Vaikka tavallaan asiaa tiesin, mutta nyt löysin katolisten sivuilta vastausta - mustaa valkoisella. Martti ei hokannut korjata uskonpuhdistuksessa ongelmaa. Näin Augustinuksen hapate jäi meille kummittelemaan.
[otetaan lainaa tähän.... hieman kärjekkäästi "roikotin" sanojakin käyttäen.]
Selvishän tämä, josta olen kirjoittanut. Perisyntisyys on hepistä roikkuva synti.
---------
Tuossa lueskelin katolisilta sivuilta Varhaiskirkon historia 313-451 jKr, niin hyppäsihän se sieltä silmille. Ali Augustinus… tämä päättelyn ongelmapesä.
Sehän se on siementänyt perisyntinainilla vauvat syntiseksi. Voi voi, mikä naintia pohtinut jalkavaimoa pitänyt pappismies. Kirkon kirjatkin todistaa hapatteen oikein tekstinä
Augustinuksen vastaukset
a. Augustinus vietti lähes 20 vuotta laatiessaan erilaisia kirjoituksia pelagialaisten virheitä vastaan……….
b. Huomaa, että meillä ei ole aikaa puolustaa Augustinuksen oppeja Raamatusta, joka oli hänen tärkein lähdekirjansa. Haluamme vain hahmotella ne tarkasti tässä. [teksti tässä on tarkka laina heidän oppitunnilta]
c. totuuteen [Alkuperäinen synti.] Augustinus keskittyi Aadamin lankeemuksen ja sen seurauksiin sekä välittämiseen synnin jälkeläisilleen. Hän näki, että jokainen ihminen perii synnin syyllisyyden vanhemmiltaan, ja se kaikki tulee Adamilta. Adam ei vain toiminut edustajanamme, vaan hän uskoi, että jossain mielessä olimme kaikki Aadamissa tehdä myös perisyntiä. (Osa tästä perustui Roomalaiskirjeen 5:12:n virheelliseen käännökseen. Hänen latinalaisessa Raamatussaan oli sanat "jossa kaikki syntiä tekivät.") Kuten Aadam edusti "siemenensä" tuomitsemaan ja kuolema, joten Kristus kuoli kansansa puolesta ja antoi heille vanhurskauden.
Augustinus pohdiskeli myös synnin siirtämistapaa, ja hänen spekulaatioistaan tässä ei ollut apua. Osallistuminen kaikkien munkkien askeettisissa haluissa ja varhaisen himokkaan elämänsä ehdolla hän katsoi, että synnytys lapset olivat itse syntisiä ja löysivät täältä vihjeitä siitä, kuinka Herramme pysyi synnittömänä, koska hän sikisi ilman seksuaalista toimintaa. (Psalmi 51)
tarkka laina päättyy. jatkan mielipiteelläni.... Eli hepissä se vika on. Eli miehen siittiöissä, Siittiöt ilmeisesti sakeni perisyntiä siittämään ja näin naituna kyntäen vakoa, – mies – nainen – ei enää olekaan puhdas !” täyttäkää maa” sei ole olenkaan Jumalan työtä – vaan ihminen antaa elämän vauvalle ja vauvasta tuleekin saastainen sielu. ???? Missä vaiheessa sielu tulee ihmiseen?????
Tähän johtopäätökseen pitää todella tulla, eli ei ole muuta ympärileikkausta, kuin vauvakaste, tästähän luterilaiset mielellään puhuvat, ---pesu, jotta perisynti ei veisi helvettiin ihmistä, vauvaa – kidutettavaksi.
Anteeksi, kun Marttia olen perisynnitstä teitä syyttänyt. Martti on vain toistanut Katolisen Augustinuksen hapattuneen heppiroikottominen syitä, kun jalkavaimoaan piti. Tavallaan tiesin tämän, ilman lähdettä "korvakuulolla".
Mutta, se on heitin omissa katolis- kirjoituksissa luettavissa. Ottaa vain selvää.
Martilla ei ”tieto ollut täydellistä” että olisi voinut tehdä uskonpuhdistuksen tässä ja saattaen Jumalantyötä kohilleen, jossa Herra antaa elämänhenkäyksen sieraimiin ja näin ihmisen sielu on Jumalantyönä puhdas, kunnes hän rikkoo Jumalan lain, ja lain kautta on synnintunto – ja synnin palkka on kuolema, ilman parannusta. Täytyy panna Martin inhimillisyyteen, eihän sitä kaikkeen kerkiä tarttumaan.....
Voi voi, tuota Augustinusta, kun jätti meille noin pahan hapatteen. Roikottimet, roikottimet.
Tuli mieleen erään perheen tarina- kun tytär oli isän ja äidin kanssa saunassa.
Tämä on tosi. Tämä perheen pieni tytär tuumasi äidilleen, minä en enää mene saunaan jossa isä on. Isällä on rumat roikottimet. Niin, tarkoitti varmaan perisynti- siittintä. Tarina roikottimista - kaikuu muistista vaimoni kertomuksesta.
Mutta, mutta. Olisipa Martti päästänyt monet teistä pälkähästä.
Jumalan työ on puhdas, sitä ei ihminen "siittämällä" pilaa, vaan omilla teoillaan.
Kerraten. Synti on Jumalan lain rikkomista ja synnin palkka on kuolema.
[otetaan lainaa tähän.... hieman kärjekkäästi "roikotin" sanojakin käyttäen.]
Selvishän tämä, josta olen kirjoittanut. Perisyntisyys on hepistä roikkuva synti.
---------
Tuossa lueskelin katolisilta sivuilta Varhaiskirkon historia 313-451 jKr, niin hyppäsihän se sieltä silmille. Ali Augustinus… tämä päättelyn ongelmapesä.
Sehän se on siementänyt perisyntinainilla vauvat syntiseksi. Voi voi, mikä naintia pohtinut jalkavaimoa pitänyt pappismies. Kirkon kirjatkin todistaa hapatteen oikein tekstinä
Augustinuksen vastaukset
a. Augustinus vietti lähes 20 vuotta laatiessaan erilaisia kirjoituksia pelagialaisten virheitä vastaan……….
b. Huomaa, että meillä ei ole aikaa puolustaa Augustinuksen oppeja Raamatusta, joka oli hänen tärkein lähdekirjansa. Haluamme vain hahmotella ne tarkasti tässä. [teksti tässä on tarkka laina heidän oppitunnilta]
c. totuuteen [Alkuperäinen synti.] Augustinus keskittyi Aadamin lankeemuksen ja sen seurauksiin sekä välittämiseen synnin jälkeläisilleen. Hän näki, että jokainen ihminen perii synnin syyllisyyden vanhemmiltaan, ja se kaikki tulee Adamilta. Adam ei vain toiminut edustajanamme, vaan hän uskoi, että jossain mielessä olimme kaikki Aadamissa tehdä myös perisyntiä. (Osa tästä perustui Roomalaiskirjeen 5:12:n virheelliseen käännökseen. Hänen latinalaisessa Raamatussaan oli sanat "jossa kaikki syntiä tekivät.") Kuten Aadam edusti "siemenensä" tuomitsemaan ja kuolema, joten Kristus kuoli kansansa puolesta ja antoi heille vanhurskauden.
Augustinus pohdiskeli myös synnin siirtämistapaa, ja hänen spekulaatioistaan tässä ei ollut apua. Osallistuminen kaikkien munkkien askeettisissa haluissa ja varhaisen himokkaan elämänsä ehdolla hän katsoi, että synnytys lapset olivat itse syntisiä ja löysivät täältä vihjeitä siitä, kuinka Herramme pysyi synnittömänä, koska hän sikisi ilman seksuaalista toimintaa. (Psalmi 51)
tarkka laina päättyy. jatkan mielipiteelläni.... Eli hepissä se vika on. Eli miehen siittiöissä, Siittiöt ilmeisesti sakeni perisyntiä siittämään ja näin naituna kyntäen vakoa, – mies – nainen – ei enää olekaan puhdas !” täyttäkää maa” sei ole olenkaan Jumalan työtä – vaan ihminen antaa elämän vauvalle ja vauvasta tuleekin saastainen sielu. ???? Missä vaiheessa sielu tulee ihmiseen?????
Tähän johtopäätökseen pitää todella tulla, eli ei ole muuta ympärileikkausta, kuin vauvakaste, tästähän luterilaiset mielellään puhuvat, ---pesu, jotta perisynti ei veisi helvettiin ihmistä, vauvaa – kidutettavaksi.
Anteeksi, kun Marttia olen perisynnitstä teitä syyttänyt. Martti on vain toistanut Katolisen Augustinuksen hapattuneen heppiroikottominen syitä, kun jalkavaimoaan piti. Tavallaan tiesin tämän, ilman lähdettä "korvakuulolla".
Mutta, se on heitin omissa katolis- kirjoituksissa luettavissa. Ottaa vain selvää.
Martilla ei ”tieto ollut täydellistä” että olisi voinut tehdä uskonpuhdistuksen tässä ja saattaen Jumalantyötä kohilleen, jossa Herra antaa elämänhenkäyksen sieraimiin ja näin ihmisen sielu on Jumalantyönä puhdas, kunnes hän rikkoo Jumalan lain, ja lain kautta on synnintunto – ja synnin palkka on kuolema, ilman parannusta. Täytyy panna Martin inhimillisyyteen, eihän sitä kaikkeen kerkiä tarttumaan.....
Voi voi, tuota Augustinusta, kun jätti meille noin pahan hapatteen. Roikottimet, roikottimet.
Tuli mieleen erään perheen tarina- kun tytär oli isän ja äidin kanssa saunassa.
Tämä on tosi. Tämä perheen pieni tytär tuumasi äidilleen, minä en enää mene saunaan jossa isä on. Isällä on rumat roikottimet. Niin, tarkoitti varmaan perisynti- siittintä. Tarina roikottimista - kaikuu muistista vaimoni kertomuksesta.
Mutta, mutta. Olisipa Martti päästänyt monet teistä pälkähästä.
Jumalan työ on puhdas, sitä ei ihminen "siittämällä" pilaa, vaan omilla teoillaan.
Kerraten. Synti on Jumalan lain rikkomista ja synnin palkka on kuolema.
Vastaukset 10
Vanhimmat
d. [Täydellinen turmeltuminen.] Hän käsitteli pitkään ihmisluonnon turmeltumista ja siitä johtuvaa vapaus valita Jumala, harjoittaa uskoa tai yleensä suorittaa mikä tahansa teko, joka etenee kohti ennallistamista Jumalalle. Tosin toimintatahdon vapaus ei ole kyseenalainen, ja ihminen tekee silti valintansa. Kuitenkin, Hänen valintojaan määrää nyt hänen turmeltunut luontonsa, eikä hänellä itsessään ole kykyä valita Jumalaa.
Augustine teki tässä muutamia hyödyllisiä vertailuja. Hän osoitti, että Aadam oli kykenevä tekemään syntiä ja kykenevä ei tehdä syntiä , vaan synnillään hän teki itsensä ja jälkeläisensä kykenemättömiksi olemaan syntiä tekemättä. Kuoleman jälkeen lunastetut pyhät konfirmoidaan lopulta tilaan, josta Aadam ei nauttinut, nimittäin ei kyennyt tekemään syntiä .
Otin vielä pienen leikkeen Augustinukselta ....
Otetaans hieman Roomalaiskirjettä matkaan.
Vai halveksitko hänen hyvyytensä ja kärsivällisyytensä ja pitkämielisyytensä runsautta, etkä tiedä, että Jumalan hyvyys vetää sinua parannukseen? Kovuudellasi ja sydämesi katumattomuudella sinä kartutat päällesi vihaa vihan ja Jumalan vanhurskaan tuomion ilmestymisen päiväksi, hänen, "joka antaa kullekin hänen tekojensa mukaan": niille, jotka hyvässä työssä kestävinä etsivät kirkkautta ja kunniaa ja katoamattomuutta, iankaikkisen elämän,
(Rom 2:4-7)
mutta niiden osaksi, jotka ovat itsekkäitä eivätkä tottele totuutta, vaan tottelevat vääryyttä, tulee viha ja kiivastus. Tuska ja ahdistus jokaisen ihmisen sielulle, joka pahaa tekee, juutalaisen ensin, sitten myös kreikkalaisen; mutta kirkkaus ja kunnia ja rauha jokaiselle, joka tekee sitä, mikä hyvä on, juutalaiselle ensin, sitten myös kreikkalaiselle! Sillä Jumala ei katso henkilöön.
(Rom 2:8-11)
Sillä kaikki, jotka ilman lakia ovat syntiä tehneet, ne myös ilman lakia hukkuvat, ja kaikki, jotka lain alaisina ovat syntiä tehneet, ne lain mukaan tuomitaan; sillä eivät lain kuulijat ole vanhurskaita Jumalan edessä, vaan lain noudattajat vanhurskautetaan.
(Rom 2:12-13)
Sillä kun pakanat, joilla ei lakia ole, luonnostansa tekevät, mitä laki vaatii, niin he, vaikka heillä ei lakia ole, ovat itse itsellensä laki ja osoittavat, että lain teot ovat kirjoitetut heidän sydämiinsä, kun heidän omatuntonsa myötä-todistaa ja heidän ajatuksensa keskenään syyttävät tai myös puolustavat heitä - sinä päivänä, jona Jumala on tuomitseva ihmisten salaisuudet Kristuksen Jeesuksen kautta, minun evankeliumini mukaan.
(Rom 2:14-16)
Mutta jos sinä kutsut itseäsi juutalaiseksi ja luotat lakiin ja Jumala on sinun kerskauksesi ja tunnet hänen tahtonsa ja, opetettuna laissa, tutkit, mikä parasta on, ja luulet kykeneväsi olemaan sokeain taluttaja, pimeydessä olevien valkeus, ymmärtämättömien kasvattaja, alaikäisten opettaja, sinulla kun laissa on tiedon ja totuuden muoto: niin sinäkö, joka toista opetat, et itseäsi opeta; joka julistat, ettei saa varastaa, itse varastat; joka sanot, ettei saa tehdä huorin, itse teet huorin; joka kauhistut epäjumalia, kuitenkin olet temppelin ryöstäjä; joka laista kerskaat, häväiset lainrikkomisella Jumalaa?
(Rom 2:17-23)
Sillä "teidän tähtenne Jumalan nimi tulee pilkatuksi pakanain seassa", niinkuin kirjoitettu on. Ympärileikkaus kyllä on hyödyllinen, jos sinä lakia noudatat; mutta jos olet lainrikkoja, niin sinun ympärileikkauksesi on tullut ympärileikkaamattomuudeksi.
Jos siis ympärileikkaamaton noudattaa lain säädöksiä, eikö hänen ympärileikkaamattomuutensa ole luettava ympärileikkaukseksi? Ja luonnostaan ympärileikkaamaton, joka täyttää lain, on tuomitseva sinut, joka lainkirjaiminesi ja ympärileikkauksinesi olet lainrikkoja.
(Rom 2:24-27)
Sillä ei se ole juutalainen, joka vain ulkonaisesti on juutalainen, eikä ympärileikkaus se, joka ulkonaisesti lihassa tapahtuu; vaan se on juutalainen, joka sisällisesti on juutalainen, ja oikea ympärileikkaus on sydämen ympärileikkaus Hengessä, ei kirjaimessa; ja hän saa kiitoksensa, ei ihmisiltä, vaan Jumalalta.
(Rom 2:28-29)
Koska me siis olemme uskosta vanhurskaiksi tulleet, niin meillä on rauha Jumalan kanssa meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta, jonka kautta myös olemme uskossa saaneet pääsyn tähän armoon, jossa me nyt olemme, ja meidän kerskauksemme on Jumalan kirkkauden toivo.
(Rom 5:1-2)
Eikä ainoastaan se, vaan meidän kerskauksenamme ovat myös ahdistukset, sillä me tiedämme, että ahdistus saa aikaan kärsivällisyyttä, mutta kärsivällisyys koettelemuksen kestämistä, ja koettelemuksen kestäminen toivoa; mutta toivo ei saata häpeään; sillä Jumalan rakkaus on vuodatettu meidän sydämiimme Pyhän Hengen kautta, joka on meille annettu.
(Rom 5:3-5)
Sillä meidän vielä ollessamme heikot kuoli Kristus oikeaan aikaan jumalattomien edestä. Tuskinpa kukaan käy kuolemaan jonkun vanhurskaan edestä; hyvän edestä joku mahdollisesti uskaltaa kuolla. Mutta Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus, kun me vielä olimme syntisiä, kuoli meidän edestämme.
Paljoa ennemmin me siis nyt, kun olemme vanhurskautetut hänen veressään, pelastumme hänen kauttansa vihasta. (Rom 5:6-9)
Tässä se idea on pelstuksessa. Kun Jumala hänen verssään on vanhurskauttanut, niin olemme puhtaat ja näin se perhe - joille rakkausliitossa siintyy lapset, he ovat pyhiä oikein kirjoitusten mukaan. Sitä ei saa sanoa saastaiseksi.
Siinä häpäistään Herra
Mitä siis sanomme? Onko meidän pysyttävä synnissä, että armo suureksi tulisi? Pois se!
Me, jotka olemme kuolleet pois synnistä, kuinka me vielä eläisimme siinä? (Rom 6:1-2)
Vai ettekö tiedä, että me kaikki, jotka olemme kastetut Kristukseen Jeesukseen, olemme hänen kuolemaansa kastetut? Niin olemme siis yhdessä hänen kanssaan haudatut kasteen kautta kuolemaan, että niinkuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin pitää meidänkin uudessa elämässä vaeltaman. (Rom 6:3-4)
Sillä jos me olemme hänen kanssaan yhteenkasvaneita yhtäläisessä kuolemassa, niin olemme samoin myös yhtäläisessä ylösnousemuksessa, kun tiedämme sen, että meidän vanha ihmisemme on hänen kanssaan ristiinnaulittu, että synnin ruumis kukistettaisiin, niin ettemme enää syntiä palvelisi; sillä joka on kuollut, se on vanhurskautunut pois synnistä.
(Rom 6:5-7)
Mutta jos olemme kuolleet Kristuksen kanssa, niin me uskomme saavamme myös elää hänen kanssaan, tietäen, että Kristus, sittenkuin hänet kuolleista herätettiin, ei enää kuole: kuolema ei enää häntä vallitse. Sillä minkä hän kuoli, sen hän kerta kaikkiaan kuoli pois synnistä; mutta minkä hän elää, sen hän elää Jumalalle.
(Rom 6:8-10)
Niin tekin pitäkää itsenne synnille kuolleina, mutta Jumalalle elävinä Kristuksessa Jeesuksessa. Älköön siis synti hallitko teidän kuolevaisessa ruumiissanne, niin että olette kuuliaiset sen himoille, älkääkä antako jäseniänne vääryyden aseiksi synnille, vaan antakaa itsenne, kuolleista eläviksi tulleina, Jumalalle, ja jäsenenne vanhurskauden aseiksi Jumalalle. Sillä synnin ei pidä teitä vallitseman, koska ette ole lain alla, vaan armon alla.
(Rom 6:11-14)
tässäkin puhutaan kasteen haudasta, josta noustaa uskon kautta elämään sisälle, eli usko kaste ja elämä. Se on iankaikkisen elämän armolahja.
Usko on synnille kuollutta elämää Kristuksessa. So. Jumalantyö
Kuinka siis on? Saammeko tehdä syntiä, koska emme ole lain alla, vaan armon alla? Pois se! Ettekö tiedä, että kenen palvelijoiksi, ketä tottelemaan, te antaudutte, sen palvelijoita te olette, jota te tottelette, joko synnin palvelijoita, kuolemaksi, tahi kuuliaisuuden, vanhurskaudeksi?
(Rom 6:15-16)
Mutta kiitos Jumalalle, että te, jotka ennen olitte synnin palvelijoita, nyt olette tulleet sydämestänne kuuliaisiksi sille opin muodolle, jonka johtoon te olette annetut, ja että te synnistä vapautettuina olette tulleet vanhurskauden palvelijoiksi! (Rom 6:17-18)
Minä puhun ihmisten tavalla teidän lihanne heikkouden tähden. Sillä niinkuin te ennen annoitte jäsenenne saastaisuuden ja laittomuuden palvelijoiksi laittomuuteen, niin antakaa nyt jäsenenne vanhurskauden palvelijoiksi pyhitykseen.
Sillä kun olitte synnin palvelijoita, niin te olitte vapaat vanhurskaudesta. Minkä hedelmän te siitä silloin saitte? Sen, jota te nyt häpeätte. Sillä sen loppu on kuolema. (Rom 6:19-21)
Mutta nyt, kun olette synnistä vapautetut ja Jumalan palvelijoiksi tulleet, on teidän hedelmänne pyhitys, ja sen loppu on iankaikkinen elämä. Sillä synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme. (Rom 6:22-23)
Tätä ei taida enempää tarvita kommentoida. Kirjoitukset raamatusta kommentoi ja kun tunnemme kirjoitukset, emme eksy.
Näinhän Jeesus sanoi. Eksytte, ellette tunne kirjoituksia. Kun tunnemme - seisomme Kristuskalliolla.
Kirjoitukset on vaan semmonen juttu, että niitä saa itse kukin tulkita miten haluaa. Kaverin tulkinta on aina parempi kuin muut tulkinnat. Ja kun kerran on opittu teksteissä sanoille uusi tulkinnallinen merkitys, niin niissä teksteissä ei sitten muuta enää nähdäkään. Tästä syystä osa sinunkin teksteistäsi todistaa sinua ja asiaasi vastaan.
En päästä ketään pälkähästä. Jos luterilainen olen, mut 25v. Sitten jouduin leikkauttamaan nahan pois.
Augustinus ei keksinyt itse perisyntioppiaan, vaan toimi opin kirjalliseen muotoon laittajana ja sen kehittelijänä.