aina olemassa*. Kaikki voidaan kyseenalaistaa paitsi yksi ilmeinen totuus: olen olemassa, ja siksi olen Parmenideen mukaan ollut olemassa aina enkä lakkaa olemasta tulevaisuudessa. ..
Viittaus Parmenidekseen tuskin vakuuttaa ketään enää, mutta ajatus on tarpeeksi looginen, jotta ihmiset palaavat siihen yhä uudelleen ja uudelleen. Jos on olemassa aineen säilymislaki ja energian säilymislaki, miksi ei voi olla tietoisuuden säilymislakia? Monet muinaisina aikoina löydetyistä laeista on löydetty uudelleen vasta nyt. Tietoisuuden säilymisen laki on yksi niistä. ... Voimme jakaa tietoisuuden ikuisuuden käsityksiä puoltavat argumentit neljään laajaan kategoriaan: 1) näitä käsityksiä tukevat jumalallisesti ilmoitetut pyhät kirjoitukset (lähinnä Veda-perinteen kirjoitukset) ja monien aitojen pyhimysten ja mystikkojen kokemukset, jotka ovat määritelmällisesti vapaita petoksen taipumuksesta; 2) tietoisuuden ikuisuuden käsite on looginen, sopusoinnussa luontaisten käsitystemme oikeudenmukaisuudesta ja hyvyydestä kanssa, ja se mahdollistaa kokonaisvaltaisen kuvan maailmankaikkeuden olemassaolosta; 3) on olemassa valtavasti kokeellista aineistoa, joka todistaa, että
"Olemassaolo ei synny eikä ole kuoleman alainen. Kokonaisuus, jolla ei ole loppua, on liikkumaton ja yhtenäinen."

"Koska olen olemassa tässä maailmassa, voin olettaa, että tulen aina olemaan olemassa jossakin muodossa".

Onko uskomuksilla sielun ikuisuudesta käytännön arvoa? Vastaus on ilmeinen: niillä, jotka elävät sielun ikuisuuden käsityksestä käsin, on paljon paremmat mahdollisuudet elää tämä elämä arvokkaasti ja ilman pelkoa sen jatkumisesta tulevaisuudessa kuin niillä, jotka lähtevät liikkeelle elämän "kertakäyttöisyyden" todistamattomasta hypoteesista. Kaukaisen tulevaisuuden ajattelematta jättäminen on älyllistä lyhytnäköisyyttä, merkki mielen heikkoudesta. Intuitiivinen oivallus sielun ikuisuudesta on ihmiselle luontainen. Todella kaukonäköinen ihminen elää yrittämättä tukahduttaa olemisen ikuisuuden tunnetta. Viisaimmat ihmiset kautta aikojen ovat pyrkineet kehittämään tätä aistia itsessään ja löytäneet siten onnen, rohkeuden ja pelottomuuden. Sama pragmaattinen todiste pätee myös ihmiskunnan historian mittakaavassa: ikuisen sielun olemassaolon kieltäminen ja yritykset rakentaa maanpäällinen paratiisi ilman Jumalaa - länsimaisen sivilisaation noin kaksisataa vuotta sitten valistuksen aikana aloittama kokeilu - veivät koko maapallon ekologisen katastrofin partaalle. Toisin sanoen tietoisuus, joka kieltää ikuisen sielun olemassaolon, on luonteeltaan tuhoisa. Motto "Meidän jälkeemme vaikka vedenpaisumus" on vaarallinen paitsi jälkeläisillemme, jotka tuomitsemme pyytämättä aiheuttamaamme vedenpaisumukseen, myös ennen kaikkea meille itsellemme, koska "vedenpaisumus" tulee yleensä paljon nopeammin kuin ennustamme.

Anonyymi kirjoitti:

Jo antiikin kreikkalainen filosofi Parmenides väitti, että jos jokin on olemassa, se on aina olemassa*. Kaikki voidaan kyseenalaistaa paitsi yksi ilmeinen totuus: olen olemassa, ja siksi olen Parmenideen mukaan ollut olemassa aina enkä lakkaa olemasta tulevaisuudessa. ..
Viittaus Parmenidekseen tuskin vakuuttaa ketään enää, mutta ajatus on tarpeeksi looginen, jotta ihmiset palaavat siihen yhä uudelleen ja uudelleen. Jos on olemassa aineen säilymislaki ja energian säilymislaki, miksi ei voi olla tietoisuuden säilymislakia? Monet muinaisina aikoina löydetyistä laeista on löydetty uudelleen vasta nyt. Tietoisuuden säilymisen laki on yksi niistä. ... Voimme jakaa tietoisuuden ikuisuuden käsityksiä puoltavat argumentit neljään laajaan kategoriaan: 1) näitä käsityksiä tukevat jumalallisesti ilmoitetut pyhät kirjoitukset (lähinnä Veda-perinteen kirjoitukset) ja monien aitojen pyhimysten ja mystikkojen kokemukset, jotka ovat määritelmällisesti vapaita petoksen taipumuksesta; 2) tietoisuuden ikuisuuden käsite on looginen, sopusoinnussa luontaisten käsitystemme oikeudenmukaisuudesta ja hyvyydestä kanssa, ja se mahdollistaa kokonaisvaltaisen kuvan maailmankaikkeuden olemassaolosta; 3) on olemassa valtavasti kokeellista aineistoa, joka todistaa, että
"Olemassaolo ei synny eikä ole kuoleman alainen. Kokonaisuus, jolla ei ole loppua, on liikkumaton ja yhtenäinen."

"Koska olen olemassa tässä maailmassa, voin olettaa, että tulen aina olemaan olemassa jossakin muodossa".

Onko uskomuksilla sielun ikuisuudesta käytännön arvoa? Vastaus on ilmeinen: niillä, jotka elävät sielun ikuisuuden käsityksestä käsin, on paljon paremmat mahdollisuudet elää tämä elämä arvokkaasti ja ilman pelkoa sen jatkumisesta tulevaisuudessa kuin niillä, jotka lähtevät liikkeelle elämän "kertakäyttöisyyden" todistamattomasta hypoteesista. Kaukaisen tulevaisuuden ajattelematta jättäminen on älyllistä lyhytnäköisyyttä, merkki mielen heikkoudesta. Intuitiivinen oivallus sielun ikuisuudesta on ihmiselle luontainen. Todella kaukonäköinen ihminen elää yrittämättä tukahduttaa olemisen ikuisuuden tunnetta. Viisaimmat ihmiset kautta aikojen ovat pyrkineet kehittämään tätä aistia itsessään ja löytäneet siten onnen, rohkeuden ja pelottomuuden. Sama pragmaattinen todiste pätee myös ihmiskunnan historian mittakaavassa: ikuisen sielun olemassaolon kieltäminen ja yritykset rakentaa maanpäällinen paratiisi ilman Jumalaa - länsimaisen sivilisaation noin kaksisataa vuotta sitten valistuksen aikana aloittama kokeilu - veivät koko maapallon ekologisen katastrofin partaalle. Toisin sanoen tietoisuus, joka kieltää ikuisen sielun olemassaolon, on luonteeltaan tuhoisa. Motto "Meidän jälkeemme vaikka vedenpaisumus" on vaarallinen paitsi jälkeläisillemme, jotka tuomitsemme pyytämättä aiheuttamaamme vedenpaisumukseen, myös ennen kaikkea meille itsellemme, koska "vedenpaisumus" tulee yleensä paljon nopeammin kuin ennustamme.

Lue lisää

Vedalaisen perinteen filosofeille sielun olemassaolo ei tietenkään näyttänyt olevan niin vaikea todistaa. Heidän logiikkansa oli suunnilleen seuraava. Havaitsija (subjekti) on aina erillinen havainnon kohteesta. Jonkin asian olemassaolon todistamiseksi riittää, että se nähdään, toisin sanoen kohteen olemassaolo todistetaan havainnoimalla. Mutta subjekti ei voi nähdä itseään: subjektin (havainnoitsijan) olemassaolo todistetaan jo itse havainnon tosiasialla. Descartes sanoi: "Minä ajattelen, siis olen olemassa". On myös selvää, että tämän havainnoivan "minä" luonne ei ole pelkistettävissä ruumiiseen ja mieleen, koska sekä ruumiini että mieleni voivat olla havainnointini kohteena. Näin ollen tämän 'minä'-olemuksen kantajan on oltava erillään ruumiista ja mielestä.

Joku saattaa vastustaa: "Ruumiin osalta kaikki on selvää, mutta mikä estää meitä olettamasta, että mieli tarkkailee mieltä itseään?". Sanotaanko, että yksi mielen osa, jonkinlainen superohjelma, ottaa tehtäväkseen tarkkailla muita mielen osia, sen sisällä toimivia ohjelmia?"." Katsotaanpa, missä määrin mielestä erillisen sielun käsitteen käyttöönotto on sopusoinnussa Occamin kuuluisan loogisen periaatteen kanssa, joka sanoo: "Uusia yksiköitä ei pitäisi ottaa käyttöön ilman äärimmäistä tarvetta." Toisin sanoen tämän käsitteen käyttöönoton oikeellisuuden osoittamiseksi on osoitettava, että tietoisuuden kaikkia ilmenemismuotoja ei voida täysin selittää sen hypoteesin perusteella, jonka mukaan tietoisuus on yksinkertaisesti ihmisen aivojen tuote.

Vedalaisten kirjoitusten näkökulmasta sielu on tuhoutumaton tietoisuuden atomi, jolla on erityinen ominaisuus: kyky olla tietoinen olemassaolosta. Aineella itsellään ei ole tietoisuutta eikä se kykene toimimaan subjektin (tarkkailijan) roolissa. Sanskritin kielessä tätä tietoisuuden atomia kutsutaan atmaksi, joka tarkoittaa 'subjektia', 'minä', persoonallisen elementin kantajaa (verbistä am, 'liikkua', 'toimia'). Upanishadit kutsuvat sielua nimellä anu, joka tarkoittaa "atomista" tai "jakamatonta". Toinen sielun nimi on jiva, "elävä olento". Venäläinen sana elämä ja sanskritin sana jiva tulevat samasta sanskritin sanan juuresta jiv, joka tarkoittaa "elää". Toisin kuin useimmissa länsimaisissa filosofisissa ja teologisissa opetuksissa, Vedoissa todetaan, että sielu ei ole vain ihmisillä, vaan myös eläimillä, alemmat eläimet mukaan lukien. Toisin sanoen jokaisella elämän ilmenemismuodolla on hengellinen luonne, elämän taustalla oleva tuhoutumaton hengellinen alkuperä.

Anonyymi kirjoitti:

Vedalaisen perinteen filosofeille sielun olemassaolo ei tietenkään näyttänyt olevan niin vaikea todistaa. Heidän logiikkansa oli suunnilleen seuraava. Havaitsija (subjekti) on aina erillinen havainnon kohteesta. Jonkin asian olemassaolon todistamiseksi riittää, että se nähdään, toisin sanoen kohteen olemassaolo todistetaan havainnoimalla. Mutta subjekti ei voi nähdä itseään: subjektin (havainnoitsijan) olemassaolo todistetaan jo itse havainnon tosiasialla. Descartes sanoi: "Minä ajattelen, siis olen olemassa". On myös selvää, että tämän havainnoivan "minä" luonne ei ole pelkistettävissä ruumiiseen ja mieleen, koska sekä ruumiini että mieleni voivat olla havainnointini kohteena. Näin ollen tämän 'minä'-olemuksen kantajan on oltava erillään ruumiista ja mielestä.

Joku saattaa vastustaa: "Ruumiin osalta kaikki on selvää, mutta mikä estää meitä olettamasta, että mieli tarkkailee mieltä itseään?". Sanotaanko, että yksi mielen osa, jonkinlainen superohjelma, ottaa tehtäväkseen tarkkailla muita mielen osia, sen sisällä toimivia ohjelmia?"." Katsotaanpa, missä määrin mielestä erillisen sielun käsitteen käyttöönotto on sopusoinnussa Occamin kuuluisan loogisen periaatteen kanssa, joka sanoo: "Uusia yksiköitä ei pitäisi ottaa käyttöön ilman äärimmäistä tarvetta." Toisin sanoen tämän käsitteen käyttöönoton oikeellisuuden osoittamiseksi on osoitettava, että tietoisuuden kaikkia ilmenemismuotoja ei voida täysin selittää sen hypoteesin perusteella, jonka mukaan tietoisuus on yksinkertaisesti ihmisen aivojen tuote.

Vedalaisten kirjoitusten näkökulmasta sielu on tuhoutumaton tietoisuuden atomi, jolla on erityinen ominaisuus: kyky olla tietoinen olemassaolosta. Aineella itsellään ei ole tietoisuutta eikä se kykene toimimaan subjektin (tarkkailijan) roolissa. Sanskritin kielessä tätä tietoisuuden atomia kutsutaan atmaksi, joka tarkoittaa 'subjektia', 'minä', persoonallisen elementin kantajaa (verbistä am, 'liikkua', 'toimia'). Upanishadit kutsuvat sielua nimellä anu, joka tarkoittaa "atomista" tai "jakamatonta". Toinen sielun nimi on jiva, "elävä olento". Venäläinen sana elämä ja sanskritin sana jiva tulevat samasta sanskritin sanan juuresta jiv, joka tarkoittaa "elää". Toisin kuin useimmissa länsimaisissa filosofisissa ja teologisissa opetuksissa, Vedoissa todetaan, että sielu ei ole vain ihmisillä, vaan myös eläimillä, alemmat eläimet mukaan lukien. Toisin sanoen jokaisella elämän ilmenemismuodolla on hengellinen luonne, elämän taustalla oleva tuhoutumaton hengellinen alkuperä.

Lue lisää

Sielu eli jiva on siis ikuinen hengen hiukkanen, tietoisuuden atomi, jolla on rajallinen itsenäisyys ja joka on kaikkien elämän ilmenemismuotojen syy. Se eroaa kuolleesta aineesta ensinnäkin siinä, että se kykenee olemaan tietoinen olemassaolostaan ja havaitsemaan ympäröivän maailman. Juuri tämä ominaisuus - kyky havaita - erottaa elävän elottomasta.

Atma-sielulla on kolme pääominaisuutta: 1) sielu on tuhoutumaton; 2) sielu on atomaarinen; h) sielulla on tietoisuus eli kyky toimia ja nauttia suhteellisesta vapaudesta. Nämä sielun ominaisuudet ovat aksiomaattisia. Kirjoitukset väittävät niiden olevan läsnä atmassa - tai pikemminkin määrittelevät atman sellaiseksi, jolla on nämä ominaisuudet.

Anonyymi kirjoitti:

Sielu eli jiva on siis ikuinen hengen hiukkanen, tietoisuuden atomi, jolla on rajallinen itsenäisyys ja joka on kaikkien elämän ilmenemismuotojen syy. Se eroaa kuolleesta aineesta ensinnäkin siinä, että se kykenee olemaan tietoinen olemassaolostaan ja havaitsemaan ympäröivän maailman. Juuri tämä ominaisuus - kyky havaita - erottaa elävän elottomasta.

Atma-sielulla on kolme pääominaisuutta: 1) sielu on tuhoutumaton; 2) sielu on atomaarinen; h) sielulla on tietoisuus eli kyky toimia ja nauttia suhteellisesta vapaudesta. Nämä sielun ominaisuudet ovat aksiomaattisia. Kirjoitukset väittävät niiden olevan läsnä atmassa - tai pikemminkin määrittelevät atman sellaiseksi, jolla on nämä ominaisuudet.

Lue lisää

Tieteen kehitys vain vahvistaa aineen muuttuvuutta. Nykyaikainen lääketiede on havainnut, että noin seitsemässä vuodessa koko kehomme muuttuu molekyylitasolla, eli joka seitsemäs vuosi saamme täysin uuden kehon. Mutta minämme pysyy muuttumattomana. Jotkut ihmiset, jotka tunnustavat aineen vaihtelevuuden, saattavat väittää, että egomme pysyvyys varmistetaan esimerkiksi aivojen rakenteen pysyvyydellä, sillä aivoilla on rakenteellisia itsetuotantomekanismeja. Roger Penrose, yksi merkittävimmistä teoreettisista fyysikoista, joka tutkii muun muassa tietoisuuden luonnetta, sanoo tästä kirjassaan Shadows of the Mind seuraavaa:

Suuri osa kehomme ja aivomme muodostavasta aineesta uudistuu jatkuvasti - vain niiden rakenteet pysyvät muuttumattomina. Lisäksi aine itsessään näyttää olevan ohimenevää, koska se voi muuttua muodosta toiseen... Materia itsessään on siis jotakin epämääräistä ja katoavaa, joten on järkevää olettaa, että ihmisen minuuden pysyvyys saattaa liittyä enemmän mallien säilymiseen kuin varsinaisiin ainehiukkasiin.

Anonyymi kirjoitti:

Tieteen kehitys vain vahvistaa aineen muuttuvuutta. Nykyaikainen lääketiede on havainnut, että noin seitsemässä vuodessa koko kehomme muuttuu molekyylitasolla, eli joka seitsemäs vuosi saamme täysin uuden kehon. Mutta minämme pysyy muuttumattomana. Jotkut ihmiset, jotka tunnustavat aineen vaihtelevuuden, saattavat väittää, että egomme pysyvyys varmistetaan esimerkiksi aivojen rakenteen pysyvyydellä, sillä aivoilla on rakenteellisia itsetuotantomekanismeja. Roger Penrose, yksi merkittävimmistä teoreettisista fyysikoista, joka tutkii muun muassa tietoisuuden luonnetta, sanoo tästä kirjassaan Shadows of the Mind seuraavaa:

Suuri osa kehomme ja aivomme muodostavasta aineesta uudistuu jatkuvasti - vain niiden rakenteet pysyvät muuttumattomina. Lisäksi aine itsessään näyttää olevan ohimenevää, koska se voi muuttua muodosta toiseen... Materia itsessään on siis jotakin epämääräistä ja katoavaa, joten on järkevää olettaa, että ihmisen minuuden pysyvyys saattaa liittyä enemmän mallien säilymiseen kuin varsinaisiin ainehiukkasiin.

Lue lisää

Sielua verrataan toisinaan tulesta lentävään kipinään. Tietoisuuden atomaarinen luonne liittyy läheisesti sielun muuttumattomuuteen. Atomi on sanan alkuperäisessä merkityksessä hajoamaton ja siksi tuhoutumaton ja muuttumaton. Lisäksi sielun atomisuus eli paikallisuus selittää yksilöllisen tietoisuuden rajallisen ilmenemismahdollisuuden. Intiassa on filosofeja, jotka kieltävät sielujen moninaisuuden, mutta uskovat, että me kaikki olemme yhden kaikkialla läsnä olevan tietoisuuden ilmentymiä. Kokemuksesta tiedämme kuitenkin, että yksilöllinen tietoisuutemme läpäisee vain kehomme eikä ulotu muihin kehoihin. Edes äidin kohdussa oleva lapsi ei koe kaikkea sitä, mitä äiti kokee, eikä äiti tiedä tarkalleen, mitä lapsi kokee. Sielun atomimaisuus selittää siis jokaiselle elävälle olennolle ominaisen palautumattoman yksilöllisyyden: tietoinen kokemukseni on aina ainutlaatuinen ja pysyy aina vain omana kokemuksenani. Minusta ei koskaan tule sinua, eikä sinusta koskaan tule minua.

Anonyymi kirjoitti:

Sielua verrataan toisinaan tulesta lentävään kipinään. Tietoisuuden atomaarinen luonne liittyy läheisesti sielun muuttumattomuuteen. Atomi on sanan alkuperäisessä merkityksessä hajoamaton ja siksi tuhoutumaton ja muuttumaton. Lisäksi sielun atomisuus eli paikallisuus selittää yksilöllisen tietoisuuden rajallisen ilmenemismahdollisuuden. Intiassa on filosofeja, jotka kieltävät sielujen moninaisuuden, mutta uskovat, että me kaikki olemme yhden kaikkialla läsnä olevan tietoisuuden ilmentymiä. Kokemuksesta tiedämme kuitenkin, että yksilöllinen tietoisuutemme läpäisee vain kehomme eikä ulotu muihin kehoihin. Edes äidin kohdussa oleva lapsi ei koe kaikkea sitä, mitä äiti kokee, eikä äiti tiedä tarkalleen, mitä lapsi kokee. Sielun atomimaisuus selittää siis jokaiselle elävälle olennolle ominaisen palautumattoman yksilöllisyyden: tietoinen kokemukseni on aina ainutlaatuinen ja pysyy aina vain omana kokemuksenani. Minusta ei koskaan tule sinua, eikä sinusta koskaan tule minua.

Lue lisää

Tietoisuuden luonne on sekä itsestään selvä että salaperäinen. Tiedemiesten, jotka tutkivat tietoisuutta tekoälyongelman yhteydessä, on vaikea edes määritellä sitä. Jo mainitsemamme R. Penrose kirjoittaa tässä yhteydessä:

Mitä siis on tietoisuus? En tietenkään tiedä, miten tietoisuus määritellään, enkä usko, että sitä kannattaa edes yrittää löytää (koska emme ymmärrä, mitä se tarkoittaa).

Ja tämä tulee tietoisuuden alan suurimmalta asiantuntijalta! Toisin sanoen ymmärrämme paljon tässä elämässä, mutta paradoksaalisesti emme ymmärrä, mitä tarkoittaa "ymmärtää" tai esimerkiksi "tuntea, kokea". Edelleen Penrose kirjoittaa:

Olen varma, että on mahdollista löytää fysikaalisesti pätevä käsitys tietoisuudesta, mutta uskon, että mikä tahansa määritelmä osoittautuu vääräksi.

...
Miksi tietoisuuden luonnetta on niin vaikea ymmärtää? Vedet selittävät sen seuraavasti. Atman, yksilöllisen sielun, luonne on kaksitahoinen: se on sekä tietoisuuden kantaja että tietoisuus itse, toisin sanoen tietoisuus on sekä sielun ominaisuus että sielu itse. Toisin sanoen sielu on sekä havaitsija että havaitsija; se, joka kokee kokemuksen, ja itse kokemus. Ensimmäistä näkökohtaa kutsutaan attributiiviseksi tietoisuudeksi ja toista konstitutiiviseksi tietoisuudeksi. ... Ymmärtääksemme tämän voimme jälleen ottaa esimerkkinä liekin. Valo on liekin ominaisuus, mutta sama valo ei ole vain ominaisuus vaan liekin ydin. Valo liekin ominaisuutena antaa meille mahdollisuuden nähdä ympäröivän maailman, ja sama valo liekin olemuksena antaa meille mahdollisuuden nähdä itse liekki - en tarvitse toista kynttilää nähdäkseni kynttilän palavan. Sielu on liekin tavoin itsestään selvä.

Tietoisuus sielun ominaisuutena antaa meille eläville olennoille mahdollisuuden ymmärtää ja hyödyntää ympäröivää maailmaa. Ymmärtäessäni ulkoista maailmaa voin ymmärtää monia asioita, mutta ymmärtäessäni itseäni minun on ymmärrettävä, että tämä ymmärrys on minä itse. Toisin sanoen sielu paljastaa itsensä tietämisen teossa. Siksi tietoisuuden luonteen tutkimiseksi meidän on käännyttävä sisäänpäin, itseemme, mikä merkitsee samalla tietoisuuden ulkoisen, ulospäin suuntautuneen toiminnan rajoittamista. Itse asiassa kaikkina aikakausina on ollut ihmisiä, jotka ovat omistaneet elämänsä tälle: itsensä syvälliselle ymmärtämiselle ja itsensä hallitsemiselle. Veda-filosofian mukaan ihmiselämän tarkoitus on vain itsensä toteuttamisessa…. Se, missä määrin mieli on ekstrovertoitunut, määrää sielun paikan evoluution tikapuilla: mitä ekstrovertoituneempi mieli on, sitä kauempana se on luontonsa toteuttamisesta ja sitä ulkoisempia ovat sielun tavoitteet ja arvot.

Tiedemiehet yrittävät itsepintaisesti alentaa ihmistä monimutkaisen biologisen mekanismin tasolle, joka on syntynyt vahingossa evoluutioprosessin aikana. Valtavalle määrälle tosiasioita, jopa yksinkertaisimmillekin, ei kuitenkaan löydy tyydyttävää selitystä tämän paradigman puitteissa. Jopa alkeellisen itsesäilytysvaiston ilmaantumista, joka evoluutioteorian mukaan olisi pitänyt olla olemassa jo proto-ameebassa, on käytännössä mahdotonta selittää. Rehelliset tiedemiehet myöntävät, että "toistaiseksi mikään fysikaalinen, biologinen tai matemaattinen teoria ei ole päässyt lähellekään selitystä tietoisuudellemme ja sen loogiselle seuraukselle, älylle" (R. Penrose, "Shadows of the Mind"). Yrittäessään selittää tietoisuuden ilmiötä tiedemiehet ja filosofit joutuvat väittämään, että tämä ominaisuus on läsnä jo aineen atomeissa! (Näin tekee esimerkiksi australialainen fyysikko Reginald Cahill.) Toisin sanoen, mikä tahansa syvällinen pohdinta tästä kysymyksestä johtaa väistämättä siihen, että järjestelmään on pakko tuoda joitakin idealistisia elementtejä; eikö siis ole loogisempaa erottaa tietoisuus erilliseksi kategoriaksi?

Anonyymi kirjoitti:

Tietoisuuden luonne on sekä itsestään selvä että salaperäinen. Tiedemiesten, jotka tutkivat tietoisuutta tekoälyongelman yhteydessä, on vaikea edes määritellä sitä. Jo mainitsemamme R. Penrose kirjoittaa tässä yhteydessä:

Mitä siis on tietoisuus? En tietenkään tiedä, miten tietoisuus määritellään, enkä usko, että sitä kannattaa edes yrittää löytää (koska emme ymmärrä, mitä se tarkoittaa).

Ja tämä tulee tietoisuuden alan suurimmalta asiantuntijalta! Toisin sanoen ymmärrämme paljon tässä elämässä, mutta paradoksaalisesti emme ymmärrä, mitä tarkoittaa "ymmärtää" tai esimerkiksi "tuntea, kokea". Edelleen Penrose kirjoittaa:

Olen varma, että on mahdollista löytää fysikaalisesti pätevä käsitys tietoisuudesta, mutta uskon, että mikä tahansa määritelmä osoittautuu vääräksi.

...
Miksi tietoisuuden luonnetta on niin vaikea ymmärtää? Vedet selittävät sen seuraavasti. Atman, yksilöllisen sielun, luonne on kaksitahoinen: se on sekä tietoisuuden kantaja että tietoisuus itse, toisin sanoen tietoisuus on sekä sielun ominaisuus että sielu itse. Toisin sanoen sielu on sekä havaitsija että havaitsija; se, joka kokee kokemuksen, ja itse kokemus. Ensimmäistä näkökohtaa kutsutaan attributiiviseksi tietoisuudeksi ja toista konstitutiiviseksi tietoisuudeksi. ... Ymmärtääksemme tämän voimme jälleen ottaa esimerkkinä liekin. Valo on liekin ominaisuus, mutta sama valo ei ole vain ominaisuus vaan liekin ydin. Valo liekin ominaisuutena antaa meille mahdollisuuden nähdä ympäröivän maailman, ja sama valo liekin olemuksena antaa meille mahdollisuuden nähdä itse liekki - en tarvitse toista kynttilää nähdäkseni kynttilän palavan. Sielu on liekin tavoin itsestään selvä.

Tietoisuus sielun ominaisuutena antaa meille eläville olennoille mahdollisuuden ymmärtää ja hyödyntää ympäröivää maailmaa. Ymmärtäessäni ulkoista maailmaa voin ymmärtää monia asioita, mutta ymmärtäessäni itseäni minun on ymmärrettävä, että tämä ymmärrys on minä itse. Toisin sanoen sielu paljastaa itsensä tietämisen teossa. Siksi tietoisuuden luonteen tutkimiseksi meidän on käännyttävä sisäänpäin, itseemme, mikä merkitsee samalla tietoisuuden ulkoisen, ulospäin suuntautuneen toiminnan rajoittamista. Itse asiassa kaikkina aikakausina on ollut ihmisiä, jotka ovat omistaneet elämänsä tälle: itsensä syvälliselle ymmärtämiselle ja itsensä hallitsemiselle. Veda-filosofian mukaan ihmiselämän tarkoitus on vain itsensä toteuttamisessa…. Se, missä määrin mieli on ekstrovertoitunut, määrää sielun paikan evoluution tikapuilla: mitä ekstrovertoituneempi mieli on, sitä kauempana se on luontonsa toteuttamisesta ja sitä ulkoisempia ovat sielun tavoitteet ja arvot.

Tiedemiehet yrittävät itsepintaisesti alentaa ihmistä monimutkaisen biologisen mekanismin tasolle, joka on syntynyt vahingossa evoluutioprosessin aikana. Valtavalle määrälle tosiasioita, jopa yksinkertaisimmillekin, ei kuitenkaan löydy tyydyttävää selitystä tämän paradigman puitteissa. Jopa alkeellisen itsesäilytysvaiston ilmaantumista, joka evoluutioteorian mukaan olisi pitänyt olla olemassa jo proto-ameebassa, on käytännössä mahdotonta selittää. Rehelliset tiedemiehet myöntävät, että "toistaiseksi mikään fysikaalinen, biologinen tai matemaattinen teoria ei ole päässyt lähellekään selitystä tietoisuudellemme ja sen loogiselle seuraukselle, älylle" (R. Penrose, "Shadows of the Mind"). Yrittäessään selittää tietoisuuden ilmiötä tiedemiehet ja filosofit joutuvat väittämään, että tämä ominaisuus on läsnä jo aineen atomeissa! (Näin tekee esimerkiksi australialainen fyysikko Reginald Cahill.) Toisin sanoen, mikä tahansa syvällinen pohdinta tästä kysymyksestä johtaa väistämättä siihen, että järjestelmään on pakko tuoda joitakin idealistisia elementtejä; eikö siis ole loogisempaa erottaa tietoisuus erilliseksi kategoriaksi?

Lue lisää

Vedaisten käsitteiden puitteissa tietoisuuden eri havaittavissa oleville ilmenemismuodoille löytyy yksinkertainen ja luonnollinen selitys. Uskon, että kuka tahansa puolueeton henkilö on samaa mieltä siitä, että tämän käsitteen käyttöönotto ei ole millään tavalla ristiriidassa Occamin loogisen periaatteen kanssa, joka kieltää "uusien kokonaisuuksien lisäämisen" ilman mitään tarvetta. Samaan aikaan jopa Vedan näkökulmasta tietoisuuden luonne on loogisesti käsittämätön (ks. esim: "Bhagavad-gita, 2.25. Tätä sielun ominaisuutta kutsutaan sanskritiksi achintyaksi), koska sielu on tietoisesti ristiriitainen. Tavallaan tämä toteamus muistuttaa yhtä Gödelin teoreeman muotoilua: "Jos aksioomajärjestelmä on loogisesti epäjohdonmukainen, se on epätäydellinen." "Jos aksioomajärjestelmä on loogisesti epäjohdonmukainen, se on epätäydellinen. Toisin sanoen täydellisyyden laatu merkitsee loogista epäjohdonmukaisuutta. Sielu on Jumalan hiukkasena, Hänen pienenä kaltaisenaan, täydellinen ja täydellinen, ja siksi sen täytyy olla ristiriitainen.

Anonyymi kirjoitti:

Vedaisten käsitteiden puitteissa tietoisuuden eri havaittavissa oleville ilmenemismuodoille löytyy yksinkertainen ja luonnollinen selitys. Uskon, että kuka tahansa puolueeton henkilö on samaa mieltä siitä, että tämän käsitteen käyttöönotto ei ole millään tavalla ristiriidassa Occamin loogisen periaatteen kanssa, joka kieltää "uusien kokonaisuuksien lisäämisen" ilman mitään tarvetta. Samaan aikaan jopa Vedan näkökulmasta tietoisuuden luonne on loogisesti käsittämätön (ks. esim: "Bhagavad-gita, 2.25. Tätä sielun ominaisuutta kutsutaan sanskritiksi achintyaksi), koska sielu on tietoisesti ristiriitainen. Tavallaan tämä toteamus muistuttaa yhtä Gödelin teoreeman muotoilua: "Jos aksioomajärjestelmä on loogisesti epäjohdonmukainen, se on epätäydellinen." "Jos aksioomajärjestelmä on loogisesti epäjohdonmukainen, se on epätäydellinen. Toisin sanoen täydellisyyden laatu merkitsee loogista epäjohdonmukaisuutta. Sielu on Jumalan hiukkasena, Hänen pienenä kaltaisenaan, täydellinen ja täydellinen, ja siksi sen täytyy olla ristiriitainen.

Lue lisää

Sielu on elämänvoiman kipinä, joka on silmälle näkymätön. Se aktivoi kehon ja saa sen toimimaan, aivan kuten kuparijohdon läpi kulkeva sähkövirta kantaa suurta energiaa, vaikka se pysyykin näkymättömissä. Vaikka sielu on niin pieni, sillä on suuri voima hallita erilaisia ja erikokoisia aineellisia kehoja. Sielun voi havaita vain täydellinen mieli.

"...Ikuisen sielun vaikutus tuntuu kehon jokaisessa kohdassa - se ilmenee tietoisuutena. Tietoisuuden läsnäolo todistaa sielun läsnäolon kehossa. Jopa yksinkertainen ihminen ymmärtää, että keho, jossa ei ole tietoisuutta, on kuollut. Jos tietoisuus on poistunut kehosta, sitä ei voida palauttaa, vaikka kehoon laitettaisiin mitä lääkkeitä ja aineita tahansa. Näin ollen tietoisuuden lähde ei ole aineellinen ruumis, vaan ikuinen sielu...".

Anonyymi kirjoitti:

Sielu on elämänvoiman kipinä, joka on silmälle näkymätön. Se aktivoi kehon ja saa sen toimimaan, aivan kuten kuparijohdon läpi kulkeva sähkövirta kantaa suurta energiaa, vaikka se pysyykin näkymättömissä. Vaikka sielu on niin pieni, sillä on suuri voima hallita erilaisia ja erikokoisia aineellisia kehoja. Sielun voi havaita vain täydellinen mieli.

"...Ikuisen sielun vaikutus tuntuu kehon jokaisessa kohdassa - se ilmenee tietoisuutena. Tietoisuuden läsnäolo todistaa sielun läsnäolon kehossa. Jopa yksinkertainen ihminen ymmärtää, että keho, jossa ei ole tietoisuutta, on kuollut. Jos tietoisuus on poistunut kehosta, sitä ei voida palauttaa, vaikka kehoon laitettaisiin mitä lääkkeitä ja aineita tahansa. Näin ollen tietoisuuden lähde ei ole aineellinen ruumis, vaan ikuinen sielu...".

Lue lisää

Sielu on jokaisen elävän olennon sydämessä, mutta koska oppineet materialistit eivät kykene havaitsemaan sitä, jotkut heistä väittävät, ettei sielua ole olemassa. Äärettömän pieni yksilöllinen sielu sijaitsee epäilemättä elävän olennon sydämessä yhdessä Ylisielun kanssa, ja siksi sydän on kehon käyttövoiman energianlähde. Keuhkoissa hapettavat verisolut saavat energiansa sielusta. Kun sielu lähtee kehosta, verenkierto pysähtyy. Lääkärit tunnustavat verisolujen tärkeän roolin elimistössä, mutta eivät pysty osoittamaan, että sielu on tämän energian lähde. He ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että kehon energianlähde on sydän...".

Sielu sijaitsee aineellisessa ruumiissa sydämen alueella. Se täyttää kehon tietoisuudella, aivan kuten lamppu täyttää huoneen valolla. Koska lamppu on yhdessä paikassa, se valaisee koko huoneen. Samalla tavalla sielu, joka on sydämen alueella, täyttää koko kehon tietoisuudella. Sydänsiirrossa sielu ei poistu kehosta sydämen mukana, koska se on henkinen. Aivan kuten auton kuljettajalle ei tapahdu mitään, kun jäähdytin vaihdetaan, sydämen vaihtaminen ei vaikuta sieluun millään tavalla. On vielä kerran korostettava, että sielu on yksilöllinen elävä olento, kun taas väliaikainen aineellinen ruumis on vain kone, jota sielun energia liikuttaa. Kun sielu on läsnä kehossa, pidämme sitä elävänä ja houkuttelevana. Kun sielu jättää ruumiin, sanomme ihmisestä: "Hän on kuollut".
-----------------------------------------
Jokainen sielu on oma yksilö (elävä olento, henkilö, miten paremmin sen sanoa suomeksi, en tiedä?), jolla on erillinen tietoisuus eli yksilöllisyys. Jokainen meistä on ollut yksilö menneisyydessä, on yksilö nyt ja säilyttää yksilöllisyytensä tulevaisuudessa.

Anonyymi kirjoitti:

Sielu on jokaisen elävän olennon sydämessä, mutta koska oppineet materialistit eivät kykene havaitsemaan sitä, jotkut heistä väittävät, ettei sielua ole olemassa. Äärettömän pieni yksilöllinen sielu sijaitsee epäilemättä elävän olennon sydämessä yhdessä Ylisielun kanssa, ja siksi sydän on kehon käyttövoiman energianlähde. Keuhkoissa hapettavat verisolut saavat energiansa sielusta. Kun sielu lähtee kehosta, verenkierto pysähtyy. Lääkärit tunnustavat verisolujen tärkeän roolin elimistössä, mutta eivät pysty osoittamaan, että sielu on tämän energian lähde. He ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että kehon energianlähde on sydän...".

Sielu sijaitsee aineellisessa ruumiissa sydämen alueella. Se täyttää kehon tietoisuudella, aivan kuten lamppu täyttää huoneen valolla. Koska lamppu on yhdessä paikassa, se valaisee koko huoneen. Samalla tavalla sielu, joka on sydämen alueella, täyttää koko kehon tietoisuudella. Sydänsiirrossa sielu ei poistu kehosta sydämen mukana, koska se on henkinen. Aivan kuten auton kuljettajalle ei tapahdu mitään, kun jäähdytin vaihdetaan, sydämen vaihtaminen ei vaikuta sieluun millään tavalla. On vielä kerran korostettava, että sielu on yksilöllinen elävä olento, kun taas väliaikainen aineellinen ruumis on vain kone, jota sielun energia liikuttaa. Kun sielu on läsnä kehossa, pidämme sitä elävänä ja houkuttelevana. Kun sielu jättää ruumiin, sanomme ihmisestä: "Hän on kuollut".
-----------------------------------------
Jokainen sielu on oma yksilö (elävä olento, henkilö, miten paremmin sen sanoa suomeksi, en tiedä?), jolla on erillinen tietoisuus eli yksilöllisyys. Jokainen meistä on ollut yksilö menneisyydessä, on yksilö nyt ja säilyttää yksilöllisyytensä tulevaisuudessa.

Lue lisää

Sielu ei ole pelkkää energiaa tai persoonatonta valoa tai tyhjyyttä, kuten jotkut ihmiset virheellisesti luulevat. Sielu on kaunis persoonallisuus, joka kuuluu Jumalan valtakuntaan, ja sillä on henkinen keho, joka on sat-chit-ananda (sanskrit) - ikuisuus, tieto ja autuus. Kun sielu kuitenkin joutuu halun valtaan nauttia Jumalasta riippumatta, se laskeutuu välittömästi aineelliseen maailmaan, jossa se jää loukkuun aineelliseen kehoon. Miksi me kärsimme? Koska sielu, joka on sat-chit-ananda, on vangittuna aineelliseen kehoon, jonka luonto on asat-achit-nirananda, eli se on väliaikainen, tietämätön ja kärsimyksen alainen.
-------------------------------------
Sielu on käsittämätön.
Sielu on niin pieni, ettei sitä voi nähdä edes elektronimikroskoopilla. Vaikka keksittäisiinkin väline, jonka avulla voitaisiin nähdä niin pieni koko, sielua olisi silti mahdotonta havaita, sillä sielu on aineeton. Edes ajatusta, aineen hienovaraista muotoa, ei voida havaita. Määritelmän mukaan sielu on materian tuolla puolen. Se on näkymätön ja käsittämätön.

Anonyymi kirjoitti:

Sielu ei ole pelkkää energiaa tai persoonatonta valoa tai tyhjyyttä, kuten jotkut ihmiset virheellisesti luulevat. Sielu on kaunis persoonallisuus, joka kuuluu Jumalan valtakuntaan, ja sillä on henkinen keho, joka on sat-chit-ananda (sanskrit) - ikuisuus, tieto ja autuus. Kun sielu kuitenkin joutuu halun valtaan nauttia Jumalasta riippumatta, se laskeutuu välittömästi aineelliseen maailmaan, jossa se jää loukkuun aineelliseen kehoon. Miksi me kärsimme? Koska sielu, joka on sat-chit-ananda, on vangittuna aineelliseen kehoon, jonka luonto on asat-achit-nirananda, eli se on väliaikainen, tietämätön ja kärsimyksen alainen.
-------------------------------------
Sielu on käsittämätön.
Sielu on niin pieni, ettei sitä voi nähdä edes elektronimikroskoopilla. Vaikka keksittäisiinkin väline, jonka avulla voitaisiin nähdä niin pieni koko, sielua olisi silti mahdotonta havaita, sillä sielu on aineeton. Edes ajatusta, aineen hienovaraista muotoa, ei voida havaita. Määritelmän mukaan sielu on materian tuolla puolen. Se on näkymätön ja käsittämätön.

Lue lisää

Reinkarnaatio.
Voimme syntyä maailmankaikkeutemme planeettojen lisäksi myös toisten maailmankaikkeuksien planeetoille.

Anonyymi kirjoitti:

Sielu ei ole pelkkää energiaa tai persoonatonta valoa tai tyhjyyttä, kuten jotkut ihmiset virheellisesti luulevat. Sielu on kaunis persoonallisuus, joka kuuluu Jumalan valtakuntaan, ja sillä on henkinen keho, joka on sat-chit-ananda (sanskrit) - ikuisuus, tieto ja autuus. Kun sielu kuitenkin joutuu halun valtaan nauttia Jumalasta riippumatta, se laskeutuu välittömästi aineelliseen maailmaan, jossa se jää loukkuun aineelliseen kehoon. Miksi me kärsimme? Koska sielu, joka on sat-chit-ananda, on vangittuna aineelliseen kehoon, jonka luonto on asat-achit-nirananda, eli se on väliaikainen, tietämätön ja kärsimyksen alainen.
-------------------------------------
Sielu on käsittämätön.
Sielu on niin pieni, ettei sitä voi nähdä edes elektronimikroskoopilla. Vaikka keksittäisiinkin väline, jonka avulla voitaisiin nähdä niin pieni koko, sielua olisi silti mahdotonta havaita, sillä sielu on aineeton. Edes ajatusta, aineen hienovaraista muotoa, ei voida havaita. Määritelmän mukaan sielu on materian tuolla puolen. Se on näkymätön ja käsittämätön.

Lue lisää

Vedojen ennustukset eivät koske ainoastaan välitöntä tulevaisuutta. Niiden avulla voimme kuvitella, millaista elämä on tuhansien vuosien kuluttua, aina aikojen loppuun ja maailmankaikkeuden tuhoutumiseen asti. Luonnollisesti jotkut näistä ennustuksista ovat päällekkäisiä ja joskus yhteneväisiä muiden lähteiden, kuten Mayan, Nostradamuksen tai Raamatun, ennustusten kanssa. Useimmat vedalaiset profetiat ovat kuitenkin täysin ainutlaatuisia ja erilaisia kuin mikään muu. Siksi ne tarjoavat täysin erilaisen, uuden näkökulman tulevaisuuteen.
...eri pyhien kirjoitusten mukaan sama asia on ennustettu. Näin tehdessään yhden Puranan sanat auttavat usein ymmärtämään ja selventämään toisen Puranan ennustuksia. Tämä lisää ennusteiden uskottavuutta ja ilmaisuvoimaa.
Loppujen lopuksi jokainen meistä elää nyt tässä maailmassa, voi lukea tämän päivän sanomalehden tai kuunnella uutisia radiosta ja sitten verrata lukemaansa ja kuulemaansa siihen, mitä Vedat ennustivat nykymaailmasta 5000 vuotta sitten! Ja mielenkiintoista on, että 5000 vuotta sitten on nykyaikaisten tutkijoiden antama vähimmäisaika, sillä on olemassa kirjoituksia, jotka ovat yli 60 000 vuotta vanhoja ja jotka puolestaan viittaavat vielä vanhempiin.

Anonyymi kirjoitti:

Vedojen ennustukset eivät koske ainoastaan välitöntä tulevaisuutta. Niiden avulla voimme kuvitella, millaista elämä on tuhansien vuosien kuluttua, aina aikojen loppuun ja maailmankaikkeuden tuhoutumiseen asti. Luonnollisesti jotkut näistä ennustuksista ovat päällekkäisiä ja joskus yhteneväisiä muiden lähteiden, kuten Mayan, Nostradamuksen tai Raamatun, ennustusten kanssa. Useimmat vedalaiset profetiat ovat kuitenkin täysin ainutlaatuisia ja erilaisia kuin mikään muu. Siksi ne tarjoavat täysin erilaisen, uuden näkökulman tulevaisuuteen.
...eri pyhien kirjoitusten mukaan sama asia on ennustettu. Näin tehdessään yhden Puranan sanat auttavat usein ymmärtämään ja selventämään toisen Puranan ennustuksia. Tämä lisää ennusteiden uskottavuutta ja ilmaisuvoimaa.
Loppujen lopuksi jokainen meistä elää nyt tässä maailmassa, voi lukea tämän päivän sanomalehden tai kuunnella uutisia radiosta ja sitten verrata lukemaansa ja kuulemaansa siihen, mitä Vedat ennustivat nykymaailmasta 5000 vuotta sitten! Ja mielenkiintoista on, että 5000 vuotta sitten on nykyaikaisten tutkijoiden antama vähimmäisaika, sillä on olemassa kirjoituksia, jotka ovat yli 60 000 vuotta vanhoja ja jotka puolestaan viittaavat vielä vanhempiin.

Lue lisää

Vedat ovat vanhimmat pyhät kirjoitukset, jotka maapallon ihmiset tuntevat. Vedat ovat omistettu eri tiedonaloille ja ne kattavat kaikki ihmiselämän alat, ja ne kertovat myös maailmankaikkeuden rakenteesta ja jopa aloista, jotka eivät ole aineellisia: hienojakoisista maailmoista, energiakentistä, korkeampien ja alempien maailmojen planeetoista. Yhä useammat tiedemiehet yllättyvät havaitessaan kiehtovan ilmiön: se, mitä he yrittävät keksiä empiirisesti, tekemällä kokeita ja tekemällä johtopäätöksiä, on kuvattu jo kauan sitten Vedoissa. Muinaisina aikoina oli maailman sivilisaatio, jota ohjasivat Vedat. Sitä kutsuttiin vedalaiseksi sivilisaatioksi.

Anonyymi kirjoitti:

Vedat ovat vanhimmat pyhät kirjoitukset, jotka maapallon ihmiset tuntevat. Vedat ovat omistettu eri tiedonaloille ja ne kattavat kaikki ihmiselämän alat, ja ne kertovat myös maailmankaikkeuden rakenteesta ja jopa aloista, jotka eivät ole aineellisia: hienojakoisista maailmoista, energiakentistä, korkeampien ja alempien maailmojen planeetoista. Yhä useammat tiedemiehet yllättyvät havaitessaan kiehtovan ilmiön: se, mitä he yrittävät keksiä empiirisesti, tekemällä kokeita ja tekemällä johtopäätöksiä, on kuvattu jo kauan sitten Vedoissa. Muinaisina aikoina oli maailman sivilisaatio, jota ohjasivat Vedat. Sitä kutsuttiin vedalaiseksi sivilisaatioksi.

Lue lisää

Vedat sisältävät tietoa atomin rakenteesta, sikiön alkionkehityksestä, keinosiemennyksen monista tavoista, lentokoneiden rakentamisen teknologiasta, atomien aika-asteikosta ja jopa, mikä ei ole yllättävää, ihmisen kloonausprosessi on kuvattu. Nykyaikainen astrofysiikka havaitsi XXI vuosisadan vaihteessa, että kolmiulotteisen maailmamme lisäksi vieressämme on ainakin seitsemän ulottuvuutta (fyysikko P. Davis). Vedoissa sanotaan, että maailmankaikkeudessamme on 64 aika- ja avaruusulottuvuutta sekä aika-avaruustunneleita, joiden kautta voi tunkeutua rinnakkaisiin maailmoihin. Ydinenergian löytämistä pidetään 1900-luvun perintönä. Intiassa Kurukshetrassa arkeologit löysivät kuitenkin jälkiä ydinaseiden käytöstä 5000 vuotta sitten. Tärkeässä vedalaisessa teoksessa Srimad Bhagavatamissa kuvataan ydinenergian hallinnan teknologiaa sekä lasersäteiden käyttöä. Bhavishya Puranassa kuvatut vedalaiset ennustukset hämmästyttävät edelleen ihmisten mieliä, sillä ne toteutuvat sataprosenttisella tarkkuudella. ... Kvanttiteorian luojat N. Bohr ja W. Heisenberg puhuivat kvanttimekaniikan ja muinaisen intialaisen filosofian yleismaailmallisesta samankaltaisuudesta. ...Kaikki, mitä fysiikka on nyt lähestynyt, on esitetty muinaisissa intialaisissa vedalaisissa kirjoissa. VIIMEISTEN TUHANNEN VUODEN AIKANANA OLEMME LÄNSIMAISEN TIETEEN TIELLÄ PÄÄSSEET TIETOON, JOKA TUNNETTIIN IDÄSSÄ
300O VUOTTA SITTEN.
Ainutlaatuista meille on Vedoissa kuvattu tieto RINNAKKAISISTA MAAILMOISTA JA MAAN ULKOPUOLISISTA SIVILISAATIOISTA.

Anonyymi kirjoitti:

Vedat sisältävät tietoa atomin rakenteesta, sikiön alkionkehityksestä, keinosiemennyksen monista tavoista, lentokoneiden rakentamisen teknologiasta, atomien aika-asteikosta ja jopa, mikä ei ole yllättävää, ihmisen kloonausprosessi on kuvattu. Nykyaikainen astrofysiikka havaitsi XXI vuosisadan vaihteessa, että kolmiulotteisen maailmamme lisäksi vieressämme on ainakin seitsemän ulottuvuutta (fyysikko P. Davis). Vedoissa sanotaan, että maailmankaikkeudessamme on 64 aika- ja avaruusulottuvuutta sekä aika-avaruustunneleita, joiden kautta voi tunkeutua rinnakkaisiin maailmoihin. Ydinenergian löytämistä pidetään 1900-luvun perintönä. Intiassa Kurukshetrassa arkeologit löysivät kuitenkin jälkiä ydinaseiden käytöstä 5000 vuotta sitten. Tärkeässä vedalaisessa teoksessa Srimad Bhagavatamissa kuvataan ydinenergian hallinnan teknologiaa sekä lasersäteiden käyttöä. Bhavishya Puranassa kuvatut vedalaiset ennustukset hämmästyttävät edelleen ihmisten mieliä, sillä ne toteutuvat sataprosenttisella tarkkuudella. ... Kvanttiteorian luojat N. Bohr ja W. Heisenberg puhuivat kvanttimekaniikan ja muinaisen intialaisen filosofian yleismaailmallisesta samankaltaisuudesta. ...Kaikki, mitä fysiikka on nyt lähestynyt, on esitetty muinaisissa intialaisissa vedalaisissa kirjoissa. VIIMEISTEN TUHANNEN VUODEN AIKANANA OLEMME LÄNSIMAISEN TIETEEN TIELLÄ PÄÄSSEET TIETOON, JOKA TUNNETTIIN IDÄSSÄ
300O VUOTTA SITTEN.
Ainutlaatuista meille on Vedoissa kuvattu tieto RINNAKKAISISTA MAAILMOISTA JA MAAN ULKOPUOLISISTA SIVILISAATIOISTA.

Lue lisää

Miten ikuisen henkisen sielun liittäminen väliaikaiseen aineesta kudottuun elottomaan ruumiiseen on mahdollista? Miten henki yhdistyy aineeseen?

Väärä ego on ikuisen tietoisen sielun ja väliaikaisen tiedostamattoman kehon illusorinen yhdistelmä. Koska henkinen sielu haluaa laittomasti hyödyntää Jumalan luomistyötä, se sitoutuu luonnon kolmeen gunaan ja samaistuu aineellisen maailman illusoriseen olemukseen. Taistelussa nautinnoista se tulee yhä sidotummaksi, ja sen huolet vain lisääntyvät.

Anonyymi kirjoitti:

Miten ikuisen henkisen sielun liittäminen väliaikaiseen aineesta kudottuun elottomaan ruumiiseen on mahdollista? Miten henki yhdistyy aineeseen?

Väärä ego on ikuisen tietoisen sielun ja väliaikaisen tiedostamattoman kehon illusorinen yhdistelmä. Koska henkinen sielu haluaa laittomasti hyödyntää Jumalan luomistyötä, se sitoutuu luonnon kolmeen gunaan ja samaistuu aineellisen maailman illusoriseen olemukseen. Taistelussa nautinnoista se tulee yhä sidotummaksi, ja sen huolet vain lisääntyvät.

Lue lisää

Taistelussa nautinnoista se tulee yhä sidotummaksi, ja sen huolet vain lisääntyvät.

Se kykenee olemaan vuorovaikutuksessa samanaikaisesti sekä henkisen energian (chit) että aineellisen energian (achit) kanssa ja sitomaan ne yhteen. Siksi henkinen sielu joutuu kosketuksiin aineellisen ruumiin kanssa väärän egon kautta ja elävöittää sitä. Niin kauan kuin elävä olento on väärän egon vaikutuksen alaisena, hän pysyy aineellisen maailman vankina.

... Ihmisen elämänmuodossa se kuitenkin saa älyn, jonka avulla se voi ymmärtää aineellisen onnen näennäisen luonteen ja yrittää ymmärtää sen henkisen luonteen. Jos joku ei käytä tätä mahdollisuutta, hänen katsotaan viettäneen elämänsä turhaan.

Anonyymi kirjoitti:

Taistelussa nautinnoista se tulee yhä sidotummaksi, ja sen huolet vain lisääntyvät.

Se kykenee olemaan vuorovaikutuksessa samanaikaisesti sekä henkisen energian (chit) että aineellisen energian (achit) kanssa ja sitomaan ne yhteen. Siksi henkinen sielu joutuu kosketuksiin aineellisen ruumiin kanssa väärän egon kautta ja elävöittää sitä. Niin kauan kuin elävä olento on väärän egon vaikutuksen alaisena, hän pysyy aineellisen maailman vankina.

... Ihmisen elämänmuodossa se kuitenkin saa älyn, jonka avulla se voi ymmärtää aineellisen onnen näennäisen luonteen ja yrittää ymmärtää sen henkisen luonteen. Jos joku ei käytä tätä mahdollisuutta, hänen katsotaan viettäneen elämänsä turhaan.

Lue lisää

Jos joku ei käytä tätä mahdollisuutta, hänen katsotaan viettäneen elämänsä turhaan.

Miettikää siis, miten ehdollistuneen elävän olennon hienojakoiset ja karkeat kehot saadaan liikkeelle sielun egoistisen halun energiasta. Väärän egon taittamana tämä halu tunkeutuu älyyn (järkeen). Koska aineellinen mieli on yhteydessä aineellisen luonnon gunoihin - hyvyyteen, intohimoon ja tietämättömyyteen - siksi, riippuen siitä, minkä gunan vaikutuksen alaisena se on... Nämä halut tulevat sitten mieleen ja kiihottavat sitä. Mieli liittyy kognitiivisiin aisteihin ...joiden kautta se pyrkii vuorovaikutukseen aistien kohteiden kanssa tyydyttääkseen nämä halut. Kun vastaava kohde tulee näkyviin, tieto siitä tulee mieleen, jota värittävät aineellisten käsitteiden ja ideoiden jäänteet, jotka on tallennettu ja kehitetty hienojakoiseen kehoon, monien edellisten elämien aikana.

Anonyymi kirjoitti:

Jos joku ei käytä tätä mahdollisuutta, hänen katsotaan viettäneen elämänsä turhaan.

Miettikää siis, miten ehdollistuneen elävän olennon hienojakoiset ja karkeat kehot saadaan liikkeelle sielun egoistisen halun energiasta. Väärän egon taittamana tämä halu tunkeutuu älyyn (järkeen). Koska aineellinen mieli on yhteydessä aineellisen luonnon gunoihin - hyvyyteen, intohimoon ja tietämättömyyteen - siksi, riippuen siitä, minkä gunan vaikutuksen alaisena se on... Nämä halut tulevat sitten mieleen ja kiihottavat sitä. Mieli liittyy kognitiivisiin aisteihin ...joiden kautta se pyrkii vuorovaikutukseen aistien kohteiden kanssa tyydyttääkseen nämä halut. Kun vastaava kohde tulee näkyviin, tieto siitä tulee mieleen, jota värittävät aineellisten käsitteiden ja ideoiden jäänteet, jotka on tallennettu ja kehitetty hienojakoiseen kehoon, monien edellisten elämien aikana.

Lue lisää

Näin ollen elävä olento havaitsee kohteen muodostetun maailmankuvan prisman läpi ja tekee päätöksen sen perusteella. Sitten mieli laatii käytännön suunnitelman siitä, miten tästä kohteesta voi nauttia, ja lopulta elävä olento toteuttaa suunnitelman käytännössä karkean ruumiin avulla ja nauttii halutusta kohteesta.

Anonyymi kirjoitti:

Näin ollen elävä olento havaitsee kohteen muodostetun maailmankuvan prisman läpi ja tekee päätöksen sen perusteella. Sitten mieli laatii käytännön suunnitelman siitä, miten tästä kohteesta voi nauttia, ja lopulta elävä olento toteuttaa suunnitelman käytännössä karkean ruumiin avulla ja nauttii halutusta kohteesta.

Lue lisää

Hienojakoinen keho, joka seuraa sielua kuoleman ja seuraavan syntymän välillä, SISÄLTÄÄ KAIKKI ELÄVÄN OLENNON AJATUKSET JA HALUT, ja ne määräävät, millaiseen karkeaan kehoon elävä olento siirtyy tulevassa inkarnaatiossaan. Näin ollen karman lain ja Paramatman johdolla elävä olento astuu MIELENTILAANSA VASTAAVAAN KEHOON. Tätä muutosta kutsumme SYNTYMÄKSI.

Sielunvaelluksen prosessi on vaikeasti hahmotettavissa. Kuoleman hetkellä vallitsevan tietoisuuden tason mukaan sielu menee...

Anonyymi kirjoitti:

Hienojakoinen keho, joka seuraa sielua kuoleman ja seuraavan syntymän välillä, SISÄLTÄÄ KAIKKI ELÄVÄN OLENNON AJATUKSET JA HALUT, ja ne määräävät, millaiseen karkeaan kehoon elävä olento siirtyy tulevassa inkarnaatiossaan. Näin ollen karman lain ja Paramatman johdolla elävä olento astuu MIELENTILAANSA VASTAAVAAN KEHOON. Tätä muutosta kutsumme SYNTYMÄKSI.

Sielunvaelluksen prosessi on vaikeasti hahmotettavissa. Kuoleman hetkellä vallitsevan tietoisuuden tason mukaan sielu menee...

Lue lisää

Keho on sielun harhojen biologinen ilmentymä.


Sielu (élan vital - "elämän impulssi") etsii onnellisuutta, halujen täyttymistä. Tässä etsinnässä se ruumiillistuu eri kehoihin ja elämänmuotoihin, kunnes se syntyy ihmiskehossa. Jos tarkastelemme elämänmuotojen moninaisuutta, huomaamme tietoisuuden asteittaisen kehittymisen, tunteiden ja havaintojen kehittymisen sekä vapaan tahdon ilmaisemisen. Mikä ajaa evoluutiota? Tietoisuus. Kaikki kumpuaa tietoisuudesta. Elämän olosuhteiden ja itse kehon havaitseminen on mahdollista tietoisuuden ansiosta.

Kuun heijastuminen vesistön pinnasta auttaa meitä ymmärtämään tämän. Kun vesi aaltoilee, heijastus värähtelee ja heiluu aaltojen mukana. Kuu itse loistaa taivaalla vakaasti ja liikkumattomana. Myös sielu loistaa hengellisestä sijainnistaan (ajan ja avaruuden tuolla puolen), joka heijastuu aineen vääristämän tietoisuuden kautta ruumiillisen olemassaolon vaihtelevissa olosuhteissa. Ruumis on sielun harhojen biologinen ilmentymä. Kehon synnyttää itseilmaisu, joka perustuu väärään käsitykseen itsestä, hienovaraisesta karkeaan, kerros kerrokselta: ego, mieli, mieli ja aistit. Sielu itsessään on hienovarainen, tietoinen tarkkailija, joka valaisee ja elävöittää tietoisuudella ruumiin aineellisia kuoria kokemalla ruumiillisen olemassaolon.

Ihmiselämä tarjoaa optimaaliset olosuhteet vapaan tahdon ilmenemiselle. Tätä vapautta voivat kuitenkin rajoittaa aiempien tekojen - aiemmin tehtyjen valintojen - seuraukset. Miksi meidät pakotetaan vastoin tahtoamme kokemaan jotain? Vastaus on karma, syyn ja seurauksen laki.






Karma.
Menneisyyden tekoja verrataan siemeniin, joista osa on lepotilassa, osa on juuri puhjennut, osa itää ja osa kantaa hedelmää. Näin tehdessämme käytämme vapaata tahtoamme uusiin tekoihin ja luomme tulevia karmallisia seurauksia. Kaikki on uskomattoman monimutkaista. Eikä se, että emme useinkaan pysty yhdistämään seurauksia tässä elämässä tekemiimme tekoihin, ole yllättävää - karmalliset yhteydet eivät rajoitu vain yhteen elämään.

Anonyymi kirjoitti:

Keho on sielun harhojen biologinen ilmentymä.


Sielu (élan vital - "elämän impulssi") etsii onnellisuutta, halujen täyttymistä. Tässä etsinnässä se ruumiillistuu eri kehoihin ja elämänmuotoihin, kunnes se syntyy ihmiskehossa. Jos tarkastelemme elämänmuotojen moninaisuutta, huomaamme tietoisuuden asteittaisen kehittymisen, tunteiden ja havaintojen kehittymisen sekä vapaan tahdon ilmaisemisen. Mikä ajaa evoluutiota? Tietoisuus. Kaikki kumpuaa tietoisuudesta. Elämän olosuhteiden ja itse kehon havaitseminen on mahdollista tietoisuuden ansiosta.

Kuun heijastuminen vesistön pinnasta auttaa meitä ymmärtämään tämän. Kun vesi aaltoilee, heijastus värähtelee ja heiluu aaltojen mukana. Kuu itse loistaa taivaalla vakaasti ja liikkumattomana. Myös sielu loistaa hengellisestä sijainnistaan (ajan ja avaruuden tuolla puolen), joka heijastuu aineen vääristämän tietoisuuden kautta ruumiillisen olemassaolon vaihtelevissa olosuhteissa. Ruumis on sielun harhojen biologinen ilmentymä. Kehon synnyttää itseilmaisu, joka perustuu väärään käsitykseen itsestä, hienovaraisesta karkeaan, kerros kerrokselta: ego, mieli, mieli ja aistit. Sielu itsessään on hienovarainen, tietoinen tarkkailija, joka valaisee ja elävöittää tietoisuudella ruumiin aineellisia kuoria kokemalla ruumiillisen olemassaolon.

Ihmiselämä tarjoaa optimaaliset olosuhteet vapaan tahdon ilmenemiselle. Tätä vapautta voivat kuitenkin rajoittaa aiempien tekojen - aiemmin tehtyjen valintojen - seuraukset. Miksi meidät pakotetaan vastoin tahtoamme kokemaan jotain? Vastaus on karma, syyn ja seurauksen laki.






Karma.
Menneisyyden tekoja verrataan siemeniin, joista osa on lepotilassa, osa on juuri puhjennut, osa itää ja osa kantaa hedelmää. Näin tehdessämme käytämme vapaata tahtoamme uusiin tekoihin ja luomme tulevia karmallisia seurauksia. Kaikki on uskomattoman monimutkaista. Eikä se, että emme useinkaan pysty yhdistämään seurauksia tässä elämässä tekemiimme tekoihin, ole yllättävää - karmalliset yhteydet eivät rajoitu vain yhteen elämään.

Lue lisää

Projisoitumalla ulkoiseen maailmaan sielun tietoisuus luo hienojakoisen kehon, psyykemme, joka toimii sielun väliaikaisena kaksoisolentona tai varjona. Tämä hienojakoinen keho varastoi aiemmat kokemuksemme, tietomme, vaikutelmamme ja rakentaa maailmankuvamme sinne. Aineellisen kasvatuksen ja koulutuksen myötä tämä ohut keho menettää tiedon siitä sielusta, josta se on syntynyt, ja voi jopa kieltää sielun ja Jumalan. Tällöin hienojakoinen keho toimii vanhempien ja koulun opettajien määräämän ulkoisen kehitysohjelman mukaisesti ja jättää sielun edut huomiotta. Näin ihminen ajautuu väistämättä arvomaailman kriisiin, jolloin ruumiillinen onnellisuus tuhoutuu vanhuuden ja lähestyvän kuoleman vuoksi, ja henkisellä tasolla hän jää täysin vararikkoon.

Anonyymi kirjoitti:

Projisoitumalla ulkoiseen maailmaan sielun tietoisuus luo hienojakoisen kehon, psyykemme, joka toimii sielun väliaikaisena kaksoisolentona tai varjona. Tämä hienojakoinen keho varastoi aiemmat kokemuksemme, tietomme, vaikutelmamme ja rakentaa maailmankuvamme sinne. Aineellisen kasvatuksen ja koulutuksen myötä tämä ohut keho menettää tiedon siitä sielusta, josta se on syntynyt, ja voi jopa kieltää sielun ja Jumalan. Tällöin hienojakoinen keho toimii vanhempien ja koulun opettajien määräämän ulkoisen kehitysohjelman mukaisesti ja jättää sielun edut huomiotta. Näin ihminen ajautuu väistämättä arvomaailman kriisiin, jolloin ruumiillinen onnellisuus tuhoutuu vanhuuden ja lähestyvän kuoleman vuoksi, ja henkisellä tasolla hän jää täysin vararikkoon.

Lue lisää

Mutta intuitiivisesti jokainen ymmärtää, että tässä kehossa on jotain tuhoutumatonta. Kun joku kuolee, sukulaiset huudahtavat: "Kenelle jätit meidät!". Vaikka ruumis makaa heidän edessään. Jos persoonallisuus on ruumis, kukaan ei ole hylännyt ketään. Mutta jokainen ymmärtää, että vaikka kaikki kehon osat ovat paikallaan, tärkein asia on jäljellä - tietoisuus. Sielun ikuinen luonne pitää katoavan ruumiin koskemattomana, ja kun tämä ikuinen hiukkanen poistuu ruumiista, se alkaa nopeasti hajota. Jopa paatuneet materialistit tunnustavat epäsuorasti sielun olemassaolon, kun he toteavat, että kuoleman jälkeen on yhdeksän ja neljäkymmentä päivää. Mitä he juhlivat, jos ruumis on jo mätänemässä maassa? On selvää, että tämä perinne liittyy sielun kuolemanjälkeiseen olemassaoloon. Kaikilla maailman kansoilla on käsitys, että kuoleman hetkellä "jokin" irtoaa ruumiista ja menee jonnekin. Energian säilymislain mukaan sen on jatkettava olemassaoloaan muodossa tai toisessa. Tämä on jälleensyntymisen perusta.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta intuitiivisesti jokainen ymmärtää, että tässä kehossa on jotain tuhoutumatonta. Kun joku kuolee, sukulaiset huudahtavat: "Kenelle jätit meidät!". Vaikka ruumis makaa heidän edessään. Jos persoonallisuus on ruumis, kukaan ei ole hylännyt ketään. Mutta jokainen ymmärtää, että vaikka kaikki kehon osat ovat paikallaan, tärkein asia on jäljellä - tietoisuus. Sielun ikuinen luonne pitää katoavan ruumiin koskemattomana, ja kun tämä ikuinen hiukkanen poistuu ruumiista, se alkaa nopeasti hajota. Jopa paatuneet materialistit tunnustavat epäsuorasti sielun olemassaolon, kun he toteavat, että kuoleman jälkeen on yhdeksän ja neljäkymmentä päivää. Mitä he juhlivat, jos ruumis on jo mätänemässä maassa? On selvää, että tämä perinne liittyy sielun kuolemanjälkeiseen olemassaoloon. Kaikilla maailman kansoilla on käsitys, että kuoleman hetkellä "jokin" irtoaa ruumiista ja menee jonnekin. Energian säilymislain mukaan sen on jatkettava olemassaoloaan muodossa tai toisessa. Tämä on jälleensyntymisen perusta.

Lue lisää

Ihminen on fyysisen kehon , hienojakoisen kehon tai psyyken tai yksilöllisen tietoisuuden tai sielun yhdistelmä, tai kuten me määrittelemme sen tieteellisellä termillä spiriton. Ja tässä ruumiissa on myös ylitietoisuus, joka on sellaisten yliluonnollisten ilmiöiden lähde kuin ennakoinnin lahja, intuitio jne. Tänään puhumme yksityiskohtaisemmin siitä, mitä hienojakoinen keho on, koska on hyvin tärkeää ymmärtää erot, nähdä ero sielun ja hienojakoisen kehon välillä. Valitettavasti ihmiset sekoittavat usein nämä käsitteet. Esimerkiksi kun he sanovat "sieluun sattuu", tai "sielu on tuskissaan"... he tarkoittavat sisäistä minäänsä. Mutta se ei ole sielu. Näyttää siltä, että psykologian on tarkoitus tutkia sielua - psykologia on käännetty "sielun tietämykseksi" - mutta sanan kirjaimellisessa merkityksessä se ei tutki sielua vaan hienojakoista kehoa, psyykeä. Hienoainekehon henkisen ja materialistisen käsityksen välillä on tietenkin perustavanlaatuinen ero.

Anonyymi kirjoitti:

Ihminen on fyysisen kehon , hienojakoisen kehon tai psyyken tai yksilöllisen tietoisuuden tai sielun yhdistelmä, tai kuten me määrittelemme sen tieteellisellä termillä spiriton. Ja tässä ruumiissa on myös ylitietoisuus, joka on sellaisten yliluonnollisten ilmiöiden lähde kuin ennakoinnin lahja, intuitio jne. Tänään puhumme yksityiskohtaisemmin siitä, mitä hienojakoinen keho on, koska on hyvin tärkeää ymmärtää erot, nähdä ero sielun ja hienojakoisen kehon välillä. Valitettavasti ihmiset sekoittavat usein nämä käsitteet. Esimerkiksi kun he sanovat "sieluun sattuu", tai "sielu on tuskissaan"... he tarkoittavat sisäistä minäänsä. Mutta se ei ole sielu. Näyttää siltä, että psykologian on tarkoitus tutkia sielua - psykologia on käännetty "sielun tietämykseksi" - mutta sanan kirjaimellisessa merkityksessä se ei tutki sielua vaan hienojakoista kehoa, psyykeä. Hienoainekehon henkisen ja materialistisen käsityksen välillä on tietenkin perustavanlaatuinen ero.

Lue lisää

Jos henkilöllä on esimerkiksi jonkinlainen mielenterveyshäiriö, he suosittelevat esimerkiksi kemiallisia valmisteita tai injektioita, jotka joko stimuloivat häntä, jos hän on hyvin estynyt, tai päinvastoin rauhoittavat häntä, jos hän on liian innostunut. Tämä on meidän käsityksemme psyykestä, että se on aineellisen ruumiin tuote. Niinpä vaikutus siihen, psyykeen, tulee myös aineellisten asioiden kautta. Hengelliset lähteet, samat Vedet, joihin luotamme, kertovat meille jotain muuta: hienojakoinen keho ei ole aivojen tuote vaan sielun varjo. Se on tämän henkisen hiukkasen varjo, kun sielu heijastaa tietoisuutensa aineeseen. Tämä sielun tietoisuus on siis hieman, aineen saastuttama tai täynnä aineellisia ideoita, haluja, käsityksiä, tämä on hienojakoinen keho. Hienojakoinen keho ei tule fyysisestä elimestä, ei aivoista, vaan sielusta; se on juuri päinvastainen ajatus. Ja siksi vaikutus hienojakoiseen psyykeemme, hienojakoiseen kehoon, tulee luonnollisesti toiselta puolelta. Se ei tapahdu joidenkin fyysisten komponenttien tai kemiallisten elementtien kautta, vaan itse sieluun kohdistuvan vaikutuksen kautta: henkisen tiedon ja henkisen harjoituksen kautta tietoisuudessa, rakenteen syvyydessä, tapahtuu tiettyjä korjauksia. Ja sen seurauksena tämän psyyken alueella tapahtuu pintatasolla myönteisiä muutoksia.

Anonyymi kirjoitti:

Jos henkilöllä on esimerkiksi jonkinlainen mielenterveyshäiriö, he suosittelevat esimerkiksi kemiallisia valmisteita tai injektioita, jotka joko stimuloivat häntä, jos hän on hyvin estynyt, tai päinvastoin rauhoittavat häntä, jos hän on liian innostunut. Tämä on meidän käsityksemme psyykestä, että se on aineellisen ruumiin tuote. Niinpä vaikutus siihen, psyykeen, tulee myös aineellisten asioiden kautta. Hengelliset lähteet, samat Vedet, joihin luotamme, kertovat meille jotain muuta: hienojakoinen keho ei ole aivojen tuote vaan sielun varjo. Se on tämän henkisen hiukkasen varjo, kun sielu heijastaa tietoisuutensa aineeseen. Tämä sielun tietoisuus on siis hieman, aineen saastuttama tai täynnä aineellisia ideoita, haluja, käsityksiä, tämä on hienojakoinen keho. Hienojakoinen keho ei tule fyysisestä elimestä, ei aivoista, vaan sielusta; se on juuri päinvastainen ajatus. Ja siksi vaikutus hienojakoiseen psyykeemme, hienojakoiseen kehoon, tulee luonnollisesti toiselta puolelta. Se ei tapahdu joidenkin fyysisten komponenttien tai kemiallisten elementtien kautta, vaan itse sieluun kohdistuvan vaikutuksen kautta: henkisen tiedon ja henkisen harjoituksen kautta tietoisuudessa, rakenteen syvyydessä, tapahtuu tiettyjä korjauksia. Ja sen seurauksena tämän psyyken alueella tapahtuu pintatasolla myönteisiä muutoksia.

Lue lisää

Sielu jättää fyysisen ruumiin kuoleman hetkellä. Ja sielu on hienojakoisen kehon sisällä. Vaikka todellisuudessa kaikki on paljon monimutkaisempaa. Siksi taipumukset, mieltymykset jne. siirtyvät myös toiseen fyysiseen kehoon, koska ne ovat hienojakoisessa kehossa.

Anonyymi kirjoitti:

Sielu jättää fyysisen ruumiin kuoleman hetkellä. Ja sielu on hienojakoisen kehon sisällä. Vaikka todellisuudessa kaikki on paljon monimutkaisempaa. Siksi taipumukset, mieltymykset jne. siirtyvät myös toiseen fyysiseen kehoon, koska ne ovat hienojakoisessa kehossa.

Lue lisää

Miten kaikki alkoi, mistä olemme tulleet ja miksi olemme niin surkeassa tilanteessa.


Paikkaa, jossa joen vesi ja maa kohtaavat, kutsutaan tataksi. Tata on paikka, jossa vesi kohtaa maan. Se on kuin ohuin lanka, joka kulkee maan ja veden rajalla. Tata on kuin ohuin viiva, niin ohut, että silmä ei pysty edes erottamaan sitä, vaikka haluaisi. Tässä esimerkissä henkimaailmaa verrataan veteen ja aineellista maailmaa maahan. Niitä erottava ohut viiva on nimeltään tata. Ohuin raja näiden kahden maailman välillä on yksittäisten sielujen asuinpaikka. Yksittäiset sielut ovat kuin pieniä atomikokoisia auringonvalohiukkasia. Pikkuruisina hiukkasina sielut näkevät sekä henkisen että aineellisen maailman. Jumalan henkinen energia, Chit-Shakti, on todella rajaton, ja Hänen aineellisella energialla, Maya-Shaktilla, on myös huomattava ulottuvuus. Yksilölliset sielut kumpuavat tatastha-shaktista, Jumalan rajaenergiasta. Siksi sielut ovat aineen ja hengen välisessä rajapaikassa (tatastha).

Koska sielu on näiden kahden maailman välissä, se tarkastelee niitä. Luonteensa mukaisesti sielut ovat jommankumman edellä mainitun energian vallassa, aivan kuten rannan (tata) sijainti voi muuttua. Se, mikä kerran oli kuivaa maata, voi myöhemmin joutua veden alle, ja se, mikä kerran oli veden alla, voi taas muuttua kuivaksi maaksi. Kääntämällä katseensa Jumalaan, sielu asettaa itsensä Jumalan henkisen energian suojelukseen. Mutta JOS SE kääntää katseensa pois Jumalasta ja katsoo innokkaasti AINEELLISEEN ENERGIAAN (MAYA ), se joutuu välittömästi ovelan mayan ansaan (jota kristinuskossa sanotaan saatanaksi).
_____________________________________________________________________________________________




Vedojen ennustukset eivät koske ainoastaan välitöntä tulevaisuutta. Niiden avulla voimme kuvitella, millaista elämä on tuhansien vuosien kuluttua, aina aikojen loppuun ja maailmankaikkeuden tuhoutumiseen asti. Luonnollisesti jotkut näistä ennustuksista ovat päällekkäisiä ja joskus yhteneväisiä muiden lähteiden, kuten Mayan, Nostradamuksen tai Raamatun, ennustusten kanssa. Useimmat vedalaiset profetiat ovat kuitenkin täysin ainutlaatuisia ja erilaisia kuin mikään muu. Siksi ne tarjoavat täysin erilaisen, uuden näkökulman tulevaisuuteen.

Anonyymi kirjoitti:

Miten kaikki alkoi, mistä olemme tulleet ja miksi olemme niin surkeassa tilanteessa.


Paikkaa, jossa joen vesi ja maa kohtaavat, kutsutaan tataksi. Tata on paikka, jossa vesi kohtaa maan. Se on kuin ohuin lanka, joka kulkee maan ja veden rajalla. Tata on kuin ohuin viiva, niin ohut, että silmä ei pysty edes erottamaan sitä, vaikka haluaisi. Tässä esimerkissä henkimaailmaa verrataan veteen ja aineellista maailmaa maahan. Niitä erottava ohut viiva on nimeltään tata. Ohuin raja näiden kahden maailman välillä on yksittäisten sielujen asuinpaikka. Yksittäiset sielut ovat kuin pieniä atomikokoisia auringonvalohiukkasia. Pikkuruisina hiukkasina sielut näkevät sekä henkisen että aineellisen maailman. Jumalan henkinen energia, Chit-Shakti, on todella rajaton, ja Hänen aineellisella energialla, Maya-Shaktilla, on myös huomattava ulottuvuus. Yksilölliset sielut kumpuavat tatastha-shaktista, Jumalan rajaenergiasta. Siksi sielut ovat aineen ja hengen välisessä rajapaikassa (tatastha).

Koska sielu on näiden kahden maailman välissä, se tarkastelee niitä. Luonteensa mukaisesti sielut ovat jommankumman edellä mainitun energian vallassa, aivan kuten rannan (tata) sijainti voi muuttua. Se, mikä kerran oli kuivaa maata, voi myöhemmin joutua veden alle, ja se, mikä kerran oli veden alla, voi taas muuttua kuivaksi maaksi. Kääntämällä katseensa Jumalaan, sielu asettaa itsensä Jumalan henkisen energian suojelukseen. Mutta JOS SE kääntää katseensa pois Jumalasta ja katsoo innokkaasti AINEELLISEEN ENERGIAAN (MAYA ), se joutuu välittömästi ovelan mayan ansaan (jota kristinuskossa sanotaan saatanaksi).
_____________________________________________________________________________________________




Vedojen ennustukset eivät koske ainoastaan välitöntä tulevaisuutta. Niiden avulla voimme kuvitella, millaista elämä on tuhansien vuosien kuluttua, aina aikojen loppuun ja maailmankaikkeuden tuhoutumiseen asti. Luonnollisesti jotkut näistä ennustuksista ovat päällekkäisiä ja joskus yhteneväisiä muiden lähteiden, kuten Mayan, Nostradamuksen tai Raamatun, ennustusten kanssa. Useimmat vedalaiset profetiat ovat kuitenkin täysin ainutlaatuisia ja erilaisia kuin mikään muu. Siksi ne tarjoavat täysin erilaisen, uuden näkökulman tulevaisuuteen.

Lue lisää

Nykyaikaisessa tiedemaailmassa tietoisuus on alennettu haihtuvaksi epifenomenoksi, joka on jäänyt jäljelle sen jälkeen, kun aivot on selitetty fysikaalisesti. Se näyttää syntyvän, kun aine on sopivasti järjestäytynyt, mutta tiedemiehet ja filosofit eivät ole kyenneet selittämään, miksi monimutkaisen järjestäytymisen pitäisi tuottaa mitään muuta kuin monimutkaista fyysistä käyttäytymistä. Silti tietoisuus ei katoa. Yksi mahdollisuus on, että sen sijaan, että tietoisuus syntyisi materiasta, se on erillinen elementti, joka lisätään fysikaalisiin järjestelmiin. Tätä voidaan mallintaa ajatuksella virtuaalitodellisuudesta, jossa ihminen astuu tietokoneella simuloituun maailmaan aistiliitännän kautta. Tässä kirjassa virtuaalitodellisuutta käytetään metaforana tilanteestamme tietoisena olentona. Perusteemana on, että se, mitä voimme kuvitella tekevämme virtuaalitodellisuusjärjestelmässä, saattaa todellisuudessa tapahtua luonnossa paljon suuremmassa mittakaavassa. Luonto voi olla kuin tietokonesimulaatio, johon on liitetty tietoinen tarkkailija/osallistuja. Tämä uraauurtava kirja osoittaa, miten tietoiset olennot voisivat olla vuorovaikutuksessa fyysisesti realistisen virtuaalimaailman kanssa. Se osoittaa, miten paranormaalit ilmiöt voidaan sovittaa luonnollisella tavalla yhteen fysiikan lakien kanssa, ja se valottaa ajan paradokseja, ruumiin ulkopuolista elämää sekä kosmista ja maanpäällistä evoluutiota. Kattavassa synteesissä modernin tieteen ajatuksia ja tietoja käytetään valaisemaan ikivanhaa teemaa tietoisuudesta illuusioiden maailmassa.





Kristillinen kirkko oli pitkään kieltänyt antiikin kulttuurin, koska se piti kreikkalaisten filosofiaa uhkana maailmankuvalleen. Piilottamalla kreikkalaisten tekstit luostareihin kirkko ei kuitenkaan voinut pitää niitä salassa munkeilta, jotka kopioivat ja säilyttivät käsikirjoituksia. Näin antiikin ajatus vaikutti kristilliseen maailmankuvaan, sillä jokainen maailmankatsomus tarvitsee vankan perustan.

Seuraava keho riippuu myös karmasta, tietoisuuden tasosta jne.
Karman luokat:
Sanchita karma .
Tämä on kaiken aikaisemmissa elämissä ja ihmissyntymissä kertyneen karman kokonaissaldo.

Prarabha karma .
Tämä on tämän syntymän "suotuisia" ja "epäsuotuisia" seurauksia. Prarabha karmaa ei voi muuttaa, sitä voi vain sietää ja tehdä siitä asianmukaiset johtopäätökset.


Kriyaman karma
Tämä on vapaan valinnan alue, joka rajoittuu prarabha karman ominaisuuksiin. Tässä maailmassa tehdyt teot luovat karmaa tulevia syntymiä varten (hyviä tai huonoja) tai johtavat vapautumiseen syntymien ja kuolemien kierrosta.



jne.


Agami karma
Tämä on tulevien syntymien karma, jos nykyinen syntymä ei ole viimeinen.

Vikarma
Väärät teot johtavat Jumalan lakien laiminlyöntiin, syntymän ja kuoleman kiertokulkuun, loputtomaan kärsimykseen ja eläimellisiin elämänmuotoihin syntymiseen. Vikarma on suoraan akarman vastakohta. Vikarma voi ilmetä neljässä eri toimintamuodossa.
Vanhempiin kohdistuvat toimet.
Perheeseen kohdistuvat toimet.
Yhteiskuntaa vastaan suunnatut toimet.
Ihmiskuntaa vastaan suunnatut toimet.


jne.

Kollektiivinen karma
Ihmiskunnan tulevaisuuteen vaikuttava karma on kollektiivista karmaa. Se on kaikkien tiettyyn kollektiiviin kuuluvien ihmisten yksilöllisen karman summa. Esimerkiksi kuolleessa lentokoneessa tai bussissa kaikki eivät olleet vahingossa.
Kollektiivisen karman laki pakottaa meidät tekemään samoja tekoja ja saamaan näin ollen samat seuraukset.




Karkea ja hienovarainen karma
Sekä karkeat että hienovaraiset teot aiheuttavat seurauksia.
Vanhoina aikoina karkeat karmalliset seuraukset tulivat jopa hienovaraisista karmallisista teoista - sisäisistä haluista ja ajatuksista.
Nykyään karman lait ovat lempeämpiä, ja hienovaraisen karman seuraukset hienovaraisista karmatoimista ilmenevät ahdistuksena, omantunnon tuskana, epämiellyttävänä jäämänä sielussa ja niin edelleen.
Tällaisten seurausten puhdistaminen on mahdollista sekä hienojakoisella että karkealla tasolla. Hienovaraisella tasolla voimme tehdä parannuksen, muuttaa asenteemme sisäisesti ja luvata, ettemme ajattele enää niin. Karkealla tasolla suora toiminta on mahdollista pyytämällä anteeksi pohdinnan kohteelta, antamalla terveitä lupauksia ja välttämällä fyysisesti mielen ajattelemia epäsuotuisia tilanteita.

Anonyymi kirjoitti:

Seuraava keho riippuu myös karmasta, tietoisuuden tasosta jne.
Karman luokat:
Sanchita karma .
Tämä on kaiken aikaisemmissa elämissä ja ihmissyntymissä kertyneen karman kokonaissaldo.

Prarabha karma .
Tämä on tämän syntymän "suotuisia" ja "epäsuotuisia" seurauksia. Prarabha karmaa ei voi muuttaa, sitä voi vain sietää ja tehdä siitä asianmukaiset johtopäätökset.


Kriyaman karma
Tämä on vapaan valinnan alue, joka rajoittuu prarabha karman ominaisuuksiin. Tässä maailmassa tehdyt teot luovat karmaa tulevia syntymiä varten (hyviä tai huonoja) tai johtavat vapautumiseen syntymien ja kuolemien kierrosta.



jne.


Agami karma
Tämä on tulevien syntymien karma, jos nykyinen syntymä ei ole viimeinen.

Vikarma
Väärät teot johtavat Jumalan lakien laiminlyöntiin, syntymän ja kuoleman kiertokulkuun, loputtomaan kärsimykseen ja eläimellisiin elämänmuotoihin syntymiseen. Vikarma on suoraan akarman vastakohta. Vikarma voi ilmetä neljässä eri toimintamuodossa.
Vanhempiin kohdistuvat toimet.
Perheeseen kohdistuvat toimet.
Yhteiskuntaa vastaan suunnatut toimet.
Ihmiskuntaa vastaan suunnatut toimet.


jne.

Kollektiivinen karma
Ihmiskunnan tulevaisuuteen vaikuttava karma on kollektiivista karmaa. Se on kaikkien tiettyyn kollektiiviin kuuluvien ihmisten yksilöllisen karman summa. Esimerkiksi kuolleessa lentokoneessa tai bussissa kaikki eivät olleet vahingossa.
Kollektiivisen karman laki pakottaa meidät tekemään samoja tekoja ja saamaan näin ollen samat seuraukset.




Karkea ja hienovarainen karma
Sekä karkeat että hienovaraiset teot aiheuttavat seurauksia.
Vanhoina aikoina karkeat karmalliset seuraukset tulivat jopa hienovaraisista karmallisista teoista - sisäisistä haluista ja ajatuksista.
Nykyään karman lait ovat lempeämpiä, ja hienovaraisen karman seuraukset hienovaraisista karmatoimista ilmenevät ahdistuksena, omantunnon tuskana, epämiellyttävänä jäämänä sielussa ja niin edelleen.
Tällaisten seurausten puhdistaminen on mahdollista sekä hienojakoisella että karkealla tasolla. Hienovaraisella tasolla voimme tehdä parannuksen, muuttaa asenteemme sisäisesti ja luvata, ettemme ajattele enää niin. Karkealla tasolla suora toiminta on mahdollista pyytämällä anteeksi pohdinnan kohteelta, antamalla terveitä lupauksia ja välttämällä fyysisesti mielen ajattelemia epäsuotuisia tilanteita.

Lue lisää

Maailmankaikkeudessa ei ole sattumanvaraisuutta, vaan kaikki on korkeamman oikeudenmukaisuuden lain alaista. Jos kärsimme tänään, se tarkoittaa, että olemme rikkoneet tätä lakia menneisyydessä. Syyn ja seurauksen lain ymmärtäminen antaa meille mahdollisuuden kohdata kohtaamamme vaikeudet ja keksiä keinoja niiden voittamiseksi, ottaa vastuu elämästämme eikä syyttää muita ongelmistamme.Maailmankaikkeudessa ei ole sattumanvaraisuutta, vaan kaikki on korkeamman oikeudenmukaisuuden lain alaista. Jos kärsimme tänään, se tarkoittaa, että olemme rikkoneet tätä lakia menneisyydessä. Syyn ja seurauksen lain ymmärtäminen antaa meille mahdollisuuden kohdata kohtaamamme vaikeudet ja keksiä keinoja niiden voittamiseksi, ottaa vastuu elämästämme eikä syyttää muita ongelmistamme.




Seurausten peruuttamattomuus. Toinen laki on se, että jos ihminen tekee teon, hän ei voi enää sanoa "anteeksi, muutin mieleni". Tätä kutsutaan karman peruuttamattomuudeksi




Jotkin reaktiot ovat välittömiä, esimerkiksi jos työnnät sormen sähkörasiaan, saat välittömän reaktion - sähköiskun. Jos syöt saastunutta ruokaa, reaktio on nopea.




Henkilö syyllistyy tekoon, ja ensimmäisenä opimme, että voit valita, mutta se, mitä sen jälkeen tapahtuu, ei ole meistä kiinni. Toiseksi olemme oppineet, että ihminen tekee teon, ja se on peruuttamaton. Kolmas on se, että henkilö tekee teon ja kaikki otetaan huomioon, ei-lineaarisesti, kaikki tuomitaan, kaikki otetaan huomioon, myös motiivit. Neljänneksi, jotkut reaktiot tulevat välittömästi, se tarkoittaa, että me elämme, me kehitymme. Mutta osa reaktiosta tulee myöhemmin, ja jos kyseessä on vakava teko, se voi ulottua monien, monien elämien mittaiseksi.





Kun puhutaan karmasta, kaikki ymmärtävät, että siitä on seurauksia jonkinlaisten asioiden muodossa tulevaisuudessa. Miksi ihminen tekee teon? Te ihmiset teette tekoja, eikö niin? Miksi tulit tänne? Miksi tämä teko? Halu. Nyt pitäsi lukea viestit samskaroista.




Kriyamana-karma. Tässä on mahdollisuus valita. Tämä on valinta, joka voi tapahtua karman kautta, mutta jopa halujen joukosta voin valita. Osa reaktioista tulee välittömästi, ja tämä osa reaktioista on päällekkäinen niiden reaktioiden kanssa, jotka minun on saatava menneisyydestä. Osa reaktioista tapahtuu myöhemmin ja ne ovat myös päällekkäisiä, osa reaktioista voi tapahtua seuraavassa elämässä.




Koska teemme valintoja koko ajan, ja nämä valinnat vaikuttavat kohtaloon. Tätä kutsutaan sanalla kriyamana-karma. Kriyamana-karma on karma, jonka ihminen tekee tässä elämässä ja jonka seuraukset vaikuttavat prarabda-karmaani. Ja se on meidän valintamme

Anonyymi kirjoitti:

Maailmankaikkeudessa ei ole sattumanvaraisuutta, vaan kaikki on korkeamman oikeudenmukaisuuden lain alaista. Jos kärsimme tänään, se tarkoittaa, että olemme rikkoneet tätä lakia menneisyydessä. Syyn ja seurauksen lain ymmärtäminen antaa meille mahdollisuuden kohdata kohtaamamme vaikeudet ja keksiä keinoja niiden voittamiseksi, ottaa vastuu elämästämme eikä syyttää muita ongelmistamme.Maailmankaikkeudessa ei ole sattumanvaraisuutta, vaan kaikki on korkeamman oikeudenmukaisuuden lain alaista. Jos kärsimme tänään, se tarkoittaa, että olemme rikkoneet tätä lakia menneisyydessä. Syyn ja seurauksen lain ymmärtäminen antaa meille mahdollisuuden kohdata kohtaamamme vaikeudet ja keksiä keinoja niiden voittamiseksi, ottaa vastuu elämästämme eikä syyttää muita ongelmistamme.




Seurausten peruuttamattomuus. Toinen laki on se, että jos ihminen tekee teon, hän ei voi enää sanoa "anteeksi, muutin mieleni". Tätä kutsutaan karman peruuttamattomuudeksi




Jotkin reaktiot ovat välittömiä, esimerkiksi jos työnnät sormen sähkörasiaan, saat välittömän reaktion - sähköiskun. Jos syöt saastunutta ruokaa, reaktio on nopea.




Henkilö syyllistyy tekoon, ja ensimmäisenä opimme, että voit valita, mutta se, mitä sen jälkeen tapahtuu, ei ole meistä kiinni. Toiseksi olemme oppineet, että ihminen tekee teon, ja se on peruuttamaton. Kolmas on se, että henkilö tekee teon ja kaikki otetaan huomioon, ei-lineaarisesti, kaikki tuomitaan, kaikki otetaan huomioon, myös motiivit. Neljänneksi, jotkut reaktiot tulevat välittömästi, se tarkoittaa, että me elämme, me kehitymme. Mutta osa reaktiosta tulee myöhemmin, ja jos kyseessä on vakava teko, se voi ulottua monien, monien elämien mittaiseksi.





Kun puhutaan karmasta, kaikki ymmärtävät, että siitä on seurauksia jonkinlaisten asioiden muodossa tulevaisuudessa. Miksi ihminen tekee teon? Te ihmiset teette tekoja, eikö niin? Miksi tulit tänne? Miksi tämä teko? Halu. Nyt pitäsi lukea viestit samskaroista.




Kriyamana-karma. Tässä on mahdollisuus valita. Tämä on valinta, joka voi tapahtua karman kautta, mutta jopa halujen joukosta voin valita. Osa reaktioista tulee välittömästi, ja tämä osa reaktioista on päällekkäinen niiden reaktioiden kanssa, jotka minun on saatava menneisyydestä. Osa reaktioista tapahtuu myöhemmin ja ne ovat myös päällekkäisiä, osa reaktioista voi tapahtua seuraavassa elämässä.




Koska teemme valintoja koko ajan, ja nämä valinnat vaikuttavat kohtaloon. Tätä kutsutaan sanalla kriyamana-karma. Kriyamana-karma on karma, jonka ihminen tekee tässä elämässä ja jonka seuraukset vaikuttavat prarabda-karmaani. Ja se on meidän valintamme

Lue lisää

Aprarabda ja prarabda-karma.

Yksi reaktio on tapahtumien muodossa, joita saamme. Toinen reaktioiden muoto on halu, joka vaikuttaa valintoihimme tulevaisuudessa. Luulen, että tämä oli monille teistä uutta. Näitä toivomusten ja tapahtumien muodossa ilmeneviä reaktioita on siis paljon.

Kuvaannollisesti: viinirypäleiden kimppu – tässä olemme luoneet karmaa jo moneksi elämäksi eteenpäin.

On paljon sellaista, mitä emme ymmärrä, hienojakoiset energiat, hienojakoinen maailma. Ja koko tämä kohtalo, kaikki reaktiot monien, monien elämien aikana, ne ovat siellä. Niitä ei vain näe. Nuo reaktiot, joita ette näe ollenkaan, ne eivät ilmene millään tavalla elämässämme juuri nyt, ne ovat niin syvälle juurtuneita, että ne eivät ilmene millään tavalla, niitä kutsutaan sanalla, "apararabda" Se tarkoittaa, että näitä reaktioita ei tule tässä elämässä. Me emme näe niitä. Ne ovat siellä, mutta me emme näe niitä. Ja niitä on paljon. Otetaann nyt tästä kuvaannollisesta viinirypäleen kimpusta yhden rypäleen.

Anonyymi kirjoitti:

Aprarabda ja prarabda-karma.

Yksi reaktio on tapahtumien muodossa, joita saamme. Toinen reaktioiden muoto on halu, joka vaikuttaa valintoihimme tulevaisuudessa. Luulen, että tämä oli monille teistä uutta. Näitä toivomusten ja tapahtumien muodossa ilmeneviä reaktioita on siis paljon.

Kuvaannollisesti: viinirypäleiden kimppu – tässä olemme luoneet karmaa jo moneksi elämäksi eteenpäin.

On paljon sellaista, mitä emme ymmärrä, hienojakoiset energiat, hienojakoinen maailma. Ja koko tämä kohtalo, kaikki reaktiot monien, monien elämien aikana, ne ovat siellä. Niitä ei vain näe. Nuo reaktiot, joita ette näe ollenkaan, ne eivät ilmene millään tavalla elämässämme juuri nyt, ne ovat niin syvälle juurtuneita, että ne eivät ilmene millään tavalla, niitä kutsutaan sanalla, "apararabda" Se tarkoittaa, että näitä reaktioita ei tule tässä elämässä. Me emme näe niitä. Ne ovat siellä, mutta me emme näe niitä. Ja niitä on paljon. Otetaann nyt tästä kuvaannollisesta viinirypäleen kimpusta yhden rypäleen.

Lue lisää

Kun tämä yksi rypäle, kuten tämä yksi rypäle on poimittu, tätä yhtä rypäleestä kutsutaan yhdeksi elämäksi.

Anonyymi kirjoitti:

Kun tämä yksi rypäle, kuten tämä yksi rypäle on poimittu, tätä yhtä rypäleestä kutsutaan yhdeksi elämäksi.

Sanchita karma .
Tämä on kaiken aikaisemmissa elämissä ja ihmissyntymissä kertyneen karman kokonaissaldo.


____________________
Prarabha karma .
Tämä on tämän syntymän "suotuisia" ja "epäsuotuisia" seurauksia. Prarabha karmaa ei voi muuttaa, sitä voi vain sietää ja tehdä siitä asianmukaiset johtopäätökset.



Sanchita (kirjaimellisesti "kasa") on kaikki menneistä syntymistä kertynyt karma. Sitä osaa Sanchita-karmasta, jonka täytyy ilmetä tässä elämässä, kutsutaan nimellä Prarabdha (itänyt). Sanchita-karman leviämätöntä osaa kutsutaan Apararabdhaksi...

Sitä karmaa, joka itää tulevaisuudessa, kutsutaan Agama-karmaksi. Toisin sanoen Agama on osa Aparabdhaa. Agama-karman ja Aparabdhan ero on siinä, että osa Aparabdhasta voi muuttua Prarabdhaksi tässä elämässä ajan myötä, ja se, mikä ei varmasti ilmene, jää tulevaisuuteen.

Anonyymi kirjoitti:

Sanchita karma .
Tämä on kaiken aikaisemmissa elämissä ja ihmissyntymissä kertyneen karman kokonaissaldo.


____________________
Prarabha karma .
Tämä on tämän syntymän "suotuisia" ja "epäsuotuisia" seurauksia. Prarabha karmaa ei voi muuttaa, sitä voi vain sietää ja tehdä siitä asianmukaiset johtopäätökset.



Sanchita (kirjaimellisesti "kasa") on kaikki menneistä syntymistä kertynyt karma. Sitä osaa Sanchita-karmasta, jonka täytyy ilmetä tässä elämässä, kutsutaan nimellä Prarabdha (itänyt). Sanchita-karman leviämätöntä osaa kutsutaan Apararabdhaksi...

Sitä karmaa, joka itää tulevaisuudessa, kutsutaan Agama-karmaksi. Toisin sanoen Agama on osa Aparabdhaa. Agama-karman ja Aparabdhan ero on siinä, että osa Aparabdhasta voi muuttua Prarabdhaksi tässä elämässä ajan myötä, ja se, mikä ei varmasti ilmene, jää tulevaisuuteen.

Lue lisää

Valinnanvapaus on tietoisen aineellisen olemassaolon perusparadigma. Se merkitsee vapautta valita reaktiot ulkoisiin olosuhteisiin, vapautta valita reaktiot vallitseviin olosuhteisiin, vapautta hallita tunteita ja valita niitä mielensä mukaan, vapautta hallita tunteitaan ja ottaa vastuu valinnoistaan. Muussa tapauksessa elävä olento toimii perusvaistojensa mukaan, ja sitä pidetään eläimenä, joka ei kykene järkeen ja joka johtaa reaktiivista elämäntapaa ennustettavissa olevan käyttäytymismallin mukaisesti.



Bija, kuta stha, phalonmukha ovat siirtymävaiheita Apararabdhasta Prarabdhaan. Bija on karma siemenen muodossa tai "karman lepotilassa", joka odottaa aikaansa. Kuta stha on siemen, joka on alkanut herätä henkiin, ja phalonmukkha tarkoittaa kirjaimellisesti "siementä, joka on itänyt" tai siementä, joka on versonut. Kun tuo verso on tuottanut hedelmää, sitä kutsutaan jo Prarabdhaksi. Voimme sanoa, että Bija ja kuta stha ovat edelleen Apararabdhaa ja phalonmukkha on Prarabdhan alku.

Anonyymi kirjoitti:

Valinnanvapaus on tietoisen aineellisen olemassaolon perusparadigma. Se merkitsee vapautta valita reaktiot ulkoisiin olosuhteisiin, vapautta valita reaktiot vallitseviin olosuhteisiin, vapautta hallita tunteita ja valita niitä mielensä mukaan, vapautta hallita tunteitaan ja ottaa vastuu valinnoistaan. Muussa tapauksessa elävä olento toimii perusvaistojensa mukaan, ja sitä pidetään eläimenä, joka ei kykene järkeen ja joka johtaa reaktiivista elämäntapaa ennustettavissa olevan käyttäytymismallin mukaisesti.



Bija, kuta stha, phalonmukha ovat siirtymävaiheita Apararabdhasta Prarabdhaan. Bija on karma siemenen muodossa tai "karman lepotilassa", joka odottaa aikaansa. Kuta stha on siemen, joka on alkanut herätä henkiin, ja phalonmukkha tarkoittaa kirjaimellisesti "siementä, joka on itänyt" tai siementä, joka on versonut. Kun tuo verso on tuottanut hedelmää, sitä kutsutaan jo Prarabdhaksi. Voimme sanoa, että Bija ja kuta stha ovat edelleen Apararabdhaa ja phalonmukkha on Prarabdhan alku.

Lue lisää

Samskara on yksi ihmisluonnon pääkomponenteista karman, halun, pelon ja edistyksen ohella. Karma muodostuu omista teoista, halu ja pelko muodostuvat luonnollisesti omien tekojen ja elämänasenteen tuloksena, edistys on sitä, missä määrin ihmisen luonne määräytyy hänen pyrkimystensä, prioriteettiensa, arvojensa ja muiden asioiden perusteella. Kun taas samskara antaa henkilölle mahdollisuuden vaihtaa asentoa hyvin nopeasti, koska nopean vaikutelman vaikutus on merkittävä. Jos esimerkiksi joku on kerran saanut vahvan myönteisen vaikutelman uskonnosta, hän pyrkii siihen koko elämänsä ajan. Tämä vaikutelma JÄTTÄÄ VASTAAVASTI JÄLJEN SEURAAVAAN ELÄMÄÄN. Mutta tämä toimintatapa antaa ihmiselle mahdollisuuden käydä läpi useita ihmisluonnon kehitysvaiheita mukavasti tai päinvastoin se voi johtaa rappioon. Joka tapauksessa ainoa tie ylöspäin on ylöspäin, ja mitä korkeammalle kiipeää, sitä helpompi on laskeutua alaspäin. Tästä syystä älä ihannoi liikaa polkuasi ja edistymistäsi, se voi aina mennä taaksepäin.

Anonyymi kirjoitti:

Samskara on yksi ihmisluonnon pääkomponenteista karman, halun, pelon ja edistyksen ohella. Karma muodostuu omista teoista, halu ja pelko muodostuvat luonnollisesti omien tekojen ja elämänasenteen tuloksena, edistys on sitä, missä määrin ihmisen luonne määräytyy hänen pyrkimystensä, prioriteettiensa, arvojensa ja muiden asioiden perusteella. Kun taas samskara antaa henkilölle mahdollisuuden vaihtaa asentoa hyvin nopeasti, koska nopean vaikutelman vaikutus on merkittävä. Jos esimerkiksi joku on kerran saanut vahvan myönteisen vaikutelman uskonnosta, hän pyrkii siihen koko elämänsä ajan. Tämä vaikutelma JÄTTÄÄ VASTAAVASTI JÄLJEN SEURAAVAAN ELÄMÄÄN. Mutta tämä toimintatapa antaa ihmiselle mahdollisuuden käydä läpi useita ihmisluonnon kehitysvaiheita mukavasti tai päinvastoin se voi johtaa rappioon. Joka tapauksessa ainoa tie ylöspäin on ylöspäin, ja mitä korkeammalle kiipeää, sitä helpompi on laskeutua alaspäin. Tästä syystä älä ihannoi liikaa polkuasi ja edistymistäsi, se voi aina mennä taaksepäin.

Lue lisää

Ikuinen sielu, minämme perusta, elää monta elämää. Toimintamme menneissä elämissä ja tässä elämässä luovat nykyisen elämän käsikirjoituksen. Jokaisessa elämässä tapahtuu samanaikaisesti kaksi prosessia: ensinnäkin saamme aikaisempien tekojemme seuraukset (työstämme karmaa pois) ja toiseksi muodostamme (kehitämme) uutta karmaa tekemällä hyveellisiä tai syntisiä tekoja. On mahdollista sanoa, että me työstämme karmaa ja luomme kohtalon. Toisin sanoen meidän on otettava vastaan menneiden tekojemme seuraukset ("karmareaktiot"), mutta olemme vapaita valitsemaan, mitä teemme ja miten toimimme nykyhetkessä.

Anonyymi kirjoitti:

Ikuinen sielu, minämme perusta, elää monta elämää. Toimintamme menneissä elämissä ja tässä elämässä luovat nykyisen elämän käsikirjoituksen. Jokaisessa elämässä tapahtuu samanaikaisesti kaksi prosessia: ensinnäkin saamme aikaisempien tekojemme seuraukset (työstämme karmaa pois) ja toiseksi muodostamme (kehitämme) uutta karmaa tekemällä hyveellisiä tai syntisiä tekoja. On mahdollista sanoa, että me työstämme karmaa ja luomme kohtalon. Toisin sanoen meidän on otettava vastaan menneiden tekojemme seuraukset ("karmareaktiot"), mutta olemme vapaita valitsemaan, mitä teemme ja miten toimimme nykyhetkessä.

Lue lisää

Yksittäinen elävä olento elää kahdessa aineellisessa kehossa - karkeassa ja hienovaraisessa. Nämä kehot toimivat ja kehittyvät vain sielun läsnäolon ansiosta. Lisäksi ne ovat ikuisen sielun väliaikaisia kuoria. …
Hienojakoinen keho, joka seuraa sielua kuoleman ja seuraavan syntymän välillä, sisältää kaikki elävän olennon ajatukset ja halut, ja ne määräävät, millaiseen karkeaan kehoon elävä olento siirtyy tulevassa inkarnaatiossaan. Näin ollen karman lain ja Paramatman johdolla elävä olento astuu mielentilaansa vastaavaan kehoon. Tätä muutosta kutsumme syntymäksi.

Sielunvaelluksen prosessi on vaikeasti hahmotettavissa. Kuoleman hetkellä vallitsevan tietoisuuden tason mukaan sielu menee...

Kuvattu prosessi antaa jonkinlaisen selityksen kehon ulkopuolisille kokemuksille. Se selittää myös kyvyn palauttaa mieleen menneitä elämiä hypnoosissa, kehon ulkopuolisia matkoja ja monia muita muuttuneita tajunnantiloja. On tärkeää ymmärtää, että tietyissä olosuhteissa sielu voi matkustaa hienovaraisessa kehossa.




____________
Kaikkea toimintaa voidaan kutsua karmaksi. Koska jokaisella toiminnalla on tietyt seuraukset, myös termillä karma tarkoitamme toimintamme seurauksia. Koska jokainen teko tuottaa väistämättä jonkinlaista hedelmää. Karman laki on itse asiassa tämän maailman tärkein laki. Tässä maailmassa tärkeintä ei ole aine, vaan tärkeintä on tietoisuus. Jos näemme jonkin muun elämän ilmentymän, silloin tietoisuus on siellä. Siksi fysikaaliset lait eivät voi olla tärkein laki, koska fysikaaliset lait ovat vain aineellisten elementtien välisen vuorovaikutuksen lakeja. Tärkein laki olisi laki, joka osoittaa aineen ja tietoisuuden vuorovaikutuksen. Karma on siis seurauksen laki tai syy-yhteyden laki, moraalisen vastuun laki, joka osoittaa, miten tietoisuus ja aine ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Karkealla fysikaalisella tasolla tämä laki ilmenee Newtonin kolmantena energian säilymislakina. Hienovaraisemmalla tasolla se on moraalisen vastuun laki. Tunnemme sellaisia lauseita kuin: "Mitä kylvät, sitä niität", "Silmä silmästä, hammas hampaasta" jne. Ja tämä on vain karman lain ilmenemismuoto toisella, herkemmällä moraalisella kentällä. Ja yleisesti ottaen minkä tahansa karman, minkä tahansa toiminnan seurauksen luomiseen tarvitaan tietty määrä energiaa. Ja energia on hyvin monimutkainen asia.



Kaikki elävät olennot syntyvät dualismissa, illuusiossa, pyrkien miellyttäviin asioihin ja välttäen epämiellyttäviä asioita. Abhinivesha tarkoittaa pakkoa, näitä jatkuvia halun stereotypioita. Vriti on siis abhinivesha, ajatusten ja halujen pakkomielteiset stereotypiat, jotka oikeuttavat minut. Jos minulla on esimerkiksi huonoja tapoja, huonoja taipumuksia, mieleni ajatuksen pitäisi taistella niitä vastaan. Mutta jos olen ehdollistunut sielu, niin sen sijaan, että taistelisin niitä vastaan, oikeutan ne.

Anonyymi kirjoitti:

Yksittäinen elävä olento elää kahdessa aineellisessa kehossa - karkeassa ja hienovaraisessa. Nämä kehot toimivat ja kehittyvät vain sielun läsnäolon ansiosta. Lisäksi ne ovat ikuisen sielun väliaikaisia kuoria. …
Hienojakoinen keho, joka seuraa sielua kuoleman ja seuraavan syntymän välillä, sisältää kaikki elävän olennon ajatukset ja halut, ja ne määräävät, millaiseen karkeaan kehoon elävä olento siirtyy tulevassa inkarnaatiossaan. Näin ollen karman lain ja Paramatman johdolla elävä olento astuu mielentilaansa vastaavaan kehoon. Tätä muutosta kutsumme syntymäksi.

Sielunvaelluksen prosessi on vaikeasti hahmotettavissa. Kuoleman hetkellä vallitsevan tietoisuuden tason mukaan sielu menee...

Kuvattu prosessi antaa jonkinlaisen selityksen kehon ulkopuolisille kokemuksille. Se selittää myös kyvyn palauttaa mieleen menneitä elämiä hypnoosissa, kehon ulkopuolisia matkoja ja monia muita muuttuneita tajunnantiloja. On tärkeää ymmärtää, että tietyissä olosuhteissa sielu voi matkustaa hienovaraisessa kehossa.




____________
Kaikkea toimintaa voidaan kutsua karmaksi. Koska jokaisella toiminnalla on tietyt seuraukset, myös termillä karma tarkoitamme toimintamme seurauksia. Koska jokainen teko tuottaa väistämättä jonkinlaista hedelmää. Karman laki on itse asiassa tämän maailman tärkein laki. Tässä maailmassa tärkeintä ei ole aine, vaan tärkeintä on tietoisuus. Jos näemme jonkin muun elämän ilmentymän, silloin tietoisuus on siellä. Siksi fysikaaliset lait eivät voi olla tärkein laki, koska fysikaaliset lait ovat vain aineellisten elementtien välisen vuorovaikutuksen lakeja. Tärkein laki olisi laki, joka osoittaa aineen ja tietoisuuden vuorovaikutuksen. Karma on siis seurauksen laki tai syy-yhteyden laki, moraalisen vastuun laki, joka osoittaa, miten tietoisuus ja aine ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Karkealla fysikaalisella tasolla tämä laki ilmenee Newtonin kolmantena energian säilymislakina. Hienovaraisemmalla tasolla se on moraalisen vastuun laki. Tunnemme sellaisia lauseita kuin: "Mitä kylvät, sitä niität", "Silmä silmästä, hammas hampaasta" jne. Ja tämä on vain karman lain ilmenemismuoto toisella, herkemmällä moraalisella kentällä. Ja yleisesti ottaen minkä tahansa karman, minkä tahansa toiminnan seurauksen luomiseen tarvitaan tietty määrä energiaa. Ja energia on hyvin monimutkainen asia.



Kaikki elävät olennot syntyvät dualismissa, illuusiossa, pyrkien miellyttäviin asioihin ja välttäen epämiellyttäviä asioita. Abhinivesha tarkoittaa pakkoa, näitä jatkuvia halun stereotypioita. Vriti on siis abhinivesha, ajatusten ja halujen pakkomielteiset stereotypiat, jotka oikeuttavat minut. Jos minulla on esimerkiksi huonoja tapoja, huonoja taipumuksia, mieleni ajatuksen pitäisi taistella niitä vastaan. Mutta jos olen ehdollistunut sielu, niin sen sijaan, että taistelisin niitä vastaan, oikeutan ne.

Lue lisää

Karman laki tarkoittaa käytännössä tätä: Se on syyn ja seurauksen laki, joka on hyvin samankaltainen kuin Sir Isaac Newtonin kolmas kolmas laki, jonka mukaan jokaiseen toimintaan liittyy yhtä suuri tai vastakkainen reaktio.

This is effectively what the Law of Karma means: It is the Law of Cause and Effect, very similar to Sir Isaac Newton’s Third Law of Motion, which states that for every action there is an equal or opposite reaction.

Anonyymi kirjoitti:

Karman laki tarkoittaa käytännössä tätä: Se on syyn ja seurauksen laki, joka on hyvin samankaltainen kuin Sir Isaac Newtonin kolmas kolmas laki, jonka mukaan jokaiseen toimintaan liittyy yhtä suuri tai vastakkainen reaktio.

This is effectively what the Law of Karma means: It is the Law of Cause and Effect, very similar to Sir Isaac Newton’s Third Law of Motion, which states that for every action there is an equal or opposite reaction.

Lue lisää

Tieteellisessä mielessä karman lakia voi verrata Newtonin kolmanteen liikelakiin. Yksinkertaisesti sanottuna tämä laki sanoo, että jokaiseen toimintaan liittyy yhtä suuri ja vastakkainen reaktio. Newton ehdotti sitä kuvaamaan fysiikan lakeja aineellisessa maailmankaikkeudessa - mutta se ilmaisee myös henkisen todellisuutemme totuuden. Itse asiassa karma, kausaliteetti ja Newtonin kolmas laki ilmaisevat kaikki samaa asiaa, ja kun ne yhdistetään, ne ilmaisevat jotakin vielä syvällisempää - tieteen ja uskonnon olennaisen harmonian.

Anonyymi kirjoitti:

Tieteellisessä mielessä karman lakia voi verrata Newtonin kolmanteen liikelakiin. Yksinkertaisesti sanottuna tämä laki sanoo, että jokaiseen toimintaan liittyy yhtä suuri ja vastakkainen reaktio. Newton ehdotti sitä kuvaamaan fysiikan lakeja aineellisessa maailmankaikkeudessa - mutta se ilmaisee myös henkisen todellisuutemme totuuden. Itse asiassa karma, kausaliteetti ja Newtonin kolmas laki ilmaisevat kaikki samaa asiaa, ja kun ne yhdistetään, ne ilmaisevat jotakin vielä syvällisempää - tieteen ja uskonnon olennaisen harmonian.

Lue lisää

Kyse ei ole kostosta, vaan kosmisesta laista.

Sanskritin kielen perusmääritelmän mukaan karma tarkoittaa yksinkertaisesti "toimintaa". Pohjimmiltaan kaikki tekomme luo vastaavaa energiaa, joka palaa takaisin meille muodossa tai toisessa.

Tiedämme, että fyysinen voima aiheuttaa reaktion, kun sitä käytetään, ja että mikään voima tai energia ei katoa olemattomiin.




Mitä ihminen tekee, olipa se sitten fyysistä tai henkistä, sama energia tulee lopulta takaisin. Kultainen sääntö tekee meidät tietoisiksi teoistamme, jotta voimme pohtia lopputulosta ennen kuin ryhdymme mihinkään toimiin tai käytämme voimaa.

Älkää kohdelko toisia tavalla, jota itse pitäisitte loukkaavana. - Buddhalaisuus

Kaikessa tehkää toisille niin kuin toivotte heidän tekevän teille; sillä tämä on laki ja profeetat. - Kristinusko

Yksi sana, joka kiteyttää kaiken hyvän käytöksen perustan... rakastava ystävällisyys. Älä tee toisille sitä, mitä et halua tehdä itsellesi. - Konfutselaisuus

Älä tee toisille mitään sellaista, mitä et haluaisi heidän tekevän sinulle. - Hindulaisuus

Kukaan teistä ei todella usko, ennen kuin toivotte toisille sitä, mitä toivotte itsellenne. - Islam.

Älä tee lähimmäisellesi sitä, mikä on sinulle inhottavaa. Tämä on koko laki; kaikki muu on kommentointia. Menkää ja oppikaa se. - Juutalaisuus

Älä tee vääryyttä tai vihaa lähimmäistäsi. Sillä et tee vääryyttä hänelle, vaan itsellesi. - Pima-alkuperäiskansojen sananlasku

Älä tee toisille sitä, mikä on vahingollista itsellesi. - Zarathustralaisuus

Tarkastelemmepa siis tekojamme Newtonin lain, karman lain tai Kultaisen säännön kautta, johtopäätös tulee hyvin selväksi.






Maailma on järjestelmä, rakenne, jossa kaikki on loogista ja järkevää. Maailma on toisiinsa kytkeytynyt: kun vedät yhdestä narusta, kokonaiset osajärjestelmät lähtevät liikkeelle.

Tätä kuvaa hyvin "perhosvaikutus", joka on luonnontieteiden termi, jolla viitataan joidenkin kaoottisten järjestelmien ominaisuuteen: järjestelmään kohdistuvalla vähäisellä vaikutuksella voi olla laajoja ja ennalta arvaamattomia seurauksia, myös täysin eri paikassa.

Joskus karma on välitöntä, mutta useammin järjestelmä jättää bumerangin vaikutuksen myöhempään ajankohtaan tai (useimmiten) venyttää vaikutuksen ajan kuluessa, mutta energiaa vapautuu tasaisesti koko ajan.

Anonyymi kirjoitti:

Kyse ei ole kostosta, vaan kosmisesta laista.

Sanskritin kielen perusmääritelmän mukaan karma tarkoittaa yksinkertaisesti "toimintaa". Pohjimmiltaan kaikki tekomme luo vastaavaa energiaa, joka palaa takaisin meille muodossa tai toisessa.

Tiedämme, että fyysinen voima aiheuttaa reaktion, kun sitä käytetään, ja että mikään voima tai energia ei katoa olemattomiin.




Mitä ihminen tekee, olipa se sitten fyysistä tai henkistä, sama energia tulee lopulta takaisin. Kultainen sääntö tekee meidät tietoisiksi teoistamme, jotta voimme pohtia lopputulosta ennen kuin ryhdymme mihinkään toimiin tai käytämme voimaa.

Älkää kohdelko toisia tavalla, jota itse pitäisitte loukkaavana. - Buddhalaisuus

Kaikessa tehkää toisille niin kuin toivotte heidän tekevän teille; sillä tämä on laki ja profeetat. - Kristinusko

Yksi sana, joka kiteyttää kaiken hyvän käytöksen perustan... rakastava ystävällisyys. Älä tee toisille sitä, mitä et halua tehdä itsellesi. - Konfutselaisuus

Älä tee toisille mitään sellaista, mitä et haluaisi heidän tekevän sinulle. - Hindulaisuus

Kukaan teistä ei todella usko, ennen kuin toivotte toisille sitä, mitä toivotte itsellenne. - Islam.

Älä tee lähimmäisellesi sitä, mikä on sinulle inhottavaa. Tämä on koko laki; kaikki muu on kommentointia. Menkää ja oppikaa se. - Juutalaisuus

Älä tee vääryyttä tai vihaa lähimmäistäsi. Sillä et tee vääryyttä hänelle, vaan itsellesi. - Pima-alkuperäiskansojen sananlasku

Älä tee toisille sitä, mikä on vahingollista itsellesi. - Zarathustralaisuus

Tarkastelemmepa siis tekojamme Newtonin lain, karman lain tai Kultaisen säännön kautta, johtopäätös tulee hyvin selväksi.






Maailma on järjestelmä, rakenne, jossa kaikki on loogista ja järkevää. Maailma on toisiinsa kytkeytynyt: kun vedät yhdestä narusta, kokonaiset osajärjestelmät lähtevät liikkeelle.

Tätä kuvaa hyvin "perhosvaikutus", joka on luonnontieteiden termi, jolla viitataan joidenkin kaoottisten järjestelmien ominaisuuteen: järjestelmään kohdistuvalla vähäisellä vaikutuksella voi olla laajoja ja ennalta arvaamattomia seurauksia, myös täysin eri paikassa.

Joskus karma on välitöntä, mutta useammin järjestelmä jättää bumerangin vaikutuksen myöhempään ajankohtaan tai (useimmiten) venyttää vaikutuksen ajan kuluessa, mutta energiaa vapautuu tasaisesti koko ajan.

Lue lisää

Syntymä, jälleensyntyminen tapahtuu jo ennen kuolemaa. Miten tämä on mahdollista? Syntymä määräytyy tässä elämässä tehtyjen tekojen perusteella. Kertyneen karman on määrättävä uusi keho. Jokainen teko aiheuttaa seurauksia, ja kaikki tämä yhdessä odottaa inkarnaatiota uudessa kehossa, seuraavassa elämässä. Uusi ulkomuoto "lasketaan" kuin tietokonemalli, ja kun sielu jättää kehon, hienojakoinen keho ottaa sen mukaansa ja kuljettaa sen seuraavaan syntymään. Sielu voi päätyä minne tahansa sen tietyn elämän aikana tekemiensä toimien mukaan. Seuraukset toteutuvat seuraavassa syntymässä hienovaraisessa, ihanteellisessa muodossa.



Mistä sitten seuraava keho riippuu? Se riippuu vain elävästä olennosta itsestään: aivan kuten tämä päivä muokkaa huomisen tapahtumia. Toisin sanoen tietoisuus, jonka ihminen on muodostanut tässä elämässä, siirtää hänet kuoleman hetkellä uuteen ruumiiseen, joka vastaa hänen tietoisuuttaan kuolinhetkellä.




Vuonna 553 jKr. 165 kirkon virkamiestä tuomitsi reinkarnaation. Sitä ennen se oli ollut kristillinen perusopetus.
Reinkarnaatio on tosiasia. Se, että se ei enää ole osa nykypäivän kristillistä uskomusta, johtuu yhdestä vallanhimoisesta naisesta, joka poistatti kaikki viittaukset reinkarnaatioon varhaisesta Raamatusta. Näennäisen pieni teko, jolla on historiallisia seurauksia: miten erilainen olisi ollut kahden viime vuosituhannen historia, jos ihmiskunta olisi tiennyt, että he itse niittäisivät (väärän)tekojensa hedelmiä tulevassa maallisessa elämässä - että heidän olisi nukuttava tekemissään sängyissä?!

Karman laki ja jälleensyntyminen: Loputtomassa kierrossa palaamme maan päälle, kunnes olemme oppineet hallitsemaan energioitamme.

Anonyymi kirjoitti:

VEDALAINEN KIRJALLISUUS ON VANHIN JA TÄYDELLISIN KIRJOITUS, JOKA ON LÖYDETTY MISTÄÄN.

Maailman historiassa Veda täyttää aukon, jota mikään muulla kielellä kirjoitettu kirjallinen teos ei pysty täyttämään. Se vie meidät ajassa taaksepäin ajoille, joista meillä ei ole tietoja missään."

Rig-Veda, niin vanha ja syvällinen kuin se onkin, edustaa kuitenkin vain osaa vedalaisesta ajattelusta ja viisaudesta. Sitä laajennettiin ja selitettiin edelleen lukuisissa muissa vedalaisen kirjallisuuden osissa. Koko muinaisten vedalaisten tekstien kirjasto kattaa laajan kirjon mietiskelyä, kokemusta ja oppimista poikkeuksellisen monenlaisista aiheista.

Jotkut eivät koskaan luovu vedalaisen kirjallisuuden lukemisesta ja tutkimisesta tietäen, että heitä odottavat uudet ja korkeammat ymmärryksen tasot ja käsitykset elämän salaisuuksista.






Vedojen saatavuus on suurin etuoikeus, jonka tämä vuosisata voi vaatia itselleen verrattuna kaikkiin edellisiin vuosisatoihin.

J. Robert Oppenheimer

Lue lisää

Ihan täyttä potaskaa. Nuo opit voivat hyvin olla olemassa, mutta niistä ei ole mitään vedoissa. Veda- kirjoja käytetään vain saamaan itselle ja omille ajatuksille painoarvoa. Vedatekstit ovat todellisuudessa arjalaisten kirjoituksia elämästään, ihan päivittäisistä asioista. Jokin buddhisti ei ymmärrä todellisuudessa niistä sanaakaan.

Anonyymi kirjoitti:

Vedalaisen perinteen filosofeille sielun olemassaolo ei tietenkään näyttänyt olevan niin vaikea todistaa. Heidän logiikkansa oli suunnilleen seuraava. Havaitsija (subjekti) on aina erillinen havainnon kohteesta. Jonkin asian olemassaolon todistamiseksi riittää, että se nähdään, toisin sanoen kohteen olemassaolo todistetaan havainnoimalla. Mutta subjekti ei voi nähdä itseään: subjektin (havainnoitsijan) olemassaolo todistetaan jo itse havainnon tosiasialla. Descartes sanoi: "Minä ajattelen, siis olen olemassa". On myös selvää, että tämän havainnoivan "minä" luonne ei ole pelkistettävissä ruumiiseen ja mieleen, koska sekä ruumiini että mieleni voivat olla havainnointini kohteena. Näin ollen tämän 'minä'-olemuksen kantajan on oltava erillään ruumiista ja mielestä.

Joku saattaa vastustaa: "Ruumiin osalta kaikki on selvää, mutta mikä estää meitä olettamasta, että mieli tarkkailee mieltä itseään?". Sanotaanko, että yksi mielen osa, jonkinlainen superohjelma, ottaa tehtäväkseen tarkkailla muita mielen osia, sen sisällä toimivia ohjelmia?"." Katsotaanpa, missä määrin mielestä erillisen sielun käsitteen käyttöönotto on sopusoinnussa Occamin kuuluisan loogisen periaatteen kanssa, joka sanoo: "Uusia yksiköitä ei pitäisi ottaa käyttöön ilman äärimmäistä tarvetta." Toisin sanoen tämän käsitteen käyttöönoton oikeellisuuden osoittamiseksi on osoitettava, että tietoisuuden kaikkia ilmenemismuotoja ei voida täysin selittää sen hypoteesin perusteella, jonka mukaan tietoisuus on yksinkertaisesti ihmisen aivojen tuote.

Vedalaisten kirjoitusten näkökulmasta sielu on tuhoutumaton tietoisuuden atomi, jolla on erityinen ominaisuus: kyky olla tietoinen olemassaolosta. Aineella itsellään ei ole tietoisuutta eikä se kykene toimimaan subjektin (tarkkailijan) roolissa. Sanskritin kielessä tätä tietoisuuden atomia kutsutaan atmaksi, joka tarkoittaa 'subjektia', 'minä', persoonallisen elementin kantajaa (verbistä am, 'liikkua', 'toimia'). Upanishadit kutsuvat sielua nimellä anu, joka tarkoittaa "atomista" tai "jakamatonta". Toinen sielun nimi on jiva, "elävä olento". Venäläinen sana elämä ja sanskritin sana jiva tulevat samasta sanskritin sanan juuresta jiv, joka tarkoittaa "elää". Toisin kuin useimmissa länsimaisissa filosofisissa ja teologisissa opetuksissa, Vedoissa todetaan, että sielu ei ole vain ihmisillä, vaan myös eläimillä, alemmat eläimet mukaan lukien. Toisin sanoen jokaisella elämän ilmenemismuodolla on hengellinen luonne, elämän taustalla oleva tuhoutumaton hengellinen alkuperä.

Lue lisää

Anu tarkoittaa vedoissa anatolialaista.

Anonyymi kirjoitti:

On tärkeää huomata, että kysymys sielun jälleensyntymisestä on perinteisesti ollut osa itämaisia ​​uskontoja, kuten hindulaisuutta, buddhalaisuutta ja jainismia. Vaikka sielun jälleensyntymistä on käsitelty myös joissakin varhaisissa kristillisissä teksteissä ja joillakin varhaisilla kristillisillä kirjoittajilla oli siihen uskova näkemys, se ei koskaan tullut kristinuskon viralliseksi oppikysymykseksi.

Kristillisen kirkon oppiin sisältyy usko yhteen elämään, kuoleman jälkeiseen tuomioon ja joko ikuiseen autuuteen tai ikuiseen rangaistukseen. Vaikka joissakin varhaisissa kristillisissä teksteissä mainitaan ajatus sielun jälleensyntymisestä, kirkko ei koskaan hyväksynyt tätä opetusta osaksi virallista oppiaan.

On myös tärkeää huomata, että Raamatusta ei poistettu tekstejä, jotka koskevat sielun jälleensyntymistä, sillä niitä ei alun perinkään ollut Raamatussa. Raamatussa ei ole yhtenäistä opetusta sielun jälleensyntymisestä, ja niitä harvoja kohtia, joissa siihen viitataan, voidaan tulkita monin eri tavoin.

Lyhyesti sanottuna väite siitä, että kristinuskon oppi sielun jälleensyntymisestä poistettiin Raamatusta ja kiellettiin kirkon toimesta poliittisista syistä, ei ole totta. Kristinuskon opissa on perinteisesti uskottu yhteen elämään, kuolemanjälkeiseen tuomioon ja joko ikuiseen autuuteen tai ikuiseen rangaistukseen.

Lue lisää

KYLLÄ uskonto on ihmisten huijausta missä o n tullut enemmänb ruumiiita kuin uskonnon takia. täyttä satua koko uskonto vouhotus

Anonyymi kirjoitti:

Sielu itsessään on hienovarainen, tietoinen tarkkailija, joka valaisee ja elävöittää tietoisuudella kehon aineellisia kuoria kokemalla ruumiillisen olemassaolon.

IHMISELÄMÄ tarjoaa optimaaliset olosuhteet VAPAAN TAHDON ilmenemiselle. Mutta tätä VAPAUTTAA VOIVAT RAJOITTAA MENNEIDEN TEKOJEN - aiemmin tehtyjen VALINTOJEN - seuraukset. Miksi meidät pakotetaan vastoin tahtoamme kokemaan jokin kokemus? Vastaus on KARMA, syyn ja seurauksen laki.

Lue lisää

Mitään karmaa ei ole olemassa, paitsi jos olet tehnyt elämässäsi paljon pahaa ja vääryyttä, joku voi kostaa sinulle!

Käypäs patologian ruumishuoneella, siellä niitä exkehoja makailee.

Srimad Bhagavatamissa Uddhava kysyy saman kysymyksen: "Miksi maailmassa on niin paljon opetuksia, jotka väittävät olevansa uskonto?". Viekö kukin niistä yksinään minut päämäärääni, vai onko niillä jokin porrastus?" Krishna vastasi hänelle: "Luomisen kynnyksellä panin uskonnon totuudet Luoja Brahman sydämeen, ja häneltä ne siirtyivät hänen opetuslapsilleen. Mutta kun nämä opetuslapset välittivät näitä totuuksia muille, he muuttivat niitä hieman omien kykyjensä mukaan. Kun annoin tämän tiedon Brahmalle, se oli yksi. Brahma kertoi sen opetuslapsilleen, ja kun he ottivat sen sydämeensä, se meni sisään, mutta hieman muunneltuna. Kun he puolestaan välittivät tätä tietoa oppilailleen, se muuttui vielä enemmän. Se menetettiin aineellisen maailman vääristävän luonteen vuoksi. Tieto vääristyi ensinnäkin silloin, kun se vastaanotettiin, ja toiseksi silloin, kun sitä välitettiin.

Alkuperäinen tieto on siis vähitellen vääristynyt, ja nyt näemme, että uskonnon maailma on kuin viidakko. Jotkut painottavat askeesia, jotkut hyväntekeväisyyttä - jotkut sitä ja jotkut tätä. Uskonnon puuhun on kasvanut niin monia oksia! Ja näiden muunneltujen laskevien oppien vastapainoksi ihmismielestä on noussut esiin vastakkaisia, nousevia oppeja, kuten ateismi. Siksi löydämme tällaisen viidakon.

Kun uskonto on täysin rappeutunut, Jumala tulee uudelleen tai lähettää edustajansa ja neuvoo häntä: "Mene ja korjaa kaikki."

Uskonnolliset erot ovat väistämättömiä, ja se, joka onnistuu ymmärtämään todellisen sisäisen totuuden, pelastuu. Toiset seuraavat väärää polkua, ja kestää kauan ennen kuin he vapautuvat. Se, joka on kerran saavuttanut todellisen yhteyden oikeaan guruun, ei ole kadonnut. Srimad-Bhagavatamin yhdessätoista laulussa Krishna on vastannut Uddhavan kysymykseen, ja tässä kaikki on täysin selvää. Tässä ei ole mitään terveen järjen vastaista tai dogmaattista. Jos olemme vilpittömiä, emme epäonnistu.

Fundamentalistinen pelastususkonto jakaa maailman kahteen leiriin - paholaisen ohjaamiin uskottomiin ja oikeauskoisiin kristittyihin.


Kun vastapuolen oppeja DEMONISOIDAAN, on välirauha vaikea tehdä. Useimilla fundamentalistisilla uskonsuunnilla on muut pois sulkeva uskonoppi. Tarvitaan monta taivasta, että kaikki oikeauskoiset niihin sopisivat.



Heti kun luomisen motiivi tuli esiin - se haisi RAAMATULLISELTA TARINALTA ISOISÄSTÄ, JOLLA ON PARTA. Vastaus on, että MIELIKUVA VANHASTA MIEHESTÄ on iskostettu meihin äidinmaidosta lähtien yleisten kliseiden kulttuuristen ja sosiaalisten kerrosten kautta. Leonardo ja muut menneisyyden nerot täyttivät kirkon määräyksen, jossa päätöksen siitä, mitä ja miten kuvataan, tekivät uskonnolliset toimihenkilöt, jotka olivat usein kaukana Jumalan ymmärtämisen filosofiasta. Lisäksi kuvat suunniteltiin vuorovaikutteisiksi massojen kanssa, ja ne edellyttivät selkeitä muotoja ja kuvia, jotka voisivat luoda katsojiin elävän vaikutelman. Tätä oli monissa kulttuureissa.



Muinaisen Egyptin papit olivat suurimman tiedon ja vallan kantajia, mutta tämä tieto hajosi yhä enemmän sirpaleiksi, kun maapallo koki katastrofin toisensa jälkeen ja kun korruptio ja poliittiset juonittelut saastuttivat papiston instituution. Tämä tieto on vähitellen hajonnut ja rappeutunut nykyään lukuisiksi uskonnollisiksi perinteiksi ekumeenisine neuvostoineen ja maallisine etuineen. Uskonnollisten liikkeiden johtajat muuttavat vähitellen opetuksia, kunnes alkuperäistä perinnettä ei enää tunnista.

Anonyymi kirjoitti:

Fundamentalistinen pelastususkonto jakaa maailman kahteen leiriin - paholaisen ohjaamiin uskottomiin ja oikeauskoisiin kristittyihin.


Kun vastapuolen oppeja DEMONISOIDAAN, on välirauha vaikea tehdä. Useimilla fundamentalistisilla uskonsuunnilla on muut pois sulkeva uskonoppi. Tarvitaan monta taivasta, että kaikki oikeauskoiset niihin sopisivat.



Heti kun luomisen motiivi tuli esiin - se haisi RAAMATULLISELTA TARINALTA ISOISÄSTÄ, JOLLA ON PARTA. Vastaus on, että MIELIKUVA VANHASTA MIEHESTÄ on iskostettu meihin äidinmaidosta lähtien yleisten kliseiden kulttuuristen ja sosiaalisten kerrosten kautta. Leonardo ja muut menneisyyden nerot täyttivät kirkon määräyksen, jossa päätöksen siitä, mitä ja miten kuvataan, tekivät uskonnolliset toimihenkilöt, jotka olivat usein kaukana Jumalan ymmärtämisen filosofiasta. Lisäksi kuvat suunniteltiin vuorovaikutteisiksi massojen kanssa, ja ne edellyttivät selkeitä muotoja ja kuvia, jotka voisivat luoda katsojiin elävän vaikutelman. Tätä oli monissa kulttuureissa.



Muinaisen Egyptin papit olivat suurimman tiedon ja vallan kantajia, mutta tämä tieto hajosi yhä enemmän sirpaleiksi, kun maapallo koki katastrofin toisensa jälkeen ja kun korruptio ja poliittiset juonittelut saastuttivat papiston instituution. Tämä tieto on vähitellen hajonnut ja rappeutunut nykyään lukuisiksi uskonnollisiksi perinteiksi ekumeenisine neuvostoineen ja maallisine etuineen. Uskonnollisten liikkeiden johtajat muuttavat vähitellen opetuksia, kunnes alkuperäistä perinnettä ei enää tunnista.

Lue lisää

Maailma on yksi, mutta siinä on eri sfäärejä, joita siellä asuvat ihmiset havaitsevat, eivätkä muut, eri ympäristöstä tulevat olennot aina havaitse niitä. Esimerkiksi kalat eivät havaitse elämää maalla. Kalojen näkökulmasta se on rinnakkainen maailma, johon niillä ei ole pääsyä. Metsien ja aavikoiden asukkaat eivät havaitse vedenalaista maailmaa. Ihmisolennot, joilla on laajempi tietoisuus, havaitsevat alempien olentojen maailmat, mutta he eivät ehkä havaitse puolijumalien sfäärejä. Puolijumalat havaitsevat kaikki tämän maailman sfäärit, mutta he eivät ehkä havaitse henkimaailmaa. Kyse ei siis ole maailmojen rinnakkaisuudesta vaan tietoisuuden laajuudesta, joka sallii tai ei salli meidän havaita muita todellisuuden maailmoja.

Anonyymi kirjoitti:

Maailma on yksi, mutta siinä on eri sfäärejä, joita siellä asuvat ihmiset havaitsevat, eivätkä muut, eri ympäristöstä tulevat olennot aina havaitse niitä. Esimerkiksi kalat eivät havaitse elämää maalla. Kalojen näkökulmasta se on rinnakkainen maailma, johon niillä ei ole pääsyä. Metsien ja aavikoiden asukkaat eivät havaitse vedenalaista maailmaa. Ihmisolennot, joilla on laajempi tietoisuus, havaitsevat alempien olentojen maailmat, mutta he eivät ehkä havaitse puolijumalien sfäärejä. Puolijumalat havaitsevat kaikki tämän maailman sfäärit, mutta he eivät ehkä havaitse henkimaailmaa. Kyse ei siis ole maailmojen rinnakkaisuudesta vaan tietoisuuden laajuudesta, joka sallii tai ei salli meidän havaita muita todellisuuden maailmoja.

Lue lisää

Tapa laajentaa näkemystään ja ymmärrystään maailmankaikkeudesta ei siis ole pelkästään tapa kehittää teknologiaa, lentää jotakin tai parantaa laitteita. Se on tietoisuuden laajentamisen tapa, eli kun tietoisuuteemme tulee lisää ulottuvuuksia, meillä on enemmän pääsyä esimerkiksi todellisuuteen, syvempään todellisuuteen. Esimerkiksi henkilöllä, jolla ei ole moraalia, ei ole tätä moraalista ulottuvuutta, joten hän ei voi esimerkiksi tuntea myötätuntoa jotakuta kohtaan, hän ei voi ymmärtää, mikä on hyvää ja mikä pahaa. Maailman hahmottaminen ei ole jotakin, jota voidaan korjata fyysisillä välineillä. Olemme siis tottuneet ajattelemaan, että todellisuus tarkoittaa ainoastaan fyysistä todellisuutta.

<<Ei tarvitse kuunnella muita - voi itse lukea Raamatusta>>.


Maailmassa on monia uskonnollisia käsitteitä. Ne kiertävät kiertoradallaan keskeisen Totuuden ympärillä ja kilpailevat toistensa kanssa ylivallasta. Kristityt uskovat, että pelastus tulee vain Jeesuksen Kristuksen kautta, muslimit Muhammedin kautta…
... Kukin uskonto tarjoaa pyhiin kirjoituksiinsa ja pyhimysten ilmestyksiin perustuen oman käsityksensä Jumalasta ja jumalallisesta maailmasta.


Jos hyväksymme ajatuksen uskonnollisesta moniarvoisuudesta, siitä seuraa loogisesti kysymys - kuinka lähellä tämä tai tuo käsite on totuutta? Toisinajattelija teologi John Hick kirjoittaa Vatikaanille lähettämässään kirjeessä seuraavaa: "Teosentrismi, joka sallii uskonnollisten näkemysten moninaisuuden, avaa tien Kristuksen maailmaa korkeampiin maailmoihin. Näin päädymme uuteen paradigmaan, joka kieltää Kristuksen uskonnollisen maailmankaikkeuden keskipisteenä ja vahvistaa sen sijaan Jumalan. Tämä ajattelujärjestelmä on yhtä mullistava kuin kopernikaaninen näkemys, jonka mukaan maailmankaikkeuden keskus ei ole maapallo vaan aurinko. Kaikkien uskontojen, myös kristinuskon, kiertoratojen keskipisteenä on Absoluuttinen Totuus, Jumala, perimmäinen transsendentti todellisuus.
…
Kaikki planeetat kiertävät Aurinkoa eri etäisyyksillä, ja ne planeetat, jotka ovat lähempänä valopilveä, muistuttavat sitä rakenteeltaan ja ilmakehän koostumukseltaan. Kaikki uskonnot pyörivät absoluuttisen totuuden ympärillä, mutta miten voimme määrittää niiden käsitteiden syvyyden?








Vaikka meillä ei ole epäilyksiä monien nykypäivän kristittyjen hyvistä aikeista, emme voi koskaan hyväksyä heidän edellä kuvattuja tapojaan painostaa ihmisiä, sillä se on yksilön peiteltyä hyväksikäyttöä ja yksinkertaisesti sanottuna alkeellista ZOMBISOINTIA

Anonyymi kirjoitti:

<<Ei tarvitse kuunnella muita - voi itse lukea Raamatusta>>.


Maailmassa on monia uskonnollisia käsitteitä. Ne kiertävät kiertoradallaan keskeisen Totuuden ympärillä ja kilpailevat toistensa kanssa ylivallasta. Kristityt uskovat, että pelastus tulee vain Jeesuksen Kristuksen kautta, muslimit Muhammedin kautta…
... Kukin uskonto tarjoaa pyhiin kirjoituksiinsa ja pyhimysten ilmestyksiin perustuen oman käsityksensä Jumalasta ja jumalallisesta maailmasta.


Jos hyväksymme ajatuksen uskonnollisesta moniarvoisuudesta, siitä seuraa loogisesti kysymys - kuinka lähellä tämä tai tuo käsite on totuutta? Toisinajattelija teologi John Hick kirjoittaa Vatikaanille lähettämässään kirjeessä seuraavaa: "Teosentrismi, joka sallii uskonnollisten näkemysten moninaisuuden, avaa tien Kristuksen maailmaa korkeampiin maailmoihin. Näin päädymme uuteen paradigmaan, joka kieltää Kristuksen uskonnollisen maailmankaikkeuden keskipisteenä ja vahvistaa sen sijaan Jumalan. Tämä ajattelujärjestelmä on yhtä mullistava kuin kopernikaaninen näkemys, jonka mukaan maailmankaikkeuden keskus ei ole maapallo vaan aurinko. Kaikkien uskontojen, myös kristinuskon, kiertoratojen keskipisteenä on Absoluuttinen Totuus, Jumala, perimmäinen transsendentti todellisuus.
…
Kaikki planeetat kiertävät Aurinkoa eri etäisyyksillä, ja ne planeetat, jotka ovat lähempänä valopilveä, muistuttavat sitä rakenteeltaan ja ilmakehän koostumukseltaan. Kaikki uskonnot pyörivät absoluuttisen totuuden ympärillä, mutta miten voimme määrittää niiden käsitteiden syvyyden?








Vaikka meillä ei ole epäilyksiä monien nykypäivän kristittyjen hyvistä aikeista, emme voi koskaan hyväksyä heidän edellä kuvattuja tapojaan painostaa ihmisiä, sillä se on yksilön peiteltyä hyväksikäyttöä ja yksinkertaisesti sanottuna alkeellista ZOMBISOINTIA

Lue lisää

Kehotamme kaikkia uskontokuntia saarnaamaan rehellisesti. Jos teillä ei ole mitään sanottavaa, on parempi olla sanomatta mitään kuin toistella perehtymättömälle yleisölle

Anonyymi kirjoitti:

Kehotamme kaikkia uskontokuntia saarnaamaan rehellisesti. Jos teillä ei ole mitään sanottavaa, on parempi olla sanomatta mitään kuin toistella perehtymättömälle yleisölle

Ja sitten alkaa ilmestyä kirjoja, joissa kuvataan kauhuskenaarioita, jotka muistuttavat liiankin paljon keskiaikaisten velhojen hallusinogeenista hourailua, sekä ihmisiä, jotka juoksentelevat kaduilla silmät kiiluen ja huutavat valmiina olevasta Harmageddon-päivästä. Ja todellakin, ei voi olla miettimättä: "Enkö minäkin voisi omaksua heidän uskonsa, ja voisinko välttyä ikuiselta helvetiltä ja voisiko maailmanloppu olla minulle menestys?

Anonyymi kirjoitti:

Ja sitten alkaa ilmestyä kirjoja, joissa kuvataan kauhuskenaarioita, jotka muistuttavat liiankin paljon keskiaikaisten velhojen hallusinogeenista hourailua, sekä ihmisiä, jotka juoksentelevat kaduilla silmät kiiluen ja huutavat valmiina olevasta Harmageddon-päivästä. Ja todellakin, ei voi olla miettimättä: "Enkö minäkin voisi omaksua heidän uskonsa, ja voisinko välttyä ikuiselta helvetiltä ja voisiko maailmanloppu olla minulle menestys?

Lue lisää

On olemassa myös moraalinen ulottuvuus.
On syvällisempiä asioita kaikkien näiden kiertoratojen lisäksi, eli että tämä on vain ulkoinen ilmentymä toisesta syvemmästä todellisuudesta, joka on meiltä piilossa, koska tietoisuutemme ei salli meidän tunkeutua tuohon hienovaraisempaan ulottuvuuteen. Tapa laajentaa näkemystään ja ymmärrystään maailmankaikkeudesta ei siis ole pelkästään tapa kehittää teknologiaa, lentää jotakin tai parantaa laitteita. Se on tietoisuuden laajentamisen tapa, eli kun tietoisuuteemme tulee lisää ulottuvuuksia, meillä on enemmän pääsyä esimerkiksi todellisuuteen, syvempään todellisuuteen. Esimerkiksi henkilöllä, jolla ei ole moraalia, ei ole tätä moraalista ulottuvuutta, joten hän ei voi esimerkiksi tuntea myötätuntoa jotakuta kohtaan, hän ei voi ymmärtää, mikä on hyvää ja mikä pahaa. Maailman hahmottaminen ei ole jotakin, jota voidaan korjata fyysisillä välineillä. Olemme siis tottuneet ajattelemaan, että todellisuus tarkoittaa ainoastaan fyysistä todellisuutta

Anonyymi kirjoitti:

On olemassa myös moraalinen ulottuvuus.
On syvällisempiä asioita kaikkien näiden kiertoratojen lisäksi, eli että tämä on vain ulkoinen ilmentymä toisesta syvemmästä todellisuudesta, joka on meiltä piilossa, koska tietoisuutemme ei salli meidän tunkeutua tuohon hienovaraisempaan ulottuvuuteen. Tapa laajentaa näkemystään ja ymmärrystään maailmankaikkeudesta ei siis ole pelkästään tapa kehittää teknologiaa, lentää jotakin tai parantaa laitteita. Se on tietoisuuden laajentamisen tapa, eli kun tietoisuuteemme tulee lisää ulottuvuuksia, meillä on enemmän pääsyä esimerkiksi todellisuuteen, syvempään todellisuuteen. Esimerkiksi henkilöllä, jolla ei ole moraalia, ei ole tätä moraalista ulottuvuutta, joten hän ei voi esimerkiksi tuntea myötätuntoa jotakuta kohtaan, hän ei voi ymmärtää, mikä on hyvää ja mikä pahaa. Maailman hahmottaminen ei ole jotakin, jota voidaan korjata fyysisillä välineillä. Olemme siis tottuneet ajattelemaan, että todellisuus tarkoittaa ainoastaan fyysistä todellisuutta

Lue lisää

Emme voi nähdä tai ymmärtää mitään, koska aistilaitteemme on ohjelmoitu maallisia tila- ja aikaominaisuuksia varten. Vain jos korkeampien maailmojen asukkaat itse haluavat avautua meille, voimme nähdä heidän maailmansa. Lisäksi, aivan kuten jokainen maa vartioi omaa rajaansa, myös muut maailmat vartioivat sitä. Meistä on reilua, kun rajavartijat pidättävät tunkeilijan, mutta olemme hyvin yllättyneitä, kun avaruusalukset räjähtävät yrittäessään murtautua muihin maailmoihin pyytämättä. Meitä ei päästetä sinne myöskään moraalisista syistä, ennen kuin teemme sisäisen muutoksen. Avaruustutkimuksessa ihmiset ovat päättäneet sivuuttaa moraalin ja henkisyyden lait ja haluavat valloittaa avaruuden fyysisesti. Tämä on kuin yrittäisi tunkeutua toiseen maahan ilman viisumia. Sielulle on luonnollista, että se haluaa nousta muille planeetoille, koska se on alun perin peräisin korkeammista maailmoista. Pyrkimys palata alkuperäiseen on ymmärrettävää, mutta mekaaninen menetelmä on riittämätön.

Anonyymi kirjoitti:

Emme voi nähdä tai ymmärtää mitään, koska aistilaitteemme on ohjelmoitu maallisia tila- ja aikaominaisuuksia varten. Vain jos korkeampien maailmojen asukkaat itse haluavat avautua meille, voimme nähdä heidän maailmansa. Lisäksi, aivan kuten jokainen maa vartioi omaa rajaansa, myös muut maailmat vartioivat sitä. Meistä on reilua, kun rajavartijat pidättävät tunkeilijan, mutta olemme hyvin yllättyneitä, kun avaruusalukset räjähtävät yrittäessään murtautua muihin maailmoihin pyytämättä. Meitä ei päästetä sinne myöskään moraalisista syistä, ennen kuin teemme sisäisen muutoksen. Avaruustutkimuksessa ihmiset ovat päättäneet sivuuttaa moraalin ja henkisyyden lait ja haluavat valloittaa avaruuden fyysisesti. Tämä on kuin yrittäisi tunkeutua toiseen maahan ilman viisumia. Sielulle on luonnollista, että se haluaa nousta muille planeetoille, koska se on alun perin peräisin korkeammista maailmoista. Pyrkimys palata alkuperäiseen on ymmärrettävää, mutta mekaaninen menetelmä on riittämätön.

Lue lisää

Todellisuutemme on merkityksetön alemmille olennoille niiden tietoisuuden kapeuden vuoksi. Vatsassani elävä bakteeri ei pidä minua ihmisenä. Vatsani on sen maailmankaikkeus, ja sanani ovat sille merkityksetöntä melua. Mutta jotenkin olemme kuvitelleet itsemme luonnon kruunuksi ja tietoisuutemme korkeimmaksi, jolle kaikki todellisuus on saavutettavissa.
Riippuen todellisuuskäsityksistämme muodostetaan lakien hierarkia, ja lakien perusteella kehitetään teknologioita, jotka auttavat yhteiskuntaa toimimaan.

Anonyymi kirjoitti:

Todellisuutemme on merkityksetön alemmille olennoille niiden tietoisuuden kapeuden vuoksi. Vatsassani elävä bakteeri ei pidä minua ihmisenä. Vatsani on sen maailmankaikkeus, ja sanani ovat sille merkityksetöntä melua. Mutta jotenkin olemme kuvitelleet itsemme luonnon kruunuksi ja tietoisuutemme korkeimmaksi, jolle kaikki todellisuus on saavutettavissa.
Riippuen todellisuuskäsityksistämme muodostetaan lakien hierarkia, ja lakien perusteella kehitetään teknologioita, jotka auttavat yhteiskuntaa toimimaan.

Lue lisää

<<Ei tarvitse kuunnella muita - voi itse lukea Raamatusta>>.


Antikristuksen profeetat.

Maailmankaikkeuden pimeissä, selittämättömissä mysteereissä asuva pelko on herättänyt ihmisten huomion vastustamattomasti muinaisista ajoista lähtien. Tämä huomio johtuu pelon tunteen kokemuksen erityisestä terävyydestä, ja kuten hyvin tiedetään, ilman jännitystä tavallisen ihmisen elämä muuttuu yksitoikkoiseksi ja mauttomaksi. Sen vuoksi aavemaiset mysteerit ovat edelleen monien tuhansien ihmisten tarkan huomion, joukkohurmion ja jopa palvonnan kohteena. Kauhuelokuvat, toimintajännärit, mystinen kirjallisuus, spiritistiset seurat ja teoriat "maailmanlopusta" ovat yhä suositumpia. Eikä antikristuksen salaisuus näytä olevan näistä vähäisin.

Ihmisiä (erityisesti niitä, jotka eivät suhtaudu välinpitämättömästi yliluonnolliseen) ahdistavat kirjaimellisesti profetiat Saatanan lähestyvästä päivästä, jolloin Saatana tunkeutuu maailmaamme. Televisioruuduilta mahtavat spiritualistit julistavat, että pahan voimat ovat voittaneet jo kuusi taistelua hyvää vastaan, ja nyt alkaa viimeinen ja ratkaiseva taistelu. Uskonnolliset johtajat lupaavat ikuisen helvetin kaikille, jotka kiinnittävät Saatanan numeron (vaikka se olisi vain pankkitilin numero) ranteeseensa.

Kontaktorit työskentelevät intensiivisesti kosmoksen mustien energioiden kanssa pelastaakseen ihmiskunnan tulevalta katastrofilta. Kolminkertaiset valkoiset maagit kiirehtivät lataamaan amulettisi muinaisten demonien tappavilla voimilla. Joku mutisee tiibetiläistä mantraa, joku tukehtuu suitsukkeiden savuun, joku ripustaa itsensä päästä varpaisiin ristien kanssa, joku sulkee henkisesti mystisen ympyrän, joku kirjoittaa viimeisen paperin palan voimakkaita rukouksia kaikkien demonien karkottamiseksi ... Näin ihmisistä tulee pakkomielle ajatuksesta tulevasta Harmagedonista.

Tietämättömien fanaattisten saarnamiesten vian vuoksi ihmisestä tulee taikauskoinen ja henkisesti sairas. Päivin ja öin hän näkee unia numerosta 666, astraalisfäärien seitsemännestä kehästä, pahan silmän poistamisesta ja karman parantamisesta. Koska hän luottaa sokeisiin oppaisiin, hän alkaa uskoa pyhästi, että kaikki tämä hölynpöly on taistelua paholaisen, pahan kanssa. Hän valmistautuu antikristuksen tuloon ja haluaa suojella itseään tämän vallalta, mutta hän ei tiedä, että Saatana on tullut jo kauan sitten ja että hän on jo saanut hyvän jalansijan sellaisten onnettomien sydämissä, jotka sekoittavat uskonnon taikauskoon.

Valmistaudut torjumaan hänen hyökkäyksensä, ja hän hallitsee jo sisälläsi, nauraa tyhmyydellesi, auttaa sinua ehdottamalla, että sinun on ostettava amuletteja, luettava loitsuja, kuunneltava tarinoita noitatekniikoista. Kaikki tämä mystinen hölynpöly on itse paholaisen provokaatiota. Hän on kaikkien maailmanloppuennusteiden ainoa lähde, hän on kaikenlaisten demoniluokitusten tekijä ja hän lietsoo tätä taikauskoista hysteriaa maailmanlopun ympärillä. Pysykää siis mahdollisimman kaukana hänen uskollisista sanansaattajistaan (olipa heillä sitten sarkapuku, valkoinen kaapu, sahramipuku tai kiinteä puku). He ovat Antikristuksen tiedostamattomia profeettoja!



Kuvaannollisesti sanottuna he ovat maalanneet paholaisen seinälle ja lyövät häntä, tietämättä, että he tekevät niin sydämissään asuvan todellisen Saatanan yllyttämänä. He taistelevat vain vihollisensa heijastusta vastaan, ja se on hänen tärkein temppunsa. Sydän, jonka päällä istuu ylpeä ego ja jonka ympärillä kiemurtelevat himon, vihan, kateuden, ahneuden, itsekkyyden ja hulluuden myrkylliset hämähäkit, jotka kietovat kaikki sielun ajatukset ja halut synnin tahmeaan verkkoon, on paholaisen voittamattomin linnake. Harmageddon on siellä mahdollinen, sillä todellinen Saatana on jumalattomuus kaikissa sen ilmenemismuodoissa.

Mutta missä jumalattomuus asuu? Ei maassa, ei yhteiskunnassa, ei filosofiassa, ei tieteessä, vaan ihmisessä itsessään. Jos ihminen ei elä Kaikkivaltiaalle omistautuneena, hän on antikristuksen orjuuttama. Missä ei ole aurinkoa, siellä on pimeys.

Minkä paholaisen kanssa ihminen painii, kun hänen sydämensä on täynnä ylpeyttä, himoa, turhamaisuutta, kateutta, ahneutta ja muuta sellaista? Tule järkiisi, sotilas, olet niin lähellä Saatanaa, ettet huomaa häntä lainkaan! Tulkaa järkiinne! Hän on sinussa, ja sinä etsit häntä ilman häntä. Hän on syntiset himosi ja taipumuksesi, haluttomuutesi olla täysin riippuvainen sinua rakastavasta Isästäsi, innokkuutesi käyttää kaikkea ja kaikkia hyväksi omaksi iloksesi. Yrittäkää taistella tätä, todellista paholaista vastaan! Ne, jotka ovat sitä kokeilleet, ovat luonnollisesti tulleet siihen tulokseen, että heidän omat voimansa eivät riitä. Tarvitset apua joltakulta, jolla on auktoriteetti ja valta Saatanan yli.

Anonyymi kirjoitti:

<<Ei tarvitse kuunnella muita - voi itse lukea Raamatusta>>.


Antikristuksen profeetat.

Maailmankaikkeuden pimeissä, selittämättömissä mysteereissä asuva pelko on herättänyt ihmisten huomion vastustamattomasti muinaisista ajoista lähtien. Tämä huomio johtuu pelon tunteen kokemuksen erityisestä terävyydestä, ja kuten hyvin tiedetään, ilman jännitystä tavallisen ihmisen elämä muuttuu yksitoikkoiseksi ja mauttomaksi. Sen vuoksi aavemaiset mysteerit ovat edelleen monien tuhansien ihmisten tarkan huomion, joukkohurmion ja jopa palvonnan kohteena. Kauhuelokuvat, toimintajännärit, mystinen kirjallisuus, spiritistiset seurat ja teoriat "maailmanlopusta" ovat yhä suositumpia. Eikä antikristuksen salaisuus näytä olevan näistä vähäisin.

Ihmisiä (erityisesti niitä, jotka eivät suhtaudu välinpitämättömästi yliluonnolliseen) ahdistavat kirjaimellisesti profetiat Saatanan lähestyvästä päivästä, jolloin Saatana tunkeutuu maailmaamme. Televisioruuduilta mahtavat spiritualistit julistavat, että pahan voimat ovat voittaneet jo kuusi taistelua hyvää vastaan, ja nyt alkaa viimeinen ja ratkaiseva taistelu. Uskonnolliset johtajat lupaavat ikuisen helvetin kaikille, jotka kiinnittävät Saatanan numeron (vaikka se olisi vain pankkitilin numero) ranteeseensa.

Kontaktorit työskentelevät intensiivisesti kosmoksen mustien energioiden kanssa pelastaakseen ihmiskunnan tulevalta katastrofilta. Kolminkertaiset valkoiset maagit kiirehtivät lataamaan amulettisi muinaisten demonien tappavilla voimilla. Joku mutisee tiibetiläistä mantraa, joku tukehtuu suitsukkeiden savuun, joku ripustaa itsensä päästä varpaisiin ristien kanssa, joku sulkee henkisesti mystisen ympyrän, joku kirjoittaa viimeisen paperin palan voimakkaita rukouksia kaikkien demonien karkottamiseksi ... Näin ihmisistä tulee pakkomielle ajatuksesta tulevasta Harmagedonista.

Tietämättömien fanaattisten saarnamiesten vian vuoksi ihmisestä tulee taikauskoinen ja henkisesti sairas. Päivin ja öin hän näkee unia numerosta 666, astraalisfäärien seitsemännestä kehästä, pahan silmän poistamisesta ja karman parantamisesta. Koska hän luottaa sokeisiin oppaisiin, hän alkaa uskoa pyhästi, että kaikki tämä hölynpöly on taistelua paholaisen, pahan kanssa. Hän valmistautuu antikristuksen tuloon ja haluaa suojella itseään tämän vallalta, mutta hän ei tiedä, että Saatana on tullut jo kauan sitten ja että hän on jo saanut hyvän jalansijan sellaisten onnettomien sydämissä, jotka sekoittavat uskonnon taikauskoon.

Valmistaudut torjumaan hänen hyökkäyksensä, ja hän hallitsee jo sisälläsi, nauraa tyhmyydellesi, auttaa sinua ehdottamalla, että sinun on ostettava amuletteja, luettava loitsuja, kuunneltava tarinoita noitatekniikoista. Kaikki tämä mystinen hölynpöly on itse paholaisen provokaatiota. Hän on kaikkien maailmanloppuennusteiden ainoa lähde, hän on kaikenlaisten demoniluokitusten tekijä ja hän lietsoo tätä taikauskoista hysteriaa maailmanlopun ympärillä. Pysykää siis mahdollisimman kaukana hänen uskollisista sanansaattajistaan (olipa heillä sitten sarkapuku, valkoinen kaapu, sahramipuku tai kiinteä puku). He ovat Antikristuksen tiedostamattomia profeettoja!



Kuvaannollisesti sanottuna he ovat maalanneet paholaisen seinälle ja lyövät häntä, tietämättä, että he tekevät niin sydämissään asuvan todellisen Saatanan yllyttämänä. He taistelevat vain vihollisensa heijastusta vastaan, ja se on hänen tärkein temppunsa. Sydän, jonka päällä istuu ylpeä ego ja jonka ympärillä kiemurtelevat himon, vihan, kateuden, ahneuden, itsekkyyden ja hulluuden myrkylliset hämähäkit, jotka kietovat kaikki sielun ajatukset ja halut synnin tahmeaan verkkoon, on paholaisen voittamattomin linnake. Harmageddon on siellä mahdollinen, sillä todellinen Saatana on jumalattomuus kaikissa sen ilmenemismuodoissa.

Mutta missä jumalattomuus asuu? Ei maassa, ei yhteiskunnassa, ei filosofiassa, ei tieteessä, vaan ihmisessä itsessään. Jos ihminen ei elä Kaikkivaltiaalle omistautuneena, hän on antikristuksen orjuuttama. Missä ei ole aurinkoa, siellä on pimeys.

Minkä paholaisen kanssa ihminen painii, kun hänen sydämensä on täynnä ylpeyttä, himoa, turhamaisuutta, kateutta, ahneutta ja muuta sellaista? Tule järkiisi, sotilas, olet niin lähellä Saatanaa, ettet huomaa häntä lainkaan! Tulkaa järkiinne! Hän on sinussa, ja sinä etsit häntä ilman häntä. Hän on syntiset himosi ja taipumuksesi, haluttomuutesi olla täysin riippuvainen sinua rakastavasta Isästäsi, innokkuutesi käyttää kaikkea ja kaikkia hyväksi omaksi iloksesi. Yrittäkää taistella tätä, todellista paholaista vastaan! Ne, jotka ovat sitä kokeilleet, ovat luonnollisesti tulleet siihen tulokseen, että heidän omat voimansa eivät riitä. Tarvitset apua joltakulta, jolla on auktoriteetti ja valta Saatanan yli.

Lue lisää

<<Ei tarvitse kuunnella muita - voi itse lukea Raamatusta>>.


TULTA JA TULIKIVEÄ, SARVIA JA HÄNTIÄ

Paholaisesta, demoneista ja helvetin planeetoista puhumiseen liittyy aina pelkoa ja väärinkäsityksiä. Tästä syystä niitä usein vältetään. Ihmisen on kuitenkin ymmärrettävä aihe, jotta hän saisi täydellisen ja ymmärrettävän kuvan aineellisesta maailmasta ja jotta hän voisi toimia siinä tuottavasti hengellisenä soturina. Tällaisissa keskusteluissa syntyy aina ristiriitoja. Väitämme, että on olemassa vapaa tahto ja samalla on olemassa predestinaatio. Opitte, että on olemassa monia paholaisia eli demoneita, mutta silti niitä ei ole oikeasti olemassa! Puhumme paikasta nimeltä helvetti, joka on todellisuudessa tietoisuuden tila. Nämä väitteet vaikuttavat ristiriitaisilta, koska ymmärryksemme on rajallinen. Olemme tottuneet päättelemään kaiken "joko/tai"-kaavion mukaan. Jokin on joko A tai B. Henkisessä maailmassa jokin voi sisältää molemmat polariteetit, olla samanaikaisesti sekä A että B. Hyväksykää siis näennäiset ristiriitaisuudet ja saatte syvemmän ymmärryksen ilman turhaa hämmennystä ja pelkoa.





DEMONIT: KEITÄ HE OVAT?

Sanotaan, että kaikki paha maailmassa on peräisin paholaisesta. Jotta lapset saataisiin käyttäytymään hyvin, heitä pelotellaan joskus: "Täällä on mörkö, joka vie sinut pois!". Lapsi kasvaa aikuiseksi, "mörköstä" tulee paholainen, ja pelko säilyy. Paholaiset ovat niin todellisia kuin haluat niiden olevan. Jos kuitenkin kieltäydyt tunnustamasta niiden voimaa, ne eivät voi tehdä sinulle mitään. Hullu erehtyy luulemaan keppiä käärmeeksi ja toimii sen mukaisesti. Normaali ihminen näkee, että kyseessä on keppi, eikä pelästy. Samoin olemme luoneet joukon asioita, jotka ovat todellisia vain siksi, että me itse sallimme niiden olla todellisia. Elämäämme hallitsee se, mihin keskitämme energiamme. Asetamme etusijalle monia tilanteita, joilla ei oikeasti ole merkitystä. Kääntäen yliviivaamme tietoisuudestamme monia asioita, jotka ovat ensiarvoisen tärkeitä. Tämä osoittaa, kuinka voimakas mieli on. Jos se sallitaan, se voi toimia henkilökohtaisena demoninamme. Jos tunnistamme jotain mielen avulla, meidän on toimittava sen mukaisesti.




Jos esimerkiksi joku sanoo: "Swami, olet niin ruma, että on ällöttävää katsoa sinua", voin toimia eri tavoin. Voin ottaa sen todesta ja suuttua. Voin kostaa loukkaamalla pahoinpitelijääni. Voisin katsoa peiliin nähdäkseni, olenko todella niin ruma. Saatan mennä plastiikkakirurgille. Tai voin vain olla hyväksymättä haastetta. Jos en ota sitä vastaan, minun ei tarvitse tehdä mitään sen torjumiseksi. Minun ei tarvitse todistaa mitään, minun ei tarvitse muuttaa käyttäytymistäni millään tavalla. Kun samaistumme mieleen ja hyväksymme sen, mitä mieli tarjoaa meille, emme hyväksy ainoastaan ajatuksia vaan myös niitä vastaavat tunteet, assosiaatiot ja käyttäytymisen. Pidimme siitä tai emme, hyväksymme koko joukon. Meidän on löydettävä keino lopettaa samaistuminen mieleen, lakata toimimasta sen käskystä ja käyttää kaikkea, mitä meille tapahtuu, henkiseen kasvuun. Negatiivisia vaikutteita on monenlaisia. Yksi niistä on ajatusmuotojen kautta tapahtuva vaikuttaminen. Jokainen tämän planeetan asukkaiden tuottama ajatus menee eetteriin, ilman hienojakoiseen puoleen.

Anonyymi kirjoitti:

<<Ei tarvitse kuunnella muita - voi itse lukea Raamatusta>>.


TULTA JA TULIKIVEÄ, SARVIA JA HÄNTIÄ

Paholaisesta, demoneista ja helvetin planeetoista puhumiseen liittyy aina pelkoa ja väärinkäsityksiä. Tästä syystä niitä usein vältetään. Ihmisen on kuitenkin ymmärrettävä aihe, jotta hän saisi täydellisen ja ymmärrettävän kuvan aineellisesta maailmasta ja jotta hän voisi toimia siinä tuottavasti hengellisenä soturina. Tällaisissa keskusteluissa syntyy aina ristiriitoja. Väitämme, että on olemassa vapaa tahto ja samalla on olemassa predestinaatio. Opitte, että on olemassa monia paholaisia eli demoneita, mutta silti niitä ei ole oikeasti olemassa! Puhumme paikasta nimeltä helvetti, joka on todellisuudessa tietoisuuden tila. Nämä väitteet vaikuttavat ristiriitaisilta, koska ymmärryksemme on rajallinen. Olemme tottuneet päättelemään kaiken "joko/tai"-kaavion mukaan. Jokin on joko A tai B. Henkisessä maailmassa jokin voi sisältää molemmat polariteetit, olla samanaikaisesti sekä A että B. Hyväksykää siis näennäiset ristiriitaisuudet ja saatte syvemmän ymmärryksen ilman turhaa hämmennystä ja pelkoa.





DEMONIT: KEITÄ HE OVAT?

Sanotaan, että kaikki paha maailmassa on peräisin paholaisesta. Jotta lapset saataisiin käyttäytymään hyvin, heitä pelotellaan joskus: "Täällä on mörkö, joka vie sinut pois!". Lapsi kasvaa aikuiseksi, "mörköstä" tulee paholainen, ja pelko säilyy. Paholaiset ovat niin todellisia kuin haluat niiden olevan. Jos kuitenkin kieltäydyt tunnustamasta niiden voimaa, ne eivät voi tehdä sinulle mitään. Hullu erehtyy luulemaan keppiä käärmeeksi ja toimii sen mukaisesti. Normaali ihminen näkee, että kyseessä on keppi, eikä pelästy. Samoin olemme luoneet joukon asioita, jotka ovat todellisia vain siksi, että me itse sallimme niiden olla todellisia. Elämäämme hallitsee se, mihin keskitämme energiamme. Asetamme etusijalle monia tilanteita, joilla ei oikeasti ole merkitystä. Kääntäen yliviivaamme tietoisuudestamme monia asioita, jotka ovat ensiarvoisen tärkeitä. Tämä osoittaa, kuinka voimakas mieli on. Jos se sallitaan, se voi toimia henkilökohtaisena demoninamme. Jos tunnistamme jotain mielen avulla, meidän on toimittava sen mukaisesti.




Jos esimerkiksi joku sanoo: "Swami, olet niin ruma, että on ällöttävää katsoa sinua", voin toimia eri tavoin. Voin ottaa sen todesta ja suuttua. Voin kostaa loukkaamalla pahoinpitelijääni. Voisin katsoa peiliin nähdäkseni, olenko todella niin ruma. Saatan mennä plastiikkakirurgille. Tai voin vain olla hyväksymättä haastetta. Jos en ota sitä vastaan, minun ei tarvitse tehdä mitään sen torjumiseksi. Minun ei tarvitse todistaa mitään, minun ei tarvitse muuttaa käyttäytymistäni millään tavalla. Kun samaistumme mieleen ja hyväksymme sen, mitä mieli tarjoaa meille, emme hyväksy ainoastaan ajatuksia vaan myös niitä vastaavat tunteet, assosiaatiot ja käyttäytymisen. Pidimme siitä tai emme, hyväksymme koko joukon. Meidän on löydettävä keino lopettaa samaistuminen mieleen, lakata toimimasta sen käskystä ja käyttää kaikkea, mitä meille tapahtuu, henkiseen kasvuun. Negatiivisia vaikutteita on monenlaisia. Yksi niistä on ajatusmuotojen kautta tapahtuva vaikuttaminen. Jokainen tämän planeetan asukkaiden tuottama ajatus menee eetteriin, ilman hienojakoiseen puoleen.

Lue lisää

Ajatusmuodot elävät omaa elämäänsä ja vaikuttavat yksilöihin ja kollektiiviin. Mitä negatiivisempia ajatusmuodot ovat, sitä haitallisempi on niiden vaikutus. Mitä myönteisempiä ajatusmuodot ovat, sitä hyödyllisempi niiden vaikutus on. Samanlainen vetää puoleensa samanlaista. Yksilön tietoisuudesta tulee ryhmätietoisuutta, joka ilmenee planeettamme kollektiivisena tietoisuutena. Mielestämme voi tulla haitallisten olentojen turvapaikka. Ne ovat niitä, jotka säteilevät ympärillämme leijuvia tuskin kuuluvia ääniä, ne ovat niitä, jotka odottavat jonkun toisen tietoisuuden laulavan yhteislaulua niiden kanssa. Ne ovat samoja riskinottajia, jotka saavat meidät vaarantamaan henkemme ja muiden hengen epätoivoisissa yrityksissä. Ne ovat olentoja hienovaraisesta maailmasta.



He ovat riskinottajia, jotka saavat meidät vaarantamaan oman henkemme ja muiden hengen epätoivoisissa yrityksissä. Ne ovat olentoja hienovaraisesta maailmasta. Niiden ääniin voi reagoida kolmella tavalla: hylätä ne olemattomina, hyväksyä ne todellisuutena ja unohtaa niiden sanat ja lopuksi hyväksyä ne todellisuutena ja toimia niiden sanojen mukaisesti. Käyttäytyminen määräytyy sen mukaan, missä määrin ihminen kestää negatiivisia ajatusmuotoja. Vähemmän vastustuskykyiset ihmiset, jotka antavat itsensä virittäytyä negatiiviseen energiaan, altistuvat sille. Äänistä tulee heille todellisuutta, ja sen seurauksena he saattavat tehdä hulluja asioita. Jos torjumme negatiivisen informaation, nämä olennot eivät ainoastaan pysty vaikuttamaan meihin millään tavalla, vaan ne eivät edes yritä lähestyä meitä. Siksi ne eivät ole meille todellisuutta. Negatiivisiin energioihin voi joutua kosketuksiin okkultismia, esim. spiritismiä, harjoittamalla. On vaarallista kutsua henkiä, vaikka se tehtäisiinkin vitsinä, koska tämä toimintamuoto




Yksilön tietoisuudesta tulee ryhmätietoisuutta, joka ilmenee planeettamme kollektiivisena tietoisuutena. Mielestämme voi tulla haitallisten olentojen turvapaikka. Ne ovat niitä, jotka säteilevät ympärillämme leijuvia tuskin kuuluvia ääniä, ne ovat niitä, jotka odottavat jonkun toisen tietoisuuden laulavan yhteislaulua niiden kanssa. Ne ovat samoja riskinottajia, jotka saavat meidät vaarantamaan henkemme ja muiden hengen epätoivoisissa yrityksissä. Ne ovat olentoja hienovaraisesta maailmasta.


He ovat riskinottajia, jotka saavat meidät vaarantamaan oman henkemme ja muiden hengen epätoivoisissa yrityksissä. Ne ovat olentoja hienovaraisesta maailmasta. Niiden ääniin voi reagoida kolmella tavalla: hylätä ne olemattomina, hyväksyä ne todellisuutena ja unohtaa niiden sanat ja lopuksi hyväksyä ne todellisuutena ja toimia niiden sanojen mukaisesti.



Käyttäytyminen määräytyy sen mukaan, missä määrin ihminen kestää negatiivisia ajatusmuotoja. Vähemmän vastustuskykyiset ihmiset, jotka antavat itsensä virittäytyä negatiiviseen energiaan, altistuvat sille. Äänistä tulee heille todellisuutta, ja sen seurauksena he saattavat tehdä hulluja asioita. Jos torjumme negatiivisen informaation, nämä olennot eivät ainoastaan pysty vaikuttamaan meihin millään tavalla, vaan ne eivät edes yritä lähestyä meitä. Siksi ne eivät ole meille todellisuutta. Negatiivisiin energioihin voi joutua kosketuksiin okkultismia, esim. spiritismiä, harjoittamalla. On vaarallista kutsua henkiä, vaikka se tehtäisiinkin vitsinä, koska tämä toimintamuoto voi vetää puoleensa demonista energiaa. Ihmiset, jotka osallistuvat spiritistisiin istuntoihin ja vastaaviin, tuntevat joskus pahojen olentojen vaikutuksen ja saattavat jopa tulla riivatuiksi. Satanismia tunnustavien ihmisten määrä kasvaa nopeasti. Eräät sotilaalliset huippuupseerit ja teollisuusoligarkian huiput ovat liittyneet Saatanan kirkkoon, ja monet salaseurat palvovat paholaista. Meidän aikanamme meidän on linnoittauduttava ilmassa olevaa pahuutta vastaan. Menneisyydessä hyvän ja pahan voimat eivät olleet samassa maailmankaikkeudessa. Henkinen elementti ihmiskunnassa oli riittävän vahva, jotta hyvä ja paha saattoivat olla olemassa erillään. Ajan myötä ilmapiiri kyllästyi synnillä, ja hyvä ja paha alkoivat elää yhdessä - ei ainoastaan samassa maailmankaikkeudessa, vaan myöhemmin myös samassa ihmisessä. Nykyihminen ruumiillistaa korkeamman ja alemman minän, ja ne taistelevat jatkuvasti toisiaan vastaan. Mieli, jota ympäristö ja ympäristö tietyssä määrin ohjaavat, ryntää jatkuvasti yhdestä navasta toiseen. Joissakin ihmisissä alempi minuus tulee hallitsevaksi, ja he vajoavat syntiin. Korkeampaa minää varjostavat himo, viha ja ahneus. He menettävät vähitellen ruumiinsa hallinnan ja kontrollin. He menettävät itsenäisyytensä ja heistä tulee omien aistiensa ja mielensä leikkikaluja. Tämän orjuuden syitä on tutkittava tarkemmin, sillä elinaikaiset toimintamme vaikuttavat suoraan siihen, mitä meille tapahtuu kuoleman hetkellä ja kuoleman jälkeen.

Anonyymi kirjoitti:

Ajatusmuodot elävät omaa elämäänsä ja vaikuttavat yksilöihin ja kollektiiviin. Mitä negatiivisempia ajatusmuodot ovat, sitä haitallisempi on niiden vaikutus. Mitä myönteisempiä ajatusmuodot ovat, sitä hyödyllisempi niiden vaikutus on. Samanlainen vetää puoleensa samanlaista. Yksilön tietoisuudesta tulee ryhmätietoisuutta, joka ilmenee planeettamme kollektiivisena tietoisuutena. Mielestämme voi tulla haitallisten olentojen turvapaikka. Ne ovat niitä, jotka säteilevät ympärillämme leijuvia tuskin kuuluvia ääniä, ne ovat niitä, jotka odottavat jonkun toisen tietoisuuden laulavan yhteislaulua niiden kanssa. Ne ovat samoja riskinottajia, jotka saavat meidät vaarantamaan henkemme ja muiden hengen epätoivoisissa yrityksissä. Ne ovat olentoja hienovaraisesta maailmasta.



He ovat riskinottajia, jotka saavat meidät vaarantamaan oman henkemme ja muiden hengen epätoivoisissa yrityksissä. Ne ovat olentoja hienovaraisesta maailmasta. Niiden ääniin voi reagoida kolmella tavalla: hylätä ne olemattomina, hyväksyä ne todellisuutena ja unohtaa niiden sanat ja lopuksi hyväksyä ne todellisuutena ja toimia niiden sanojen mukaisesti. Käyttäytyminen määräytyy sen mukaan, missä määrin ihminen kestää negatiivisia ajatusmuotoja. Vähemmän vastustuskykyiset ihmiset, jotka antavat itsensä virittäytyä negatiiviseen energiaan, altistuvat sille. Äänistä tulee heille todellisuutta, ja sen seurauksena he saattavat tehdä hulluja asioita. Jos torjumme negatiivisen informaation, nämä olennot eivät ainoastaan pysty vaikuttamaan meihin millään tavalla, vaan ne eivät edes yritä lähestyä meitä. Siksi ne eivät ole meille todellisuutta. Negatiivisiin energioihin voi joutua kosketuksiin okkultismia, esim. spiritismiä, harjoittamalla. On vaarallista kutsua henkiä, vaikka se tehtäisiinkin vitsinä, koska tämä toimintamuoto




Yksilön tietoisuudesta tulee ryhmätietoisuutta, joka ilmenee planeettamme kollektiivisena tietoisuutena. Mielestämme voi tulla haitallisten olentojen turvapaikka. Ne ovat niitä, jotka säteilevät ympärillämme leijuvia tuskin kuuluvia ääniä, ne ovat niitä, jotka odottavat jonkun toisen tietoisuuden laulavan yhteislaulua niiden kanssa. Ne ovat samoja riskinottajia, jotka saavat meidät vaarantamaan henkemme ja muiden hengen epätoivoisissa yrityksissä. Ne ovat olentoja hienovaraisesta maailmasta.


He ovat riskinottajia, jotka saavat meidät vaarantamaan oman henkemme ja muiden hengen epätoivoisissa yrityksissä. Ne ovat olentoja hienovaraisesta maailmasta. Niiden ääniin voi reagoida kolmella tavalla: hylätä ne olemattomina, hyväksyä ne todellisuutena ja unohtaa niiden sanat ja lopuksi hyväksyä ne todellisuutena ja toimia niiden sanojen mukaisesti.



Käyttäytyminen määräytyy sen mukaan, missä määrin ihminen kestää negatiivisia ajatusmuotoja. Vähemmän vastustuskykyiset ihmiset, jotka antavat itsensä virittäytyä negatiiviseen energiaan, altistuvat sille. Äänistä tulee heille todellisuutta, ja sen seurauksena he saattavat tehdä hulluja asioita. Jos torjumme negatiivisen informaation, nämä olennot eivät ainoastaan pysty vaikuttamaan meihin millään tavalla, vaan ne eivät edes yritä lähestyä meitä. Siksi ne eivät ole meille todellisuutta. Negatiivisiin energioihin voi joutua kosketuksiin okkultismia, esim. spiritismiä, harjoittamalla. On vaarallista kutsua henkiä, vaikka se tehtäisiinkin vitsinä, koska tämä toimintamuoto voi vetää puoleensa demonista energiaa. Ihmiset, jotka osallistuvat spiritistisiin istuntoihin ja vastaaviin, tuntevat joskus pahojen olentojen vaikutuksen ja saattavat jopa tulla riivatuiksi. Satanismia tunnustavien ihmisten määrä kasvaa nopeasti. Eräät sotilaalliset huippuupseerit ja teollisuusoligarkian huiput ovat liittyneet Saatanan kirkkoon, ja monet salaseurat palvovat paholaista. Meidän aikanamme meidän on linnoittauduttava ilmassa olevaa pahuutta vastaan. Menneisyydessä hyvän ja pahan voimat eivät olleet samassa maailmankaikkeudessa. Henkinen elementti ihmiskunnassa oli riittävän vahva, jotta hyvä ja paha saattoivat olla olemassa erillään. Ajan myötä ilmapiiri kyllästyi synnillä, ja hyvä ja paha alkoivat elää yhdessä - ei ainoastaan samassa maailmankaikkeudessa, vaan myöhemmin myös samassa ihmisessä. Nykyihminen ruumiillistaa korkeamman ja alemman minän, ja ne taistelevat jatkuvasti toisiaan vastaan. Mieli, jota ympäristö ja ympäristö tietyssä määrin ohjaavat, ryntää jatkuvasti yhdestä navasta toiseen. Joissakin ihmisissä alempi minuus tulee hallitsevaksi, ja he vajoavat syntiin. Korkeampaa minää varjostavat himo, viha ja ahneus. He menettävät vähitellen ruumiinsa hallinnan ja kontrollin. He menettävät itsenäisyytensä ja heistä tulee omien aistiensa ja mielensä leikkikaluja. Tämän orjuuden syitä on tutkittava tarkemmin, sillä elinaikaiset toimintamme vaikuttavat suoraan siihen, mitä meille tapahtuu kuoleman hetkellä ja kuoleman jälkeen.

Lue lisää

Pahuuden ongelma oli suuri huolenaihe Zarathustran kaltaisille ihmisille. Zarathustra aloitti saarnaamisensa Intiassa, ja hänellä, kuten monilla karismaattisilla, nykyajan ajattelijoilla, oli kysymys: "Jos Jumala on olemassa, hänen pitäisi olla hyvän lähde, mutta näen, että maailmassa on niin paljon epätäydellisyyttä ja pahaa". Sitten Zarathustra päätteli, että jumalia on itse asiassa kaksi.



Sitten Zarathustra päätteli, että jumalia on itse asiassa kaksi. Ne ovat hyvän jumala ja pahan jumala, ja pahan jumalaa kutsuttiin paholaiseksi. Ja kävi ilmi, että Zarathustralaisen näkökulmasta oli toinenkin ongelma - hyvän jumala taisteli jatkuvasti pahan jumalaa vastaan. Myöhemmin kristityt filosofit ottivat tämän ajatuksen omakseen.

Miksi juuri Raamattu, kun kaikki muutkin abrahamilaiset uskonnot, väittävät olevansa oikeassa. Totuus on vain ja ainoastaan heidän omansa. Myös muslimit arvostavat Jeesusta suuresti. Miksi Raamattu. Eiks se ole aika musta-valkoista.
Miksi ainoastaan Raamattu, miksi ei ainoastaan Toora, ainoastaan Talmud, ainostaan Avesta - zarathustralaisuuteen liittyvä, muinaisen Persian pyhien kirjoitusten kokoelma



Avesta on kirjoitettu muinaispersialaisella avestan kielellä. Zarathustra - monien oppineiden tavoin hänellä ei ollut onnea kotimaassaan. Siellä kukaan ei kuunnellut häntä, joten hän lähti Iraniin. Koska Iranissa ei ollut filosofista koulua, hän osoittautui älykkäimmäksi. Zarathustra ymmärsi, että Jumala oli hyvä. Mutta miksi maailmassa oli niin paljon pahaa? Miksi paha oli ylipäätään olemassa? Pahuuteen liittyvä ongelma oli Zarathustran kaltaisille ihmisille erittäin tärkeä kysymys. Zarathustra aloitti saarnaamisensa Intiassa, ja monien karismaattisten nykyajan ajattelijoiden tavoin hänellä oli kysymys: "Jos Jumala on olemassa, hänen pitäisi olla hyvän lähde, mutta näen maailmassa niin paljon epätäydellisyyttä ja pahaa."

Anonyymi kirjoitti:

Pahuuden ongelma oli suuri huolenaihe Zarathustran kaltaisille ihmisille. Zarathustra aloitti saarnaamisensa Intiassa, ja hänellä, kuten monilla karismaattisilla, nykyajan ajattelijoilla, oli kysymys: "Jos Jumala on olemassa, hänen pitäisi olla hyvän lähde, mutta näen, että maailmassa on niin paljon epätäydellisyyttä ja pahaa". Sitten Zarathustra päätteli, että jumalia on itse asiassa kaksi.



Sitten Zarathustra päätteli, että jumalia on itse asiassa kaksi. Ne ovat hyvän jumala ja pahan jumala, ja pahan jumalaa kutsuttiin paholaiseksi. Ja kävi ilmi, että Zarathustralaisen näkökulmasta oli toinenkin ongelma - hyvän jumala taisteli jatkuvasti pahan jumalaa vastaan. Myöhemmin kristityt filosofit ottivat tämän ajatuksen omakseen.

Miksi juuri Raamattu, kun kaikki muutkin abrahamilaiset uskonnot, väittävät olevansa oikeassa. Totuus on vain ja ainoastaan heidän omansa. Myös muslimit arvostavat Jeesusta suuresti. Miksi Raamattu. Eiks se ole aika musta-valkoista.
Miksi ainoastaan Raamattu, miksi ei ainoastaan Toora, ainoastaan Talmud, ainostaan Avesta - zarathustralaisuuteen liittyvä, muinaisen Persian pyhien kirjoitusten kokoelma



Avesta on kirjoitettu muinaispersialaisella avestan kielellä. Zarathustra - monien oppineiden tavoin hänellä ei ollut onnea kotimaassaan. Siellä kukaan ei kuunnellut häntä, joten hän lähti Iraniin. Koska Iranissa ei ollut filosofista koulua, hän osoittautui älykkäimmäksi. Zarathustra ymmärsi, että Jumala oli hyvä. Mutta miksi maailmassa oli niin paljon pahaa? Miksi paha oli ylipäätään olemassa? Pahuuteen liittyvä ongelma oli Zarathustran kaltaisille ihmisille erittäin tärkeä kysymys. Zarathustra aloitti saarnaamisensa Intiassa, ja monien karismaattisten nykyajan ajattelijoiden tavoin hänellä oli kysymys: "Jos Jumala on olemassa, hänen pitäisi olla hyvän lähde, mutta näen maailmassa niin paljon epätäydellisyyttä ja pahaa."

Lue lisää

<<Ei tarvitse kuunnella muita - voi itse lukea Raamatusta>>.


TOTUUS PALJASTUU eläville olennoille SIINÄ MÄÄRIN, KUIN NE VOIVAT HAVAITA SEN PAIKAN, AJAN JA OLOSUHTEIDEN MUKAAN. Se ILMENEE ERIASTEISESTI Raamatussa, Koraanissa, Vedoissa ja muissa kirjoituksissa.

Mutta Vedoissa se on täydellistä.


Yksi ilmoitettu Totuus esitetään ERI VERSIOINA, jotka toisinaan vaikuttavat ristiriitaisilta.





Eri ihmisillä on erilainen ajattelutapa, joten vaikuttaa siltä, että tietty ihmisryhmä voi omaksua sen.

Anonyymi kirjoitti:

<<Ei tarvitse kuunnella muita - voi itse lukea Raamatusta>>.


TOTUUS PALJASTUU eläville olennoille SIINÄ MÄÄRIN, KUIN NE VOIVAT HAVAITA SEN PAIKAN, AJAN JA OLOSUHTEIDEN MUKAAN. Se ILMENEE ERIASTEISESTI Raamatussa, Koraanissa, Vedoissa ja muissa kirjoituksissa.

Mutta Vedoissa se on täydellistä.


Yksi ilmoitettu Totuus esitetään ERI VERSIOINA, jotka toisinaan vaikuttavat ristiriitaisilta.





Eri ihmisillä on erilainen ajattelutapa, joten vaikuttaa siltä, että tietty ihmisryhmä voi omaksua sen.

Lue lisää

Joskus jokaisen on tehtävä valinta: ELÄÄKÖ MENNEIDEN SUKUPOLVIEN DOGMIEN MUKAAN VAI ASTUA VAPAANA YKSILÖNÄ TUNTEMATTOMAAN.


ÄLKÄÄ PELÄTKÖ TUHOTA MITÄÄN DOGMEJA.

Anonyymi kirjoitti:

Joskus jokaisen on tehtävä valinta: ELÄÄKÖ MENNEIDEN SUKUPOLVIEN DOGMIEN MUKAAN VAI ASTUA VAPAANA YKSILÖNÄ TUNTEMATTOMAAN.


ÄLKÄÄ PELÄTKÖ TUHOTA MITÄÄN DOGMEJA.

Lue lisää

Siirtyminen pakanuudesta kristinuskoon tapahtui hyvin vähitellen ja epätasaisesti myöhäisantiikin ja varhaisen Bysantin maailmassa. Kolmannella vuosisadalla eaa. alkanut hellenistinen ekspansio oli tuonut kreikkalaista kulttuuria kauas Kreikan rajojen ulkopuolelle, mutta samalla se oli avannut tietä idästä tuleville uusille mystisille kulteille. Bysantti oli näiden kaikkien perillinen. Jonkinlaisen käsityksen kansanuskonnon sekasorrosta pian Konstantinopolin perustamisen jälkeen vuonna 324 jKr. voi saada tuon ajan anonyymeistä taikaloitsuista, joista monet ovat säilyneet papyruksilla. [1] Älymystön keskuudessa tapahtui tietoisempi pakanallisten ja kristillisten uskomusten ja oppien sulautuminen, joka alkoi Aleksandrialaisesta Klemensistä ja Origeneksesta ja huipentui myöhäisiin gnostilaisiin ja neoplatonilaisiin kirjoittajiin.

Anonyymi kirjoitti:

Siirtyminen pakanuudesta kristinuskoon tapahtui hyvin vähitellen ja epätasaisesti myöhäisantiikin ja varhaisen Bysantin maailmassa. Kolmannella vuosisadalla eaa. alkanut hellenistinen ekspansio oli tuonut kreikkalaista kulttuuria kauas Kreikan rajojen ulkopuolelle, mutta samalla se oli avannut tietä idästä tuleville uusille mystisille kulteille. Bysantti oli näiden kaikkien perillinen. Jonkinlaisen käsityksen kansanuskonnon sekasorrosta pian Konstantinopolin perustamisen jälkeen vuonna 324 jKr. voi saada tuon ajan anonyymeistä taikaloitsuista, joista monet ovat säilyneet papyruksilla. [1] Älymystön keskuudessa tapahtui tietoisempi pakanallisten ja kristillisten uskomusten ja oppien sulautuminen, joka alkoi Aleksandrialaisesta Klemensistä ja Origeneksesta ja huipentui myöhäisiin gnostilaisiin ja neoplatonilaisiin kirjoittajiin.

Lue lisää

<<Ei tarvitse kuunnella muita - voi itse lukea Raamatusta>>.



Valtion rajat jakavat ja rajoittavat uskontoa. Jos ihminen syntyy rajan tällä puolella, hänen on pakko omaksua paikallinen usko. "Se on perinne. Esi-isämme harjoittivat tätä uskoa. Älkää siis rikkoko ikuisia perustuksia", sanovat perinteen innokkaat vartijat. Jos vilpitön ihminen, joka janoaa etsiä Absoluuttista Totuutta, valitsee ei-valtiollisen uskonnon tutkimushenkensä toteuttamiseksi, hänet leimataan välittömästi luopioksi. Tällainen on surullinen todellisuus.

Mutta sallikaa minun kysyä teiltä, oi täydelliset hengellisyyden asiantuntijat, mitä tekemistä sielun luonteella (uskolla) on perhetraditioiden kanssa, sen alueen kanssa, johon olen pukenut ruumiini, jonkun esi-isäni uskon kanssa ja niin edelleen? Aina lisääntyvä pyrkimys hengelliseen täydellisyyteen on ainoa tekijä, joka määrää ihmisen uskonvalinnan. Koska Totuuden etsijä ei ole tuntenut riittävää puhtautta tietyssä uskontunnustuksessa, hänellä ei ole ainoastaan oikeus hylätä uskontunnustusta, vaan hänen tulisi tehdä niin rehellisyytensä ja vilpittömyytensä luonnollisena seurauksena. Todellinen etsivän työn henki edellyttää ennakkosympatioiden ja -vastaisuuksien puuttumista. Tavoitteena on ainoastaan todellisen näkemyksen saavuttaminen hengellisestä todellisuudesta, ja matkalla tähän tavoitteeseen meidän on jätettävä huomiotta kaikki mahdolliset uskonnolliset ennakkoluulot, jotka vain luovat esteitä tielle kohti absoluuttista totuutta. Jos ihminen pakotetaan harjoittamaan uskontoa, johon hän ei syystä tai toisesta tunne luottamusta, hän ei koskaan ala elää aidosti hengellistä elämää. Hengellisen elämän perustana ovat luja usko ja vastustamaton vetovoima tiettyä uskontoa kohtaan. Mutta kumpikaan näistä ei tule esiin ihmisessä, jos häntä varoitetaan esi-isien perinteestä kertovilla kertomuksilla.
Kaikki määräytyy motivaation puhtauden mukaan. Jos ihminen on aidosti vilpitön, häntä ei koskaan vietellä halvalla imartelulla, jota joku Jumalan palvelijaa imitoiva huijari harjoittaa. "Te olette siunattua Jumalaa kantavaa kansaa! Voimamme on pyhän uskon linnake, ja te olette Jumalan valittu kansa. Kristus kärsi sinun puolestasi! Sinulla ei ole oikeutta pettää Hänen kirkkoaan!" - jatkuvasti mitä erilaisimpien (ja joskus vastakkaisten) kirkkokuntien saarnatuoleista. Tämä on todellinen esimerkki todellisesta totalitaarisesta lahkosta, miettikää vain näitä sanoja. Se on todellakin oppikirjaesimerkki psykologisesta zombifioinnista, jossa painostetaan ihmisen isänmaallisia tunteita. Spekuloimalla ihmisen omallatunnolla ja myötätunnolla hänet pakotetaan tulemaan jonkin lahkon jäseneksi, ja häntä muistutetaan jatkuvasti siitä, että "Kristus kuoli puolestasi" tai että "tämä on se usko, jota isänne kantoivat kunnialla sydämessään".

Anonyymi kirjoitti:

<<Ei tarvitse kuunnella muita - voi itse lukea Raamatusta>>.



Valtion rajat jakavat ja rajoittavat uskontoa. Jos ihminen syntyy rajan tällä puolella, hänen on pakko omaksua paikallinen usko. "Se on perinne. Esi-isämme harjoittivat tätä uskoa. Älkää siis rikkoko ikuisia perustuksia", sanovat perinteen innokkaat vartijat. Jos vilpitön ihminen, joka janoaa etsiä Absoluuttista Totuutta, valitsee ei-valtiollisen uskonnon tutkimushenkensä toteuttamiseksi, hänet leimataan välittömästi luopioksi. Tällainen on surullinen todellisuus.

Mutta sallikaa minun kysyä teiltä, oi täydelliset hengellisyyden asiantuntijat, mitä tekemistä sielun luonteella (uskolla) on perhetraditioiden kanssa, sen alueen kanssa, johon olen pukenut ruumiini, jonkun esi-isäni uskon kanssa ja niin edelleen? Aina lisääntyvä pyrkimys hengelliseen täydellisyyteen on ainoa tekijä, joka määrää ihmisen uskonvalinnan. Koska Totuuden etsijä ei ole tuntenut riittävää puhtautta tietyssä uskontunnustuksessa, hänellä ei ole ainoastaan oikeus hylätä uskontunnustusta, vaan hänen tulisi tehdä niin rehellisyytensä ja vilpittömyytensä luonnollisena seurauksena. Todellinen etsivän työn henki edellyttää ennakkosympatioiden ja -vastaisuuksien puuttumista. Tavoitteena on ainoastaan todellisen näkemyksen saavuttaminen hengellisestä todellisuudesta, ja matkalla tähän tavoitteeseen meidän on jätettävä huomiotta kaikki mahdolliset uskonnolliset ennakkoluulot, jotka vain luovat esteitä tielle kohti absoluuttista totuutta. Jos ihminen pakotetaan harjoittamaan uskontoa, johon hän ei syystä tai toisesta tunne luottamusta, hän ei koskaan ala elää aidosti hengellistä elämää. Hengellisen elämän perustana ovat luja usko ja vastustamaton vetovoima tiettyä uskontoa kohtaan. Mutta kumpikaan näistä ei tule esiin ihmisessä, jos häntä varoitetaan esi-isien perinteestä kertovilla kertomuksilla.
Kaikki määräytyy motivaation puhtauden mukaan. Jos ihminen on aidosti vilpitön, häntä ei koskaan vietellä halvalla imartelulla, jota joku Jumalan palvelijaa imitoiva huijari harjoittaa. "Te olette siunattua Jumalaa kantavaa kansaa! Voimamme on pyhän uskon linnake, ja te olette Jumalan valittu kansa. Kristus kärsi sinun puolestasi! Sinulla ei ole oikeutta pettää Hänen kirkkoaan!" - jatkuvasti mitä erilaisimpien (ja joskus vastakkaisten) kirkkokuntien saarnatuoleista. Tämä on todellinen esimerkki todellisesta totalitaarisesta lahkosta, miettikää vain näitä sanoja. Se on todellakin oppikirjaesimerkki psykologisesta zombifioinnista, jossa painostetaan ihmisen isänmaallisia tunteita. Spekuloimalla ihmisen omallatunnolla ja myötätunnolla hänet pakotetaan tulemaan jonkin lahkon jäseneksi, ja häntä muistutetaan jatkuvasti siitä, että "Kristus kuoli puolestasi" tai että "tämä on se usko, jota isänne kantoivat kunnialla sydämessään".

Lue lisää

Kehitys on elämän muuttumaton laki. Aika tekee omat korjauksensa ajatteluun ja rohkaisee sitä saavuttamaan uusia korkeuksia. Kehitys tarkoittaa liikettä, ennen kaikkea ylöspäin. Tyhjä kritiikki ja lukeminen tosiasioiden tallentamisen vuoksi ovat ajatuksen kehityksen kaksi suurta vihollista, vihollisemme.

Anonyymi kirjoitti:

Kehitys on elämän muuttumaton laki. Aika tekee omat korjauksensa ajatteluun ja rohkaisee sitä saavuttamaan uusia korkeuksia. Kehitys tarkoittaa liikettä, ennen kaikkea ylöspäin. Tyhjä kritiikki ja lukeminen tosiasioiden tallentamisen vuoksi ovat ajatuksen kehityksen kaksi suurta vihollista, vihollisemme.

Lue lisää

Vaishnavojen kirjoitukset ovat täynnä kunnioituksen henkeä kaikkia opettajia ja reformaattoreita kohtaan - menneitä ja tulevia - kaikkia niitä kohtaan, joiden ajatukset ylittävät tavanomaiset puitteet, sillä itse vaisnavojen opetus on seurausta tottelemattomuudesta auktoriteetteja kohtaan.
"Bhagavata” julistaa: totuutta etsiessänne älkää pelätkö tuhota mitään dogmeja. Vaishnava kumartaa kunnioittavasti jokaisen ihmisen edessä, riippumatta hänen uskostaan ja vakaumuksestaan, sillä jokainen ihminen kantaa sisällään Jumalallisen Totuuden kipinää. Jättäkää kaikki ennakkoluulot taaksenne ja katsokaa, kuinka universaalia Vaisnavojen opetukset ovat. Sitä ei ole osoitettu kapealle ihmisryhmälle, jota yleisesti kutsutaan hinduiksi, vaan kaikille kansallisuudesta ja yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta. Vaishnavismi kantaa sisällään ajatusta rakkaudesta Jumalaa kohtaan - rakkaudesta, joka on ääretöntä, ehdotonta, universaalia, eikä vaadi mitään vastineeksi. Vallitkoon rauha maailmankaikkeudessa, joka liikkuu kohti rakkautta ja puhtautta menneiden ja tulevien nerojen ponnistelujen ansiosta, jotka, kuten “Bhagavata” lupaa, palkitaan Kaikkivaltiaan Isän, kaiken maan päällä ja taivaassa olevan Luojan, Varjelijan ja Tuhoajan, jumalallisella lahjalla.

Anonyymi kirjoitti:

Vaishnavojen kirjoitukset ovat täynnä kunnioituksen henkeä kaikkia opettajia ja reformaattoreita kohtaan - menneitä ja tulevia - kaikkia niitä kohtaan, joiden ajatukset ylittävät tavanomaiset puitteet, sillä itse vaisnavojen opetus on seurausta tottelemattomuudesta auktoriteetteja kohtaan.
"Bhagavata” julistaa: totuutta etsiessänne älkää pelätkö tuhota mitään dogmeja. Vaishnava kumartaa kunnioittavasti jokaisen ihmisen edessä, riippumatta hänen uskostaan ja vakaumuksestaan, sillä jokainen ihminen kantaa sisällään Jumalallisen Totuuden kipinää. Jättäkää kaikki ennakkoluulot taaksenne ja katsokaa, kuinka universaalia Vaisnavojen opetukset ovat. Sitä ei ole osoitettu kapealle ihmisryhmälle, jota yleisesti kutsutaan hinduiksi, vaan kaikille kansallisuudesta ja yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta. Vaishnavismi kantaa sisällään ajatusta rakkaudesta Jumalaa kohtaan - rakkaudesta, joka on ääretöntä, ehdotonta, universaalia, eikä vaadi mitään vastineeksi. Vallitkoon rauha maailmankaikkeudessa, joka liikkuu kohti rakkautta ja puhtautta menneiden ja tulevien nerojen ponnistelujen ansiosta, jotka, kuten “Bhagavata” lupaa, palkitaan Kaikkivaltiaan Isän, kaiken maan päällä ja taivaassa olevan Luojan, Varjelijan ja Tuhoajan, jumalallisella lahjalla.

Lue lisää

Varhaiskeskiajalla opit pre-eksistenssistä ja reinkarnaatiosta olivat olemassa vain Jeesuksen salaisina opetuksina. Vuonna 553 jKr. nämä tiedot julistettiin Konstantinopolin toisessa konsiilissa harhaopiksi. Rooman kirkko päätti tuhota kaikki opetukset, joissa niistä puhuttiin. Katolinen oppi ja pappien rikkauksien lähde olisivat voineet olla vaarassa, jos ihmiset olisivat uskoneet palaavansa elämään monta kertaa. Vanhaa tietoa kohtasi sama kohtalo kuin monia muinaisia, esikristillisten kirjailijoiden kirjoittamia kirjoja. Piispat pelkäsivät tietoa, joka voisi todistaa, että kirkkoinstituutio ei ollutkaan ainoa vaihtoehto tuoda ihmisille "iankaikkista elämää".

Anonyymi kirjoitti:

Varhaiskeskiajalla opit pre-eksistenssistä ja reinkarnaatiosta olivat olemassa vain Jeesuksen salaisina opetuksina. Vuonna 553 jKr. nämä tiedot julistettiin Konstantinopolin toisessa konsiilissa harhaopiksi. Rooman kirkko päätti tuhota kaikki opetukset, joissa niistä puhuttiin. Katolinen oppi ja pappien rikkauksien lähde olisivat voineet olla vaarassa, jos ihmiset olisivat uskoneet palaavansa elämään monta kertaa. Vanhaa tietoa kohtasi sama kohtalo kuin monia muinaisia, esikristillisten kirjailijoiden kirjoittamia kirjoja. Piispat pelkäsivät tietoa, joka voisi todistaa, että kirkkoinstituutio ei ollutkaan ainoa vaihtoehto tuoda ihmisille "iankaikkista elämää".

Lue lisää

Vuonna 553 jKr. Konstantinopolin toisessa konsiilissa todettiin, ettei jälleensyntymisen ajatuksella ollut sijaa kristillisessä kirkossa. Vaikka jälleensyntymistä ei virallisesti hylätty tässä konsiilissa, niiden varhaiskirkkoisien teokset, joita syytettiin jälleensyntymisen opettamisesta, kiellettiin. Vuosi 553 jKr. merkitsi jälleensyntymistä koskevan keskustelun päättymistä kristillisessä yhteisössä. Kun otetaan huomioon, että reinkarnaatio ei ole nykyään kristinuskossa tyypillisesti opetettava oppi, voidaan olettaa, että tämä konsiili kutsuttiin koolle ratkaisemaan kristittyjen ja ei-kristittyjen välinen riita reinkarnaatiosta ja sitä täydentävistä ajatuksista. Näin ei kuitenkaan ollut. Vaikka kristillinen kirkko hylkäsi ajatuksen jälleensyntymisestä oppina, koska sen uskottiin olevan ristiriidassa ruumiillisen ylösnousemuksen opin kanssa ja heikentävän Kristuksen lunastusuhrien tarpeellisuutta, monet varhaiskristilliset teologit, kuten Valentinus ja Basilides Aleksandrialainen, uskoivat siihen. Monet kristinuskon ensimmäisten vuosisatojen kristityt teologit, kuten pyhä Justinus Marttyyri, eivät kuitenkaan uskoneet jälleensyntymiseen eivätkä opettaneet siitä. Oli myös niitä varhaisia kirkkoisiä, kuten Origenes Aleksandrialainen, jotka olivat ristiriidassa ajatuksen kanssa, ja tämä sisäinen ristiriita on havaittavissa heidän kirjoituksissaan. Jotta ymmärtäisimme paremmin, miten jotkut varhaisista kirkkoisistä saattoivat opettaa jälleensyntymistä ja silti pitää itseään kristittyinä, on välttämätöntä ymmärtää, mistä heidän uskonsa jälleensyntymiseen sai alkunsa. Monet varhaiskristillisistä teologeista, jotka uskoivat reinkarnaation ajatukseen, saivat uskonnollisen opetuksensa Egyptin Aleksandriassa tai sen lähistöllä; näihin teologeihin lukeutuvat Basilides, Valentinus ja Origenes. Sekä kristityt että ei-kristityt, jotka asuivat Aleksandriassa tai sen lähistöllä, saivat edelleen paljon vaikutteita Platonin ajatuksista. Platon on tunnettu tieteeseen ja filosofiaan liittyvistä kirjoituksistaan. Platon piti itseään myös hengellisenä ihmisenä, ja hänellä oli monia ajatuksia uskonnosta ja teologiasta.[1] Ennen kaikkea Platon uskoi jälleensyntymiseen. Hän opetti, että ihmissielut olivat aiemmin olleet olemassa täydellisessä maailmassa ja nauttineet siellä Jumalan läsnäolosta. Jotenkin nämä sielut syyllistyivät johonkin syntiin ja putosivat Jumalan läsnäolosta ja joutuivat rangaistukseksi fyysisiin ruumiisiin maan päällä. Elämän tarkoitus on korjata sielun alkuperäinen virhe ja palata Jumalan luo. Tämä voisi tapahtua vain tiedon hankkimisen kautta, ja koska Jumala on kaikkivoipa, Platon piti naurettavana oletusta, että sielu voisi hankkia tarpeeksi tietoa palatakseen Jumalan luo yhdessä elämässä. 2. Perustuen Platonin uskomukseen, jonka mukaan ihmiskeho oli rangaistuksen vankila ja että sielut olivat maan päällä hankkimassa sellaista tietämystä, jonka oppimiseen tarvittaisiin useampi kuin yksi elämä, voimme ymmärtää, miksi hän uskoi jälleensyntymiseen. Platonin kirjoitukset ajoittuvat vuosiin 430-347 eKr. eli paljon ennen Kristuksen toimintaa, joten Platonilla ei ollut tunnettuja mielipiteitä Jeesuksen Kristuksen tehtävästä tai todellisuudesta.

Anonyymi kirjoitti:

Vuonna 553 jKr. Konstantinopolin toisessa konsiilissa todettiin, ettei jälleensyntymisen ajatuksella ollut sijaa kristillisessä kirkossa. Vaikka jälleensyntymistä ei virallisesti hylätty tässä konsiilissa, niiden varhaiskirkkoisien teokset, joita syytettiin jälleensyntymisen opettamisesta, kiellettiin. Vuosi 553 jKr. merkitsi jälleensyntymistä koskevan keskustelun päättymistä kristillisessä yhteisössä. Kun otetaan huomioon, että reinkarnaatio ei ole nykyään kristinuskossa tyypillisesti opetettava oppi, voidaan olettaa, että tämä konsiili kutsuttiin koolle ratkaisemaan kristittyjen ja ei-kristittyjen välinen riita reinkarnaatiosta ja sitä täydentävistä ajatuksista. Näin ei kuitenkaan ollut. Vaikka kristillinen kirkko hylkäsi ajatuksen jälleensyntymisestä oppina, koska sen uskottiin olevan ristiriidassa ruumiillisen ylösnousemuksen opin kanssa ja heikentävän Kristuksen lunastusuhrien tarpeellisuutta, monet varhaiskristilliset teologit, kuten Valentinus ja Basilides Aleksandrialainen, uskoivat siihen. Monet kristinuskon ensimmäisten vuosisatojen kristityt teologit, kuten pyhä Justinus Marttyyri, eivät kuitenkaan uskoneet jälleensyntymiseen eivätkä opettaneet siitä. Oli myös niitä varhaisia kirkkoisiä, kuten Origenes Aleksandrialainen, jotka olivat ristiriidassa ajatuksen kanssa, ja tämä sisäinen ristiriita on havaittavissa heidän kirjoituksissaan. Jotta ymmärtäisimme paremmin, miten jotkut varhaisista kirkkoisistä saattoivat opettaa jälleensyntymistä ja silti pitää itseään kristittyinä, on välttämätöntä ymmärtää, mistä heidän uskonsa jälleensyntymiseen sai alkunsa. Monet varhaiskristillisistä teologeista, jotka uskoivat reinkarnaation ajatukseen, saivat uskonnollisen opetuksensa Egyptin Aleksandriassa tai sen lähistöllä; näihin teologeihin lukeutuvat Basilides, Valentinus ja Origenes. Sekä kristityt että ei-kristityt, jotka asuivat Aleksandriassa tai sen lähistöllä, saivat edelleen paljon vaikutteita Platonin ajatuksista. Platon on tunnettu tieteeseen ja filosofiaan liittyvistä kirjoituksistaan. Platon piti itseään myös hengellisenä ihmisenä, ja hänellä oli monia ajatuksia uskonnosta ja teologiasta.[1] Ennen kaikkea Platon uskoi jälleensyntymiseen. Hän opetti, että ihmissielut olivat aiemmin olleet olemassa täydellisessä maailmassa ja nauttineet siellä Jumalan läsnäolosta. Jotenkin nämä sielut syyllistyivät johonkin syntiin ja putosivat Jumalan läsnäolosta ja joutuivat rangaistukseksi fyysisiin ruumiisiin maan päällä. Elämän tarkoitus on korjata sielun alkuperäinen virhe ja palata Jumalan luo. Tämä voisi tapahtua vain tiedon hankkimisen kautta, ja koska Jumala on kaikkivoipa, Platon piti naurettavana oletusta, että sielu voisi hankkia tarpeeksi tietoa palatakseen Jumalan luo yhdessä elämässä. 2. Perustuen Platonin uskomukseen, jonka mukaan ihmiskeho oli rangaistuksen vankila ja että sielut olivat maan päällä hankkimassa sellaista tietämystä, jonka oppimiseen tarvittaisiin useampi kuin yksi elämä, voimme ymmärtää, miksi hän uskoi jälleensyntymiseen. Platonin kirjoitukset ajoittuvat vuosiin 430-347 eKr. eli paljon ennen Kristuksen toimintaa, joten Platonilla ei ollut tunnettuja mielipiteitä Jeesuksen Kristuksen tehtävästä tai todellisuudesta.

Lue lisää

Reinkarnaatio-oppi kiellettiin, koska se antaa ihmisille valtaa. Reinkarnaatio oli ristiriidassa niiden muutamien piispojen ja diakonien pyrkimysten kanssa, jotka tunsivat, että heidän yksin tulisi jakaa totuus kansanjoukoille. Tätä autoritaarista kuristusotetta vahvistaa oppi "yksi mahdollisuus - yksi elämä", koska henkilö, joka virheellisesti päätti ajatella itse ja hylkäsi hierarkian auktoriteetin, ei saisi toista tilaisuutta oikaista asioita, jos hän arvaisi väärin. Hierarkian kanta on, että ikuinen kadotus ilman ehdonalaista vapautusta olisi niiden peruuttamaton kohtalo, jotka uskaltavat kyseenalaistaa hierarkian auktoriteetin."

Anonyymi kirjoitti:

Reinkarnaatio-oppi kiellettiin, koska se antaa ihmisille valtaa. Reinkarnaatio oli ristiriidassa niiden muutamien piispojen ja diakonien pyrkimysten kanssa, jotka tunsivat, että heidän yksin tulisi jakaa totuus kansanjoukoille. Tätä autoritaarista kuristusotetta vahvistaa oppi "yksi mahdollisuus - yksi elämä", koska henkilö, joka virheellisesti päätti ajatella itse ja hylkäsi hierarkian auktoriteetin, ei saisi toista tilaisuutta oikaista asioita, jos hän arvaisi väärin. Hierarkian kanta on, että ikuinen kadotus ilman ehdonalaista vapautusta olisi niiden peruuttamaton kohtalo, jotka uskaltavat kyseenalaistaa hierarkian auktoriteetin."

Lue lisää

Huomattava määrä varhaiskirkon tukipilareita, kuten pyhä Augustinus, Klemens Aleksandrialainen, Gregorius Nyssalainen, Justinus Marttyyri ja pyhä Hieronymus, uskoivat reinkarnaatio-oppiin. Tunnustuksissaan pyhä Augustinus pohtii reinkarnaation maalaisjärjellä toteutettavuutta: Seuraako lapsuuteni toista ikääni, joka kuolee ennen sitä? Oliko se se, jonka vietin äitini kohdussa? ... Ja mitä ennen tuota uutta elämää, oi iloni Jumala, olin minä missään tai missään ruumiissa? Pyhän Augustinuksen tunnustukset, Edward Pusey, kääntäjä, kirja I. Yksi varhaiskirkon isä on tämän monimutkaisen juonittelun ja petoksen tarinan keskushahmo.

Anonyymi kirjoitti:

Huomattava määrä varhaiskirkon tukipilareita, kuten pyhä Augustinus, Klemens Aleksandrialainen, Gregorius Nyssalainen, Justinus Marttyyri ja pyhä Hieronymus, uskoivat reinkarnaatio-oppiin. Tunnustuksissaan pyhä Augustinus pohtii reinkarnaation maalaisjärjellä toteutettavuutta: Seuraako lapsuuteni toista ikääni, joka kuolee ennen sitä? Oliko se se, jonka vietin äitini kohdussa? ... Ja mitä ennen tuota uutta elämää, oi iloni Jumala, olin minä missään tai missään ruumiissa? Pyhän Augustinuksen tunnustukset, Edward Pusey, kääntäjä, kirja I. Yksi varhaiskirkon isä on tämän monimutkaisen juonittelun ja petoksen tarinan keskushahmo.

Lue lisää

Jälleensyntyminen oli osa varhaiskristillistä oppia. Kyllä, paljon on muuttunut kristinuskon alkuperäisestä sanomasta. Pelolla hallitaan. Mutta vain yksi mahdollisuus. Joko ikuinen helvetti tai ikuinen taivas.

Anonyymi kirjoitti:

Jälleensyntyminen oli osa varhaiskristillistä oppia. Kyllä, paljon on muuttunut kristinuskon alkuperäisestä sanomasta. Pelolla hallitaan. Mutta vain yksi mahdollisuus. Joko ikuinen helvetti tai ikuinen taivas.

Lue lisää

6. vuosisadalla Kristuksen jälkeen Bysantin keisari Justinianuksen hovissa hautautui pirullinen salaliitto, joka piti ihmiskunnan vankina väärän käsityksen vallassa elämän ja kuoleman todellisuudesta 1 400 vuoden ajan. Sitä edeltävinä sukupolvina jälleensyntyminen oli kristillisessä kirkossa vielä kiistaton tosiasia.

Kuten jo mainittiin, näiden uskonnollisten kiistojen aikana jälleensyntyminen ei ollut kertaakaan keskustelun aiheena. Sitä pidettiin perusdogmana, jota vuoden 451 konsiili jopa vahvisti. Kuka olisi silloin voinut kuvitella, että kristillinen teologia muuttuisi niin olennaisesti, kun Justinianus nousi Itä-Rooman valtakunnan valtaistuimelle vuonna 527, ja millaisia syvällisiä seurauksia seuraavat vuosisadat sen seurauksena saisivat?

Anonyymi kirjoitti:

6. vuosisadalla Kristuksen jälkeen Bysantin keisari Justinianuksen hovissa hautautui pirullinen salaliitto, joka piti ihmiskunnan vankina väärän käsityksen vallassa elämän ja kuoleman todellisuudesta 1 400 vuoden ajan. Sitä edeltävinä sukupolvina jälleensyntyminen oli kristillisessä kirkossa vielä kiistaton tosiasia.

Kuten jo mainittiin, näiden uskonnollisten kiistojen aikana jälleensyntyminen ei ollut kertaakaan keskustelun aiheena. Sitä pidettiin perusdogmana, jota vuoden 451 konsiili jopa vahvisti. Kuka olisi silloin voinut kuvitella, että kristillinen teologia muuttuisi niin olennaisesti, kun Justinianus nousi Itä-Rooman valtakunnan valtaistuimelle vuonna 527, ja millaisia syvällisiä seurauksia seuraavat vuosisadat sen seurauksena saisivat?

Lue lisää

LYHYITÄ KATKELMIA LUENNOSTA SIITÄ, MITÄ TAPAHTUU VÄLITTÖMÄSTI KUOLEMAN JÄLKEEN, TRANSLITTEROITUNA MAAILMAN ERI KIELILLE.

SYNTYMÄN JA KUOLEMAN AALLOT.

Maharaj (katkelmia luennoista):
...ennen tuhkausta jiva, sielu seuraa ruumistaan. Henki seuraa ruumista ja yrittää yhä uudelleen päästä ruumiiseen. Mutta kun sielu on kerran lähtenyt kehosta, se ei voi enää palata ruumiiseen. ...Se ei kuitenkaan voi unohtaa kehoaan. Ja hän näkee sukulaisensa pojat, äidin ja isän. He itkevät, kaikki itkevät, kerääntyvät ruumiin ympärille. Ja sielu on hyvin surullinen. Hän sanoo heille jotain, mutta kukaan ei kuule häntä. Se katsoo kehoaan, ... yrittää ymmärtää, miten se voi palata takaisin, ja yrittää kaikin tavoin päästä takaisin kehoon, mutta se ei pysty. ...
...

Ja lopulta se seuraa kehoa. Lopulta hän seuraa hänen ruumistaan ruumiiden polttohautauspaikalle. Siellä hän miettii: "Mitä sukulaiseni tekevät? Miksi he polttavat kehoani? Eivätkö he voi antaa minulle aikaa? Koska haluan yrittää päästä takaisin ruumiiseen." Mutta ne polttavat hänen kehoaan, ja hän tuntee itsensä avuttomaksi: "Minne minä nyt menen?" Hän pystyy liikkumaan valtavaa vauhtia, ja hän pääsee kotiin sekunnin murto-osassa, mutta hän ei pääse sisälle taloon. Niinpä hän palaa paikkaan, jossa ruumiit tuhkataan, ja lentää sitten takaisin kotiin. Niinpä hän pyörii ympäriinsä lepäämättä. Eikä hän löydä itselleen paikkaa.

...
..

Sitten hän lentää krematorion tai ruumiiden polttamispaikan ympäri, ja paikalla on muitakin sieluja, joiden ruumiit on tuhkattu sinä päivänä. Hän näkee heidät ja he yrittävät sanoa jotain. Joku heistä voi olla riksha-vala, joku voi olla kuningas, mutta he eivät kommunikoi keskenään, riksha-vala voi puhua kuninkaalle, mutta kuningas ei puhu riksha-valalle. He ovat samassa polttopaikassa, heidän kaikki ruumiinsa on poltettu täällä. Mutta he asuvat siellä omillaan.

...

... He tuntevat janoa, eivätkä tiedä... He tuntevat nälkää.

Mieli pysyy. Mentaaliruumis, hienojakoinen ruumis ja kaikki aistit säilyvät, mutta ihminen, elävä olento, ei pysty nauttimaan näiden aistien avulla. Se on äärimmäisen avuton tila. Ne elävät hienovaraisissa kehoissa.
...
...

Ja tämä sielu syö henkisesti, syö ja juo. Ensin vettä ja maitoa .... Ensimmäinen ruoka, jonka sielu saa mantran kautta, tämä ruoka saavuttaa sen.

...

Kymmenen päivän kuluttua poika …. Hän pukeutuu puhtaisiin vaatteisiin ja lähtee...isälleen tai äidilleen tai muille sukulaisilleen...edesmenneelle sielulle. Poistunut sielu hyväksyy uhrauksen mantramien avulla. Kaikki tämä tapahtuu mentaalisesti, mentaalisessa ulottuvuudessa. …. sama vuorovaikutus tapahtuu mentaalisessa ulottuvuudessa.

Silloin sielu tuntee rauhoittumista. En voi elää heidän ympäristössään, sukulaisissani, mutta silti he muistavat minut ja pitävät minusta huolta, en ole niin avuton. Tarvittaessa sukulaiseni auttavat minua. He tuntevat tuollaisen rauhan, he kokevat sen mielessään.



Ja sitten suoritetaan ...seremonia henkisen edistyksen, tuon sielun kehittymisen vuoksi. Kun pidetään mielessä tuon sielun tarpeet...
...
...
.. Tuon sielun edistämiseksi, sen liikkumiseksi henkisellä polulla. ...


Jokainen brahmani ... Kaikki tämä tapahtuu mentaalisessa ulottuvuudessa. ...

... Laki on tällainen, ja minä, joka noudatan tätä lakia, palvelen äitiäni tai isääni, ja se päättyy siihen. Se on hautajaisseremonia.
...

Sielulla on jo muutama päivä kuoleman jälkeen tietty kokemus. Näiden mantrojen kautta tarjottujen uhrausten kautta sielu saa valoa ja myös tietty irrottautuminen syntyy mieleen.

Aluksi sielu yrittää sanoa jotain vaimolle tai pojalle, mutta ei pysty - se on hyvin katkera kokemus. Ja sitten kun sielu näkee sen... muutaman päivän kuluttua se alkaa ymmärtää... Kun shokki menee ohi, alkuperäinen shokki, ja suru ei ole enää niin akuutti, ei niin voimakas tässä yhteisössä, silloin sielu tajuaa: "Minun on etsittävä oma tieni. Minne minä menen?".
...
Sielu kykenee matkustamaan suurella nopeudella, ja se lentää, se etsii tietä. Se saavuttaa ensin esi-isien paikan, paikan, jossa esi-isät asuvat. Se muistuttaa entisistä yhteyksistään. Hän etsii ja löytää paikan... jossain Himalajan vuoristossa.
...
Ja on olemassa erilaisia mentaalisia asuinsijoja, ulottuvuuksia. Mutta kukaan ei vastaa hänen kutsuihinsa, kukaan ei sano: "Tule tänne!". Kaikki näyttävät viattomilta, rauhallisilta. "Se on luonnollista", he haluavat sanoa, "mitä tunnet - meidän tunteemme ovat samanlaisia, mutta sisäistä ajattelutapamme ja rauhoitu". Ja yritä mennä ylöspäin. eteenpäin." Ja edellinen karma tuuppaa tällä hetkellä elävää olentoa.
...
Ja mentaalisessa ulottuvuudessa aallot ovat aina liikkeessä. Nämä aallot ovat Janmamrityun aaltoja - syntymän ja kuoleman aaltoja. Ne leijuvat aina henkisessä ulottuvuudessa. Ja sielu välttää näitä aaltoja. Jos aalto liikkuu tuohon suuntaan, sielu liikkuu sivuttain - se ei halua joutua aallon vietäväksi.
...

Anonyymi kirjoitti:

LYHYITÄ KATKELMIA LUENNOSTA SIITÄ, MITÄ TAPAHTUU VÄLITTÖMÄSTI KUOLEMAN JÄLKEEN, TRANSLITTEROITUNA MAAILMAN ERI KIELILLE.

SYNTYMÄN JA KUOLEMAN AALLOT.

Maharaj (katkelmia luennoista):
...ennen tuhkausta jiva, sielu seuraa ruumistaan. Henki seuraa ruumista ja yrittää yhä uudelleen päästä ruumiiseen. Mutta kun sielu on kerran lähtenyt kehosta, se ei voi enää palata ruumiiseen. ...Se ei kuitenkaan voi unohtaa kehoaan. Ja hän näkee sukulaisensa pojat, äidin ja isän. He itkevät, kaikki itkevät, kerääntyvät ruumiin ympärille. Ja sielu on hyvin surullinen. Hän sanoo heille jotain, mutta kukaan ei kuule häntä. Se katsoo kehoaan, ... yrittää ymmärtää, miten se voi palata takaisin, ja yrittää kaikin tavoin päästä takaisin kehoon, mutta se ei pysty. ...
...

Ja lopulta se seuraa kehoa. Lopulta hän seuraa hänen ruumistaan ruumiiden polttohautauspaikalle. Siellä hän miettii: "Mitä sukulaiseni tekevät? Miksi he polttavat kehoani? Eivätkö he voi antaa minulle aikaa? Koska haluan yrittää päästä takaisin ruumiiseen." Mutta ne polttavat hänen kehoaan, ja hän tuntee itsensä avuttomaksi: "Minne minä nyt menen?" Hän pystyy liikkumaan valtavaa vauhtia, ja hän pääsee kotiin sekunnin murto-osassa, mutta hän ei pääse sisälle taloon. Niinpä hän palaa paikkaan, jossa ruumiit tuhkataan, ja lentää sitten takaisin kotiin. Niinpä hän pyörii ympäriinsä lepäämättä. Eikä hän löydä itselleen paikkaa.

...
..

Sitten hän lentää krematorion tai ruumiiden polttamispaikan ympäri, ja paikalla on muitakin sieluja, joiden ruumiit on tuhkattu sinä päivänä. Hän näkee heidät ja he yrittävät sanoa jotain. Joku heistä voi olla riksha-vala, joku voi olla kuningas, mutta he eivät kommunikoi keskenään, riksha-vala voi puhua kuninkaalle, mutta kuningas ei puhu riksha-valalle. He ovat samassa polttopaikassa, heidän kaikki ruumiinsa on poltettu täällä. Mutta he asuvat siellä omillaan.

...

... He tuntevat janoa, eivätkä tiedä... He tuntevat nälkää.

Mieli pysyy. Mentaaliruumis, hienojakoinen ruumis ja kaikki aistit säilyvät, mutta ihminen, elävä olento, ei pysty nauttimaan näiden aistien avulla. Se on äärimmäisen avuton tila. Ne elävät hienovaraisissa kehoissa.
...
...

Ja tämä sielu syö henkisesti, syö ja juo. Ensin vettä ja maitoa .... Ensimmäinen ruoka, jonka sielu saa mantran kautta, tämä ruoka saavuttaa sen.

...

Kymmenen päivän kuluttua poika …. Hän pukeutuu puhtaisiin vaatteisiin ja lähtee...isälleen tai äidilleen tai muille sukulaisilleen...edesmenneelle sielulle. Poistunut sielu hyväksyy uhrauksen mantramien avulla. Kaikki tämä tapahtuu mentaalisesti, mentaalisessa ulottuvuudessa. …. sama vuorovaikutus tapahtuu mentaalisessa ulottuvuudessa.

Silloin sielu tuntee rauhoittumista. En voi elää heidän ympäristössään, sukulaisissani, mutta silti he muistavat minut ja pitävät minusta huolta, en ole niin avuton. Tarvittaessa sukulaiseni auttavat minua. He tuntevat tuollaisen rauhan, he kokevat sen mielessään.



Ja sitten suoritetaan ...seremonia henkisen edistyksen, tuon sielun kehittymisen vuoksi. Kun pidetään mielessä tuon sielun tarpeet...
...
...
.. Tuon sielun edistämiseksi, sen liikkumiseksi henkisellä polulla. ...


Jokainen brahmani ... Kaikki tämä tapahtuu mentaalisessa ulottuvuudessa. ...

... Laki on tällainen, ja minä, joka noudatan tätä lakia, palvelen äitiäni tai isääni, ja se päättyy siihen. Se on hautajaisseremonia.
...

Sielulla on jo muutama päivä kuoleman jälkeen tietty kokemus. Näiden mantrojen kautta tarjottujen uhrausten kautta sielu saa valoa ja myös tietty irrottautuminen syntyy mieleen.

Aluksi sielu yrittää sanoa jotain vaimolle tai pojalle, mutta ei pysty - se on hyvin katkera kokemus. Ja sitten kun sielu näkee sen... muutaman päivän kuluttua se alkaa ymmärtää... Kun shokki menee ohi, alkuperäinen shokki, ja suru ei ole enää niin akuutti, ei niin voimakas tässä yhteisössä, silloin sielu tajuaa: "Minun on etsittävä oma tieni. Minne minä menen?".
...
Sielu kykenee matkustamaan suurella nopeudella, ja se lentää, se etsii tietä. Se saavuttaa ensin esi-isien paikan, paikan, jossa esi-isät asuvat. Se muistuttaa entisistä yhteyksistään. Hän etsii ja löytää paikan... jossain Himalajan vuoristossa.
...
Ja on olemassa erilaisia mentaalisia asuinsijoja, ulottuvuuksia. Mutta kukaan ei vastaa hänen kutsuihinsa, kukaan ei sano: "Tule tänne!". Kaikki näyttävät viattomilta, rauhallisilta. "Se on luonnollista", he haluavat sanoa, "mitä tunnet - meidän tunteemme ovat samanlaisia, mutta sisäistä ajattelutapamme ja rauhoitu". Ja yritä mennä ylöspäin. eteenpäin." Ja edellinen karma tuuppaa tällä hetkellä elävää olentoa.
...
Ja mentaalisessa ulottuvuudessa aallot ovat aina liikkeessä. Nämä aallot ovat Janmamrityun aaltoja - syntymän ja kuoleman aaltoja. Ne leijuvat aina henkisessä ulottuvuudessa. Ja sielu välttää näitä aaltoja. Jos aalto liikkuu tuohon suuntaan, sielu liikkuu sivuttain - se ei halua joutua aallon vietäväksi.
...

Lue lisää

jatkuu:

Jos aalto liikkuu tuohon suuntaan, sielu liikkuu sivuttain - se ei halua joutua aallon vietäväksi.
...

... Kun sielu yrittää selvittää, minne mennä, ylöspäin, miten edetä, silloin se pystyy karmansa perusteella valitsemaan asuinpaikan. Ja tuo paikka voi olla ... ja niin edelleen, riippuen hänen menneestä karmastaan. Riippuen hänen menneisyyden karmastaan hän saa sopivan tilaisuuden jäädä tuohon paikkaan.

...

Jos hän haluaisi tehdä jotain, hän saisi siihen mahdollisuuden, mutta henkisessä ulottuvuudessa. Hänen visionsa on selkeä. Hän ei pysty näkemään lähellä olevia esineitä, mutta hän pystyy näkemään kaukana olevia esineitä, kaukaisia esineitä. Hän pystyy helposti näkemään kaukaisimmatkin kohteet. Tämä on jotain aistiemme vastakohtaa. Aistimme ovat jossain päinvastaisessa suhteessa. ...

...Mitä tahansa hän ajatteleekin, tämä ilmiö, tämä todellisuus ilmestyy hänen eteensä, riippuen hänen karmastaan, hänen aiemmista kokemuksistaan. Mikä tahansa todellisuus ilmestyy hänen eteensä. Hän miettii: "Mitä minun pitäisi tehdä asialle?" Jos hänen menneisyyden karmansa on hyvä, hän joutuu hyvään ...

... Ja on olemassa tiettyjä samskaroja. ...


... Ja useimmiten tällaiset sielut välttävät syntymän ja kuoleman aallot. Nämä aallot tulevat kuin hurrikaani. Kun hurrikaani tulee, sielut ovat peloissaan, hyvin peloissaan. He eivät tiedä, mihin myrsky heidät vie. Ja myrsky riistää heiltä aistit. Kun he näkevät sen, heillä on tietty kokemus - he välttävät näitä aaltoja. Ja elävät jossain, jossain paikassa, karmansa mukaisesti.

Sitten he nousevat ylös, menevät korkeammalle tasolle, ajattelun tasolle. Kaikki tämä tapahtuu hienovaraisessa kehossa. Kaikki tämä tapahtuu mentaalisessa ulottuvuudessa.


Ja se on kuin tuuli, joka tuuppaa sielua. ... Tuntuu kuin tuuli tuuppaisi sitä, tuuli tuuppaa sitä, ja sielu menee svarga-lokaan... mentaalisessa ulottuvuudessa. Näin tapahtuu, jos tämä elävä olento on hurskas. Punya. Jos on olemassa jokin hurskas, hyveellinen karma, sielu päätyy tuon karman seurauksena sinne. Aiemmista teoista syntyy seuraus. Tämä seuraus ilmenee henkisessä ulottuvuudessa. Hienoainekehossa sielu kohtaa tämän reaktion.



Jos se on huonoa karmaa, sielu joutuu hyvin huonoon asemaan….Tämä kaikki tapahtuu mentaalisessa ulottuvuudessa.

Ja se, joka on hurskas, hänen aistinsa ovat erilaiset - hän löytää itsensä korkeammasta ulottuvuudesta….

Mutta yhtäkkiä, jos hänen karmansa on käytetty loppuun, hänen on lain mukaan hyväksyttävä syntymä. Yhtäkkiä hän oli huolimaton, ja sillä hetkellä aalto tuli, nosti hänet ja vei hänet pois, vei hänet kohti syntymää. Janma-mrityun aalto, syntymän ja kuoleman aalto, pyyhkäisi päälle ja vei hänet väkisin mukanaan, raahasi hänet alas maan päälle. Hän on laskeutunut, ja hän on vailla tunteita. ...Kaikki tämä on reaktio, reaktio, joka ajaa häntä tiettyyn suuntaan.


Myös seuraava keho….Ja siellä, kun hän on äidin kohdussa, tietoisuus palaa häneen yllättäen. Ja hän pystyy, hän - sielu - pystyy näkemään itsensä sieluna, atmana, ja hän näkee myös Paramatman vierellään. Näin ei tapahdu kaikille….sitä tapahtuu vain harvoille. ...



Sitten kun se on äidin kohdussa, se elää siellä ja aistit kehittyvät. Kun keho muodostuu, myös tunteet muodostuvat, eivätkä ne ehkä ole voimakkaita, mutta tunteet ovat olemassa, ne syntyvät. ...alkaa uusi syntymä, uusi elämä.

Joskus ihminen pystyy näkemään menneen elämänsä. Tässä kehossa voi nähdä asioita, jotka tapahtuivat edellisessä kehossa. Joitakin kuvia, kuvia menneestä syntymästä.





Joskus voit nähdä, että lapsi etsii jonnekin. Joskus lapsi katsoo jonnekin, hänen katseensa on suunnattu jonnekin. Ja hänen katseensa kohdistuu todellisuuteen, joka ei ole tässä ulottuvuudessa vaan TOISESSA ULOTTUVUUDESSA. Tällaisia tutkimuksia on tehty aiemminkin. Lopulta lapsi menettää menneet kokemuksensa, unohtaa ne, mutta karma antaa hänelle mahdollisuuden. Ominaisuudet ovat hänen takanaan, ja hän voi helposti muistaa, hän voi helposti oppia tekemään jotain.


Olen nähnyt yhden tytön. Ja olen nähnyt monia muita samanlaisia. Mutta yhden tytön muistan. Jos annat hänelle huuliharpun, hän pystyy soittamaan sitä kuin asiantuntija. Mutta hän ei ole koskaan elämässään koskenut harmoniumiin. Tämän menneen karman on välttämättä oltava läsnä tällaisessa tapauksessa.

Kun tämä tyttö kuuli melodian, hyvin vaikean melodian, hän pystyi painamaan sen mieleensä välittömästi; kerran tai kaksi hänen täytyi kuunnella sitä, ja hän pystyi soittamaan melodian takaisin. Tällaisen tytön olen nähnyt.

Ja myös muita esimerkkejä. Se, mihin me emme pysty, tämä henkilö pystyy tekemään hyvin helposti. Kaikki on mennyttä, aiempaa karmaa, joka antaa hänelle kyvyn edetä nopeasti tietyllä alueella.
(Huomautus: (lahjakkuus ja taidot siirtyvät usein seuraavaan elämään, minkä vuoksi jotkut ihmiset ovat jo lapsena neroja, erittäin lahjakkaita eri aloilla).

Anonyymi kirjoitti:

jatkuu:

Jos aalto liikkuu tuohon suuntaan, sielu liikkuu sivuttain - se ei halua joutua aallon vietäväksi.
...

... Kun sielu yrittää selvittää, minne mennä, ylöspäin, miten edetä, silloin se pystyy karmansa perusteella valitsemaan asuinpaikan. Ja tuo paikka voi olla ... ja niin edelleen, riippuen hänen menneestä karmastaan. Riippuen hänen menneisyyden karmastaan hän saa sopivan tilaisuuden jäädä tuohon paikkaan.

...

Jos hän haluaisi tehdä jotain, hän saisi siihen mahdollisuuden, mutta henkisessä ulottuvuudessa. Hänen visionsa on selkeä. Hän ei pysty näkemään lähellä olevia esineitä, mutta hän pystyy näkemään kaukana olevia esineitä, kaukaisia esineitä. Hän pystyy helposti näkemään kaukaisimmatkin kohteet. Tämä on jotain aistiemme vastakohtaa. Aistimme ovat jossain päinvastaisessa suhteessa. ...

...Mitä tahansa hän ajatteleekin, tämä ilmiö, tämä todellisuus ilmestyy hänen eteensä, riippuen hänen karmastaan, hänen aiemmista kokemuksistaan. Mikä tahansa todellisuus ilmestyy hänen eteensä. Hän miettii: "Mitä minun pitäisi tehdä asialle?" Jos hänen menneisyyden karmansa on hyvä, hän joutuu hyvään ...

... Ja on olemassa tiettyjä samskaroja. ...


... Ja useimmiten tällaiset sielut välttävät syntymän ja kuoleman aallot. Nämä aallot tulevat kuin hurrikaani. Kun hurrikaani tulee, sielut ovat peloissaan, hyvin peloissaan. He eivät tiedä, mihin myrsky heidät vie. Ja myrsky riistää heiltä aistit. Kun he näkevät sen, heillä on tietty kokemus - he välttävät näitä aaltoja. Ja elävät jossain, jossain paikassa, karmansa mukaisesti.

Sitten he nousevat ylös, menevät korkeammalle tasolle, ajattelun tasolle. Kaikki tämä tapahtuu hienovaraisessa kehossa. Kaikki tämä tapahtuu mentaalisessa ulottuvuudessa.


Ja se on kuin tuuli, joka tuuppaa sielua. ... Tuntuu kuin tuuli tuuppaisi sitä, tuuli tuuppaa sitä, ja sielu menee svarga-lokaan... mentaalisessa ulottuvuudessa. Näin tapahtuu, jos tämä elävä olento on hurskas. Punya. Jos on olemassa jokin hurskas, hyveellinen karma, sielu päätyy tuon karman seurauksena sinne. Aiemmista teoista syntyy seuraus. Tämä seuraus ilmenee henkisessä ulottuvuudessa. Hienoainekehossa sielu kohtaa tämän reaktion.



Jos se on huonoa karmaa, sielu joutuu hyvin huonoon asemaan….Tämä kaikki tapahtuu mentaalisessa ulottuvuudessa.

Ja se, joka on hurskas, hänen aistinsa ovat erilaiset - hän löytää itsensä korkeammasta ulottuvuudesta….

Mutta yhtäkkiä, jos hänen karmansa on käytetty loppuun, hänen on lain mukaan hyväksyttävä syntymä. Yhtäkkiä hän oli huolimaton, ja sillä hetkellä aalto tuli, nosti hänet ja vei hänet pois, vei hänet kohti syntymää. Janma-mrityun aalto, syntymän ja kuoleman aalto, pyyhkäisi päälle ja vei hänet väkisin mukanaan, raahasi hänet alas maan päälle. Hän on laskeutunut, ja hän on vailla tunteita. ...Kaikki tämä on reaktio, reaktio, joka ajaa häntä tiettyyn suuntaan.


Myös seuraava keho….Ja siellä, kun hän on äidin kohdussa, tietoisuus palaa häneen yllättäen. Ja hän pystyy, hän - sielu - pystyy näkemään itsensä sieluna, atmana, ja hän näkee myös Paramatman vierellään. Näin ei tapahdu kaikille….sitä tapahtuu vain harvoille. ...



Sitten kun se on äidin kohdussa, se elää siellä ja aistit kehittyvät. Kun keho muodostuu, myös tunteet muodostuvat, eivätkä ne ehkä ole voimakkaita, mutta tunteet ovat olemassa, ne syntyvät. ...alkaa uusi syntymä, uusi elämä.

Joskus ihminen pystyy näkemään menneen elämänsä. Tässä kehossa voi nähdä asioita, jotka tapahtuivat edellisessä kehossa. Joitakin kuvia, kuvia menneestä syntymästä.





Joskus voit nähdä, että lapsi etsii jonnekin. Joskus lapsi katsoo jonnekin, hänen katseensa on suunnattu jonnekin. Ja hänen katseensa kohdistuu todellisuuteen, joka ei ole tässä ulottuvuudessa vaan TOISESSA ULOTTUVUUDESSA. Tällaisia tutkimuksia on tehty aiemminkin. Lopulta lapsi menettää menneet kokemuksensa, unohtaa ne, mutta karma antaa hänelle mahdollisuuden. Ominaisuudet ovat hänen takanaan, ja hän voi helposti muistaa, hän voi helposti oppia tekemään jotain.


Olen nähnyt yhden tytön. Ja olen nähnyt monia muita samanlaisia. Mutta yhden tytön muistan. Jos annat hänelle huuliharpun, hän pystyy soittamaan sitä kuin asiantuntija. Mutta hän ei ole koskaan elämässään koskenut harmoniumiin. Tämän menneen karman on välttämättä oltava läsnä tällaisessa tapauksessa.

Kun tämä tyttö kuuli melodian, hyvin vaikean melodian, hän pystyi painamaan sen mieleensä välittömästi; kerran tai kaksi hänen täytyi kuunnella sitä, ja hän pystyi soittamaan melodian takaisin. Tällaisen tytön olen nähnyt.

Ja myös muita esimerkkejä. Se, mihin me emme pysty, tämä henkilö pystyy tekemään hyvin helposti. Kaikki on mennyttä, aiempaa karmaa, joka antaa hänelle kyvyn edetä nopeasti tietyllä alueella.
(Huomautus: (lahjakkuus ja taidot siirtyvät usein seuraavaan elämään, minkä vuoksi jotkut ihmiset ovat jo lapsena neroja, erittäin lahjakkaita eri aloilla).

Lue lisää

jatkuu:
Näin alkaa uusi syntymä. Ja ilmapiiri, joka on joskus suotuisa, joskus vihamielinen kyseistä henkilöä kohtaan. Seuraava elämä. Lopulta hän päätyy hautaan, kuolema tulee. Janma-mritya - aallot liikkuvat aina tässä kuolevaisten maailmassa, näiden aaltojen virtaus.

Anonyymi kirjoitti:

jatkuu:
Näin alkaa uusi syntymä. Ja ilmapiiri, joka on joskus suotuisa, joskus vihamielinen kyseistä henkilöä kohtaan. Seuraava elämä. Lopulta hän päätyy hautaan, kuolema tulee. Janma-mritya - aallot liikkuvat aina tässä kuolevaisten maailmassa, näiden aaltojen virtaus.

Lue lisää

Janma-mrityu aallot - syntymän ja kuoleman aallot.


Planeettamme on:
Mṛtyuloka (sanskrit)-vankilaplaneetta.

Planeettamme on myös Karmakshetra.
Täällä työstämme pois vanhaa karmaa ja luomme samalla uutta karmaa tulevia elämiä varten.

Anonyymi kirjoitti:

Janma-mrityu aallot - syntymän ja kuoleman aallot.


Planeettamme on:
Mṛtyuloka (sanskrit)-vankilaplaneetta.

Planeettamme on myös Karmakshetra.
Täällä työstämme pois vanhaa karmaa ja luomme samalla uutta karmaa tulevia elämiä varten.

Lue lisää

Jos aiheutat kärsimystä muille eläville olennoille, koet samaa kärsimystä seuraavassa elämässäsi.

Valtionpäämiehet ja muut sellaiset henkilöt, kuten presidentti jne. ottavat
YHDEN KUUDESOSAN (1/6) alamaistensa karmasta itsensä kantaakseen. Eli he saavat 1/6 alamaistensa karmareaktioista itselleen.

Ei ole siis mitään syytä kadehtia heitä, koska heidän tulevaisuutensa on kamalaa. Tämä on hita vallasta muiden ihmisille yli. Paitsi jos hallitsija on erittäin hyvä. Mutta sellaisia ei ole ollenkaan nykyään. Valtionpäämiehen tehtävänä on suojella kansaansa.

Anonyymi kirjoitti:

Jos aiheutat kärsimystä muille eläville olennoille, koet samaa kärsimystä seuraavassa elämässäsi.

Valtionpäämiehet ja muut sellaiset henkilöt, kuten presidentti jne. ottavat
YHDEN KUUDESOSAN (1/6) alamaistensa karmasta itsensä kantaakseen. Eli he saavat 1/6 alamaistensa karmareaktioista itselleen.

Ei ole siis mitään syytä kadehtia heitä, koska heidän tulevaisuutensa on kamalaa. Tämä on hita vallasta muiden ihmisille yli. Paitsi jos hallitsija on erittäin hyvä. Mutta sellaisia ei ole ollenkaan nykyään. Valtionpäämiehen tehtävänä on suojella kansaansa.

Lue lisää

Tämä on hinta vallasta muiden ihmisille yli.

Anonyymi kirjoitti:

Jos aiheutat kärsimystä muille eläville olennoille, koet samaa kärsimystä seuraavassa elämässäsi.

Valtionpäämiehet ja muut sellaiset henkilöt, kuten presidentti jne. ottavat
YHDEN KUUDESOSAN (1/6) alamaistensa karmasta itsensä kantaakseen. Eli he saavat 1/6 alamaistensa karmareaktioista itselleen.

Ei ole siis mitään syytä kadehtia heitä, koska heidän tulevaisuutensa on kamalaa. Tämä on hita vallasta muiden ihmisille yli. Paitsi jos hallitsija on erittäin hyvä. Mutta sellaisia ei ole ollenkaan nykyään. Valtionpäämiehen tehtävänä on suojella kansaansa.

Lue lisää

korjaus: Tämä on hinta vallasta muiden ihmisten yli.

Anonyymi kirjoitti:

Tapa laajentaa näkemystään ja ymmärrystään maailmankaikkeudesta ei siis ole pelkästään tapa kehittää teknologiaa, lentää jotakin tai parantaa laitteita. Se on tietoisuuden laajentamisen tapa, eli kun tietoisuuteemme tulee lisää ulottuvuuksia, meillä on enemmän pääsyä esimerkiksi todellisuuteen, syvempään todellisuuteen. Esimerkiksi henkilöllä, jolla ei ole moraalia, ei ole tätä moraalista ulottuvuutta, joten hän ei voi esimerkiksi tuntea myötätuntoa jotakuta kohtaan, hän ei voi ymmärtää, mikä on hyvää ja mikä pahaa. Maailman hahmottaminen ei ole jotakin, jota voidaan korjata fyysisillä välineillä. Olemme siis tottuneet ajattelemaan, että todellisuus tarkoittaa ainoastaan fyysistä todellisuutta.

Lue lisää

Mielenkiintoinen dokumentti tukdam yle areenassa, jossa kuoleman aihetta käsitellään buddhalaisuuden näkökulmasta.

https://areena.yle.fi/1-50266543

Anonyymi kirjoitti:

Mielenkiintoinen dokumentti tukdam yle areenassa, jossa kuoleman aihetta käsitellään buddhalaisuuden näkökulmasta.

https://areena.yle.fi/1-50266543

Lue lisää

Buddhalaisuus on eräs ateismin muoto, vaikka se näyttää hyvin paljon uskonnolta.

Anonyymi kirjoitti:

Buddhalaisuus on eräs ateismin muoto, vaikka se näyttää hyvin paljon uskonnolta.

https://www.youtube.com/watch?v=mSrXhFRjFXk
Edelliset elämät.

Anonyymi kirjoitti:

https://www.youtube.com/watch?v=mSrXhFRjFXk
Edelliset elämät.

Elämästä elämään, kuolemasta kuolemaan.
Samsara.
https://krishna.fi/wp-content/uploads/2019/10/file.jpg

Sielu ja keho ovat siis kaksi eri asiaa. Keho on väliaikainen ja sielu on ikuinen.

Shrila Bhaktivinod Thakur
Durlabha mānava-janma



...



‘saṁsār’ ‘saṁsār’, kori miche gelo kāl
lābha nā koilo kichu, ghaṭilo jañjāl [2]

(2) Elämä toisensa jälkeen on kulunut tässä aineellisessa maailmassa, kaikki aikani on mennyt hukkaan (materialistisen perhe-elämän orjuudessa). En ole saanut yhtään mitään ja olen kokenut vain ongelmia ja huolia.



kisera saṁsār ei chāyābāji prāy
ihāte mamatā kori bṛthā dina jāy [3]

(3) Millainen maailma tämä on? Se on kuin taikurin illuusio (kuin taikalyhdyn esitys, jossa silmieni edessä leikkii lukuisia varjoja ja optisia illuusioita). Koska olen itsekkäästi kiintynyt tällaiseen kangastukseen, pidän tämän maailman ohimeneviä illuusioita ”minulle” ja ”minun” kuuluvina. Näin päivä toisensa jälkeen kuluu turhaan.



e deho patana ho’le ki robe āmār?
keho sukha nāhi dibe putra paribār [4]

(4) Mitä minulle jää jäljelle, kun tämä ruumis kaatuu kuolleena maahan? Silloin eivät poikani eivätkä rakkaimmat läheiseni pysty antamaan minulle minkäänlaista onnea.



garddabher mata āmi kori pariśram
kāra lāgi’ eto kori, nā ghuchilo bhram [5]

(5) Teen joka päivä kovasti töitä kuin aasi, ja silti ihmettelen, kenen vuoksi yritän niin kovasti? Olen edelleen niin monien illuusioiden vallassa!



dina jāy michā kāje, niśā nidrā-baśe
nāhi bhāvi maraṇa nikaṭe āche bose [6]

(6) Tuhlaan jokaisen päiväni turhiin ja merkityksettömiin asioihin, ja yöni kuluvat unen vallassa. Enkä ajattele hetkeäkään koko vuorokauden aikana, että kuolema on aina läsnä.



bhālo manda khāi, heri, pari, chintā-hīna
nāhi bhāvi, e deho chāḍibo kon dina [7]

(7) Elän huoletonta elämää: syön, ulkoilen, pukeudun haluamallani tavalla, mutta en ajattele sitä, että jonain päivänä minun on luovuttava tästä kehosta.



deho-geho-kalatrādi-chintā abirata
jāgiche hṛdoye mor buddhi kori hoto [8]

(8) Sydänparkaani piinaavat jatkuvat huolet toimeentulostani ja huolet, jotka johtuvat kehostani, kodistani, vaimostani, sukulaisistani ja julkisista velvollisuuksistani. Nämä huolet aiheuttavat minulle kärsimystä ja tuhoavat järkeni.



hāy, hāy! nāhi bhāvi — anitya e saba
jīvana bigote kothā rohibe vaibhava? [9]

(9) Voi, voi! Miten valitettavassa tilanteessa olenkaan! Olen uppoutunut näihin ongelmiin ajattelematta, että ne ovat lyhytaikaisia ja katoavat pian unholaan. Mitä aineelliselle omaisuudelleni tapahtuu kuolemani jälkeen?



śmaśāne śorīra mama poḍiyā rohibe
bihaṅga-pataṅga tāy bihāra koribe [10]

(10) Kun ruumiini heitetään polttohautausmaalla olevaan kuoppaan, se vain makaa siellä liikkumattomana. Varikset, korppikotkat, muurahaiset ja madot kerääntyvät paikalle ja herkuttelevat sillä!



kukkur sṛgāl sob ānandita ho’ye
mahotsava koribe āmār deho lo’ye [11]

(11) Kulkukoirat ja shakaalit iloitsevat, juhlivat ja herkuttelevat ruumiillani.



je deher ei gati, tāra anugata
saṁsār-vaibhava āro bondhu-jon jata [12]

(12) Katsokaa, tämä on tämän aineellisen ruumiin lopullinen kohtalo! Ja hämmästyttävää on, että kaikki maalliset saavutukseni, kotini, perheeni ja ystäväni tulevat kokemaan saman kohtalon!


...

Anonyymi kirjoitti:

Shrila Bhaktivinod Thakur
Durlabha mānava-janma



...



‘saṁsār’ ‘saṁsār’, kori miche gelo kāl
lābha nā koilo kichu, ghaṭilo jañjāl [2]

(2) Elämä toisensa jälkeen on kulunut tässä aineellisessa maailmassa, kaikki aikani on mennyt hukkaan (materialistisen perhe-elämän orjuudessa). En ole saanut yhtään mitään ja olen kokenut vain ongelmia ja huolia.



kisera saṁsār ei chāyābāji prāy
ihāte mamatā kori bṛthā dina jāy [3]

(3) Millainen maailma tämä on? Se on kuin taikurin illuusio (kuin taikalyhdyn esitys, jossa silmieni edessä leikkii lukuisia varjoja ja optisia illuusioita). Koska olen itsekkäästi kiintynyt tällaiseen kangastukseen, pidän tämän maailman ohimeneviä illuusioita ”minulle” ja ”minun” kuuluvina. Näin päivä toisensa jälkeen kuluu turhaan.



e deho patana ho’le ki robe āmār?
keho sukha nāhi dibe putra paribār [4]

(4) Mitä minulle jää jäljelle, kun tämä ruumis kaatuu kuolleena maahan? Silloin eivät poikani eivätkä rakkaimmat läheiseni pysty antamaan minulle minkäänlaista onnea.



garddabher mata āmi kori pariśram
kāra lāgi’ eto kori, nā ghuchilo bhram [5]

(5) Teen joka päivä kovasti töitä kuin aasi, ja silti ihmettelen, kenen vuoksi yritän niin kovasti? Olen edelleen niin monien illuusioiden vallassa!



dina jāy michā kāje, niśā nidrā-baśe
nāhi bhāvi maraṇa nikaṭe āche bose [6]

(6) Tuhlaan jokaisen päiväni turhiin ja merkityksettömiin asioihin, ja yöni kuluvat unen vallassa. Enkä ajattele hetkeäkään koko vuorokauden aikana, että kuolema on aina läsnä.



bhālo manda khāi, heri, pari, chintā-hīna
nāhi bhāvi, e deho chāḍibo kon dina [7]

(7) Elän huoletonta elämää: syön, ulkoilen, pukeudun haluamallani tavalla, mutta en ajattele sitä, että jonain päivänä minun on luovuttava tästä kehosta.



deho-geho-kalatrādi-chintā abirata
jāgiche hṛdoye mor buddhi kori hoto [8]

(8) Sydänparkaani piinaavat jatkuvat huolet toimeentulostani ja huolet, jotka johtuvat kehostani, kodistani, vaimostani, sukulaisistani ja julkisista velvollisuuksistani. Nämä huolet aiheuttavat minulle kärsimystä ja tuhoavat järkeni.



hāy, hāy! nāhi bhāvi — anitya e saba
jīvana bigote kothā rohibe vaibhava? [9]

(9) Voi, voi! Miten valitettavassa tilanteessa olenkaan! Olen uppoutunut näihin ongelmiin ajattelematta, että ne ovat lyhytaikaisia ja katoavat pian unholaan. Mitä aineelliselle omaisuudelleni tapahtuu kuolemani jälkeen?



śmaśāne śorīra mama poḍiyā rohibe
bihaṅga-pataṅga tāy bihāra koribe [10]

(10) Kun ruumiini heitetään polttohautausmaalla olevaan kuoppaan, se vain makaa siellä liikkumattomana. Varikset, korppikotkat, muurahaiset ja madot kerääntyvät paikalle ja herkuttelevat sillä!



kukkur sṛgāl sob ānandita ho’ye
mahotsava koribe āmār deho lo’ye [11]

(11) Kulkukoirat ja shakaalit iloitsevat, juhlivat ja herkuttelevat ruumiillani.



je deher ei gati, tāra anugata
saṁsār-vaibhava āro bondhu-jon jata [12]

(12) Katsokaa, tämä on tämän aineellisen ruumiin lopullinen kohtalo! Ja hämmästyttävää on, että kaikki maalliset saavutukseni, kotini, perheeni ja ystäväni tulevat kokemaan saman kohtalon!


...

Lue lisää

Perusteeton ylpeys



rūpera gaurava kena bhāi?
anitya e kalevara kabhu nāhi sthiratara
śamana āile kichhu nāi
e aṅga śītala habe ā̐khi spanda-hīna rabe
chitāra āgune habe chhāi [1]

Oi, veli! Miksi olet ylpeä kehostasi? Keho on väliaikainen. Se ei koskaan elä ikuisesti. Kun kuolema tulee, keho menettää kaiken. Se kylmenee, sen silmät muuttuvat liikkumattomiksi, ja se muuttuu tuhkaksi polttohautauspaikalla.



ye mukha-saundarya hera darpaṇete nirantara
śva-śivāra ha-ibe bhojana
ye vastre ādara kara’ yebā ābharaṇa para’
kothā saba rahibe takhana? [2]

Tästä kehosta, jonka kasvoja ja kauneutta ihailet jatkuvasti peilin edessä, tulee koirien ja shakaalien ruokaa. Missä tulet säilyttämään vaatteet, joihin puet vartalosi, ja korut, joilla sitten koristelet sitä?



dārā suta bandhu sabe śmaśāne tomāre labe
dagdha kari’ gṛhete āsibe
tumi kā’ra ke tomāra ebe bujhi’ dekha sāra
deha-nāśa avaśya ghaṭibe [3]

Vaimosi, lapsesi ja ystäväsi vievät sinut polttohautauspaikalle, polttavat sinut ja palaavat sitten kotiin. Kenelle sinä kuulut? Kuka kuuluu sinulle? Ymmärrä nyt tämä ja käsitä totuus. Ruumis tuhoutuu väistämättä.

...
...
...

Anonyymi kirjoitti:

Perusteeton ylpeys



rūpera gaurava kena bhāi?
anitya e kalevara kabhu nāhi sthiratara
śamana āile kichhu nāi
e aṅga śītala habe ā̐khi spanda-hīna rabe
chitāra āgune habe chhāi [1]

Oi, veli! Miksi olet ylpeä kehostasi? Keho on väliaikainen. Se ei koskaan elä ikuisesti. Kun kuolema tulee, keho menettää kaiken. Se kylmenee, sen silmät muuttuvat liikkumattomiksi, ja se muuttuu tuhkaksi polttohautauspaikalla.



ye mukha-saundarya hera darpaṇete nirantara
śva-śivāra ha-ibe bhojana
ye vastre ādara kara’ yebā ābharaṇa para’
kothā saba rahibe takhana? [2]

Tästä kehosta, jonka kasvoja ja kauneutta ihailet jatkuvasti peilin edessä, tulee koirien ja shakaalien ruokaa. Missä tulet säilyttämään vaatteet, joihin puet vartalosi, ja korut, joilla sitten koristelet sitä?



dārā suta bandhu sabe śmaśāne tomāre labe
dagdha kari’ gṛhete āsibe
tumi kā’ra ke tomāra ebe bujhi’ dekha sāra
deha-nāśa avaśya ghaṭibe [3]

Vaimosi, lapsesi ja ystäväsi vievät sinut polttohautauspaikalle, polttavat sinut ja palaavat sitten kotiin. Kenelle sinä kuulut? Kuka kuuluu sinulle? Ymmärrä nyt tämä ja käsitä totuus. Ruumis tuhoutuu väistämättä.

...
...
...

Lue lisää

Sielu vaihtaa kehoja. Keho ei vaihda sieluja.

Anonyymi kirjoitti:

Sielu vaihtaa kehoja. Keho ei vaihda sieluja.

Sielu sijaitsee aineellisessa ruumiissa sydämen alueella. Se täyttää kehon tietoisuudella, aivan kuten lamppu täyttää huoneen valolla. Koska lamppu on yhdessä paikassa, se valaisee koko huoneen. Samalla tavalla sielu, joka on sydämen alueella, täyttää koko kehon tietoisuudella. Sydänsiirrossa sielu ei poistu kehosta sydämen mukana, koska se on henkinen.

Anonyymi kirjoitti:

jatkuu:
Näin alkaa uusi syntymä. Ja ilmapiiri, joka on joskus suotuisa, joskus vihamielinen kyseistä henkilöä kohtaan. Seuraava elämä. Lopulta hän päätyy hautaan, kuolema tulee. Janma-mritya - aallot liikkuvat aina tässä kuolevaisten maailmassa, näiden aaltojen virtaus.

Lue lisää

Jännäa, ei mitään muuta sanottavaa.

https://listafriikki.com/oudoimmat/jalleensyntyminen-10-tarinaa/
Tässä myös.

https://books.google.fi/books?hl=fi&lr=&id=98f-CgAAQBAJ&oi=fnd&pg=PP1&dq=ian+stevenson+reincarnation&ots=E-WBGTCPeY&sig=Ha1kv8v8UVYx-e7lBgbBJVeR2UI&redir_esc=y#v=onepage&q=ian stevenson reincarnation&f=false
Ian Stevenson

Wienissä syntymästään asti sokea nainen koki kliinisen kuoleman leikkauksen aikana, minkä jälkeen hän kuvaili kirurgien muotokuvia yllättävän tarkasti. Hänen mukaansa hän (sielu ohuessa ruumiinkuoressa) nousi fyysisestä ruumiista ja sai välittömästi oivalluksen. Kun sielu oli palannut lihaan, keho alkoi jälleen osoittaa elonmerkkejä, mutta näkyjä ei enää ollut, ja jäljelle jäi vain muisto siitä, mitä hän oli nähnyt. Tämä osoittaa, että alkuperäiset tunteet tulevat sielusta ja ilmenevät ulkoisten aistielinten kautta, jotka ovat pelkkiä mekaanisia laitteita, jotka eivät toimi ilman sielun elämänvoimaa. Tämän naisen silmähermot olivat surkastuneet syntymästä lähtien, ja siksi sielu ei voinut nähdä mitään ruumiin läpi, mutta kun hän tuli ulos ruumiista, sielun luonnollinen näkökyky ilmeni.





Reinkarnaatiosta on paljon mielenkiintoisia todisteita, jotka virallinen tiede jättää huomiotta. Esimerkiksi hypnoottisella regressiolla menneeseen inkarnaatioon, jolloin menneeseen kehoon... liittyvä muisti aktivoituu. Näissä tiloissa ihmiset muistavat aiemmat nimensä ja muita yksityiskohtia. Tiedetään tapauksia, joissa he itse lasten ruumiissa muistavat ja löytävät yhä elossa olevat, mutta jo vanhat lapsensa menneistä inkarnaatioista jne. Mielenkiintoinen on myös ksenoglossia-ilmiö, jota ei voida selittää muuten kuin jälleensyntymisellä. Ksenoglossia on kyky puhua hypnoottisen regression tilassa kielellä, jota ihminen ei osaa tässä elämässä. Eräässä tällaisessa kokemuksessa Yhdysvalloissa eräs nainen puhui vanhaa ruotsin murretta, vaikka hänellä ei ollut mitään yhteyttä Ruotsiin tässä elämässä. Selitys on yksinkertainen: tämä henkilö oli asunut edellisessä elämässään ruotsalaisessa maakunnassa, ja kieli on säilynyt muistin syvissä kerroksissa hienojakoisessa kehossa, joka pysyy sielun päällä kuin kotelo - karman, halujen ja muistojen varasto.

Anonyymi kirjoitti:

Wienissä syntymästään asti sokea nainen koki kliinisen kuoleman leikkauksen aikana, minkä jälkeen hän kuvaili kirurgien muotokuvia yllättävän tarkasti. Hänen mukaansa hän (sielu ohuessa ruumiinkuoressa) nousi fyysisestä ruumiista ja sai välittömästi oivalluksen. Kun sielu oli palannut lihaan, keho alkoi jälleen osoittaa elonmerkkejä, mutta näkyjä ei enää ollut, ja jäljelle jäi vain muisto siitä, mitä hän oli nähnyt. Tämä osoittaa, että alkuperäiset tunteet tulevat sielusta ja ilmenevät ulkoisten aistielinten kautta, jotka ovat pelkkiä mekaanisia laitteita, jotka eivät toimi ilman sielun elämänvoimaa. Tämän naisen silmähermot olivat surkastuneet syntymästä lähtien, ja siksi sielu ei voinut nähdä mitään ruumiin läpi, mutta kun hän tuli ulos ruumiista, sielun luonnollinen näkökyky ilmeni.





Reinkarnaatiosta on paljon mielenkiintoisia todisteita, jotka virallinen tiede jättää huomiotta. Esimerkiksi hypnoottisella regressiolla menneeseen inkarnaatioon, jolloin menneeseen kehoon... liittyvä muisti aktivoituu. Näissä tiloissa ihmiset muistavat aiemmat nimensä ja muita yksityiskohtia. Tiedetään tapauksia, joissa he itse lasten ruumiissa muistavat ja löytävät yhä elossa olevat, mutta jo vanhat lapsensa menneistä inkarnaatioista jne. Mielenkiintoinen on myös ksenoglossia-ilmiö, jota ei voida selittää muuten kuin jälleensyntymisellä. Ksenoglossia on kyky puhua hypnoottisen regression tilassa kielellä, jota ihminen ei osaa tässä elämässä. Eräässä tällaisessa kokemuksessa Yhdysvalloissa eräs nainen puhui vanhaa ruotsin murretta, vaikka hänellä ei ollut mitään yhteyttä Ruotsiin tässä elämässä. Selitys on yksinkertainen: tämä henkilö oli asunut edellisessä elämässään ruotsalaisessa maakunnassa, ja kieli on säilynyt muistin syvissä kerroksissa hienojakoisessa kehossa, joka pysyy sielun päällä kuin kotelo - karman, halujen ja muistojen varasto.

Lue lisää

Kun ruumiini kuolee, minä en kuole, koska en ole tämä keho. Kehoni ei ole sama kuin minä. Minä olen tietoisuus, minä olen sielu kehossani. Sieluni elävöitti ruumiini, koska sielu on myös energiaa. Kehoni on annettu minulle sen tuloksena, miten elin edellisessä elämässä. Kun minusta aika jättää, seuraava keho annetaan minulle: miten olen elänyt tämän elämäni, mikä on tietoisuuteni taso kuolinhetkellä.

Tuskin monet ihmiset haluavat jälleensyntyä, koska yksi elämäkin riittää. Itse asiassa se on aika pelottava ajatus, mutta emme voi mitään siihen.

Anonyymi kirjoitti:

Tuskin monet ihmiset haluavat jälleensyntyä, koska yksi elämäkin riittää. Itse asiassa se on aika pelottava ajatus, mutta emme voi mitään siihen.

"Raamattu opettaa totuuden; ihminen herätetään ruumiillisen ylösnousemuksen kautta".
Hohhoija.

Anonyymi kirjoitti:

"Raamattu opettaa totuuden; ihminen herätetään ruumiillisen ylösnousemuksen kautta".
Hohhoija.

<<Juuri kuuntelin tänään mahtavan NDEn eli kuolemanrajatapauksen>>.
Kuolemanrajakokemukset ovat erilaiset eri ihmisillä.

Kukin uskonnon edustaja näkee kuolemankokemuksessa oman uskontonsa sisällön; kristitty kohtaa Jeesuksen tai paholaisen, muslimi Koraanin hahmot ja juutalainen kuolemankokemuksen sisältö tulee Toorasta tai Talmudista.

Anonyymi kirjoitti:

<<Juuri kuuntelin tänään mahtavan NDEn eli kuolemanrajatapauksen>>.
Kuolemanrajakokemukset ovat erilaiset eri ihmisillä.

Kukin uskonnon edustaja näkee kuolemankokemuksessa oman uskontonsa sisällön; kristitty kohtaa Jeesuksen tai paholaisen, muslimi Koraanin hahmot ja juutalainen kuolemankokemuksen sisältö tulee Toorasta tai Talmudista.

Lue lisää

Esimerkiksi tämän juutalaisen kokemus on kokonaan erilainen kuin kristityillä ja muslimeilla.
https://www.youtube.com/watch?v=rSqDFwrWpmY

Anonyymi kirjoitti:

Esimerkiksi tämän juutalaisen kokemus on kokonaan erilainen kuin kristityillä ja muslimeilla.
https://www.youtube.com/watch?v=rSqDFwrWpmY

Lue lisää

Allah. Allah.

Muslimin kuolemanrajakokemus.
https://www.youtube.com/watch?v=UBXogA1vOXs&t=2s

Anonyymi kirjoitti:

Allah. Allah.

Muslimin kuolemanrajakokemus.
https://www.youtube.com/watch?v=UBXogA1vOXs&t=2s

Lue lisää

Elämmekö virtuaalitodellisuudessa.
https://www.stara.fi/2016/09/15/elammeko-me-matrixissa/

Anonyymi kirjoitti:

Kun ruumiini kuolee, minä en kuole, koska en ole tämä keho. Kehoni ei ole sama kuin minä. Minä olen tietoisuus, minä olen sielu kehossani. Sieluni elävöitti ruumiini, koska sielu on myös energiaa. Kehoni on annettu minulle sen tuloksena, miten elin edellisessä elämässä. Kun minusta aika jättää, seuraava keho annetaan minulle: miten olen elänyt tämän elämäni, mikä on tietoisuuteni taso kuolinhetkellä.

Lue lisää

Riippumatta siitä, mitä rikkauksia teillä on, arvokkain asia on elämä - aika, joka teillä on annettu. Ja sitä ollaan viemässä teiltä pois! Tällainen on luonnonlaki.

Riippuen teoista, joita ihminen tekee, muodostuu hänen tuleva kohtalonsa. Tätä kutsutaan karmaksi: "teon ja sen seurausten laki". Karman periaate on tieteellinen, ja se on Newtonin kolmannen energian säilymislain heijastus tietoisuuden alueelle. Jokainen tekomme synnyttää seurauksia; energia ei katoa jäljettömiin. Joka sekunti tapahtuu kaksi prosessia: työstämme vanhaa karmaa ja luomme samalla kohtaloa.

Anonyymi kirjoitti:

Riippuen teoista, joita ihminen tekee, muodostuu hänen tuleva kohtalonsa. Tätä kutsutaan karmaksi: "teon ja sen seurausten laki". Karman periaate on tieteellinen, ja se on Newtonin kolmannen energian säilymislain heijastus tietoisuuden alueelle. Jokainen tekomme synnyttää seurauksia; energia ei katoa jäljettömiin. Joka sekunti tapahtuu kaksi prosessia: työstämme vanhaa karmaa ja luomme samalla kohtaloa.

Lue lisää

Vaikka Vedat hylkäävät ajatuksen ikuisesta helvetistä, ne eivät toisaalta tue näkemystä, jonka mukaan vain noudattamalla sääntöjä pääsee automaattisesti "korkeampaan maailmaan". Suurin osa eri kirjoitusten käskyistä on ensisijaisesti eettisiä normeja (älä tapa, älä varasta) - tämä ei ole elämän lopputulos vaan sen alku. On välttämätöntä kulkea täydellisen muodonmuutoksen polkua, joka vie usein useita elämiä.
Harmonia: suhde muihin uskontoihin

Veda EI KOSKAAN SANO, ETTÄ ON OLEMASSA YKSI JA AINOA OIKEA HENKINEN PERINNE ja muut ovat "paholaisen".

Anonyymi kirjoitti:

Vaikka Vedat hylkäävät ajatuksen ikuisesta helvetistä, ne eivät toisaalta tue näkemystä, jonka mukaan vain noudattamalla sääntöjä pääsee automaattisesti "korkeampaan maailmaan". Suurin osa eri kirjoitusten käskyistä on ensisijaisesti eettisiä normeja (älä tapa, älä varasta) - tämä ei ole elämän lopputulos vaan sen alku. On välttämätöntä kulkea täydellisen muodonmuutoksen polkua, joka vie usein useita elämiä.
Harmonia: suhde muihin uskontoihin

Veda EI KOSKAAN SANO, ETTÄ ON OLEMASSA YKSI JA AINOA OIKEA HENKINEN PERINNE ja muut ovat "paholaisen".

Lue lisää

Vedalaisen maailmankatsomuksen ainutlaatuisuus - ja erikoisuus - on siinä, että siinä puhutaan totuuteen johtavien polkujen moninaisuudesta. Vedalainen tieto on niin monipuolista, että se voi vastata monenlaisiin tarpeisiin. Mutta siemen itää maaperässä. On tärkeää luoda ympäristö, joka on vastakohta materialismille ja alhaisille arvoille. Asettakaa ihanteiden kulttuuri sen ytimeen.

Anonyymi kirjoitti:

Vedalaisen maailmankatsomuksen ainutlaatuisuus - ja erikoisuus - on siinä, että siinä puhutaan totuuteen johtavien polkujen moninaisuudesta. Vedalainen tieto on niin monipuolista, että se voi vastata monenlaisiin tarpeisiin. Mutta siemen itää maaperässä. On tärkeää luoda ympäristö, joka on vastakohta materialismille ja alhaisille arvoille. Asettakaa ihanteiden kulttuuri sen ytimeen.

Lue lisää

Vertailu veden kiertokulkuun luonnossa on sopiva selittämään sielun liikettä maailmankaikkeudessa. Sielut, jotka inkarnoituvat erilaisiin kehoihin ja muuntuvat, kulkevat aineellisen maailman läpi. Siksi voimme puhua "sielun kiertokulusta luonnossa". Ensin on kuitenkin ymmärrettävä, mikä sielu on, sillä monissa henkisissä perinteissä sitä kuvataan epämääräisesti.

Olemassaolo ja tietoisuus onnellisuutta etsimässä


Iikuisuuden käsite on ratkaisevan tärkeä sen ymmärtämiseksi, että sielulla ei ole mitään tekemistä materiamaailman kanssa. Materiamaailman kohteita ei voi kutsua ikuisiksi. Ne muuntuvat jatkuvasti. Niinpä kun ruumis palaa roviolla, se muuttuu tuhkaksi.

Maailmassa, jossa kaikki koostuu atomeista, ei ole mitään ikuista, koska atomeilla on taipumus hajota. Jopa sivilisaatiot hajoavat, koska ne ovat osa atomien maailmaa.Kuitenkin sielu kuvataan kuolemattomaksi tietoisuuden hiukkaseksi, joka kykenee olemaan olemassa ikuisesti ja materiasta riippumattomana.

Chit tarkoittaa "tietoisuutta". Tietoisuus ilmenee kykynä ilmaista tahto, ajatella ja tuntea. Yksi tietoisuuden perusominaisuuksista on kyky itsetietoisuuteen. Tietokone, tekoäly, voi suorittaa monia toimintoja, mutta sillä ei ole yksilöllistä henkilökohtaista tietoisuutta.

Anonyymi kirjoitti:

Vertailu veden kiertokulkuun luonnossa on sopiva selittämään sielun liikettä maailmankaikkeudessa. Sielut, jotka inkarnoituvat erilaisiin kehoihin ja muuntuvat, kulkevat aineellisen maailman läpi. Siksi voimme puhua "sielun kiertokulusta luonnossa". Ensin on kuitenkin ymmärrettävä, mikä sielu on, sillä monissa henkisissä perinteissä sitä kuvataan epämääräisesti.

Olemassaolo ja tietoisuus onnellisuutta etsimässä


Iikuisuuden käsite on ratkaisevan tärkeä sen ymmärtämiseksi, että sielulla ei ole mitään tekemistä materiamaailman kanssa. Materiamaailman kohteita ei voi kutsua ikuisiksi. Ne muuntuvat jatkuvasti. Niinpä kun ruumis palaa roviolla, se muuttuu tuhkaksi.

Maailmassa, jossa kaikki koostuu atomeista, ei ole mitään ikuista, koska atomeilla on taipumus hajota. Jopa sivilisaatiot hajoavat, koska ne ovat osa atomien maailmaa.Kuitenkin sielu kuvataan kuolemattomaksi tietoisuuden hiukkaseksi, joka kykenee olemaan olemassa ikuisesti ja materiasta riippumattomana.

Chit tarkoittaa "tietoisuutta". Tietoisuus ilmenee kykynä ilmaista tahto, ajatella ja tuntea. Yksi tietoisuuden perusominaisuuksista on kyky itsetietoisuuteen. Tietokone, tekoäly, voi suorittaa monia toimintoja, mutta sillä ei ole yksilöllistä henkilökohtaista tietoisuutta.

Lue lisää

Tietokone, tekoäly, voi suorittaa monia toimintoja, mutta sillä ei ole yksilöllistä henkilökohtaista tietoisuutta.

Viime kädessä tietoisuuden tärkein tehtävä on onnellisuuden, autuuden (anandam) tavoittelu. Siksi kaikki tuntevat olennot, alkeellisista korkeasti kehittyneisiin, pyrkivät saavuttamaan onnellisuuden eri tavoin, riippuen niiden tietoisuuden tasosta.

Ilman onnellisuuden saavuttamisen potentiaalin oivaltamista tietoisuus ei voi olla täydellinen. Tämän maailman onnellisuus on kuitenkin vähäpätöinen ja ohimenevä.

Anonyymi kirjoitti:

Tietokone, tekoäly, voi suorittaa monia toimintoja, mutta sillä ei ole yksilöllistä henkilökohtaista tietoisuutta.

Viime kädessä tietoisuuden tärkein tehtävä on onnellisuuden, autuuden (anandam) tavoittelu. Siksi kaikki tuntevat olennot, alkeellisista korkeasti kehittyneisiin, pyrkivät saavuttamaan onnellisuuden eri tavoin, riippuen niiden tietoisuuden tasosta.

Ilman onnellisuuden saavuttamisen potentiaalin oivaltamista tietoisuus ei voi olla täydellinen. Tämän maailman onnellisuus on kuitenkin vähäpätöinen ja ohimenevä.

Lue lisää

Sielun kiertokulku maailmankaikkeudessa. Se tarkoittaa "syklistä liikettä". Fyysisellä tasolla tapahtuvan syntymän ja kuoleman välillä sielut kulkevat maailmankaikkeuden läpi karmansa mukaisesti, ja liikkuminen määräytyy niiden materialististen halujen jne. mukaan.

Anonyymi kirjoitti:

Sielun kiertokulku maailmankaikkeudessa. Se tarkoittaa "syklistä liikettä". Fyysisellä tasolla tapahtuvan syntymän ja kuoleman välillä sielut kulkevat maailmankaikkeuden läpi karmansa mukaisesti, ja liikkuminen määräytyy niiden materialististen halujen jne. mukaan.

Lue lisää

Mutta elämän syntymä on myös ekstaasin ja rakkauden räjähdys. Siittiösolujen maratonissa vain yhdellä on mahdollisuus kehittyä eteenpäin. Kun se liittyy munasoluun, alkio kehittyy ja sen yksilöllisyys ilmenee.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta elämän syntymä on myös ekstaasin ja rakkauden räjähdys. Siittiösolujen maratonissa vain yhdellä on mahdollisuus kehittyä eteenpäin. Kun se liittyy munasoluun, alkio kehittyy ja sen yksilöllisyys ilmenee.

Lue lisää

Sielun aiempien inkarnaatioiden muisto ennen syntymää

Muinaiset teksit kuvaavat selkeästi alkion kehityksen aikasyklit ja sen tunteen ennen syntymää. Sanotaan, että erityisen onnekkaat sielut, joilla on varasto henkistä tietoa, voivat muistaa sata viimeistä elämäänsä...

Anonyymi kirjoitti:

Sielun aiempien inkarnaatioiden muisto ennen syntymää

Muinaiset teksit kuvaavat selkeästi alkion kehityksen aikasyklit ja sen tunteen ennen syntymää. Sanotaan, että erityisen onnekkaat sielut, joilla on varasto henkistä tietoa, voivat muistaa sata viimeistä elämäänsä...

Lue lisää

Useimmilla vähemmän kokeneilla sieluilla ei ole tällaista muistia. Syntymän jälkeen elävä olento ...jossa se kohtaa uuden elämän huudoin, itkien ja kärsien.

Sitten vanhempien rakastavan huolenpidon alla ruumiillistunut sielu oppii hallitsemaan aistejaan. Toisin kuin villieläimet, jotka syntyessään voivat usein hyvin pian elää itsenäistä elämää, ihmisellä kestää kauan ennen kuin hän saa elämän ylläpitämiseen tarvittavat taidot ja tiedot. Tämä on aikuistumisprosessi.

Anonyymi kirjoitti:

Useimmilla vähemmän kokeneilla sieluilla ei ole tällaista muistia. Syntymän jälkeen elävä olento ...jossa se kohtaa uuden elämän huudoin, itkien ja kärsien.

Sitten vanhempien rakastavan huolenpidon alla ruumiillistunut sielu oppii hallitsemaan aistejaan. Toisin kuin villieläimet, jotka syntyessään voivat usein hyvin pian elää itsenäistä elämää, ihmisellä kestää kauan ennen kuin hän saa elämän ylläpitämiseen tarvittavat taidot ja tiedot. Tämä on aikuistumisprosessi.

Lue lisää

Jos elävältä olennolta riistetään henkiset ominaisuudet ja pääsy henkiseen tietoon syntymästä lähtien, voidaan sanoa, että elämä on hänelle suurelta osin ajan polttamista. Niin surulliselta kuin se kuulostaakin, näin kuluu merkityksetön joutilaiselämä, joka päättyy mielen menettämiseen ja ruumiin heikkouteen.

Kun taas sielutietoiset henkilöt eivät voi ainoastaan pysyä puhtaassa tietoisuudessa koko elämänsä ajan, vaan he voivat ... säädellä kehosta poistumisen prosessia. Siksi heidän aineellisessa maailmassa olemisensa loppua ei voi kutsua kuolemaksi, vaan pikemminkin vapautumiseksi alemmasta luonnosta.

Tietoisuuden tason ... päämäärän mukaan he saavuttavat sen olemisen tason, jota he elämänsä aikana tavoittelevat.

Anonyymi kirjoitti:

Jos elävältä olennolta riistetään henkiset ominaisuudet ja pääsy henkiseen tietoon syntymästä lähtien, voidaan sanoa, että elämä on hänelle suurelta osin ajan polttamista. Niin surulliselta kuin se kuulostaakin, näin kuluu merkityksetön joutilaiselämä, joka päättyy mielen menettämiseen ja ruumiin heikkouteen.

Kun taas sielutietoiset henkilöt eivät voi ainoastaan pysyä puhtaassa tietoisuudessa koko elämänsä ajan, vaan he voivat ... säädellä kehosta poistumisen prosessia. Siksi heidän aineellisessa maailmassa olemisensa loppua ei voi kutsua kuolemaksi, vaan pikemminkin vapautumiseksi alemmasta luonnosta.

Tietoisuuden tason ... päämäärän mukaan he saavuttavat sen olemisen tason, jota he elämänsä aikana tavoittelevat.

Lue lisää

Aineellinen maailma tietokonepelinä



Oletetaan, että on olemassa kaksi maailmaa. Tämä on puhtaan tietoisuuden todellinen maailma - ja virtuaalinen maailma, jossa tietoisuus rajoittuu materiaan. Jos luomme ohjelmoijien, taiteilijoiden, käsikirjoittajien ja ennen kaikkea asiakkaan toiveiden avulla tietokonepelin nimeltä "Life", pyrkisimme luomaan kopion täydellisestä maailmankaikkeudesta, jossa on erilaisia olemisen tasoja ja paikkoja. Jos pidämme Luojan suunnitelman mukaan luotua materiamaailmaa suurimpana tietokonepelinä, kaikki loksahtaa kohdalleen. Virtuaalimaailmaan astuvat ajattoman ikuisen todellisuuden asukkaat hankkivat ajallisia ruumiita ja saavat selkeän pelisuunnitelman mukaisesti erilaisia kokemuksia, kärsivät tappioita ja saavuttavat huippuja muodostaen karman. He matkustavat eri olemassaolon tasoilla ja joutuvat dramaattisiin tilanteisiin, joissa heidän on pakko tehdä tiettyjä päätöksiä.

Hahmon luonne muuttuu vasta tarjotuissa olosuhteissa. Siksi kaikkien on tavalla tai toisella kuljettava sankarin tietä. Sankari kohtaa aina antisankarin. Sankari ei elä Darwinin periaatteen mukaan, jonka mukaan vahvimmat selviytyvät. Sankari on sellainen, joka on valmis uhraamaan itsensä totuuden, rakkauden ja ystävyyden puolesta ja rikkoo näin eläimellistä selviytymisperiaatetta julistavien darwinistien stereotypioita. Vahvimmat saattavat selvitä fyysisesti, mutta henkisesti vahvimmat selviytyvät kuolemasta ja jäävät tulevien sukupolvien mieleen, ja heistä tulee ihanteita ja innoittajia tuhansille seuraajille.

Aineellista maailmaa voidaan siis verrata monimutkaiseen tietokonepeliin, jossa sinun ja minun on kuljettava sankarin tietä, lopulta ylitettävä peli ja kuolema ja palattava korkeampaan todellisuuteen, alkuperäiseen kotiimme.

Anonyymi kirjoitti:

Aineellinen maailma tietokonepelinä



Oletetaan, että on olemassa kaksi maailmaa. Tämä on puhtaan tietoisuuden todellinen maailma - ja virtuaalinen maailma, jossa tietoisuus rajoittuu materiaan. Jos luomme ohjelmoijien, taiteilijoiden, käsikirjoittajien ja ennen kaikkea asiakkaan toiveiden avulla tietokonepelin nimeltä "Life", pyrkisimme luomaan kopion täydellisestä maailmankaikkeudesta, jossa on erilaisia olemisen tasoja ja paikkoja. Jos pidämme Luojan suunnitelman mukaan luotua materiamaailmaa suurimpana tietokonepelinä, kaikki loksahtaa kohdalleen. Virtuaalimaailmaan astuvat ajattoman ikuisen todellisuuden asukkaat hankkivat ajallisia ruumiita ja saavat selkeän pelisuunnitelman mukaisesti erilaisia kokemuksia, kärsivät tappioita ja saavuttavat huippuja muodostaen karman. He matkustavat eri olemassaolon tasoilla ja joutuvat dramaattisiin tilanteisiin, joissa heidän on pakko tehdä tiettyjä päätöksiä.

Hahmon luonne muuttuu vasta tarjotuissa olosuhteissa. Siksi kaikkien on tavalla tai toisella kuljettava sankarin tietä. Sankari kohtaa aina antisankarin. Sankari ei elä Darwinin periaatteen mukaan, jonka mukaan vahvimmat selviytyvät. Sankari on sellainen, joka on valmis uhraamaan itsensä totuuden, rakkauden ja ystävyyden puolesta ja rikkoo näin eläimellistä selviytymisperiaatetta julistavien darwinistien stereotypioita. Vahvimmat saattavat selvitä fyysisesti, mutta henkisesti vahvimmat selviytyvät kuolemasta ja jäävät tulevien sukupolvien mieleen, ja heistä tulee ihanteita ja innoittajia tuhansille seuraajille.

Aineellista maailmaa voidaan siis verrata monimutkaiseen tietokonepeliin, jossa sinun ja minun on kuljettava sankarin tietä, lopulta ylitettävä peli ja kuolema ja palattava korkeampaan todellisuuteen, alkuperäiseen kotiimme.

Lue lisää

Herää kysymys: "Jos ei-aineellinen todellisuus on kotimme, miten päädyimme aineen maailmaan? Jatketaanpa analogian esittämistä. Kun lapsi pelaa tietokonepeliä, hän on täysin uppoutunut virtuaaliseen toimintaan. Hän kokee voittavansa rikkauksia tai päinvastoin häviävänsä taistelun. Tällöin peli simuloi olosuhteita, jotka ovat saavuttamattomissa todellisessa arkielämässä, kuten taistelukentällä. Luotu virtuaalimaailma antaa lapselle paremmat mahdollisuudet ja eläviä kokemuksia. Vaikka peli loppuisi, lapsen mieli pysyy uppoutuneena sen hahmoon ja dramaattisiin olosuhteisiin. Siksi vanhemmat ovat usein huolissaan siitä, että lapsi voi uppoutua peliin niin, että hän unohtaa syödä, opiskella tai käydä kävelyllä. Vastaavasti aineen maailma on luotu uskomattoman realistisesti, ja kuolematon tietoisuutemme samaistetaan väliaikaiseen ruumiiseen. Näin tehdessämme emme edes tajua, että olemme mukana korkeatasoisessa virtuaalisessa pelissä, jonka Luoja on keksinyt.

Pinnalliset käsitykset korkeammasta todellisuudesta

Tässä kohtaa lukija voi sanoa: tähän asti pelikuvan tulkinta oli moderni ja mielenkiintoinen, mutta heti kun luomisen motiivi ilmestyi - se haiskahtaa raamatulliselta tarinalta isoisästä, jolla on parta. Vastaus on, että mielikuva vanhasta miehestä on istutettu meihin äidinmaidosta lähtien yleisten kliseiden kulttuuristen ja sosiaalisten kerrosten kautta. Leonardo ja muut menneisyyden nerot täyttivät kirkon määräyksen, jossa päätöksen siitä, mitä ja miten kuvataan, tekivät uskonnolliset toimihenkilöt, jotka olivat usein kaukana Jumalan ymmärtämisen filosofiasta. Lisäksi kuvasto suunniteltiin vuorovaikutukseen massojen kanssa, ja se vaati selkeitä muotoja ja kuvia, jotka pystyivät luomaan katsojaan elävän vaikutelman. Tämä oli olemassa monissa kulttuureissa.

Toinen vastustaja voisi olla ne itämaiset ajattelijat, jotka julistavat, että ikuisen tietoisuuden maailmassa ei ole muotoa, merkitystä eikä dynaamista olemusta. He väittävät, että perimmäinen todellisuus on persoonaton ja staattinen. Useat muinaiset pyhät kirjoitukset kutsuvat kuitenkin tätä lähestymistapaa "puolikkaan kanan hyväksymisen logiikaksi", sillä puhtaan tietoisuuden maailman olemassaolo edellyttää tuon tietoisuuden lähdettä, joka on persoonallisuus. Jos korkeamman tietoisuuden maailma on persoonaton, mistä sitten johdetun maailman monimuotoisuus ja suhteet syntyvät? Voidaan esimerkiksi väittää, että kirja on syntynyt itsestään ja on persoonaton, mutta on loogista olettaa: kirja on erottamattomasti yhteydessä kirjailijaan, joka on Persoonallisuus.

Anonyymi kirjoitti:

Herää kysymys: "Jos ei-aineellinen todellisuus on kotimme, miten päädyimme aineen maailmaan? Jatketaanpa analogian esittämistä. Kun lapsi pelaa tietokonepeliä, hän on täysin uppoutunut virtuaaliseen toimintaan. Hän kokee voittavansa rikkauksia tai päinvastoin häviävänsä taistelun. Tällöin peli simuloi olosuhteita, jotka ovat saavuttamattomissa todellisessa arkielämässä, kuten taistelukentällä. Luotu virtuaalimaailma antaa lapselle paremmat mahdollisuudet ja eläviä kokemuksia. Vaikka peli loppuisi, lapsen mieli pysyy uppoutuneena sen hahmoon ja dramaattisiin olosuhteisiin. Siksi vanhemmat ovat usein huolissaan siitä, että lapsi voi uppoutua peliin niin, että hän unohtaa syödä, opiskella tai käydä kävelyllä. Vastaavasti aineen maailma on luotu uskomattoman realistisesti, ja kuolematon tietoisuutemme samaistetaan väliaikaiseen ruumiiseen. Näin tehdessämme emme edes tajua, että olemme mukana korkeatasoisessa virtuaalisessa pelissä, jonka Luoja on keksinyt.

Pinnalliset käsitykset korkeammasta todellisuudesta

Tässä kohtaa lukija voi sanoa: tähän asti pelikuvan tulkinta oli moderni ja mielenkiintoinen, mutta heti kun luomisen motiivi ilmestyi - se haiskahtaa raamatulliselta tarinalta isoisästä, jolla on parta. Vastaus on, että mielikuva vanhasta miehestä on istutettu meihin äidinmaidosta lähtien yleisten kliseiden kulttuuristen ja sosiaalisten kerrosten kautta. Leonardo ja muut menneisyyden nerot täyttivät kirkon määräyksen, jossa päätöksen siitä, mitä ja miten kuvataan, tekivät uskonnolliset toimihenkilöt, jotka olivat usein kaukana Jumalan ymmärtämisen filosofiasta. Lisäksi kuvasto suunniteltiin vuorovaikutukseen massojen kanssa, ja se vaati selkeitä muotoja ja kuvia, jotka pystyivät luomaan katsojaan elävän vaikutelman. Tämä oli olemassa monissa kulttuureissa.

Toinen vastustaja voisi olla ne itämaiset ajattelijat, jotka julistavat, että ikuisen tietoisuuden maailmassa ei ole muotoa, merkitystä eikä dynaamista olemusta. He väittävät, että perimmäinen todellisuus on persoonaton ja staattinen. Useat muinaiset pyhät kirjoitukset kutsuvat kuitenkin tätä lähestymistapaa "puolikkaan kanan hyväksymisen logiikaksi", sillä puhtaan tietoisuuden maailman olemassaolo edellyttää tuon tietoisuuden lähdettä, joka on persoonallisuus. Jos korkeamman tietoisuuden maailma on persoonaton, mistä sitten johdetun maailman monimuotoisuus ja suhteet syntyvät? Voidaan esimerkiksi väittää, että kirja on syntynyt itsestään ja on persoonaton, mutta on loogista olettaa: kirja on erottamattomasti yhteydessä kirjailijaan, joka on Persoonallisuus.

Lue lisää

Elävä olento on sielu, jolla on sellaisia ominaisuuksia kuin ikuinen olemassaolo, täydellinen tietoisuus ja mahdollinen ääretön onnellisuus. Sielu voi kuitenkin ilmentää nämä ominaisuudet täysimääräisesti vain tietoisuuden maailmassa. Aineellinen maailma asettaa elävälle olennolle ehtoja antamalla sille fyysiset ja henkiset kuoret: tunteet, älyn ja muut aineellisessa maailmassa olemisen välineet.

Ikimuistoisista ajoista lähtien elävä olento on aineellisen maailman suuren "tietokonepelin" houkuttelemana vaeltanut eri olemisen tasoilla ja kokenut monien aiempien elämien myönteiset ja kielteiset vaikutukset. Menneisyys on myös mukana muokkaamassa nykyisyyttä ja tulevaisuutta.

Vapaus ja ehdollistuminen aineellisessa maailmassa

Itämaisten viisaiden mukaan kukaan ei pakota elävää olentoa aineen maailmaan tai siitä pois. Luoja ei loukkaa kaikkein arvokkainta asiaa: eläville olennoille jumalallisen maailman osana myönnettyä valinnanvapautta.

Aineen maailmaan jäämistä monien elämien ajaksi voi verrata monitasoiseen uneen, jossa täydellinen tai osittainen herääminen on mahdollista. Ei pidä ajatella, että elävä olento voi hetken mielijohteesta herätä silloin, kun haluaa. Se olisi pinnallinen tulkinta Luojan suuresta suunnitelmasta. Sillä kirjoittaessaan tätä suurinta peliä Hän on laittanut siihen monia nerokkaita merkityksiä, joiden paljastamisen kautta voimme ymmärtää Hänen suurenmoista ja armollista luontoaan.

Anonyymi kirjoitti:

Elävä olento on sielu, jolla on sellaisia ominaisuuksia kuin ikuinen olemassaolo, täydellinen tietoisuus ja mahdollinen ääretön onnellisuus. Sielu voi kuitenkin ilmentää nämä ominaisuudet täysimääräisesti vain tietoisuuden maailmassa. Aineellinen maailma asettaa elävälle olennolle ehtoja antamalla sille fyysiset ja henkiset kuoret: tunteet, älyn ja muut aineellisessa maailmassa olemisen välineet.

Ikimuistoisista ajoista lähtien elävä olento on aineellisen maailman suuren "tietokonepelin" houkuttelemana vaeltanut eri olemisen tasoilla ja kokenut monien aiempien elämien myönteiset ja kielteiset vaikutukset. Menneisyys on myös mukana muokkaamassa nykyisyyttä ja tulevaisuutta.

Vapaus ja ehdollistuminen aineellisessa maailmassa

Itämaisten viisaiden mukaan kukaan ei pakota elävää olentoa aineen maailmaan tai siitä pois. Luoja ei loukkaa kaikkein arvokkainta asiaa: eläville olennoille jumalallisen maailman osana myönnettyä valinnanvapautta.

Aineen maailmaan jäämistä monien elämien ajaksi voi verrata monitasoiseen uneen, jossa täydellinen tai osittainen herääminen on mahdollista. Ei pidä ajatella, että elävä olento voi hetken mielijohteesta herätä silloin, kun haluaa. Se olisi pinnallinen tulkinta Luojan suuresta suunnitelmasta. Sillä kirjoittaessaan tätä suurinta peliä Hän on laittanut siihen monia nerokkaita merkityksiä, joiden paljastamisen kautta voimme ymmärtää Hänen suurenmoista ja armollista luontoaan.

Lue lisää

Nykyaikaiset tiedemiehet ovat tulleet siihen tulokseen, että maailma on hologrammi ja että elämme virtuaalitodellisuudessa. Internetissä on paljon tietoa tästä asiasta monilla eri kielillä. Tämä on sopusoinnussa veda-tiedon kanssa.

Ja maailmankaikkeuskin on pelkkä hologrammi.

Emme tiedä mitään maailmankaikkeudestamme. Mikään ei ole niin kuin koulussa opetettiin.

Elämmekö me Matrixissa? Todennäköisyys suurempi kuin luulitkaan
https://www.stara.fi/2016/09/15/elammeko-me-matrixissa/

Koska nyt olemme todistamassa niin mielenkiintoista asiaa, että ihmiset yrittävät simuloida keinotodellisuutta ja he yrittävät uppoutua siihen keinotodellisuuteen.

Anonyymi kirjoitti:

Nykyaikaiset tiedemiehet ovat tulleet siihen tulokseen, että maailma on hologrammi ja että elämme virtuaalitodellisuudessa. Internetissä on paljon tietoa tästä asiasta monilla eri kielillä. Tämä on sopusoinnussa veda-tiedon kanssa.

Ja maailmankaikkeuskin on pelkkä hologrammi.

Emme tiedä mitään maailmankaikkeudestamme. Mikään ei ole niin kuin koulussa opetettiin.

Elämmekö me Matrixissa? Todennäköisyys suurempi kuin luulitkaan
https://www.stara.fi/2016/09/15/elammeko-me-matrixissa/

Koska nyt olemme todistamassa niin mielenkiintoista asiaa, että ihmiset yrittävät simuloida keinotodellisuutta ja he yrittävät uppoutua siihen keinotodellisuuteen.

Lue lisää

https://tekniikanmaailma.fi/mitn-tutkijan-kova-vaite-on-todennakoista-etta-elamme-simuloidussa-todellisuudessa/
MIT:n tutkijan kova väite: On todennäköistä, että elämme simuloidussa todellisuudessa

Ei johdu siitä. .On hyvä, että he jatkavat matkaansa.
On tapauksia, jolloin kuolleet tulevat ja alkavat häiritä a entisiä sukulaisiaan.

<<Olen menettänyt neljä lähiomaista>>

Tällä palstalla on mielenkiintoinen selitys siitä, mitä tapahtuu heti ihmisen kuoleman jälkeen. Lue aiemmat viestit.

Anonyymi kirjoitti:

<<Olen menettänyt neljä lähiomaista>>

Tällä palstalla on mielenkiintoinen selitys siitä, mitä tapahtuu heti ihmisen kuoleman jälkeen. Lue aiemmat viestit.

Lue lisää

Vertailu VEDEN kiertokulkuun luonnossa on sopiva selittämään sielun liikettä maailmankaikkeudessa. Sielut, jotka inkarnoituvat erilaisiin kehoihin ja muuntuvat, kulkevat aineellisen maailman läpi. Siksi voimme puhua "sielun kiertokulusta luonnossa". Ensin on kuitenkin ymmärrettävä, mitä sielu on, sillä monet henkiset perinteet kuvaavat sitä melko epämääräisesti.

Anonyymi kirjoitti:

Vertailu VEDEN kiertokulkuun luonnossa on sopiva selittämään sielun liikettä maailmankaikkeudessa. Sielut, jotka inkarnoituvat erilaisiin kehoihin ja muuntuvat, kulkevat aineellisen maailman läpi. Siksi voimme puhua "sielun kiertokulusta luonnossa". Ensin on kuitenkin ymmärrettävä, mitä sielu on, sillä monet henkiset perinteet kuvaavat sitä melko epämääräisesti.

Lue lisää

Toinen tunnettu fysiikan laki on energian säilymisen periaate. Energia ei tule mistään eikä häviä. Tärkein todiste sielun olemassaolosta on itse elämä sen moninaisissa ilmenemismuodoissa. Kuollut ruumis menettää elämän energian ja hajoaa siksi. Tämän lain logiikan mukaan energia on olemassa ikuisesti, mutta se ottaa erilaisia muotoja ja jatkaa ikuisesti liikkumistaan.

Tästä seuraa myönteinen johtopäätös, että potentiaalisesti sieluina meillä on kuolemattomuuden voima. Ainoastaan materialistinen tietoisuus ja samaistuminen aineelliseen kehoon saa meidät ajattelemaan, että synnymme ja kuolemme. Bhagavad-gita todistaa, että olemme olleet olemassa menneisyydessä ja tulemme olemaan olemassa tulevaisuudessa.

Ikuisen elämän näkymä ei voi olla auttamatta onnellinen, sillä fyysisen ruumiin kuolema vie pois kaiken maallisen kasaantumisen ja johtaa meidät unohdukseen ja menneiden elämien unohtamiseen. Kuvittele, että joka kerta nukahtaessamme ja herätessämme emme muistaisi, keitä olemme, mistä olemme tulleet ja miksi elämme. Näin kuitenkin tapahtuu pohjimmiltaan elämästä toiseen. Tällaisia ovat fyysisen kuoleman kauheat seuraukset, jotka meidän on voitettava herättämällä tietoisuutemme ikuisesta henkisestä luonteestamme.

Sielu menettää tiedon alkuperäisestä luonnostaan...

Olemme jo useaan otteeseen tässä luvussa puhuneet veden kiertokulusta ja yhdistäneet sen sielun kiertokulkuun kuvana eri tiloissa tapahtuvasta muodonmuutoksesta. Aluksi vedellä on sellaisia ominaisuuksia kuin läpinäkyvyys ja likviditeetti. Mutta kun se jäähtyy, se menettää alkuperäisen luonteensa ja muuttuu jääksi. Kun vettä lämmitetään, se muuttuu höyryksi ja sitä voidaan kuljettaa pitkiä matkoja. Verrattaessa sielua ja vettä alkuperäisessä tilassaan voimme siis sanoa, että sielu on olemukseltaan ikuinen, tietoinen ja kykenee rajattomaan autuuteen, mutta aineen vaikutuksen alaisena se menettää tilapäisesti alkuperäisen luonteensa ja omaksuu ympäristönsä ominaisuudet.

Anonyymi kirjoitti:

Toinen tunnettu fysiikan laki on energian säilymisen periaate. Energia ei tule mistään eikä häviä. Tärkein todiste sielun olemassaolosta on itse elämä sen moninaisissa ilmenemismuodoissa. Kuollut ruumis menettää elämän energian ja hajoaa siksi. Tämän lain logiikan mukaan energia on olemassa ikuisesti, mutta se ottaa erilaisia muotoja ja jatkaa ikuisesti liikkumistaan.

Tästä seuraa myönteinen johtopäätös, että potentiaalisesti sieluina meillä on kuolemattomuuden voima. Ainoastaan materialistinen tietoisuus ja samaistuminen aineelliseen kehoon saa meidät ajattelemaan, että synnymme ja kuolemme. Bhagavad-gita todistaa, että olemme olleet olemassa menneisyydessä ja tulemme olemaan olemassa tulevaisuudessa.

Ikuisen elämän näkymä ei voi olla auttamatta onnellinen, sillä fyysisen ruumiin kuolema vie pois kaiken maallisen kasaantumisen ja johtaa meidät unohdukseen ja menneiden elämien unohtamiseen. Kuvittele, että joka kerta nukahtaessamme ja herätessämme emme muistaisi, keitä olemme, mistä olemme tulleet ja miksi elämme. Näin kuitenkin tapahtuu pohjimmiltaan elämästä toiseen. Tällaisia ovat fyysisen kuoleman kauheat seuraukset, jotka meidän on voitettava herättämällä tietoisuutemme ikuisesta henkisestä luonteestamme.

Sielu menettää tiedon alkuperäisestä luonnostaan...

Olemme jo useaan otteeseen tässä luvussa puhuneet veden kiertokulusta ja yhdistäneet sen sielun kiertokulkuun kuvana eri tiloissa tapahtuvasta muodonmuutoksesta. Aluksi vedellä on sellaisia ominaisuuksia kuin läpinäkyvyys ja likviditeetti. Mutta kun se jäähtyy, se menettää alkuperäisen luonteensa ja muuttuu jääksi. Kun vettä lämmitetään, se muuttuu höyryksi ja sitä voidaan kuljettaa pitkiä matkoja. Verrattaessa sielua ja vettä alkuperäisessä tilassaan voimme siis sanoa, että sielu on olemukseltaan ikuinen, tietoinen ja kykenee rajattomaan autuuteen, mutta aineen vaikutuksen alaisena se menettää tilapäisesti alkuperäisen luonteensa ja omaksuu ympäristönsä ominaisuudet.

Lue lisää

Fyysinen kehomme on vain jäävuoren näkyvä osa. Hienovarainen henkinen ja mentaalinen osa on fyysisen kehon olemisen perusta.

Anonyymi kirjoitti:

Fyysinen kehomme on vain jäävuoren näkyvä osa. Hienovarainen henkinen ja mentaalinen osa on fyysisen kehon olemisen perusta.

Johtuukohan siitä etten usko muuhun kuin elämään tässä ja nyt...



Ei johdu siitä.

"Lukiko muka joku tämän kaiken läpi?

Pitää olla sekasin."


Mutta minä taas tykkäsin niistä teksteistä. .Ihmiset ovat erilaisia. Annetaan heille mahdollisuus olla erilaisia, sillä muuten kaikki alkaa muistuttaa diktatuuria, jossa kaikkien on ajateltava samalla tavalla.
Sinullahan on aina mahdollisuus poistua palstalta.

Anonyymi kirjoitti:

"Lukiko muka joku tämän kaiken läpi?

Pitää olla sekasin."


Mutta minä taas tykkäsin niistä teksteistä. .Ihmiset ovat erilaisia. Annetaan heille mahdollisuus olla erilaisia, sillä muuten kaikki alkaa muistuttaa diktatuuria, jossa kaikkien on ajateltava samalla tavalla.
Sinullahan on aina mahdollisuus poistua palstalta.

Lue lisää

https://www.youtube.com/watch?v=mSrXhFRjFXk
Kiinnostava video.

"Lukiko muka joku tämän kaiken läpi?

Pitää olla sekasin."



"MIT:n tutkijan kova väite: On todennäköistä, että elämme simuloidussa todellisuudessa".
Tiedemiesten mukaan elämme siis virtuaalitodellisuudessa. Mitä me tiedämme maailmasta ollenkaan. Mikään ei ole niin kuin meille koulussa kerrottiin.

Anonyymi kirjoitti:

"Lukiko muka joku tämän kaiken läpi?

Pitää olla sekasin."



"MIT:n tutkijan kova väite: On todennäköistä, että elämme simuloidussa todellisuudessa".
Tiedemiesten mukaan elämme siis virtuaalitodellisuudessa. Mitä me tiedämme maailmasta ollenkaan. Mikään ei ole niin kuin meille koulussa kerrottiin.

Lue lisää

Viisaat tavoittelevat vain sitä, mitä eivät löydä, vaikka ovat kulkeneet koko maailman ylhäältä alas. Maailmallinen onni tulee aikanaan itsestään, kuten kärsimys itsessään tulee meille

Anonyymi kirjoitti:

Viisaat tavoittelevat vain sitä, mitä eivät löydä, vaikka ovat kulkeneet koko maailman ylhäältä alas. Maailmallinen onni tulee aikanaan itsestään, kuten kärsimys itsessään tulee meille

Lue lisää

Henkisen ja aineellisen välistä kamppailua vaikeuttaa se, että vain aineelliseen hyvinvointiinsa uppoutuneen väkijoukon keskuudessa ihminen, joka miettii elämän tarkoitusta ja etsii pakoa samsarasta (syntymän ja kuoleman kiertokulusta), näyttää mustalta lampaalta ja tuntee yleisen mielipiteen täyden painon.

Anonyymi kirjoitti:

Henkisen ja aineellisen välistä kamppailua vaikeuttaa se, että vain aineelliseen hyvinvointiinsa uppoutuneen väkijoukon keskuudessa ihminen, joka miettii elämän tarkoitusta ja etsii pakoa samsarasta (syntymän ja kuoleman kiertokulusta), näyttää mustalta lampaalta ja tuntee yleisen mielipiteen täyden painon.

Lue lisää

Uskomalla itseensä, jokaista kysymystä ei pitäisi aina päättää helppoja iloja etsivän eläimellisen minän hyväksi, vaan melkein aina sitä vastaan; uskomalla muihin, ei ollut mitään päätettävää, kaikki oli jo päätetty, ja se oli aina päätetty henkistä vastaan ja eläimellisen minän hyväksi. Paitsi että uskoen itseään hän oli aina alttiina ihmisten tuomiolle, - uskoen toisia hän sai ympärillään olevien ihmisten hyväksynnän.

Anonyymi kirjoitti:

Uskomalla itseensä, jokaista kysymystä ei pitäisi aina päättää helppoja iloja etsivän eläimellisen minän hyväksi, vaan melkein aina sitä vastaan; uskomalla muihin, ei ollut mitään päätettävää, kaikki oli jo päätetty, ja se oli aina päätetty henkistä vastaan ja eläimellisen minän hyväksi. Paitsi että uskoen itseään hän oli aina alttiina ihmisten tuomiolle, - uskoen toisia hän sai ympärillään olevien ihmisten hyväksynnän.

Lue lisää

Tärkeintä, mitä hän halusi itkeä, oli se, että hän oli yhtäkkiä elävästi tietoinen hirvittävästä vastakkainasettelusta, joka vallitsi jonkin hänessä olevan äärettömän suuren ja määrittelemättömän ja jonkin kapean ja ruumiillisen välillä, joka hän oli.

Anonyymi kirjoitti:

Tärkeintä, mitä hän halusi itkeä, oli se, että hän oli yhtäkkiä elävästi tietoinen hirvittävästä vastakkainasettelusta, joka vallitsi jonkin hänessä olevan äärettömän suuren ja määrittelemättömän ja jonkin kapean ja ruumiillisen välillä, joka hän oli.

Lue lisää

En ole keho, jolla on sielu,
Olen sielu, jonka osa on näkyvä ja jota kutsutaan kehoksi.

Selitä.

Anonyymi kirjoitti:

Selitä.

Lopettakaa jo se pelkääminen.

Anonyymi kirjoitti:

Lopettakaa jo se pelkääminen.

Ihmisten pelottelu ikuisella helvetillä on rikos ihmiskuntaa vastaan.

Anonyymi kirjoitti:

Ihmisten pelottelu ikuisella helvetillä on rikos ihmiskuntaa vastaan.

Tukholma-syndrooma on psykologinen tila, jossa panttivangeille tai muulla tavoin vastoin tahtoaan kaapatuille henkilöille kehittyy myötämielinen suhtautuminen kaappaajiinsa. Syndrooman vaikutuksesta kaapatut saattavat puolustaa kaappaajiaan tai auttaa näitä, sekä antaa jälkeenpäin näistä myötämielisiä todistuksia.

Ehkä tällä ikuisella helvettiopilla on jotain tekemistä sen kanssa, vaikkakin huonommassa muodossa. Kristittyjen on pakko rakastaa sitä, joka lähettää ihmisiä ikuiseen kidutukseen. Koska jos ei rakasta, se on syy joutua ikuiseen kidutukseen. Mutta entä jos hän jonain päivänä lähettää myös "pelastuneet" ikuiseen kidutukseen? Koska miten voitte luottaa sellaisen sanaan, joka käyttäytyy niin? Kristityn elämä on siis jatkuvaa pelkoa, jopa "taivaassa".

Vuonna 1945 tutkijat löysivät joitakin varhaisia juutalaiskristillisiä kirjoituksia. Kaksi vuotta myöhemmin maailma kuuli Kuolleenmeren kääröistä, jotka muuttivat Raamatun historiaa. Varhaiset kristityt ja juutalaiset noudattivat Jeesuksen opetuksia - mukaan lukien käsitys ylösnousemuksesta. Tästä löytyy useita esimerkkejä muinaisista lähteistä.

Anonyymi kirjoitti:

Vuonna 1945 tutkijat löysivät joitakin varhaisia juutalaiskristillisiä kirjoituksia. Kaksi vuotta myöhemmin maailma kuuli Kuolleenmeren kääröistä, jotka muuttivat Raamatun historiaa. Varhaiset kristityt ja juutalaiset noudattivat Jeesuksen opetuksia - mukaan lukien käsitys ylösnousemuksesta. Tästä löytyy useita esimerkkejä muinaisista lähteistä.

Lue lisää

Yksi tärkeä osa itämaista tietoa, joka oli läsnä varhaisessa kristinuskossa, oli käsitys karmasta ja jälleensyntymisestä. Mutta tiedetään, että Konstantinopolin toinen kirkolliskokous vuonna 553 jKr. heitti pois kaikki viittaukset jälleensyntymiseen ja totesi, että ajatus siitä oli myytti ja että jokainen, joka uskoi siihen, tulisi kirkonkiroukseen. Tämä toiminta ei tietenkään olisi odottamatonta niiden muiden asioiden valossa, joita kirkko on historian kuluessa tehnyt asettaakseen itsensä ainoaksi keinoksi päästä taivaaseen ja saavuttaa Jumalan armo. Poistamalla jälleensyntymisen ja sielun olemassaolon mahdollisuuden ennen tätä elämää, sielulla ei voisi olla mitään mahdollisuutta saavuttaa hengellisen täydellisyyden tilaa useiden elämien aikana. Olisi vain tämä yksi elämä, jonka aikana sielu syntyi, ja yksi mahdollisuus päästä joko taivaaseen tai ikuiseen helvettiin, joka määräytyisi kirkon väliintulon perusteella. Toisin sanoen kirkko koki uhkana sen tosiasian, että sielulla on ikuinen ja henkilökohtainen suhde Jumalaan, joka on sytytettävä uudelleen joko yhdessä, kahdessa tai kuinka monessa elämässä tahansa, eikä tämä suhde välttämättä riipu henkilön hyvästä asemasta missään uskonnollisessa järjestössä. Näin ollen ihmiset voisivat yrittää palauttaa suhteensa Jumalaan muilla keinoin kuin kirkon sanelemalla, mitä kirkko ei voinut sietää.

Anonyymi kirjoitti:

Yksi tärkeä osa itämaista tietoa, joka oli läsnä varhaisessa kristinuskossa, oli käsitys karmasta ja jälleensyntymisestä. Mutta tiedetään, että Konstantinopolin toinen kirkolliskokous vuonna 553 jKr. heitti pois kaikki viittaukset jälleensyntymiseen ja totesi, että ajatus siitä oli myytti ja että jokainen, joka uskoi siihen, tulisi kirkonkiroukseen. Tämä toiminta ei tietenkään olisi odottamatonta niiden muiden asioiden valossa, joita kirkko on historian kuluessa tehnyt asettaakseen itsensä ainoaksi keinoksi päästä taivaaseen ja saavuttaa Jumalan armo. Poistamalla jälleensyntymisen ja sielun olemassaolon mahdollisuuden ennen tätä elämää, sielulla ei voisi olla mitään mahdollisuutta saavuttaa hengellisen täydellisyyden tilaa useiden elämien aikana. Olisi vain tämä yksi elämä, jonka aikana sielu syntyi, ja yksi mahdollisuus päästä joko taivaaseen tai ikuiseen helvettiin, joka määräytyisi kirkon väliintulon perusteella. Toisin sanoen kirkko koki uhkana sen tosiasian, että sielulla on ikuinen ja henkilökohtainen suhde Jumalaan, joka on sytytettävä uudelleen joko yhdessä, kahdessa tai kuinka monessa elämässä tahansa, eikä tämä suhde välttämättä riipu henkilön hyvästä asemasta missään uskonnollisessa järjestössä. Näin ollen ihmiset voisivat yrittää palauttaa suhteensa Jumalaan muilla keinoin kuin kirkon sanelemalla, mitä kirkko ei voinut sietää.

Lue lisää

Valitettavasti poistamalla tiedon jälleensyntymisestä ja karmasta kirkko on luonut filosofiaansa valtavia aukkoja, jotka jättävät kysymyksiä, joihin se ei voi vastata.

Kristittyjen filosofiassaan käyttämä henkinen tieto on hyvin alkeellista ja epätäydellistä.

...sekä mahdollisuutta päästä taivaallisille planeetoille. Taivaalliset planeetat ovat kuitenkin edelleen aineellisessa kosmisessa ilmentymässä eivätkä henkisessä maailmassa. Todellinen uskonnonharjoittaja tai transsendentalisti on kiinnostunut vain sellaisen henkisen oivalluksen tason saavuttamisesta, joka antaa hänelle mahdollisuuden havaita suoraan henkinen identiteettinsä ja päästä henkisiin kerrostumiin kauas tämän aineellisen luomistyön tuolle puolen.

Anonyymi kirjoitti:

Valitettavasti poistamalla tiedon jälleensyntymisestä ja karmasta kirkko on luonut filosofiaansa valtavia aukkoja, jotka jättävät kysymyksiä, joihin se ei voi vastata.

Kristittyjen filosofiassaan käyttämä henkinen tieto on hyvin alkeellista ja epätäydellistä.

...sekä mahdollisuutta päästä taivaallisille planeetoille. Taivaalliset planeetat ovat kuitenkin edelleen aineellisessa kosmisessa ilmentymässä eivätkä henkisessä maailmassa. Todellinen uskonnonharjoittaja tai transsendentalisti on kiinnostunut vain sellaisen henkisen oivalluksen tason saavuttamisesta, joka antaa hänelle mahdollisuuden havaita suoraan henkinen identiteettinsä ja päästä henkisiin kerrostumiin kauas tämän aineellisen luomistyön tuolle puolen.

Lue lisää

Sielu on ikuinen. Tämä tarkoittaa, että se ei ole koskaan syntynyt eikä koskaan kuole.

Toisin kuin sielu, keho on väliaikainen: se syntyy, kasvaa, on olemassa jonkin aikaa, kuihtuu ja kuolee.

Anonyymi kirjoitti:

Sielu on ikuinen. Tämä tarkoittaa, että se ei ole koskaan syntynyt eikä koskaan kuole.

Toisin kuin sielu, keho on väliaikainen: se syntyy, kasvaa, on olemassa jonkin aikaa, kuihtuu ja kuolee.

Lue lisää

Kuoleman hetkellä hienojakoiseen kehoon kietoutunut sielu jättää karkean ruumiin.

Anonyymi kirjoitti:

Kuoleman hetkellä hienojakoiseen kehoon kietoutunut sielu jättää karkean ruumiin.

Sitten, jonkin ajan kuluttua, sielu, edelleen hienojakoisessa kehossa,
yhdessä isän siemenen kanssa äidin kohtuun ja muodostaa siellä tulevan karkean (fyysisen) kehonsa.

Anonyymi kirjoitti:

Sitten, jonkin ajan kuluttua, sielu, edelleen hienojakoisessa kehossa,
yhdessä isän siemenen kanssa äidin kohtuun ja muodostaa siellä tulevan karkean (fyysisen) kehonsa.

Lue lisää

Ajatus jälleensyntymisestä eli sielun jälleensyntymisestä on yhteiskunnassa eniten keskustelua herättävä ja yllättävä ajatus. Sielu on kuolematon ja elämästä toiseen se yksinkertaisesti vaihtaa kehoja.

Anonyymi kirjoitti:

Ajatus jälleensyntymisestä eli sielun jälleensyntymisestä on yhteiskunnassa eniten keskustelua herättävä ja yllättävä ajatus. Sielu on kuolematon ja elämästä toiseen se yksinkertaisesti vaihtaa kehoja.

Lue lisää

Sielun jälleensyntyminen maailmanuskonnoissa

Egyptin, Kreikan ja Lähi-idän muinaiset mystiset koulukunnat tunnustivat opin sielun jälleensyntymisestä.

Ajatus jälleensyntymisestä on läheinen myös kristinuskolle, esimerkiksi kristitty filosofi Origenes (185-254) puolusti ajatusta sielun jälleensyntymisestä.

"Sielu, joka laskeutuu nyt yhteen olentoon ja sitten toiseen,
"liikkuu näin kiertokulussa..,
jonka välttämättömyys määrää."
Antiikin kreikkalainen oppinut Pythagoras.

Varhaisessa kristinuskossa ajatusta jälleensyntymisestä ei kielletty. Sen tunnustivat monet kristillisen kirkon kantaisät, kuten Klemens Aleksandrialainen (150-220 jKr.), marttyyri Justinianus (100-165), pyhä Gregorius Nyssalainen (257-332), pyhä Hieronymus (340-420).

Perusteellisimmin ja vakuuttavimmin reinkarnaatio on kuitenkin kuvattu Vedoissa.

Anonyymi kirjoitti:

Sielun jälleensyntyminen maailmanuskonnoissa

Egyptin, Kreikan ja Lähi-idän muinaiset mystiset koulukunnat tunnustivat opin sielun jälleensyntymisestä.

Ajatus jälleensyntymisestä on läheinen myös kristinuskolle, esimerkiksi kristitty filosofi Origenes (185-254) puolusti ajatusta sielun jälleensyntymisestä.

"Sielu, joka laskeutuu nyt yhteen olentoon ja sitten toiseen,
"liikkuu näin kiertokulussa..,
jonka välttämättömyys määrää."
Antiikin kreikkalainen oppinut Pythagoras.

Varhaisessa kristinuskossa ajatusta jälleensyntymisestä ei kielletty. Sen tunnustivat monet kristillisen kirkon kantaisät, kuten Klemens Aleksandrialainen (150-220 jKr.), marttyyri Justinianus (100-165), pyhä Gregorius Nyssalainen (257-332), pyhä Hieronymus (340-420).

Perusteellisimmin ja vakuuttavimmin reinkarnaatio on kuitenkin kuvattu Vedoissa.

Lue lisää

Jälleensyntymisen salaisuus perustuu siihen, että kuolinhetkellä ihmisen mielessä on kuva hänen koko elämästään, ja se, mihin hän oli eniten kiintynyt, on se hallitseva piirre, joka määrittää hänen tulevan inkarnaationsa.

Anonyymi kirjoitti:

Jälleensyntymisen salaisuus perustuu siihen, että kuolinhetkellä ihmisen mielessä on kuva hänen koko elämästään, ja se, mihin hän oli eniten kiintynyt, on se hallitseva piirre, joka määrittää hänen tulevan inkarnaationsa.

Lue lisää

Yleisesti ottaen, riippumatta siitä, mikä aineellinen keho elävälle olennolle annetaan, se joutuu kärsimään syntymän, sairauden, vanhuuden ja kuoleman aiheuttamia kärsimyksiä. Ihmisen elämänmuoto tarjoaa kuitenkin sielulle mahdollisuuden paeta syntymän ja kuoleman kiertokulkua

Anonyymi kirjoitti:

Yleisesti ottaen, riippumatta siitä, mikä aineellinen keho elävälle olennolle annetaan, se joutuu kärsimään syntymän, sairauden, vanhuuden ja kuoleman aiheuttamia kärsimyksiä. Ihmisen elämänmuoto tarjoaa kuitenkin sielulle mahdollisuuden paeta syntymän ja kuoleman kiertokulkua

Lue lisää

Reinkarnaatio ja nykyajan tiedemiehet

Tietoisuuden (sielun) poistuminen kehosta on todellisuus, jota monet maailman tiedemiehet, jotka ovat tutkineet kliinisen kuoleman ilmiötä, ovat tutkineet ja tunnustaneet. Tämän ovat vahvistaneet muun muassa sellaiset tiedemiehet kuin esim:

Professori R. Mowdy (kirja "Life After Life"),
M.S. Norbekov, psykologi Carl Jung (kirja "Memories, Dreams and Reflections"),
lääkärit Elizabeth Kübler-Ross, Kenneth Ring, C. Tart (Kalifornian yliopisto),
Р. Morris, Venäjän tiedeakatemian aivoinstituutin johtaja, akateemikko N.P. Bekhtereva.

ja monet muut.

Anonyymi kirjoitti:

Reinkarnaatio ja nykyajan tiedemiehet

Tietoisuuden (sielun) poistuminen kehosta on todellisuus, jota monet maailman tiedemiehet, jotka ovat tutkineet kliinisen kuoleman ilmiötä, ovat tutkineet ja tunnustaneet. Tämän ovat vahvistaneet muun muassa sellaiset tiedemiehet kuin esim:

Professori R. Mowdy (kirja "Life After Life"),
M.S. Norbekov, psykologi Carl Jung (kirja "Memories, Dreams and Reflections"),
lääkärit Elizabeth Kübler-Ross, Kenneth Ring, C. Tart (Kalifornian yliopisto),
Р. Morris, Venäjän tiedeakatemian aivoinstituutin johtaja, akateemikko N.P. Bekhtereva.

ja monet muut.

Lue lisää

Mitä kuolema on?

Vedan mukaan kaikki muistomme tallentuvat mieleemme. Ja mieli on järjestelmä, joka analysoi aisteistamme saatua tietoa. Kuoleman hetkellä, kun tämän elämän prarabdha-karma on jo käytetty loppuun, mieli lakkaa vastaanottamasta tietoa tämän kehon aisteista. Mielen ja aistien välisen yhteyden katkeamista kutsutaan kehon kuolemaksi. Kuvittele, että sinä, joka olet sukellusveneessä, et yhtäkkiä pysty enää ohjaamaan sitä - se ei ota vastaan käskyjäsi. Moottori pysähtyy, peräsin ei tottele, teillä ei ole yhteyttä ulkomaailman kohteisiin. Sukellusveneen ohjausmekanismin katkaiseminen merkitsee sukellusveneen kuolemaa. Ja aineelliset aistimme yhdistävät sielumme aineelliseen maailmaan, ja jos tämä yhteys katkeaa, se tarkoittaa, että aineellista maailmaa ei enää ole olemassa meille.

Juuri näin tapahtuu kuoleman hetkellä. Kehon siteet katkeavat ja sielu menettää kosketuksensa tämän maailman nautintoihin. Mutta se kaipaa voimakkaasti näitä nautintoja, ja niinpä se saa uuden kehon.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä kuolema on?

Vedan mukaan kaikki muistomme tallentuvat mieleemme. Ja mieli on järjestelmä, joka analysoi aisteistamme saatua tietoa. Kuoleman hetkellä, kun tämän elämän prarabdha-karma on jo käytetty loppuun, mieli lakkaa vastaanottamasta tietoa tämän kehon aisteista. Mielen ja aistien välisen yhteyden katkeamista kutsutaan kehon kuolemaksi. Kuvittele, että sinä, joka olet sukellusveneessä, et yhtäkkiä pysty enää ohjaamaan sitä - se ei ota vastaan käskyjäsi. Moottori pysähtyy, peräsin ei tottele, teillä ei ole yhteyttä ulkomaailman kohteisiin. Sukellusveneen ohjausmekanismin katkaiseminen merkitsee sukellusveneen kuolemaa. Ja aineelliset aistimme yhdistävät sielumme aineelliseen maailmaan, ja jos tämä yhteys katkeaa, se tarkoittaa, että aineellista maailmaa ei enää ole olemassa meille.

Juuri näin tapahtuu kuoleman hetkellä. Kehon siteet katkeavat ja sielu menettää kosketuksensa tämän maailman nautintoihin. Mutta se kaipaa voimakkaasti näitä nautintoja, ja niinpä se saa uuden kehon.

Lue lisää

Nyt ymmärrätte, että kuoleman hetki on yksinkertaisesti yhteyden menettämistä aineelliseen kehoon. Mutta koska ihmisellä, joka on kuolematon sielu, on haluja jatkaa nautintoja aineellisessa maailmassa, jossa kukaan ei valitettavasti voi välttyä sairauksilta ja vanhuudelta, hän palaa yhä uudelleen ja uudelleen samaan paikkaan.

Anonyymi kirjoitti:

Reinkarnaatio ja nykyajan tiedemiehet

Tietoisuuden (sielun) poistuminen kehosta on todellisuus, jota monet maailman tiedemiehet, jotka ovat tutkineet kliinisen kuoleman ilmiötä, ovat tutkineet ja tunnustaneet. Tämän ovat vahvistaneet muun muassa sellaiset tiedemiehet kuin esim:

Professori R. Mowdy (kirja "Life After Life"),
M.S. Norbekov, psykologi Carl Jung (kirja "Memories, Dreams and Reflections"),
lääkärit Elizabeth Kübler-Ross, Kenneth Ring, C. Tart (Kalifornian yliopisto),
Р. Morris, Venäjän tiedeakatemian aivoinstituutin johtaja, akateemikko N.P. Bekhtereva.

ja monet muut.

Lue lisää

Mikään muu ei pääse niin lähelle oletettua sielua kuin neurotiede, eikä neurotiede ole löytänyt muuta kuin alkuaineita, energiaa ja hermorakenteita. Jos sielu ei ole havaittavissa, edes millään laitteilla, miten voidaan sanoa, että se on olemassa? Koska on kertomuksia kuinka joku ns. muistaa edellisen elämän tai koska jotkut on uskoneet kokeneensa OOBEn? Nykyään ei ole tiedossa minkäänlaisen henkiolennon olemassaoloa, vain dissosiatiivisia ilmiöitä, jotka liittyy neurologiisiin ja psyykkisiin tekijöihin. Ts. "kuolemanjälkeinen elämä" on aistivarainen ilmiö, joka kertoo, että ihminen ei olekaan vielä kuollut, vaan hänen aivonsa toimivat edelleen ja tuottavat kyseisen ilmiön. Jos hänet onnistutaan elvytttämään ja hän muistaa kokemuksensa, se voi olla niin dramaattinen kokemus, että se muuttaa koko maailmankuvan ja käsityksen itsestään ja ihmisestä, sekä elämästä.

Ja kenen kertomukseen voi luottaa jälleensyntymässä, kun valtavan moni tapaus on paljastunut huijauksesi tai on ollut "jälleensyntyneen" harhamielinen kokemus.

OtaBanaaniJaRauhotu kirjoitti:

Mikään muu ei pääse niin lähelle oletettua sielua kuin neurotiede, eikä neurotiede ole löytänyt muuta kuin alkuaineita, energiaa ja hermorakenteita. Jos sielu ei ole havaittavissa, edes millään laitteilla, miten voidaan sanoa, että se on olemassa? Koska on kertomuksia kuinka joku ns. muistaa edellisen elämän tai koska jotkut on uskoneet kokeneensa OOBEn? Nykyään ei ole tiedossa minkäänlaisen henkiolennon olemassaoloa, vain dissosiatiivisia ilmiöitä, jotka liittyy neurologiisiin ja psyykkisiin tekijöihin. Ts. "kuolemanjälkeinen elämä" on aistivarainen ilmiö, joka kertoo, että ihminen ei olekaan vielä kuollut, vaan hänen aivonsa toimivat edelleen ja tuottavat kyseisen ilmiön. Jos hänet onnistutaan elvytttämään ja hän muistaa kokemuksensa, se voi olla niin dramaattinen kokemus, että se muuttaa koko maailmankuvan ja käsityksen itsestään ja ihmisestä, sekä elämästä.

Ja kenen kertomukseen voi luottaa jälleensyntymässä, kun valtavan moni tapaus on paljastunut huijauksesi tai on ollut "jälleensyntyneen" harhamielinen kokemus.

Lue lisää

Tiede voi todistaa jopa fysiikan, mutta ei metafysiikkaa.

OtaBanaaniJaRauhotu kirjoitti:

Mikään muu ei pääse niin lähelle oletettua sielua kuin neurotiede, eikä neurotiede ole löytänyt muuta kuin alkuaineita, energiaa ja hermorakenteita. Jos sielu ei ole havaittavissa, edes millään laitteilla, miten voidaan sanoa, että se on olemassa? Koska on kertomuksia kuinka joku ns. muistaa edellisen elämän tai koska jotkut on uskoneet kokeneensa OOBEn? Nykyään ei ole tiedossa minkäänlaisen henkiolennon olemassaoloa, vain dissosiatiivisia ilmiöitä, jotka liittyy neurologiisiin ja psyykkisiin tekijöihin. Ts. "kuolemanjälkeinen elämä" on aistivarainen ilmiö, joka kertoo, että ihminen ei olekaan vielä kuollut, vaan hänen aivonsa toimivat edelleen ja tuottavat kyseisen ilmiön. Jos hänet onnistutaan elvytttämään ja hän muistaa kokemuksensa, se voi olla niin dramaattinen kokemus, että se muuttaa koko maailmankuvan ja käsityksen itsestään ja ihmisestä, sekä elämästä.

Ja kenen kertomukseen voi luottaa jälleensyntymässä, kun valtavan moni tapaus on paljastunut huijauksesi tai on ollut "jälleensyntyneen" harhamielinen kokemus.

Lue lisää

Muta toisaalta tieteen suuret nimet ovat aina olleet niistä kiinnostuneita.
Seuraavat linkit osoittavat myös vedalaisten tekstien tieteellisyyden.
https://www.thehinduportal.com/2013/08/quantum-physics-came-from-vedas.html
https://uplift.love/did-quantum-physics-come-from-the-vedas/


Ilmeisesti kyse on sittenkin tieteestä?

OtaBanaaniJaRauhotu kirjoitti:

Mikään muu ei pääse niin lähelle oletettua sielua kuin neurotiede, eikä neurotiede ole löytänyt muuta kuin alkuaineita, energiaa ja hermorakenteita. Jos sielu ei ole havaittavissa, edes millään laitteilla, miten voidaan sanoa, että se on olemassa? Koska on kertomuksia kuinka joku ns. muistaa edellisen elämän tai koska jotkut on uskoneet kokeneensa OOBEn? Nykyään ei ole tiedossa minkäänlaisen henkiolennon olemassaoloa, vain dissosiatiivisia ilmiöitä, jotka liittyy neurologiisiin ja psyykkisiin tekijöihin. Ts. "kuolemanjälkeinen elämä" on aistivarainen ilmiö, joka kertoo, että ihminen ei olekaan vielä kuollut, vaan hänen aivonsa toimivat edelleen ja tuottavat kyseisen ilmiön. Jos hänet onnistutaan elvytttämään ja hän muistaa kokemuksensa, se voi olla niin dramaattinen kokemus, että se muuttaa koko maailmankuvan ja käsityksen itsestään ja ihmisestä, sekä elämästä.

Ja kenen kertomukseen voi luottaa jälleensyntymässä, kun valtavan moni tapaus on paljastunut huijauksesi tai on ollut "jälleensyntyneen" harhamielinen kokemus.

Lue lisää

Ja kenen kertomukseen voi luottaa jälleensyntymässä,



Lue Penrosea.

Aivan kuten ihminen riisuu vanhat vaatteet ja pukee uudet päälleen, sielu astuu uusiin aineellisiin kehoihin jättäen vanhat ja hyödyttömät kehot taakseen.

Bhagavad Gita 2.22.

Anonyymi kirjoitti:

Aivan kuten ihminen riisuu vanhat vaatteet ja pukee uudet päälleen, sielu astuu uusiin aineellisiin kehoihin jättäen vanhat ja hyödyttömät kehot taakseen.

Bhagavad Gita 2.22.

Lue lisää

Kaikki tarpeet, jotka pieni kaivo tyydyttää, voidaan tyydyttää kerralla suurella vesistöllä. Samoin se, joka tuntee Vedojen korkeimman tarkoituksen, saa kaikki niissä kuvatut hyödyt.

Bhagavad Gita 2.46

Anonyymi kirjoitti:

Kaikki tarpeet, jotka pieni kaivo tyydyttää, voidaan tyydyttää kerralla suurella vesistöllä. Samoin se, joka tuntee Vedojen korkeimman tarkoituksen, saa kaikki niissä kuvatut hyödyt.

Bhagavad Gita 2.46

Lue lisää

vidyāṁ cāvidyāṁ ca yas
tad vedobhayaṁ saha
avidyayā mṛtyuṁ tīrtvā
vidyayāmṛtam aśnute

Syntymien ja kuolemien kiertokulusta voi päästä pois ja nauttia täysin kuolemattomuuden lahjasta vain se, joka kykenee samanaikaisesti ymmärtämään tietämättömyyteen uppoutumisen prosessin ja transsendenttisen tiedon täydellistämisen prosessin.

Anonyymi kirjoitti:

Kaikki tarpeet, jotka pieni kaivo tyydyttää, voidaan tyydyttää kerralla suurella vesistöllä. Samoin se, joka tuntee Vedojen korkeimman tarkoituksen, saa kaikki niissä kuvatut hyödyt.

Bhagavad Gita 2.46

Lue lisää

Se, joka on syntynyt, kuolee väistämättä, ja kuoleman jälkeen hän tulee jälleen syntymään. Se on väistämätöntä, joten kun teet velvollisuutesi, sinun ei pitäisi heittäytyä suruun.
Bhagavad Gita 2.27

https://krishna.fi/wp-content/uploads/2019/10/file.jpg
Reinkarnaatio. Samsara. Elämöstä elämään, kuolemasta kuolemaan.

""Minulla ei varmaan se ole lähtö enää kaukana""
Loppu on samalla myös uuden alku.

Anonyymi kirjoitti:

""Minulla ei varmaan se ole lähtö enää kaukana""
Loppu on samalla myös uuden alku.

"Minulla ei varmaan se ole lähtö enää kaukana"

Fyysinen keho ja hienojakoinen keho toimivat yhdessä eräänlaisena vääränä olemuksena tai koneena, jossa TODELLINEN OLEMUS – SIELU – MATKUSTAA MATKUSTAJANA.


Loppu on alku.

Anonyymi kirjoitti:

"Minulla ei varmaan se ole lähtö enää kaukana"

Fyysinen keho ja hienojakoinen keho toimivat yhdessä eräänlaisena vääränä olemuksena tai koneena, jossa TODELLINEN OLEMUS – SIELU – MATKUSTAA MATKUSTAJANA.


Loppu on alku.

Lue lisää

"Minulla ei varmaan se ole lähtö enää kaukana"

Sielu eroaa olennaisesti hienojakoisesta kehosta siinä, että sielu on itse elävä persoonallisuus, elämän ja yksilöllisyyden lähde tai toimija, kun taas hienojakoinen keho on toimiva kuori tai ohjelma, jolla ei ole itsenäistä elämää ja joka vaikuttaa elävältä vain siksi, että sielu on sen takana.


Loppu on alku.

Anonyymi kirjoitti:

"Minulla ei varmaan se ole lähtö enää kaukana"

Sielu eroaa olennaisesti hienojakoisesta kehosta siinä, että sielu on itse elävä persoonallisuus, elämän ja yksilöllisyyden lähde tai toimija, kun taas hienojakoinen keho on toimiva kuori tai ohjelma, jolla ei ole itsenäistä elämää ja joka vaikuttaa elävältä vain siksi, että sielu on sen takana.


Loppu on alku.

Lue lisää

"Minulla ei varmaan se ole lähtö enää kaukana"


Syntymä, jälleensyntyminen tapahtuu jo ennen kuolemaa. Miten tämä on mahdollista? Syntymä määräytyy tässä elämässä tehtyjen tekojen perusteella. Kertyneen karman on määrättävä uusi keho. Jokainen teko aiheuttaa seurauksia, ja kaikki tämä yhdessä odottaa inkarnaatiota uudessa kehossa, seuraavassa elämässä. Uusi ulkomuoto "lasketaan" kuin tietokonemalli, ja kun sielu jättää kehon, hienojakoinen keho ottaa sen mukaansa ja kuljettaa sen seuraavaan syntymään. Sielu voi päätyä minne tahansa sen tietyn elämän aikana tekemiensä toimien mukaan. Seuraukset toteutuvat seuraavassa syntymässä hienovaraisessa, ihanteellisessa muodossa.



Loppu on samalla myös uusi alku.

Anonyymi kirjoitti:

"Minulla ei varmaan se ole lähtö enää kaukana"


Syntymä, jälleensyntyminen tapahtuu jo ennen kuolemaa. Miten tämä on mahdollista? Syntymä määräytyy tässä elämässä tehtyjen tekojen perusteella. Kertyneen karman on määrättävä uusi keho. Jokainen teko aiheuttaa seurauksia, ja kaikki tämä yhdessä odottaa inkarnaatiota uudessa kehossa, seuraavassa elämässä. Uusi ulkomuoto "lasketaan" kuin tietokonemalli, ja kun sielu jättää kehon, hienojakoinen keho ottaa sen mukaansa ja kuljettaa sen seuraavaan syntymään. Sielu voi päätyä minne tahansa sen tietyn elämän aikana tekemiensä toimien mukaan. Seuraukset toteutuvat seuraavassa syntymässä hienovaraisessa, ihanteellisessa muodossa.



Loppu on samalla myös uusi alku.

Lue lisää

Kuolema on viiden aistin kyvyttömyys havaita ulkomaailman esineitä. Kun aistien toiminta lakkaa, sielu ei kuitenkaan kuole, vaan odottaa siihen asti, kunnes aistit heräävät jälleen henkiin uudessa ruumiissa. Vain liha pelkää kuolemaa, sielulle kuolema on tilaisuus toteuttaa kuolemattomuutensa. Kuolemaa ei tarvitse pelätä, sillä kuolema on vain kyvyttömyyttä havaita ulkoista petosta aisteilla.



Loppu on alku.

Anonyymi kirjoitti:

Kuolema on viiden aistin kyvyttömyys havaita ulkomaailman esineitä. Kun aistien toiminta lakkaa, sielu ei kuitenkaan kuole, vaan odottaa siihen asti, kunnes aistit heräävät jälleen henkiin uudessa ruumiissa. Vain liha pelkää kuolemaa, sielulle kuolema on tilaisuus toteuttaa kuolemattomuutensa. Kuolemaa ei tarvitse pelätä, sillä kuolema on vain kyvyttömyyttä havaita ulkoista petosta aisteilla.



Loppu on alku.

Lue lisää

https://www.youtube.com/watch?v=mSrXhFRjFXk&themeRefresh=1


Edelliset elämät.

Anonyymi kirjoitti:

"Minulla ei varmaan se ole lähtö enää kaukana"


Syntymä, jälleensyntyminen tapahtuu jo ennen kuolemaa. Miten tämä on mahdollista? Syntymä määräytyy tässä elämässä tehtyjen tekojen perusteella. Kertyneen karman on määrättävä uusi keho. Jokainen teko aiheuttaa seurauksia, ja kaikki tämä yhdessä odottaa inkarnaatiota uudessa kehossa, seuraavassa elämässä. Uusi ulkomuoto "lasketaan" kuin tietokonemalli, ja kun sielu jättää kehon, hienojakoinen keho ottaa sen mukaansa ja kuljettaa sen seuraavaan syntymään. Sielu voi päätyä minne tahansa sen tietyn elämän aikana tekemiensä toimien mukaan. Seuraukset toteutuvat seuraavassa syntymässä hienovaraisessa, ihanteellisessa muodossa.



Loppu on samalla myös uusi alku.

Lue lisää

"Minulla ei varmaan se ole lähtö enää kaukana"

Synnyt joidenkin vaiheiden jälkeen uudessa, nuoressa kehossa.

Anonyymi kirjoitti:

"Minulla ei varmaan se ole lähtö enää kaukana"

Synnyt joidenkin vaiheiden jälkeen uudessa, nuoressa kehossa.

Sielu (élan vital) etsii onnea, halujen täyttymistä. Tässä pyrkimyksessään se ruumiillistuu erilaisiin kehoihin ja elämänmuotoihin, kunnes se syntyy ihmiskehoon. Jos tarkastelemme erilaisia elämänmuotoja, havaitsemme tietoisuuden asteittaisen kehittymisen, tunteiden ja havaintojen kehittymisen sekä vapaan tahdon ilmaisemisen. Mikä ohjaa evoluutiota? Tietoisuus. Kaikki kumpuaa tietoisuudesta. Elämän olosuhteiden ja itse kehon havaitseminen on mahdollista tietoisuuden ansiosta.

Anonyymi kirjoitti:

Sielu (élan vital) etsii onnea, halujen täyttymistä. Tässä pyrkimyksessään se ruumiillistuu erilaisiin kehoihin ja elämänmuotoihin, kunnes se syntyy ihmiskehoon. Jos tarkastelemme erilaisia elämänmuotoja, havaitsemme tietoisuuden asteittaisen kehittymisen, tunteiden ja havaintojen kehittymisen sekä vapaan tahdon ilmaisemisen. Mikä ohjaa evoluutiota? Tietoisuus. Kaikki kumpuaa tietoisuudesta. Elämän olosuhteiden ja itse kehon havaitseminen on mahdollista tietoisuuden ansiosta.

Lue lisää

Kuun heijastuminen vesistön pinnalla auttaa meitä ymmärtämään tämän. Kun vesi aaltoilee, heijastus värähtelee ja aaltoilee aaltojen mukana. Kuu itse loistaa taivaalla tasaisesti ja liikkumattomana. Myös sielu loistaa henkisestä sijainnistaan (ajan ja avaruuden tuolla puolen), joka heijastuu aineesta vääristyneen tietoisuuden kautta ruumiillisen olemassaolon vaihtelevissa olosuhteissa. Keho on sielun harhojen biologinen ilmentymä. Kehon synnyttää itseilmaisu, joka perustuu väärään käsitykseen itsestä, hienovaraisesta karkeaan, kerros kerrokselta: ego, äly, mieli ja aistit.

"olen entinen tupakoitsija ja siksi happi ei enää kulje".
Ja annetaan enemmän kun vain yksi mahdollisuus. Esimerkiksi synninkäsite vedalaisuuden mukaan - kovin suuri ero kristinuskosta.
Lyhyesti.
Mikä on synti vedalaisuuden mukaan?
Synti

Ihmisiä ei voi arvioida ja jakaa hyviin ja huonoihin minkään ulkoisen ominaisuuden perusteella. …
Mikä tahansa vika ihmisessä osoittaa vain, että hän on heikko, että hän on samskarojensa vanki, että häntä sitovat karmansa periaatteet, jotka ilmenevät huonoina taipumuksina, tuhoavina taipumuksina (myös itseensä nähden) ja väärinä uskomuksina.
TÄRKEINTÄ OVAT HENKILÖN IHANTEET, MOTIIVIT JA PYRKIMYKSET.
Jos ihminen pyrkii puhdistumaan, hänet puhdistetaan (ennemmin tai myöhemmin). Se on vain ajan kysymys.

MIKÄ TAHANSA VIRHE IHMISESSÄ ON PORTTI JUMALAN ARMOON.
Oman henkisen etun vuoksi et saa asettaa itseään kenenkään yläpuolelleen.

...
...


Varmasti on olemassa ERILAISIA SÄÄNTÖJÄ, joita tulisi noudattaa, mutta niiden noudattaminen ei takaa, että löydät rakkauden Jumalaa kohtaan.


Ihminen voi noudattaa kaikkia sääntöjä, MUTTA SILTI halveksia kaikkia, olla ylpeyden ja vääränlaisten ajatusten vallassa omasta asemastaan ja - pahimmassa tapauksessa - asettaa itsensä muiden yläpuolelle ja pitää itseään Jumalana.


Ulkoinen puhtaus ei takaa sisäistä puhtautta, se on vain edellytys. Emme voi tuomita muita ihmisiä, koska emme ole päässeet siitä yli itsessämme, ja jos tuomitsemme muita, saatamme joutua ylpeyden ja harhan uhriksi. Ja jos voitamme paheet, olemme luonnollisesti armollisia langenneille…

Anonyymi kirjoitti:

"olen entinen tupakoitsija ja siksi happi ei enää kulje".
Ja annetaan enemmän kun vain yksi mahdollisuus. Esimerkiksi synninkäsite vedalaisuuden mukaan - kovin suuri ero kristinuskosta.
Lyhyesti.
Mikä on synti vedalaisuuden mukaan?
Synti

Ihmisiä ei voi arvioida ja jakaa hyviin ja huonoihin minkään ulkoisen ominaisuuden perusteella. …
Mikä tahansa vika ihmisessä osoittaa vain, että hän on heikko, että hän on samskarojensa vanki, että häntä sitovat karmansa periaatteet, jotka ilmenevät huonoina taipumuksina, tuhoavina taipumuksina (myös itseensä nähden) ja väärinä uskomuksina.
TÄRKEINTÄ OVAT HENKILÖN IHANTEET, MOTIIVIT JA PYRKIMYKSET.
Jos ihminen pyrkii puhdistumaan, hänet puhdistetaan (ennemmin tai myöhemmin). Se on vain ajan kysymys.

MIKÄ TAHANSA VIRHE IHMISESSÄ ON PORTTI JUMALAN ARMOON.
Oman henkisen etun vuoksi et saa asettaa itseään kenenkään yläpuolelleen.

...
...


Varmasti on olemassa ERILAISIA SÄÄNTÖJÄ, joita tulisi noudattaa, mutta niiden noudattaminen ei takaa, että löydät rakkauden Jumalaa kohtaan.


Ihminen voi noudattaa kaikkia sääntöjä, MUTTA SILTI halveksia kaikkia, olla ylpeyden ja vääränlaisten ajatusten vallassa omasta asemastaan ja - pahimmassa tapauksessa - asettaa itsensä muiden yläpuolelle ja pitää itseään Jumalana.


Ulkoinen puhtaus ei takaa sisäistä puhtautta, se on vain edellytys. Emme voi tuomita muita ihmisiä, koska emme ole päässeet siitä yli itsessämme, ja jos tuomitsemme muita, saatamme joutua ylpeyden ja harhan uhriksi. Ja jos voitamme paheet, olemme luonnollisesti armollisia langenneille…

Lue lisää

"Minulla ei varmaan se ole lähtö enää kaukana"
Lähdet täältä syntyäksesi uudelleen uuteen kehoon.

Siitä ei ole pienintäkään epäilystä.

Anonyymi kirjoitti:

"Minulla ei varmaan se ole lähtö enää kaukana"
Lähdet täältä syntyäksesi uudelleen uuteen kehoon.

Siitä ei ole pienintäkään epäilystä.

Lähdet täältä syntyäksesi uudelleen uuteen kehoon.


Melkein koko itäinen pallonpuolisko tietää siitä, myös japanilaiset, jotka ovat tunnetusti älykkäitä.

Anonyymi kirjoitti:

Lähdet täältä syntyäksesi uudelleen uuteen kehoon.


Melkein koko itäinen pallonpuolisko tietää siitä, myös japanilaiset, jotka ovat tunnetusti älykkäitä.

Yksittäinen sielu siirtyy siis aineellisesta kehosta toiseen, ja sen nykyinen keho sekä sen toiminta tässä elämässä määräävät, mikä on sen seuraava keho. Yksinkertaisesti sanottuna ihmisen elämäntapa, hänen tekonsa ja toimintansa muodostavat uudet halut ja tavoitteet, tietyt luonteenominaisuudet ja uuden tietoisuuden eli hänen hienojakoisen kehonsa. Ja se määrää, mihin kehoon hän joutuu seuraavassa elämässään.
Mistä seuraava keho riippuu? Se riippuu olennosta itsestään: aivan kuten tämä päivä muokkaa huomisen tapahtumia. Toisin sanoen tietoisuus, jonka ihminen on muodostanut tässä elämässä, siirtää hänet kuoleman hetkellä uuteen rkehoon, joka vastaa hänen tietoisuuttaan kuoleman hetkellä.

...
Kun elävä olento saa uuden ruumiinmuodon, se saa myös uudet aistit ja mielen, joiden avulla se havaitsee ympäröivän maailman ja on vuorovaikutuksessa sen kanssa. Ja tässä yhteydessä on tärkeää ymmärtää yksi keskeinen seikka - elävän olennon alkuperäinen tietoisuus on jumalallisen puhdasta, läpinäkyvää, kuin vesi. Entä mitä tapahtuu, kun väriainetta pääsee puhtaaseen veteen?

Vastaavasti elävän olennon tietoisuus saa niiden luontaiset ominaisuudet joutuessaan kosketuksiin aineellisen luonnon eri gunojen kanssa.

Anonyymi kirjoitti:

Lähdet täältä syntyäksesi uudelleen uuteen kehoon.


Melkein koko itäinen pallonpuolisko tietää siitä, myös japanilaiset, jotka ovat tunnetusti älykkäitä.

Kuolema on viiden aistin kyvyttömyys havaita ulkomaailman esineitä. Kun aistien toiminta lakkaa, sielu ei kuitenkaan kuole, vaan odottaa siihen asti, kunnes aistit heräävät jälleen henkiin uudessa ruumiissa. Vain liha pelkää kuolemaa, sielulle kuolema on tilaisuus toteuttaa kuolemattomuutensa. Kuolemaa ei tarvitse pelätä, sillä kuolema on vain kyvyttömyyttä havaita ulkoista petosta aisteilla. Vain se, joka elää lihan tyydyttämiseksi, kuolee. Kuoleman voittamiseksi riittää, että tuntee oman ikuisen luontonsa. Sinun on tuhottava omistajuuden tunne ja murrettava ulkomaailmaan liittyvät siteet. Luovu kaikesta, mikä sitoo sinut näkyvään todellisuuteen. Anna valemaailman huolehtia kehostasi. Jätä itsellesi vain äly. Sen avulla oivallat todellisen itsesi ja voitat kuolemanpelon.

Anonyymi kirjoitti:

Kuolema on viiden aistin kyvyttömyys havaita ulkomaailman esineitä. Kun aistien toiminta lakkaa, sielu ei kuitenkaan kuole, vaan odottaa siihen asti, kunnes aistit heräävät jälleen henkiin uudessa ruumiissa. Vain liha pelkää kuolemaa, sielulle kuolema on tilaisuus toteuttaa kuolemattomuutensa. Kuolemaa ei tarvitse pelätä, sillä kuolema on vain kyvyttömyyttä havaita ulkoista petosta aisteilla. Vain se, joka elää lihan tyydyttämiseksi, kuolee. Kuoleman voittamiseksi riittää, että tuntee oman ikuisen luontonsa. Sinun on tuhottava omistajuuden tunne ja murrettava ulkomaailmaan liittyvät siteet. Luovu kaikesta, mikä sitoo sinut näkyvään todellisuuteen. Anna valemaailman huolehtia kehostasi. Jätä itsellesi vain äly. Sen avulla oivallat todellisen itsesi ja voitat kuolemanpelon.

Lue lisää

"Niin kuin ihminen pukeutuu uusiin vaatteisiin ja hylkää vanhat, niin sielu pukeutuu uuteen kehoon ja jättää vanhan ja hyödyttömän kehon taakseen".

On suuri harhakuvitelma samaistua aineelliseen kehoon.

Anonyymi kirjoitti:

"Niin kuin ihminen pukeutuu uusiin vaatteisiin ja hylkää vanhat, niin sielu pukeutuu uuteen kehoon ja jättää vanhan ja hyödyttömän kehon taakseen".

On suuri harhakuvitelma samaistua aineelliseen kehoon.

Lue lisää

Toki kaikki uskonnot osoittavat, että kuoleman jälkeinen elämä on olemassa. Ne tarjoavat kuitenkin yleensä vain sen perusymmärryksen, että jos olet hyvä ja uskovainen, pääset ehkä taivaaseen. Ja jos olet pääasiassa paha, joudut helvettiin. Mutta vain vedalainen filosofia tarjoaa yksityiskohtaista tietoa siitä, miten tämä tarkalleen ottaen toimii ja miten luomme tulevaisuutemme jokaisella ajatuksella, sanalla ja teolla. Ja miten tuo tulevaisuus ei ehkä ole vain taivaallisessa maailmassa tai helvetillisellä planeetalla, vaan miten se voi olla toinen elämä, joka on samanlainen kuin se, mitä koemme nyt tällä maallisella maapallolla.

Vedalaisen perinteen filosofeille sielun olemassaolo ei tietenkään näyttänyt olevan niin vaikea todistaa. Heidän logiikkansa oli suunnilleen seuraava. Havaitsija (subjekti) on aina erillinen havainnon kohteesta. Jonkin asian olemassaolon todistamiseksi riittää, että se nähdään, toisin sanoen kohteen olemassaolo todistetaan havainnoimalla. Mutta subjekti ei voi nähdä itseään: subjektin (havainnoitsijan) olemassaolo todistetaan jo itse havainnon tosiasialla. Descartes sanoi: "Minä ajattelen, siis olen olemassa". On myös selvää, että tämän havainnoivan "minä" luonne ei ole pelkistettävissä ruumiiseen ja mieleen, koska sekä ruumiini että mieleni voivat olla havainnointini kohteena. Näin ollen tämän 'minä'-olemuksen kantajan on oltava erillään ruumiista ja mielestä

Anonyymi kirjoitti:

Toki kaikki uskonnot osoittavat, että kuoleman jälkeinen elämä on olemassa. Ne tarjoavat kuitenkin yleensä vain sen perusymmärryksen, että jos olet hyvä ja uskovainen, pääset ehkä taivaaseen. Ja jos olet pääasiassa paha, joudut helvettiin. Mutta vain vedalainen filosofia tarjoaa yksityiskohtaista tietoa siitä, miten tämä tarkalleen ottaen toimii ja miten luomme tulevaisuutemme jokaisella ajatuksella, sanalla ja teolla. Ja miten tuo tulevaisuus ei ehkä ole vain taivaallisessa maailmassa tai helvetillisellä planeetalla, vaan miten se voi olla toinen elämä, joka on samanlainen kuin se, mitä koemme nyt tällä maallisella maapallolla.

Vedalaisen perinteen filosofeille sielun olemassaolo ei tietenkään näyttänyt olevan niin vaikea todistaa. Heidän logiikkansa oli suunnilleen seuraava. Havaitsija (subjekti) on aina erillinen havainnon kohteesta. Jonkin asian olemassaolon todistamiseksi riittää, että se nähdään, toisin sanoen kohteen olemassaolo todistetaan havainnoimalla. Mutta subjekti ei voi nähdä itseään: subjektin (havainnoitsijan) olemassaolo todistetaan jo itse havainnon tosiasialla. Descartes sanoi: "Minä ajattelen, siis olen olemassa". On myös selvää, että tämän havainnoivan "minä" luonne ei ole pelkistettävissä ruumiiseen ja mieleen, koska sekä ruumiini että mieleni voivat olla havainnointini kohteena. Näin ollen tämän 'minä'-olemuksen kantajan on oltava erillään ruumiista ja mielestä

Lue lisää

Jotkut eivät koskaan luovu vedalaisen kirjallisuuden lukemisesta ja tutkimisesta tietäen, että heitä odottavat uudet ja korkeammat ymmärryksen tasot ja käsitykset elämän salaisuuksista.

Anonyymi kirjoitti:

Jotkut eivät koskaan luovu vedalaisen kirjallisuuden lukemisesta ja tutkimisesta tietäen, että heitä odottavat uudet ja korkeammat ymmärryksen tasot ja käsitykset elämän salaisuuksista.

Lue lisää

Sielua verrataan toisinaan tulesta lentävään kipinään. Tietoisuuden atomaarinen luonne liittyy läheisesti sielun muuttumattomuuteen. Atomi on sanan alkuperäisessä merkityksessä hajoamaton ja siksi tuhoutumaton ja muuttumaton. Lisäksi sielun atomisuus eli paikallisuus selittää yksilöllisen tietoisuuden rajallisen ilmenemismahdollisuuden. Intiassa on filosofeja, jotka kieltävät sielujen moninaisuuden, mutta uskovat, että me kaikki olemme yhden kaikkialla läsnä olevan tietoisuuden ilmentymiä.

Anonyymi kirjoitti:

Sielua verrataan toisinaan tulesta lentävään kipinään. Tietoisuuden atomaarinen luonne liittyy läheisesti sielun muuttumattomuuteen. Atomi on sanan alkuperäisessä merkityksessä hajoamaton ja siksi tuhoutumaton ja muuttumaton. Lisäksi sielun atomisuus eli paikallisuus selittää yksilöllisen tietoisuuden rajallisen ilmenemismahdollisuuden. Intiassa on filosofeja, jotka kieltävät sielujen moninaisuuden, mutta uskovat, että me kaikki olemme yhden kaikkialla läsnä olevan tietoisuuden ilmentymiä.

Lue lisää

Kokemuksesta tiedämme kuitenkin, että yksilöllinen tietoisuutemme läpäisee vain kehomme eikä ulotu muihin kehoihin. Edes äidin kohdussa oleva lapsi ei koe kaikkea sitä, mitä äiti kokee, eikä äiti tiedä tarkalleen, mitä lapsi kokee. Sielun atomimaisuus selittää siis jokaiselle elävälle olennolle ominaisen palautumattoman yksilöllisyyden: tietoinen kokemukseni on aina ainutlaatuinen ja pysyy aina vain omana kokemuksenani. Minusta ei koskaan tule sinua, eikä sinusta koskaan tule minua.

Anonyymi kirjoitti:

Sielua verrataan toisinaan tulesta lentävään kipinään. Tietoisuuden atomaarinen luonne liittyy läheisesti sielun muuttumattomuuteen. Atomi on sanan alkuperäisessä merkityksessä hajoamaton ja siksi tuhoutumaton ja muuttumaton. Lisäksi sielun atomisuus eli paikallisuus selittää yksilöllisen tietoisuuden rajallisen ilmenemismahdollisuuden. Intiassa on filosofeja, jotka kieltävät sielujen moninaisuuden, mutta uskovat, että me kaikki olemme yhden kaikkialla läsnä olevan tietoisuuden ilmentymiä.

Lue lisää

Tukholma-syndrooma on psykologinen tila, jossa panttivangeille tai muulla tavoin vastoin tahtoaan kaapatuille henkilöille kehittyy myötämielinen suhtautuminen kaappaajiinsa. Syndrooman vaikutuksesta kaapatut saattavat puolustaa kaappaajiaan tai auttaa näitä, sekä antaa jälkeenpäin näistä myötämielisiä todistuksia.

Ehkä tällä ikuisella helvettiopilla on jotain tekemistä sen kanssa, vaikkakin huonommassa muodossa. Kristittyjen on pakko rakastaa sitä, joka lähettää ihmisiä ikuiseen kidutukseen. Koska jos ei rakasta, se on syy joutua ikuiseen kidutukseen. Mutta entä jos hän jonain päivänä lähettää myös "pelastuneet" ikuiseen kidutukseen? Koska miten voitte luottaa sellaisen sanaan, joka käyttäytyy niin? Kristityn elämä on siis jatkuvaa pelkoa, jopa "taivaassa".

Täällä olet ymmärtänyt kaiken väärin. Minä, vaikka tiedän jälleensyntymisestä, se on minulle kauhistus. En halua sitä, mutta minun on pakko. Tässä ei ole mitään kivaa. Päinvastoin.

Anonyymi kirjoitti:

Täällä olet ymmärtänyt kaiken väärin. Minä, vaikka tiedän jälleensyntymisestä, se on minulle kauhistus. En halua sitä, mutta minun on pakko. Tässä ei ole mitään kivaa. Päinvastoin.

Lue lisää

Yksi aikamme polttavimmista kysymyksistä on uskontojen vuoropuhelu. Muuten ihmisillä on taipumus "kiehua" omassa alakulttuurissaan, jolloin muiden perinteiden kannattajat mielletään oletusarvoisesti ideologisiksi vihollisiksi. Ja tietyissä historiallisissa olosuhteissa viholliset, kuten tiedämme, julistetaan sotaan. Uskontojen vuoropuhelua estää niin sanottu "uskonkateus", joka luo jonkin uskontokunnan edustajalle tunteen ylivertaisuudesta muihin nähden ja tunteen siitä, että hänellä on totuusmonopoli. Yleensä tämä johtuu alhaisesta sivistyksestä, halusta olla aina ja kaikkialla oikeassa ja tiedon puutteesta.

Anonyymi kirjoitti:

Yksi aikamme polttavimmista kysymyksistä on uskontojen vuoropuhelu. Muuten ihmisillä on taipumus "kiehua" omassa alakulttuurissaan, jolloin muiden perinteiden kannattajat mielletään oletusarvoisesti ideologisiksi vihollisiksi. Ja tietyissä historiallisissa olosuhteissa viholliset, kuten tiedämme, julistetaan sotaan. Uskontojen vuoropuhelua estää niin sanottu "uskonkateus", joka luo jonkin uskontokunnan edustajalle tunteen ylivertaisuudesta muihin nähden ja tunteen siitä, että hänellä on totuusmonopoli. Yleensä tämä johtuu alhaisesta sivistyksestä, halusta olla aina ja kaikkialla oikeassa ja tiedon puutteesta.

Lue lisää

Nykyinen kristinusko ei virallisesti hyväksy jälleensyntymisen ajatusta, mutta näin ei ole aina ollut. Ajatus sielun jälleensyntymisestä oli kristinuskossa elossa aina Konstantinopolissa 6. vuosisadalla jKr. pidettyyn kristillisen kirkon 5. ekumeeniseen konsiiliin asti. Syynä lakkauttamiseen oli paavin antama määräys keisari Justinianuksen painostuksesta. Kun kristinuskosta tuli useiden vuosisatojen vainojen jälkeen Rooman valtakunnan virallinen uskonto, siitä päätettiin tehdä yhteiskunnallisesti hyväksyttävämpi. Tuon ajan ideologit uskoivat, että jos ihmiset tietäisivät, että heillä on enemmän kuin yksi elämä, he voisivat rentoutua. Tässä mielessä käsite "kertakäyttöelämä", jonka jälkeen on joko ikuinen helvetti tai ikuinen paratiisi, vaikutti heistä käytännöllisemmältä. Poliitikkojen tarkoituksena oli, että tämä kannustaisi ihmisiä enemmän lainkuuliaisuuteen. Siksi Raamatusta poistettiin monia tekstejä, joissa oli ajatus uudestisyntymisestä.

Mutta joistakin jäljelle jääneistä epäsuorista lauseista voidaan kuitenkin nähdä, että Kristuksen seuraajat tunsivat jälleensyntymisen ajatuksen.

Yksi kuuluisista varhaiskristillisistä teologeista, Origenes, puhui avoimesti jälleensyntymisestä. Mistä hän sai nämä ajatukset, ellei evankeliumin ensimmäisistä versioista? Ja Tuomas Akvinolainen puhuu Summa Theologica -teoksessaan sielun kyvystä vajota alempiin elämänmuotoihin (gravitas) ja nousta korkeampiin ruumiisiin (levitas). Monet varhaiskristityt hyväksyivät jälleensyntymisen, koska se selittää elämänmuotojen moninaisuuden sekä monet kiistanalaiset kysymykset, joita ei voida selittää muuten. Esimerkiksi: miksi hyville ihmisille tapahtuu pahoja asioita ja suoranaiset roistot menestyvät? Yleisesti tiedetään myös, että Johannes Kastajan uskottiin olevan Vanhan testamentin profeetta Elian reinkarnaatio.

Maailman tiede on ollut olemassa jo kauan, mutta se ei ole koskaan todistanut, että Jumala on olemassa! Joten sellaista ei ole?

Itse asiassa nykyaikaista tiedettä on ollut olemassa vain noin 200-300 vuotta, ja tässä lyhyessä ajassa se on saastuttanut lähes koko maapallon "saavutuksillaan" siinä määrin, että pian täällä on lähes mahdotonta elää. Se ei periaatteessa harrasta Jumalan olemassaolon todistamista, koska sillä on aivan muu tehtävä. Tosin oikeudenmukaisuuden nimissä on todettava, että on jo melko suuri joukko tiedemiehiä, jotka ovat perustaneet ID (Intelligent Design) -yhdistyksen. Tämä ryhmä todistaa hyvin tieteellisesti, että elämä maapallolla ei ole voinut syntyä sattumalta eikä varsinkaan kehittyä ilman älykkään suunnittelijan ohjausta. He ovat omistaneet tälle aiheelle suositun tieteiselokuvan "The Secrets of the Origin of Life". Eli itse asiassa tiede on jo todistanut Jumalan, mutta on myös virallista tiedettä, joka jättää nämä asiat huomiotta, koska ne häiritsevät heidän suunnitelmiaan maailmanvalloituksesta. Kyse ei siis ole enää tieteestä vaan politiikasta. Tiedemiehet ovat pohjimmiltaan haluttomia hyväksymään Korkeinta Olentoa, koska heidän suunnitelmansa on tulla itse tällaiseksi korkeimmaksi olennoksi ja hallita maailmaa. Mutta käytännössä näemme, että mitä enemmän ihmiset yrittävät hallita luontoa, sitä riippuvaisemmiksi he tulevat siitä. Tämä on paradoksi. Elävän olennon luonnollinen asema on olla palvelija, ei herra. Mutta nykyihmisen itsepäisyys ja ylpeys eivät salli hänen hyväksyä sitä. Ja lopputuloksena käy ilmi, että ihminen menee vastoin luontoaan ja tuhoaa siten kaiken ympärillään olevan ja leikatun oksan, jonka päällä hän istuu. Tällainen on meidän "tieteellinen" paradigmamme.

Tämän nuoren ja kokemattoman tieteen vastakohtana on muinainen viisaus, joka on säilyttänyt relevanssinsa vuosituhansien jälkeen toisin kuin tieteelliset teoriat, joita tarkistetaan radikaalisti 10-15 vuoden välein. Yhteiskuntamme näyttää länsimaissa nuorelta, mutta käytäntömme perustana oleva kulttuuri ja filosofia ovat vuosituhansia vanhoja. Ja Jumala on aina ollut olemassa ja tulee aina olemaan olemassa, riippumatta siitä, mitä jotkut ei aivan koulutetut ihmiset ajattelevat ja sanovat Hänestä. Henkinen tiede ylittää syvyydellään modernin tieteen, koska henkinen tiede sisältää älyllisen kehityksen lisäksi myös emotionaalisen ja esteettisen kehityksen, joka tulee ihmiselle pitkän tietoisuuden puhdistusharjoituksen aikana. Valitettavasti nykyajan tiedemiehet eivät edes tiedä, mitä tietoisuus on, eikä heillä ole aavistustakaan siitä, miten ja mistä se on puhdistettava. Nykyaikaisella tieteellä on siis vielä pitkä matka edessään tajunnan ja aineen välisen eron ymmärtämiseen ja henkisen tiedon perusteiden saavuttamiseen. Jumalan tmmärtäminen on henkisen edistyksen huippu, joka annetaan vain niille, jotka heittävät ylpeyden pois ja aloittavat tietoisuuden puhdistusprosessin.

Anonyymi kirjoitti:

Yksi aikamme polttavimmista kysymyksistä on uskontojen vuoropuhelu. Muuten ihmisillä on taipumus "kiehua" omassa alakulttuurissaan, jolloin muiden perinteiden kannattajat mielletään oletusarvoisesti ideologisiksi vihollisiksi. Ja tietyissä historiallisissa olosuhteissa viholliset, kuten tiedämme, julistetaan sotaan. Uskontojen vuoropuhelua estää niin sanottu "uskonkateus", joka luo jonkin uskontokunnan edustajalle tunteen ylivertaisuudesta muihin nähden ja tunteen siitä, että hänellä on totuusmonopoli. Yleensä tämä johtuu alhaisesta sivistyksestä, halusta olla aina ja kaikkialla oikeassa ja tiedon puutteesta.

Lue lisää

Yleisesti ottaen tieteen ja uskonnon erottaminen toisistaan on melko keinotekoista. Tiede tutkii ulkoista todellisuutta, kun taas uskonto tutkii todellisuuden sisäistä olemusta. Siksi ihanteellisesti todellisen tieteen ja todellisen uskonnon välillä ei ole ristiriitaa. Niiden pitäisi yhdessä antaa meille kattava kuva maailmasta. Toisin kuin länsimaiset uskonnot, Vedat ovat juuri tällainen hämmästyttävä tieteen ja uskonnon synteesi. Ongelmana on se, että jostain syystä olemme vakuuttuneita siitä, että tieteen moderni versio on optimaalinen. Mutta jos näin olisi, tieteellä ei olisi niin vakavia sivuvaikutuksia, joita meillä on saman ekologisen kriisin muodossa. Mutta mitä tieteellistä on siinä, että kiistetään ajatus älykkäästä Luojasta? Mitä epäloogista tai naurettavaa siinä on? Muuten, Darwin, Kopernikus, Niels Bohr, A. Einstein eivät sulkeneet Jumalaa pois maailmankuvasta. Tieteen ei siis tarvitse olla ateistista. Einstein sanoi: "Maailmankaikkeus on täynnä älykkyyttä, joka on paljon korkeampi kuin ihmisen älykkyys."

Jos näemme kauniin kuvan, ymmärrämme, että se ei ole "maalannut" itseään, vaan siinä täytyy olla taiteilija. Eikä maailmamme ole vain kaunis kuva, vaan se on myös kolmiulotteinen (3D) ja animoitu. Jos tavallisessa kuvassa kesä pysyy aina kesänä, elävässä luontokuvassa kesä vuorottelee syksyn ja talven kanssa. Jos näkisit tällaisen elävän kuvan museossa, ihailisit sen nerokasta tekijää ja haluaisit tietää hänestä enemmän. Mutta asia on niin, että me itse elämme tällaisessa maalauksessa emmekä huomaa sitä, kuten kala ei huomaa vettä, jossa se elää.

Päättäkää nyt itse, kumpi: se, joka käsittää olemisen kokonaisuuden, aineen ja hengen, maailman ja sen älyllisen lähteen - Jumalan, vai materialistin kapea näkemys, joka yrittää selittää maailmaa vain kemian ja fysiikan termein eikä kykene ymmärtämään tietoisuuden, rakkauden, taiteen, epäitsekkyyden luonnetta, jotka ovat Jumalan ja sielun ilmentymiä tässä aineellisessa maailmassa?