Keski-Aasian maat katsovatkin nyt kohti Eurooppaa. Maiden suurin kauppakumppani on EU, toiseksi suurin taas Kiina.
ennen sotaa Venäjä oli Kazakstanille, Kirgisialle, Tadžikistanille, Turkmenistanille ja Uzbekistanille oli tärkeä turvallisuuden takaaja, johon maat luottivat niin halpojen asejärjestelmien toimittajana kuin turvana jihadistisisseiltä. Nykyään maat kuitenkin näkevät Venäjän yhä enemmän maana muiden joukossa, jota voidaan kilpailuttaa Yhdysvaltojen ja Kiinaan kanssa erinäisten etujen saamiseksi.
Vahvimmin muutos näkyy Kazakstanissa, Keski-Aasian toiseksi suurimmassa maassa, jossa on myös huomattava venäläisvähemmistö.
Kesäkuussa järjestetyssä Pietarin talousfoorumissa Tokajev torjuikin yksiselitteisesti kehotukset tukea Venäjän sotaa Ukrainassa.
Viimeinen tikki oli, kun Kazakstan sulki Venäjän kauppavaltuuskunnan samaan aikaan, kun Venäjän pääministeri Mihail Mišustin oli vierailemassa maassa. Venäjän korruption vastaisen komitean puheenjohtaja Kirill Kabanov totesi tulistuneesti, että Keski-Aasiassa ei lainkaan enää kunnioiteta Venäjää.
Venäläiset syyttävät etääntymisestä myös Kiinaa, jonka he uskovat haluavan Keski-Aasian maat valtapiiriinsä.
Kun maiden välille syntyy erimielisyyksiä, pyrkivät ne yhä useammin ratkaisemaan ne keskenään ilman Venäjää.
Keski-Aasian lisäksi Armenia pyrkii lähentymään Euroopan unionia, Moldova syyttää Venäjää vallankaappauksen valmistelusta ja Ukraina ei ymmärrettävästi halua olla missään tekemisissä Venäjän kanssa.
Nyt Venäjän voi olla pakko kohdata oma ”Suezin hetkensä” – Hetki, jolloin maa tajuaa, ettei se ole enää suurvalta
ennen sotaa Venäjä oli Kazakstanille, Kirgisialle, Tadžikistanille, Turkmenistanille ja Uzbekistanille oli tärkeä turvallisuuden takaaja, johon maat luottivat niin halpojen asejärjestelmien toimittajana kuin turvana jihadistisisseiltä. Nykyään maat kuitenkin näkevät Venäjän yhä enemmän maana muiden joukossa, jota voidaan kilpailuttaa Yhdysvaltojen ja Kiinaan kanssa erinäisten etujen saamiseksi.
Vahvimmin muutos näkyy Kazakstanissa, Keski-Aasian toiseksi suurimmassa maassa, jossa on myös huomattava venäläisvähemmistö.
Kesäkuussa järjestetyssä Pietarin talousfoorumissa Tokajev torjuikin yksiselitteisesti kehotukset tukea Venäjän sotaa Ukrainassa.
Viimeinen tikki oli, kun Kazakstan sulki Venäjän kauppavaltuuskunnan samaan aikaan, kun Venäjän pääministeri Mihail Mišustin oli vierailemassa maassa. Venäjän korruption vastaisen komitean puheenjohtaja Kirill Kabanov totesi tulistuneesti, että Keski-Aasiassa ei lainkaan enää kunnioiteta Venäjää.
Venäläiset syyttävät etääntymisestä myös Kiinaa, jonka he uskovat haluavan Keski-Aasian maat valtapiiriinsä.
Kun maiden välille syntyy erimielisyyksiä, pyrkivät ne yhä useammin ratkaisemaan ne keskenään ilman Venäjää.
Keski-Aasian lisäksi Armenia pyrkii lähentymään Euroopan unionia, Moldova syyttää Venäjää vallankaappauksen valmistelusta ja Ukraina ei ymmärrettävästi halua olla missään tekemisissä Venäjän kanssa.
Nyt Venäjän voi olla pakko kohdata oma ”Suezin hetkensä” – Hetki, jolloin maa tajuaa, ettei se ole enää suurvalta
Vastaukset 4
Vanhimmat
Asiallinen avaus.
Ei mulla muuta.
Putin menettämässä otettaan Keski-Aasiassa.
Älä unohda kaasut Kazahstanin menee Venäjän kautta. Vaikka Venäjää katsoo Kiinan, pitää miettiä minne katsoo ja kenen kanssa oma maa tekee kauppaa?
Jostain kumman syystä näiden *stanien kauppa lisääntyy länsimaiden kanssa samaa tahtia, kuin Venäjän kauppa lännen kanssa hiipuu, ja sillähän ei ole mitään tekemistä keskenään:-D