On osoitettu faktaksi, ettei Paavali kertonut juuri mitään yksityiskohtia Jeesuksen elämästä. Paavali kirjoitti kirjeensä noin 60 -luvulla, 30 vuottaJeesuksenväitetyn kuoleman jälkeen. Paavalin aikaan Juudeassa pulppusi rikas suullinen kertomusperinne Jeesuksesta, mutta tuosta valtavan rikkaasta ja yksityiskohtaisesta kertomusperinteestä ei tarttunut Paavalin puseroon mitään vaan päin vastoin Paavali kirjoitti jopa ristiriitaisesti tuon perinteen kanssa kun se lopulta kirjoitettiin evankeliumeiksi lähellä vuosisadan vaihdetta.
Jännästi juutalainen historioitsija Josephus on ihan samassa. Josephus ei ollut edes kuullut Jeesuksesta eikä Nasaretista kun hän kirjoitti 70 -luvulla Juutalaissotien historian. Josephus oli Galilean komentajana 1. sodassa ja valvoi linnoitustöitä mm. Jaafiassa. Mitä ihmeellistä Jaafiassa on? Se oli parin kilometrin päässä Nasaretista (nykyään Jaafia on Nasaretin esikaupunki), mutta Josephus ei mainitse lainkaan Nasaretia, pelkästään Jaafian. Tämä on aika ihmeellistä, jos ihan vieressä on vaikuttanut viisas mies, saarnaaja ja Jumalan poika.
Josephus viittaa pari kertaa Kristukseen vuonna 93 kirjoitetussa Juutalaisten muinaisajassa. Jeesus oli hyvin yleinen nimi ja ainoa, edes etäisesti UT:n Jeesukseen yhdistävä nimi on Kristus, joka tarkoittaa kreikaksi voideltua ja samaa kuin juutalaisten messias, joita oli 1. vuosisadalla Jeesuksen lisäksi kymmeniä muitakin.
Vaikuttaa siis siltä, että Raamatun ulkopuoliset ensimmäiset maininnat Jeesuksesta pohjautuvat samaan legendaan, joka kirjoitettiin evankeliumeiksi vuosisadan vaihteessa. Noita tarinoita maan päällisestä Jeesuksesta ei ollut vielä 60-70 -luvulla, joten siihen aikaan Paavali puhui pelkästään taivaallisesta olennosta ja Josephus vaikeni tästä taivallisen olennon legendasta täysin. Aivan ilmeisesti siksi, että muinainen Lähi-itä taisi olla täynnä erilaisia jumalanpoikia, pienempiä jumalia, henkiolentoja ja legendoja.
Jännästi juutalainen historioitsija Josephus on ihan samassa. Josephus ei ollut edes kuullut Jeesuksesta eikä Nasaretista kun hän kirjoitti 70 -luvulla Juutalaissotien historian. Josephus oli Galilean komentajana 1. sodassa ja valvoi linnoitustöitä mm. Jaafiassa. Mitä ihmeellistä Jaafiassa on? Se oli parin kilometrin päässä Nasaretista (nykyään Jaafia on Nasaretin esikaupunki), mutta Josephus ei mainitse lainkaan Nasaretia, pelkästään Jaafian. Tämä on aika ihmeellistä, jos ihan vieressä on vaikuttanut viisas mies, saarnaaja ja Jumalan poika.
Josephus viittaa pari kertaa Kristukseen vuonna 93 kirjoitetussa Juutalaisten muinaisajassa. Jeesus oli hyvin yleinen nimi ja ainoa, edes etäisesti UT:n Jeesukseen yhdistävä nimi on Kristus, joka tarkoittaa kreikaksi voideltua ja samaa kuin juutalaisten messias, joita oli 1. vuosisadalla Jeesuksen lisäksi kymmeniä muitakin.
Vaikuttaa siis siltä, että Raamatun ulkopuoliset ensimmäiset maininnat Jeesuksesta pohjautuvat samaan legendaan, joka kirjoitettiin evankeliumeiksi vuosisadan vaihteessa. Noita tarinoita maan päällisestä Jeesuksesta ei ollut vielä 60-70 -luvulla, joten siihen aikaan Paavali puhui pelkästään taivaallisesta olennosta ja Josephus vaikeni tästä taivallisen olennon legendasta täysin. Aivan ilmeisesti siksi, että muinainen Lähi-itä taisi olla täynnä erilaisia jumalanpoikia, pienempiä jumalia, henkiolentoja ja legendoja.
Vastaukset 56
Vanhimmat
Tässä on muuten lisätodiste siitä, että Nasaret oli anakronismi väitettynäJeesuksen aikana. Matteuksen evankeliumin tämä kohta on sepitetty paljon paljon myöhemmin kuin ajanlaskun alkuvuosikymmenet. Josephus ei mainise Nasaretia eikä Vanha Testamenttikaan, vaikka Matteus näin väittääki.
23 ja asettui siellä kaupunkiin, jonka nimi on Nasaret. Näin tapahtui, jotta kävisi toteen profeettojen ennustus: häntä kutsutaan Nasaretilaiseksi.
Olen luvannut monta kertaa ja uudistan lupaukseni, että syön hatullisen paskaa, jos joku löytää VT:stä maininnan Nasaret.
Matteuksen evankeliumin kaksi ensimmäistä lukua ovat katolisten kirkkoisien lisäystä alkuperäiseen evankeliumiin, joka alkoi Johannes Kastajan toiminnasta (luku 3) samoin kuin tätä vanhempi Markuksen evankeliumi. Ebioniiteilla oli käytössään alkuperäinen versio, mutta katolisen kirkon muunnos yleistyi ja tuli seurakunnan käyttöön myöhemmin.
https://en.wikipedia.org/wiki/Gospel_of_the_Ebionites
Ihanan ristiriitaista, mutta ei tämä poista sitä, että Jeesus Nasaretilainen on anakronismi.
Luukas kirjoitti Galatalaiskirjeen vuonna 48 ja lähes kaikki autenttisiksi todetut muut kirjeet 50-luvulla. Tutkijat ovat ajoittaneet Apostolien teot 60-luvun alkuun Galatalaiskirjeen ja Uuden testamentin muiden tekstien perusteella. Luukkaan evankeliumi on siten kirjoitettu tätä ennen vuosina 57-59, ja tästä on päätelty, että Markus ja Matteus ovat kirjoitetut tätä aiemmin eli 52-57.
https://jumalanvaltakuntablog.wordpress.com/2023/02/23/paavali-ei-julistanut-evankeliumia-rahan-vuoksi/
Eikos se Galatalaiskirje ole Paavalin?
Tult vahingos virhe. :)
Juu, on se. :)
Kyllä se Paavalin on ja se täsmää täysin Apostolien tekojen kanssa samoin kuin Paavalin evankeliumi. (1Kor 1:1-11)
https://jumalanvaltakuntablog.wordpress.com/2023/02/09/paavalin-evankeliumi/
https://jumalanvaltakuntablog.wordpress.com/2022/10/13/apostolien-tekojen-ja-paavalin-kirjeiden-valilla-ei-ole-merkittavia-ristiriitoja/
Rikosoikeuden professori muistuttaa kuitenkin, että yleisesti uskottavimpana pidetään kertomuksia, jotka on kerrottu lähimpänä itse tapahtumia.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009417070.html
Josefuksen kertomus Jeesuksesta ei todennäköisesti ole Uudesta testamentista tai ainakaan sen lähteistä riippumaton itsenäinen todistus. Luukkaan evankeliumissa samalle lähteelle on annettu omat korostuksensa, Josefuksessa olevalle kohdalle taas ovat oman lisänsä tuoneet myöhemmät Josefuksen tekstin kristityt kopioijat.
https://www.josephus.org/LUKECH.html
Kiitos tästä. Vakuuttavaa tekstianalyysiä. Itse päädyin samaan johtopäätökseen pelkästään siitä, ettei Paavali tuo kirjeissään esille maallisen Jeesuksen elämän yksityiskohtia eikä Josephuskaan samaan aikaan kirjoittamastaan Juutalaissotien historiasta. 90 -luvulla ilmaantuvat ensimmäisetevankeliumien tarinat maallisesta Jeesuksesta ja samalla ne hyppäävät Josephuksen kertomuksiinkin.
Kaikenkaikkiaan maallinen Jeesus vaikuttaa keksityltä kun valtavan yksityiskohtaiset kirjoitukset ilmaantuvat vasta noin 60 vuoden kuluttua väitetystä maan päällisestä kuolemasta, mutta sitä ennen on ollut ihan hiljaista yksityiskohdissa. Tuohon 60 vuoden ajanjaksoon mahtuu ihmisen elinikä, Jerusalemin Temppelin hävitys ja juutalaisten karkotus. Tämän vuoksi näille sepitelmille ei varmasti enää ollut kumoajaa, joka olisi kertonut, ettei muuten Jerusalemissa naulittu ketään Kristusta ristille 30 -luvulla.
Paavali sijoittaa Jeesuksen ja ensimmäiset opetuslapset 30-luvun alkuun kirjeessään Galatalaisille vuodelta 48.
Paavali kirjoittaa ihmisestä, joka kärsi ja kuoli ristillä vuonna 30. Ihmistä Kristusta Jeesusta ei keksitty vasta 90-luvulla: hänet tunnettiin 20-luvun lopulta.
"Paavali sijoittaa Jeesuksen ja ensimmäiset opetuslapset 30-luvun alkuun kirjeessään Galatalaisille vuodelta 48. "
Laitatko tämän kohdan Galatalaiskirjeestä kaikkien nähtäville?
"Paavali kirjoittaa ihmisestä, joka kärsi ja kuoli ristillä vuonna 30."
Laitatko tämän kohdan Galatalaiskirjeestä kaikkien nähtäville?
Kirjoitan puhelimella. En ala lainata tekstiä.
UT on luettava kokonaisena ja tässä asiassa etenkin Luukkaan kirjeet yhdessä Paavalin kanssa.
Näin saadaan johdonmukainen ajoitus Apostolien teoille ja Paavalin kirjeille.
Jeesus ristillä vuonna 30
Opetuslapsia vainotaan 30-31
Stefanus surmattiin 31-32
Paavali kääntyi 31-32
Paavali Jerusalemissa 34
Paavali Antiokiassa 35-36
Paavali toimittaa avustuksen Jerusalemiin 45
Ensimmäinen lähetysmatka 46-48
Kirje Galatalaisille 48
Jerusalemin kokous 50
Toinen lähetysmatka 50-53
Kolmas lähetysmatka 54-57
Paavali vankina Jerusalemissa 57-58
Paavali vankina Roomassa 59-60
Markuksen evankeliumi 52-55
Matteuksen evankeliumi 55-57
Luukkaan evankeliumi 58-59
Apostolien teot 60-61
Galatalaisille kirje 48
Ensimmäinen kirje Tessalonikaan 52
Toinen kirje Tessalonikaan 53
Kirje Roomaan 56
Ensimmäinen kirje Korinttoon 56
Toinen kirje Korinttoon 57
Näistä on yhteenvetona johdonmukainen ajoitus ja tapahtumat.
"UT on luettava kokonaisena ja tässä asiassa etenkin Luukkaan kirjeet yhdessä Paavalin kanssa. "
Mutta äsken sanoit, että Paavali sijoittaa Jeesuksen ja ensimmäiset opetuslapset 30-luvun alkuun kirjeessään Galatalaisille vuodelta 48. Valehtelitko tuossa? Onko sinulla vaikeuksia löytää Galatalaiskirjeestä jae, joka tukee väitettäsi?
Kuten sanoin: yhdessä Luukkaan kirjeiden kanssa on päästy tähän sijoitukseen.
Milloin Galatalaiskirje on sinun mielestäsi kirjoitettu?
Tutkimuksen mukaan se on vuodelta 48. Siitä pois 14 vuotta ja päästään vuoteen 34. Paavali kääntyi sitä ennen, sillä hän oli vainonnut Jeesuksen todistajia jonkin aikaa ennen kääntymistä ja toisesta vierailusta Jerusalemiin oli kulunut aikaa kirjeen kirjoittamiseen.
Yhdistettynä Luukkaan kanssa saadaan ajat selville.
Paavalin mukaan Jeesuksen todistajia oli ainakin 14-17 vuotta ennen kirjeen kirjoittamista.
Mihin aikaan siis sijoitat kirjeen?
Ja tosiaan: Paavali kirjoitti ihmisestä kristuksesta Jeesuksesta, ei harhaisesta näystä tai taivaan henkiolennosta.
Et vieläkään löytänyt sitä jaetta Galatalaiskirjeestä. Etpä tietenkään kun olet valehteleva jankuttaja ja lattialla sätkivä hellari 😂😂😂
Ei tarvita mitään yhtä jaetta jostakin tietystä kirjeestä. Yhdistämällä saman ajan kirjeitä on saatu luotettava ajoitus ja pohjalla on kirje Galatalaisille. Kas näin:
30 Jeesus ristillä
31 Paavali kääntyi
34 Paavali Jerusalemissa kolme vuotta kääntymisen jälkeen Gal 1:13-19
45 Paavali Jerusalemissa 14 vuotta kääntymisen jälkeen Gal 2:1
48 Kirje Galatalaisille
50 Jerusalemin kokous
Milloin Galatalaiskirje on sinun mielestäsi kirjoitettu?
Laske siitä 14-17 vuotta taaksepäin ja saat tietää, milloin kertomukset Jeesuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta jo tunnettiin Paavalin mukaan.
Ei taida olla 90-luvulla!
"Milloin Galatalaiskirje on sinun mielestäsi kirjoitettu?"
Kirjeen yhtäläisyydet Roomalaiskirjeen kanssa ovat johtaneet johtopäätökseen, että ne on kirjoitettu samaan aikaan, eli talvella 57–58 Paavalin ollessa Korintissa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kirje_galatalaisille
Mikä saa sinut uskomaan, että se on kirjoitettu heti Jerusalemin "kokouksen" jälkeen? Galatalaiskirje kertoo implisiittisesti sen, ettei ollut mitään Jerusalemin kirkolliskokousta, jossa riidat olisi sovittu. Galatalaiskirje on kirjoitettu juuri sen vuoksi, että Galatalaiset ovat edelleenharhaoppisia ja vaativat lain noudattamista. Jerusalemissa ei siis saatu sopua aikaan.
Kirje on kirjoitettu ennen Jerusalemin kokousta. Paavali oli käynyt Jerusalemissa toisen kerran ennen kirjeen kirjoittamista ja toimittanut sinne avustuksen köyhille. Gal 2
Tiedät sen tapahtuneen vuonna 45.
Jerusalemin kokous pidettiin vuonna 50.
Jos kirje olisi vuodelta 57-58, niin silloinkin Jeesuksen todistajia olisi ollut jo 40-luvun alussa. Nyt se on kuitenkin vuodelta 48 ja ajoitus Luukkaan kirjeiden kanssa on johdonmukainen.
Kirje kirjoitettin ennen Jerusalemin kokousta. Päätettiin lähettää kirjeet seurakuntiin ja vapauttaa pakanat lihan ympärileikkauksesta ja Mooseksen laista pois lukien rakkauden käskyt ja kolme muuta käskyä. Apt 15:28-30
Uskoon tulleilla fariseuksilla oli tämän jälkeen vaikea jatkaa pakanoiden eksyttämistä. Kyllä he silti varmaan sitä jatkoivat. Heidät luultavasti erotettiin sen vuoksi yhteydestä. Näin oletan Paavalin ohjeiden perusteella tapahtuneen.
Paavali kävi omien kirjeidensä mukaan Jerusalemissa kahdesti (Galatalaiskirje 1 ja 2. luku) ja suunnitteli kolmatta käyntiä (Roomalaiskirje 15. luku). Jerusalemin "kokous" on mainittu Galatalaiskirjeen 2. luvussa.
https://lutherwasnotbornagaincom.wordpress.com/2015/07/06/how-many-trips-to-jerusalem-did-paul-make-the-book-of-acts-says-five-pauls-epistles-say-three/
Miksi käytät lähteenä Apostolientekoja? Ne on sepitettyä paskaa. Paavalin kirjeiden ja Apostolien tekojen välillä on ristiriita jo noiden Jerusalemin matkojen osalta. Apostolien tekojen mukaan Paavali kävi viisi kertaa. Omien kirjeiden perusteella hän kävi kaksi kertaa ja suunnitteli kolmatta.
Paavali kävi Jerusalemissa toisen kerran vuonna 45 ja toimitti silloin avustuksen köyhille. (Apt 12:25; Gal 2:1, 10)
Toinen lähetysmatka ulottuu Galatian rajoille asti vuosina 46-48. (Apt 13-14) Paavali julistaa evankeliumia Galatiassa. (Gal 4:13-14; Apt 14:19-25) Ja palaa Syyrian Antiokiaan.
Kirje Galatalaisille 48 Syyrian Antiokiasta. Keefas oli kieltäytynyt syömästä pakanoiden kanssa, koska se oli kiellettyä juutalaisilta. (Gal 2:11ss.) Kiistoja fariseuksien kanssa ja kirje kertoo siitä.
Jerusalemin kokous 50 ja päätös vapauttaa pakanat lihan ympärileikkauksesta ja Mooseksen laista pois lukien rakkauden käskyt ja kolme muuta käskyä. Kirjeet pakanoiden seurakuntiin. (Apt 15:28-31; 16:4)
Ajoitukset, tapahtumat ja paikkakunnat täsmäävät täydellisesti Paavalin ja Luukkaan kirjeissä. (Apt ja Gal)
"Paavali kävi Jerusalemissa toisen kerran vuonna 45 ja toimitti silloin avustuksen köyhille. (Apt 12:25; Gal 2:1, 10)"
Älä nyt saatana sekoita Apostolien tekoja ja Paavalin kirjeitä. Niiden välillä on ratkaisematon ristiriita matkojen määrässä. Paavali kävi kaksi kertaa omien sanojensa mukaan ja suunnitteli kolmatta. Nämä tulee ilmi Galatalaiskirjeen alussa ja Roomalaiskirjeen lopussa.
Ei ole mitään ristiriitaa.
Matkat Jerusalemiin
1. Kolme vuotta kääntymisen jälkeen vuonna 34. Gal 1:18; Apt 9:26
2. Neljätoista vuotta kääntymisen jälkeen vuonna 45. Gal 2:1; Apt 12:25
Galatalaiskirje vuonna 48 mainitsee nämä matkat.
3. Vuonna 50 Jerusalemin vanhinten ja apostolien kokous. Apt 15
4. Vuonna 54 toisen lähetysmatkan jälkeen. Apt 18:22
5. Vuonna 57 kolmannen lähetysmatkan jälkeen. Apt 21:15
Ei mitään ristiriitaa. :)
Any attempt to try and resolve this discrepancy by suggesting that Paul may simply have omitted mentioning the other trips does not hold water.
https://lutherwasnotbornagaincom.wordpress.com/2015/07/06/how-many-trips-to-jerusalem-did-paul-make-the-book-of-acts-says-five-pauls-epistles-say-three/
Mielipide ei ole fakta.
Paavali ei jätä mainitsematta yhtään matkaa.
Virhe tulee kirjeen väärästä ajoituksesta.
Kun kirje ajoitetaan vuoteen 48, niin ristiriitaa ei ole.
Vuosi 48 sopii senkin vuoksi että Paavali oli juuri käynyt Galatiassa sitä ennen. Apt 14:19ss.
"Paavali ei jätä mainitsematta yhtään matkaa."
Ei jätäkään. Siksi niitä matkoja on vain kaksi ja kolmatta suunniteli Roomalaiskirjeen lopussa. Laita nyt ne Jerusalemin matkat siten, että käytät lähteenä vain Paavalin omia kirjeitä (seitsemän) eikä mitään Apostolien sepitelmiä. Ne on sepitetty vuosikymmeniä myöhemmin ja ovat pelkkää paskaa kuten myös evankeliumit.
Luukas oli Paavalin työtoveri ja matkaseurueen jäsen. Apostolien teot on kirjoitettu Paavalin vapautumisen jälkeen vuonna 60-61. Se pitää täysin yhtä Paavalin kirjeiden kanssa.
Mainitsit Roomalaiskirjeen lopun. Se on vuodelta 57 kolmannen lähetysmatkan lopulta. Paavali suunnitteli silloin viidettä matkaa Jerusalemiin. Apt 20:3, 16
Ei mitään ristiriitaa.
”Apostolien teot on kirjoitettu Paavalin vapautumisen jälkeen vuonna 60-61. Se pitää täysin yhtä Paavalin kirjeiden kanssa.”
No älä nyt jauha taas paskaa. Se on ajoitettu 75-80.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Apostolien_teot
Apostolien teot ja Paavalin kirjeet sopivat täysin yhteen ilman ristiriitaa.
Wikipedian ajoitus on virheellinen.
Paavali oli vankina Roomassa vuoteen 60 asti ja Luukas päättää kirjeensä siihen.
Jos kirje olisi kirjoitettu Paavalin kuoleman jälkeen, niin miksi se loppuu tuolla tavalla ja jättää viisi vuotta pois Paavalin elämän lopusta?
No eivät sovi esimerkiksi ihmetekojen tai Paavalin Jerusaleminmatkojen osalta.
Paavali väittää, ettei juutalaiset nähneet ihmetekoja ja Apostolien teot väittää ihan päinvastaista.
Paavalin tekee kirjeiden mukaan kolme matkaa. Apostolien tekojen mukaan viisi matkaa.
Höpsistä!
Miksi jokainen matka pitäisi ilmoittaa kirjeissä?
Kaikkia matkoja ei tosiaan tarvitse kirjeissä mainita. Apostolien teot on poikkeus, koska se on systemaattinen kuvaus seurakunnan alkuajoilta ja lähetystyöstä.
Matkat Jerusalemiin
1. Kolme vuotta kääntymisen jälkeen vuonna 34. Gal 1:18; Apt 9:26
2. Neljätoista vuotta kääntymisen jälkeen vuonna 45. Gal 2:1; Apt 12:25
Galatalaiskirje vuonna 48 mainitsee nämä matkat.
3. Vuonna 50 Jerusalemin vanhinten ja apostolien kokous. Apt 15
Tätä ei tarvinnut UT:n kirjeissä erikseen mainita, koska seurakuntiin lähetettiin kirjeet kokouksen päätöksestä. Apt 15:28-30; 16:4
UT:n kirjeet eivät ole ainoat, joita lähetettiin. UT:ssa on vain murto-osa kaikista kirjeistä. Miksi juuri niissä olisi pitänyt jokainen matka mainita?
4. Vuonna 54 toisen lähetysmatkan jälkeen. Apt 18:22
Tämä oli lyhyt vierailu toisen lähetysmatkan jälkeen ja koska siihen ei liittynyt mitään erityistä, niin sitä ei tarvinnut mainita kirjeissä.
5. Vuonna 57 kolmannen lähetysmatkan jälkeen. Apt 21:15; Room 15:25; 2Kor 8:1-6; 1Kor16:1-4
Paavali ei väitä että ihmetekoja ei ole nähty. Hän kerskaa omista ja apostolien teoista.
Room 15:18-19
2Kor 12:12
Jeesuksen ihmetekoja ei Paavali erikseen mainitse, mutta ei kiellä niitä tapahtuneen. Ei niitä suoraan mainitse Luukaskaan Apostolien teoissa, mutta se ei vähennä hänen kertomuksensa arvoa historian lähteenä.
”Miksi jokainen matka pitäisi ilmoittaa kirjeissä?”
No eikö se Jerusalem ollutkaan tärkeä kaupunki? Sinne tehtyjä matkoja ei edes tarvitse mainita? Miksi sitten Apostolien teoissa pitää vuosikymmeniä myöhemmin kuitenkin mainita? Miten niistä olisi säilynyt edes tieto Apostolien tekojen kirjoittajalle, jos edes Paavali ei vaivautunut mainitsemaan?
Ei saatana. Sinä pää märkänä puolustelet tällaisia ristiriitoja. Muistutatko vielä meille, oletko ateisti vai lattialla sätkivä hellari? 🤣🤣🤣
Kaikkia matkoja ei tosiaan tarvitse kirjeissä mainita. Apostolien teot on poikkeus, koska se on systemaattinen kuvaus seurakunnan alkuajoilta ja lähetystyöstä.
Paavalin kirjeiden ja Apostolien tekojen välillä ei ole merkittäviä ristiriitoja. Ne pitävät hämmästyttävän hyvin yhtä keskenään.
No ei pidä matkojen osalta.
Jankuti jankuti blaa blaa, pulushakki senkun jatkuu. Perustele miksi niitä kahta matkaa ei ole kirjeissä? Kun huomioidaan, että Apostolien sepitelmät on keksitty vuosikymmeniä myöhemmin kuin kirjeet kirjoitettu niin Occamin periaatteen mukaan todennäköisin selitys on Apostolien sepitelmien virheet ja ristiriidat kirjeisiin verrattuna.
Kyllä pitää. Sinä tulkitset vain väärin.
Olen jo perustellut aiemmin. Kun et ymmärrä, niin minkä sille voi.
Jos olisin kansanparantaja ja saarnaaja, niin miksi minun pitäisi mainita kirjeissäni jokainen käynti Oulussa?
Siihen ei ole mitään järkevää syytä.
Kaikkia matkoja ei tosiaan tarvitse kirjeissä mainita. Apostolien teot on poikkeus, koska se on systemaattinen kuvaus seurakunnan alkuajoilta ja lähetystyöstä.
Matkat Jerusalemiin
1. Kolme vuotta kääntymisen jälkeen vuonna 34. Gal 1:18; Apt 9:26
2. Neljätoista vuotta kääntymisen jälkeen vuonna 45. Gal 2:1; Apt 12:25
Galatalaiskirje vuonna 48 mainitsee nämä matkat.
3. Vuonna 50 Jerusalemin vanhinten ja apostolien kokous. Apt 15
Tätä ei tarvinnut UT:n kirjeissä erikseen mainita, koska seurakuntiin lähetettiin kirjeet kokouksen päätöksestä. Apt 15:28-30; 16:4
UT:n kirjeet eivät ole ainoat, joita lähetettiin. UT:ssa on vain murto-osa kaikista kirjeistä. Miksi juuri niissä olisi pitänyt jokainen matka mainita?
4. Vuonna 54 toisen lähetysmatkan jälkeen. Apt 18:22
Tämä oli lyhyt vierailu toisen lähetysmatkan jälkeen ja koska siihen ei liittynyt mitään erityistä, niin sitä ei tarvinnut mainita kirjeissä.
5. Vuonna 57 kolmannen lähetysmatkan jälkeen. Apt 21:15; Room 15:25; 2Kor 8:1-6; 1Kor16:1-4
"Olen jo perustellut aiemmin. Kun et ymmärrä, niin minkä sille voi."
Ainoa perusteesi on kysymys "Miksi pitäisi kaikki mainita". Kun huomioidaan, että Galatalaiskirje on kirjoitettu 50 -luvun lopulla ja kirjeen alussa Paavali luo katsauksen omaan työhönsä ilmestyksestä lähtien ja siinä mainitaan vain kaksi matkaa niin on aika kummallista, ettei hän mainitse noita "puuttuvia" matkoja samassa yhteydessä.
Höpsistä.
3. Vuonna 50 Jerusalemin vanhinten ja apostolien kokous. Apt 15
Tätä ei tarvinnut UT:n kirjeissä erikseen mainita, koska seurakuntiin lähetettiin kirjeet kokouksen päätöksestä. Apt 15:28-30; 16:4
UT:n kirjeet eivät ole ainoat, joita lähetettiin. UT:ssa on vain murto-osa kaikista kirjeistä. Miksi juuri niissä olisi pitänyt jokainen matka mainita?
4. Vuonna 54 toisen lähetysmatkan jälkeen. Apt 18:22
Tämä oli lyhyt vierailu toisen lähetysmatkan jälkeen ja koska siihen ei liittynyt mitään erityistä, niin sitä ei tarvinnut mainita kirjeissä.
Galatalaiskirje on vuodelta 48, joten mitään ristiriitaa ei ole.
”Galatalaiskirje on vuodelta 48, joten mitään ristiriitaa ei ole.”
Heh, hihu pää märkänä puolustelee uskomuksiaan. Evlut kirkon viralliset paperitkin ovat ristiriidassa sinun kanssa 😂😂😂
Kirje on kirjoitettu 50 -luvun lopulla.
”Kirje on kirjoitettu Korinttista vuosien 55/56 tietämillä, siis samoihin aikoihin Roomalaiskirjeen kanssa.”
Paavali kertoo kääntymyksestään kirjeen kirjoittamishetkeen saakka ja siihen mennessä, siis 50 -luvun loppuun saakka oli vain kaksi matkaa.
”Paavali kertoo kääntymyksestään ja sitä seuranneista tapahtumista.”
https://www.keminseurakunta.fi/documents/33358253/0/10-24+Gal.pdf/50c494fb-8f53-4ff8-4b68-4b50eba1a022
Ev-lut srk on erehtynyt. Minä en ole erehtynyt.
Paavalia kivitettiin ensimmäisen lähetysmatkan lopulla Galatian rajoilla. (46-48)
"Mutta sinne tuli Antiokiasta ja Ikonionista juutalaisia, ja he suostuttivat kansan puolellensa ja kivittivät Paavalia ja raastoivat hänet kaupungin ulkopuolelle, luullen hänet kuolleeksi." (Apt 14:19)
Tästä jäi Paavalille vammoja, joiden hoitaminen avasi tilaisuuden julistaa evankeliumia Galatiassa.
"Tiedättehän, että ruumiillinen heikkous oli syynä siihen, että minä ensi kerralla julistin teille evankeliumia, ja tiedätte, mikä kiusaus teillä oli minun ruumiillisesta tilastani; ette minua halveksineet ettekä vieroneet, vaan otitte minut vastaan niinkuin Jumalan enkelin, jopa niin kuin Kristuksen Jeesuksen." (Gal 4:13-14)
Kun Paavali oli palannut Syyrian Antiokiaan, niin hän kuuli galatalaisten joutuneen "lain alle" sinne saapuneiden juutalaisten fariseusten lainkiivailijoiden opetuksen kautta. Hän kirjoitti kirjeen vuonna 48, jossa vapautti pakanat lihan ympärileikkauksesta ja seremonialaista juutalaisine juhlineen.
Tätä kiistakysymystä käsiteltiin kaksi vuotta myöhemmin Jerusalemin kokouksessa. Paavalin linja voitti ja pakanat vapautettiin muista Mooseksen lain käskyistä paitsi rakkauden käskyistä ja niiden kanssa yhteensopivista käskyistä. (Apt 15:28-29; 1Tess 4:1-12; Gal 5:13-14)
Paavali oli käynyt tätä ennen vain kaksi kertaa Jerusalemissa ja kertoi niistä kirjeessään Galatalaisille, koska ongelma oli lähtenyt Jerusalemista. Paavali oli väitellyt jo vuonna 45 aiheesta muutaman uskoon tulleen fariseuksen ja Jaakobin kanssa. (Gal 2:1)
Ongelma ei ollut ratkennut vielä vuonna 48, jolloin Paavali kirjoitti Galatalaisille. Se ei ratkennut Jerusalemin kokouksenkaan jälkeen, sillä Paavali kirjoitti myöhemmin samasta aiheesta kolossalaisille vuonna 60. Fariseusten eksytys oli kuitenkin vaikeampaa Jerusalemin kokouksen jälkeen, koska pakanoiden seurakunnille oli lähetetty kirjeet ohjeeksi. (Apt 15:24-31; 16:4; 21:25)
Jerusalemin vanhinten ja apostolien kokous oli Paavalin kolmas matka Jerusalemiin hänen kääntymisen jälkeen. Hän ei voinut kirjoittaa siitä Galatalaisille, koska se tapahtui myöhemmin.
Neljäs matka Jerusalemiin oli vuonna 53 toisen lähetysmatkan päätteeksi. (Apt 18:22) Se oli lyhyt pysähdys, josta ei ollut tarve kenellekään kirjeissä ilmoittaa.
Viides matka oli viimeinen ja johti Paavalin vankeuteen vuonna 57. (Apt 21:15, 30ss.) Paavali kertoi jo etukäteen tästä matkasta, sillä opetuslapset veivät samalla Jerusalemin köyhille avustuksen. (Room 15:25; 1Kor 16:1-4; 2Kor 9)
>>Hän kirjoitti kirjeen vuonna 48, jossa vapautti pakanat lihan ympärileikkauksesta ja seremonialaista juutalaisine juhlineen.
Onko Suomen evankelisluterilainen kirkko väärässä kun tarjoaa eri vuosilukua kuin sinä ateisti jankutat päivästä toiseen. Miksi ihmeessä ateisti edes jankuttaa tästä kuin joku vähämielinen hihhuli?
”Kirje on kirjoitettu Korinttista vuosien 55/56 tietämillä, siis samoihin aikoihin Roomalaiskirjeen kanssa.”
https://www.keminseurakunta.fi/documents/33358253/0/10-24+Gal.pdf/50c494fb-8f53-4ff8-4b68-4b50eba1a022
Kyllä, evankelis-luterilainen kirkko on todellakin väärässä tässä ja monessa muussa asiassa.
Apostolien tekojen ja Paavalin kirjeiden välillä ei ole merkittäviä ristiriitoja
Julkaistu: 13 lokakuun, 2022 | Kirjoittanut: jumalanvaltakuntablog
Apostolien tekojen ja Galatalaiskirjeen on väitetty sisältävän merkittäviä ristiriitoja ajoitusten ja Paavalin Jerusalemissa käyntien lukumäärän suhteen. Tämä ei pidä kuitenkaan paikkaansa ja kritiikki on tältä osin aiheeton.
Tutkijoiden enemmistö ajoittaa Galatalaiskirjeen aikaan ennen Jerusalemin kokousta, jossa käsiteltiin kiistakysymystä siitä, pitikö pakanuudesta Jumalan tykö kääntyneet veljet ympärileikata ja tuliko kaikkia Mooseksen lain käskyjä noudattaa uudessa liitossa.
Jerusalemin kokous pidettiin vuonna 50 ja Paavali kirjoitti sitä ennen galatalaisille todennäköisesti vuonna 48.
https://en.wikipedia.org/wiki/Epistle_to_the_Galatians#Date
https://en.wikipedia.org/wiki/Council_of_Jerusalem
Paavali mainitsee kirjeessään galatalaisille kaksi vierailua Jerusalemissa ennen vuotta 50: ensimmäinen vuonna 34 ja toinen vuonna 45. (Gal 1-2) Ajat on laskettu Paavalin kääntymisestä. (34-31=3 vuotta ja 45-31=14 vuotta, Gal 1:18; 2:1)
Apostolien teoissa puhutaan niin ikään vain kahdesta vierailusta Jerusalemissa ennen vuotta 50. Ensimmäinen tapahtui kolme vuotta Paavalin kääntymisen jälkeen vuonna 34. (Apt 9:23ss.) Toinen oli vuonna 45, kun Paavali toimitti avustuksen Juudeaan nälänhädän aikana keisari Klaudiuksen hallituskaudella. (Apt 11:27-30; 12:25)
https://www.wordsfitlyspoken.org/gospel_guardian/v7/v7n30p2-3a.html
https://biblehub.com/library/pamphilius/church_history/chapter_viii_the_famine_which_took.htm
Profeetta Agabus ennusti nälänhädästä ollessaan Syyrian Antiokiassa vuosina 35-36. (Apt 11:27-30) Tämän jälkeen kertomus hyppää vuoteen 44, jolloin Herodes Agrippa I tapatti Jaakobin, Johanneksen veljen. (Apt 12) Sitten vuonna 45 Paavali ja Barnabas palaavat takaisin Syyrian Antiokiaan toimitettuaan sinne avustuksen. Sitä ei tiedetä, missä he olivat vuosina 35/36-45, mutta se ei aiheuta ristiriitaa ajoitukseen ja Jerusalemissa käyntien määrään.
https://en.wikipedia.org/wiki/Herod_Agrippa
https://en.wikipedia.org/wiki/James_the_Great
Paavali sanoi käyneensä toisen kerran Jerusalemissa ”ilmestyksen johdosta” ja auttaneensa köyhiä. (Gal 2) Tämä ilmestys viittaa profeetta Agapuksen ennustukseen. Apostolien teot ei kerro, milloin profetia saatiin, mutta koska teksti hyppää vuoteen 44 luvun 11 jälkeen, niin Paavalin on täytynyt olla Antiokiassa sitä ennen, jotta olisi voinut toimittaa avustuksen perille.
Kertomukset pitävät ajoitukseltaan ja Jerusalemissa käyntien lukumäärän osalta yhtä, vaikka niiden kirjoittamisen välillä on yli kymmenen vuotta. Paavali kirjoitti galatalaisille todennäköisesti vuonna 48 ja Apostolien teot ajoittuu 60-luvun alkuun, koska mainitsee lopussa Paavalin olleen Roomassa kotiarestissa tutkintavankeuden aikana kaksi vuotta, ja se tapahtui vuosina 59-60.
Apostolien teoissa mainitaan näiden kahden Jerusalemin vierailun lisäksi kolme muuta vierailua, joista Paavali ei voinut kirjoittaa galatalaisille, koska ne eivät olleet vielä toteutuneet. Hän kävi kolmannen kerran Jerusalemissa vuonna 50, kun kiistaa Mooseksen laista ja pakanoiden ympärileikkauksesta käsiteltiin. Neljäs vierailu oli lyhyt toisen lähetysmatkan päätteeksi vuonna 53. (Apt 18:22) Viimeinen eli viides vierailu vuonna 57 johti Paavalin vankeuteen, ja näin mitään ristiriitaa ei tältä ole. (Apt 15 ja 21:17ss.)
Tässä esitetty ajoitus perustuu oletukseen, jonka mukaan Jeesus olisi kuollut ristillä vuonna 30. Tapahtumat aikajärjestyksessä ovat täten seuraavat:
30 Jeesus kuolee ristillä pääsiäisenä ja apostolit sekä muut silminnäkijät sanovat hänen heränneen kuolleista sekä ilmestyneen valituille todistajille 40 päivän ajan. (Apt 1)
30 Pietari julistaa evankeliumia pyhässä hengessä helluntaina juutalaisille ja käännynnäisille. (Apt 2)
30-31 ne juutalaiset vainoavat Jeesuksen todistajia ja silminnäkijöitä, jotka eivät usko evankeliumia. Paavali on heidän joukossaan. Jeesukseen uskovien määrä kasvaa tuhansiin. (Apt 3-8)
31 Stefanus tapetaan ensimmäisenä kristittynä marttyyrina. (Apt 7)
31 Paavali kääntyy Jeesuksen todistajaksi viimeisenä apostolien joukossa. (Apt 9, 1Kor 15:1-11)
34 Paavali käy ensimmäisen kerran Jerusalemissa kolme vuotta kääntymisen jälkeen. (Apt 9:23; Gal 1:13-20)
35 Pietari saa näyn, jonka perusteella julistaa evankeliumia pakanoille ensimmäistä kertaa. (Apt 10-11:17)
35-36 Paavali ja Barnabas vaikuttavat Syyrian Antiokiassa vuoden ajan. (Apt 11:18-26)
36-44 Apostolien teoissa ei ole mainintaa tältä ajalta, mutta Paavali ja Barnabas olivat Antiokiassa 44-45, josta toimittivat avustuksen nälkää näkeville Jerusalemiin ja Juudeaan vuonna 45. (Apt 12:25)
44 Herodes Agrippa I surmauttaa Jaakobin, apostoli Johanneksen veljen. (Apt 12)
45 Paavali käy toisen kerran Jerusalemissa 14 vuotta kääntymisen jälkeen. (Apt 12:25)
45/46-48 Paavalin ensimmäinen lähetysmatka. (Apt 13-14)
50 Jerusalemin vanhinten ja apostolien kokous. (Apt 15)
50-52/53 Paavalin toinen lähetysmatka päättyy neljänteen vierailuun Jerusalemissa. (Apt 15:36-18:22)
54-57 Paavalin kolmas lähetysmatka. (Apt 18:23-20:38)
57 Paavalin viides käynti Jerusalemissa ja vangitseminen, sitä seuranneet kuulustelut. (Apt 21-23:24; Room 15:25; 1Kor 16:1-4; 2Kor 8-9)
57-59 Paavali vankina maaherrojen Felix ja Festus aikana yli kaksi vuotta. (Apt 23:25-26:32)
59-60 Paavali Roomassa tutkintavankeudessa omassa vuokra-asunnossa kaksi vuotta. (Apt 28)
Niin kuin tästä nähdään, ei Apostolien tekojen ja Galatalaiskirjeen välillä ole ristiriitaa ajoitusten ja Paavalin Jerusalemissa käyntien kohdalla. Ainoa heikkous tässä on Apostolien tekojen kohdalla se, että siellä ei ole mainintaa siitä, mitä tapahtui vuosien 36 ja 44 välillä. Kertomus hyppää suoraan 7-8 vuotta eteenpäin siitä, kun Paavali ja Barnabas olivat yhdessä vaikuttaneet Syyrian Antiokiassa vuoden ajan.
Vaikka kertomuksessa on tällainen pitkä aukko, niin se ei tee tyhjäksi kronologiaa. Se on johdonmukainen ja pitää yhtä Paavalin kirjeiden kanssa. Sitä ei tiedetä, miksi tämä aukko on, ja mitä silloin tapahtui, mutta se voidaan päätellä, että Barnabas ja Paavali olivat jälleen ”yhdessä” Antiokiassa vuonna 45, jolloin nälänhätä vaivasi Juudeaa ja Jerusalemin kaupunkia. He toimittivat tuolloin avustuksen tarvitseville. (Apt 12:25; Gal 2:1-10)
Raamatu on totta! Ateisteista taas jotkut valehtelevat!