Suomi neito valehteli raiskauksen ja netflix historian

Rannasta löytyi surmattu 4-vuotias poika – lapsi¬todistajien käyttö sai Ruotsissa karmeita seurauksia kesällä 1998. 20 vuotta myöhemmin todettiin, etteivät asiat menneetkään siten kuin lapset kertoivat. 5- ja 7-vuotiaita ruotsalaisveljeksiä syytettiin murhasta. 20 vuotta myöhemmin epäilyistä luovuttiin. mutta ilman korvauksia. KUVA: ANDERS HANSON / TT / LEHTIKUVA

Tuomas Manninen

25.2. 22:56
PERJANTAINA uutisoitu yllätyskäänne Anneli Auerin ja tämän entisen miesystävän seksuaalirikosasiassa palautti monille mieleen 25 vuoden takaisen skandaalin Ruotsissa. Kummassakin tapauksessa on keskiössä alaikäisten lasten käyttö ja kohtelu rikosprosessissa.
Auerin lapset ovat nyt kertoneet valehdelleensa äitinsä ja tämän entisen miesystävän väitetyistä seksuaalirikoksista. He ovat täysi-ikäisiksi tultuaan kertoneet, etteivät heidän kertomuksensa aikoinaan pitäneet paikkaansa. Neljästä lapsesta vanhin oli koko ajan eri mieltä sisarustensa kanssa. Hän ei asunut samassa sijoitusperheessä.
Asianajaja Markku Fredman jätti perjantaina korkeimpaan oikeuteen vaatimuksen Auerin ja Kukan tuomioiden purkamisesta.
RUOTSIA aikoinaan ravisuttanut skandaali alkoi paljastua vuonna 2018, peräti kaksikymmentä vuotta sen jälkeen, kun tapaus oli ratkaistu lasten kertomusten perusteella. Neljävuotias Kevin oli löydetty elokuussa 1998 Arvikassa kuolleena lammen rannalta. Aluksi Kevinin epäiltiin hukkuneen, mutta pian poliisi ilmoitti epäilevänsä surmaa ja seksuaalirikosta. Poliisin kuulusteluissa viisi- ja seitsenvuotiaat veljekset Robin Dahlén ja Christian Karlsson tunnustivat surmanneensa Kevinin.Kevin oli Robinin leikkikaveri. Juttu ei edennyt ikinä oikeuteen, koska epäillyt olivat lapsia. Heidät määrättiin psykiatriseen hoitoon ja erotettiin toisistaan. Lue liisää: Kevinin, 4, murhan tunnustaneet vapautettiin kaikista epäilyistä – poliisilla uusi teoria Ruotsia 20 vuotta sitten järkyttäneestä tapauksesta VUODET kuluivat, kunnes SVT ja Dagens Nyheter vuonna 2018 julkaisivat tekemänsä selvityksen Kevinin tapauksesta.SVT:n Fallet Kevin -dokumentissa nähtiin ja kuultiin otteita kuulusteluista, joissa poikia painostettiin tunnustamaan. Paljastukset johtivat uuteen tutkintaan, jonka seurauksena syyttäjä vapautti veljekset kaikista epäilyksistä. Veljesten edustaja luonnehti poliisin käyttämiä kuulustelumenetelmiä jopa kidutuksenkaltaisiksi ja että vähintään ne täyttivät epäinhimillisen tai alentavan kohtelun tunnusmerkit.Uuvuttavan pitkissä kuulusteluissa veljesten kertomukset alkoivat saada yhä oudompia sisältöjä samalla kun heidän henkinen vointinsa huononi. Veljeksiä auttamaan asetettu lastenpsykologi oli todellisuudessa poliisin kätyri, joka urkki tietoja tapahtuneesta.Perhe ei koko aikana ymmärtänyt tarvitsevansa asianajajaa.Poliisi ei lainkaan huomioinut veljesten alibia, kalastusreissua erään perheen kanssa. IS tänään
NIINPÄ! NIINPÄ! NIINPÄ!

Ajattele tapauksia, joissa lapsuudenaikaisista kuvitelluista teoista yksityinen terapeutti lausuu ilman allekirjoitusta tuomarille ja syyteoikeuden rauettua, asianomistajan ollessa aikuinen eli täyttänyt 28 vuotta, johdateltun haastattelun todistuksen ja oikeus käyttää laitonta näyttöä päänäyttönä yli 20 vuotta väitetyn teon jälkeen ja todisteena käytetään asianomistajan kuvaa laivalla, jossa hän seisoo vaatteet päällä ja uskotaan, että syytetty on tehnyt rikoksen kun on tullut väitetysti saunasta pukuhuoneeseen alasti kuivatakseen ja pukeakseen vaatteet pääle ja asianomistaja on kuulemma nähnyt hänet alasti ja pahentunut siitä, joten se on katsottu rikokseksi. –On se mielivaltaista ja hävytöntä oikeudenkäyttöä ja syyttömän ihmisen elämän tahallista pilaamista.

Mutta Auerin tapauksesta olin todella järkyttynyt kun taas kerran oikeutta jaettiin Viron laivalla. Yksi keski-ikäinen nainen sanoi, että hänen lapsensa (nainen) on hovioikeuden tuomari. Tuo nainen sanoi, että kaikkihan sen tietävät, että Auer on syyllistynyt miehensä…, mutta sitä ei voitu tuomita, kun hän oli niin juonikas. Kysyin häneltä, että mistä kaikki tietävät…? Hän toisti vain, että kaikki sen tietävät. Olen ollut harvoin yhtä vihainen kuin tuon kuullessani. Sitä on mahdotonta pukea edes sanoiksi. Siksi olinkin hiljaa ja poistuin tuon tuomarin äidin lähipöydästä. Miksi?

Olen siinä käsityksessä, että liian paljon tehdään mutupäätöksiä (Yksikin väärä tuomio on kauhistuttava lain ja oikeuden väärinkäyttö oikeusmurhattua kohtaan.) ja objektiivisuudesta ja vastaajan oikeusturvasta ei yleensäkään piitata ja todistustaakka käännetään vastaajalle. Ja diskursiivisuudesta ei ole tietoakaan vaan syytetyn on oltava hiljaa, koska hänellä on ”asianajaja”, joka voi kuten eräässä tapauksessa vaan todeta oikeudenkäyntiä ennen, että syyteoikeus on vanhentunut ja puolustus on hänen toimestaan hyvin tehty. Mutta oikeudenkäynnissä toteaakin, että vastaaja voi itse puolustautua. Tuomari sanoo, että sano nyt ainakin nimesi. Sitä se ”rehellinen” oikeudenkäyttö on ollut. Julkisuudessa esitetään Tolvasen hymyilevää kuvaa, jolla viitataan, että väärin pelaaminen on suorastaan huvittavaa tekijöidensä mielestä. Eihän siinä kärsi kuin yksi väärintuomittu ja hänen perheensä. Yhteiskunnan hyvä ratkaisee ja tarkoitus pyhittää keinot, eikä rehellisyydellä ole merkitystä. Merkitystä on vain ns. oikeusvaltioperiaatteella, että tuomioistuimella on riippumaton oikeus päättä mitä haluaa. Kirjallisuudessa esitetyt periaatteet oikeudenkäytöstä ovat osoittautuneet pelkäksi jargoniksi. Yksi asianaja sanoikin vastaajalle, joka itse oli laatinut kirjallisesti puolustuksen, joka oli perusteellinen, että olet näköjään tehnyt väitöskirjan. Vartijasta asianajajaksi opiskellut ajelee aina uusimmalla S-mersulla, mutta ei puolustanutkaan syytettyä oikeussalissa, vaan totesi kylmästi, että syytetty hoitakoot itse puolustuksen, eikä hän ole sitä tehnyt. Tuomioistuin kysyi: Sano nyt ainakin nimesi. Hovioikeus kielsi puhumasta vedoten siihen, että vastaajalla oli asianajaja, jolla vain oli oikeus puhua.

Tuostakin naikkosesta joku saa vielä hyvän aviovaimon :)

Kellä v ittu sillä valta!