Atomikellon nopeus

Koska en tunne asiaa, minua kiinnostaa erityisesti, onko kellojen eritahtisuus todellista vai havainnosta johtuvaa. 🌹👀

Kynis kirjoitti:

Koska en tunne asiaa, minua kiinnostaa erityisesti, onko kellojen eritahtisuus todellista vai havainnosta johtuvaa. 🌹👀

Cesiumin spektriviivaan tahdistetut kideoskillaattorit ovat vain taajuuslukossa, eivät vaihelukossa. Niiden vaihe ja samalla hetkellinen taajuus vaihtelee satunnaisesti eivätkä ne tiedä toisista kelloista yhtään mitään. Eikä spektriviivan tunnistaminenkaan ole missään laissa säädetty.

Anonyymi kirjoitti:

Cesiumin spektriviivaan tahdistetut kideoskillaattorit ovat vain taajuuslukossa, eivät vaihelukossa. Niiden vaihe ja samalla hetkellinen taajuus vaihtelee satunnaisesti eivätkä ne tiedä toisista kelloista yhtään mitään. Eikä spektriviivan tunnistaminenkaan ole missään laissa säädetty.

Lue lisää

Olen havaitsevinani, että pidät esittämääni kysymykseen vastaamisen mahdottomana. Lopulta kysymys päätyy siihen, missä määrin maailmaa on pidettävä todennäköisyyksiin perustuvana, eli onko mitään absoluuttista.

Kynis kirjoitti:

Olen havaitsevinani, että pidät esittämääni kysymykseen vastaamisen mahdottomana. Lopulta kysymys päätyy siihen, missä määrin maailmaa on pidettävä todennäköisyyksiin perustuvana, eli onko mitään absoluuttista.

Lue lisää

Ei kysymykseesi vastaaminen ole mahdotonta. Minä veikkaan, että ongelma on atomikellon rakenteen selvittämisessä.
Jos kideoskillaattorin taajuus halutaan säätää mahdollisimman lähelle spektriviivan huippua, niin heti on havaittavissa ongelma että miten? Tuo menetelmä ei ole mikään fysikaalinen vakio.

🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒

💋 ­N­­­y­m­­­f­o­­­m­­a­­­a­n­­­i -> https://ye.pe/finngirl21#17801920q

🔞💋❤️💋❤️💋🔞💋❤️💋❤️💋🔞

Onhan tuossa jotain asiaakin mutta epätarkkuus lähtee jo siitä, että spektriviivan huippua ei pysty kukaan yksikäsitteisesti selvittämään. .Vähän sama kuin etsisit kukkulan korkeinta kohtaa kun epätarkkuusperiaate kohisee ympäristössä.

Anonyymi kirjoitti:

Onhan tuossa jotain asiaakin mutta epätarkkuus lähtee jo siitä, että spektriviivan huippua ei pysty kukaan yksikäsitteisesti selvittämään. .Vähän sama kuin etsisit kukkulan korkeinta kohtaa kun epätarkkuusperiaate kohisee ympäristössä.

Lue lisää

Spektriviivan korkeus viittaa siihen, että laskettaisiin fotoneja, mikä laskisi energiaa. Vanha Caesium-atomikello ei laske fotonejaan fotonidetektorilla. Kellon nimi ei kerro yhtään, millä tavalla sen fotonit on luotu, joten en osaisi ottaa kantaa siihen, mitä niiden epätarkkuudesta pitää sanoa ennen saapumista.

Spontaanisti purkautuva atomi tuottaa epätarkan vaiheen. Kun tämä vaihe on äärettömän epätarka, epätarkkuusperiaatteen mukaan fotonien lukumäärä on tietty luku. Tämä tietty luku on joskus seurausta perusprosesseista, missä on säilyviä suureita ja ajatellaan ensimmäisen kertaluvun tapahtumia.

Stimuloidun purkautumisen keskiössä on fotonien ja elektronien välillä pysyvästi oskilloiva tila. Silloin mm. vaihe tarkentuu, ja epävarmoja ovat suljetussa alueessa olevien virittyneiden atomien ja fotonien lukumäärä. Jos kaikissa kaasuissa syntyisi hetkellisiä stimuloituja hetkiä, tämä voisi vaikuttaa lopputulokseen.

Perusatomikellon ei siis tarvitse tietää, paljonko fotoneja on missäkin. Mutta siinä lasketaan esiintyvien virittyneiden atomien määrää. Muiden epätarkkuuksien lisäksi tällaisten atomien määrä on äskeisen stimulaatiosysteemin mukaisesti epätarkka, joko välillä tai aina, joissakin kelloissa, jos ne on sellaisiksi tehty.

https://physics.stackexchange.com/questions/247676/how-do-cesium-atomic-clocks-measure-time

Jos päydällä on vierekkäin kaksi atomikelloa niin eivät ne kuitenkaan käy samassa tahdissa vaikka ne eivät liikkuisi yhtään mihinkään.

Kynis:
"Epätarkkusperiatteelle on kaksi tulkintaa. 1) maailmankaikkeus on alkujaan tilastollinen, josta ei voi saada tarkkaa selkoa, koska jokainen yritys myöskin on fyysinen tapahtuma, joka vaikuttaa mitattavaan, ja 2) on olemassa myös deterministinen momentti, mutta emme voi varmuudella tietää, koska tietomme perustuu mittaukseen."

Tämä epätarkkuus ei ole -periaatetta vaan voi olla vain epätarkkuutta. Epätarkkuusperiaatteesta puhuessa on näytettävä tietoaan siitä, mitkä kaksi asiaa ovat keskenään epätarkkuuden tasapainossa.

1) Kvanttiepätarkkuutta ei voi verrata tilastollisuuteen. Tai kyseisessä tulkinnassa on ongelmana silloin Bellin epäyhtälö. Tulkinnat ottavat siihen suoraan erilaisia kantoja.

1) Tätä samaa tulkintaa voi käyttää maapallolle Newtonin pyörimismekaniikassa. Esim. yllä voisin ennustaa maapallon tulevaisuuden kääntämällä ensin alkutietojeni vuoksi ympäri jokaisen kiven. Sitten joutuisin ehkä aloittamaan alusta. Tämä ei huom. ole kuin kohdassa 2., koska en ole sanonut kivien käännön olevan mahdotonta. Silti...

1) Olet kirjoittanut 1:n siten kuin 'mittaamalla ei saa tietoa' -idea määrittelee jotenkin todellisuuden sisällön. Sitten teet tästä kaksi tulkintaa, missä todetaan joko, että tietoa olisi ollut tai ei. Et tehnyt tätäkään kovin hyvin: determinismi ottaa kuitenkin kantaa vain kahden hetken toisiaan seuraavaan tietoon. Ilman determinismiä voitaisiin silti puhua tarkan tiedon poimimisesta tai metsään jättämisestä yhtä hetkeä varten. Ja päinvastoin voi olla deterministisesti toisiaan seuraavat tilastolliset jakaumat.


1) Se, että vaikuttaa mitattavaan, ei ole merkityksellistä sille, saiko tiedon siitä, mitä mitattava oli. Et ole siis loogisesti oikeassa sanoessasi, että jos se vaikutus on, täytyy maailmankaikkeuden olla jotain. Kohdassa 2. ei ole sanottu etteikö mitattavaan vaikuteta. Jolloin siinä voisi sanoa, että samasta asiasta seuraa, mitä kohta 2. haluaa. Tosin voit määritellä mitattavaan vaikuttamisen vain siten, että objektien on oltava ensin tilastollisia ja sitten suuri vaikutus tähän ns. faktaan näkyy joskus (alla ehdotetaan miten). Silloin tulkinnan 2. pitää sanoa paljon samankaltaisia vaikutusasioita (ja jos kyseinen suuri vaikutus on jotenkin näkyvä, niin luulisi tulkinnan pyrkivän samanlaiseen näkyvyyteen.)

1) Huomaa, että et voi todistaa vaikuttaneesi mihinkään mitattuun asiaan, jos et saa siitä tietoa mittaamalla tässä kahdesti. Ja vähintään jokin näistä mittauksista on tuottanut jotain, mitä sanotaan tulokseksi. Ilman sitä tämä olisi hypoteesin perustelu (miksi?) toisella hypoteesilla, jonka luonteen ensimmäinen hypoteesi kyseenalaistaa. Ihmiset osaavat mitata kaksi toisistaan poikkeavaa mutta eri otannoiksi erotettua tilastoa erittäin hyvin, vain ottamalla niistä usein. Miksi näin voi aina tehdä mittauksen aikana ja toisessa mittauksessa?

1) Maailmankaikkeus ei voi olla objekti lauseessa 'tästä ei voi saada tarkkaa selkoa'. Tai silloin jos joku saa jostain asiasta maailmassa tarkkaa selkoa, silloin tulkinta kumoutuu heti. Tämän takia QM:ssä ei sanota, että 'jostain ei voi saada tarkkaa selkoa'. Mutta siinä sanotaan, että kaikki on todennäköisyyksiin jakautunutta (aina), ja tarkka selko tulee tietyistä asioista, jos tietty jakauma tuntuu meistä selvältä. Sellainen jakauma tulee objektille joskus. Objektin ei tarvitse säilyä tässä selon tilassa vaan sen todennäköisyydet tekevät seuraavaksi jotain muuta.

1) Ei ole olemassa tulkintaa, missä mitattavat asiat eivät muuttuisi mitatun tiedon mukaisiksi (tai joksikin mikä on yhtä tarkkaa kuin tieto). Jos ajattelisit olevan päinvastoin - ja ajattelisit lisäksi että mittaaminen on fyysistä, ja että mikä tahansa fyysinen tapahtuma voi olla mittausta - et pystyisi tässä maailmassa tuottamaan yhtään fysiikan lakia. Asiat olisivat ennen tapahtumia kuin niistä ei olisi mitään tietoa ja tapahtuman jälkeen ne eivät olisi muuttuneet vaan edelleen ns. tilastollisesti ei mitään.

1) Vielä, jos mitattavaan asiaan ja sen todennäköisyysjakaumaan ei vaikutettaisi mitenkään mittauksessa, niin minkälaisen sisällön tulkinta 1. tekisi, kun se edelleen pitäisi maailmaa todennäköisyyksinä? Etenkin, tultaisiinko silloin sanomaan, että nyt mittauksen jälkeen tuli maailmankaikkeudesta tarkkaa selkoa?

2) Kvanttikoe missä asiat eivät osu todennäköisyydestä johtuen aina häränsilmään sisältävät suurempaa vaihtelua kuin mikään mittausmoka. Kaikki nämä kokeet ovat huom. tietoa eikä niitä ole käsketty vetämään vessasta. Näiden tulosten tulkinta klassisiksi joutuu esittämään paljon oletuksia siitä, mikä johdattaa asioita pois häränsilmästä. Silloin tämä jokin on se perustelu kokeen tuloksille ja koko universumille siinä ympärillä, eikä perustelu ole muotoa 'koska mittaus'. Voit periaatteessa sanoa, että tieto on olemassa, mutta tieto ei ole koskaan mitattu tai tule mitatuksi. Silloin väittäisit tätä oikeasti ja suoraan. Kyseisessä väitteessä ei tarkoiteta mitään muuta mittaukseen liittyvää eikä mittaukselle, jota ei ole olemassa, ole esim. tarkkuutta.

Tarkoittaako tämä sitä, että atomikin tulee nähdä todennäköisyyksinä?

Kynis kirjoitti:

Tarkoittaako tämä sitä, että atomikin tulee nähdä todennäköisyyksinä?

Riittää käsitellä atomeja yksilöinä. Yksittäisen atomin ominaisuudet pysyvät aika lailla vakioina vuosituhansia.

Kynis kirjoitti:

Tarkoittaako tämä sitä, että atomikin tulee nähdä todennäköisyyksinä?

Joku:
"Hyvä muistaa, ettei maailmassa ole olemassa kahta samanlaista atomia."

Kynis:
"Tarkoittaako tämä sitä, että atomikin tulee nähdä todennäköisyyksinä?"

Joku:
"Riittää käsitellä atomeja yksilöinä. Yksittäisen atomin ominaisuudet pysyvät aika lailla vakioina vuosituhansia."

Mitä atomi teille merkitsee tässä keskustelussa? Joku näyttää siltä kuin hän olisi tietyn ongelman puitteissa rakentamassa kristalleja, ja tarvitsee siis monta atomia. Niiden koko luonne ei ole hänelle kaikkein tärkeintä, mutta individuaatio on oltava (ainoa missä sitä ei ole, on atomitiheyslaskelma tai esim. ideaalikaasu).

Kynis voi tarkoittaa kysymyksellään sitä, että yleensä kun fyysikot puhuvat suureen ääneen tehneensä atomille teorian, heillä on tosiasiassa laskelma vain yhdestä elektronista. Tämä elektroni on esim. aaltofunktiona annettu (*). Siten Kynis ehkä haluaa tietää, miksi kutsutaan asioita, joissa on muuta kuin tämä aaltofunktio tai esim. monta aaltofunktiota kerralla. Mutta hän haluaa sisälle yhteen atomiin. Siksi ajattelin, että juuri tähän liittyen joskus, kun sanotaan, että asiat ovat yksilöllisiä, tämä yksilöllisyys tulee esim. asian sisällä olevien asioiden yksilöllisestä järjestyksestä.

On kuitenkin myös huonoa suomea sanoa, että atomi on yksilö, jos atomi ja atomista esitetty matematiikka koostuu osista eikä koskaan mistään, mikä on 'atomi'. Jotkut osat tarkoittavat, että atomia pitää tarkastella esim. neljänä yksilönä (3-kvarkkia + elektroni). Tässä olen määritellyt yksilöllisyyden sellaiseksi matematiikan objektiksi, jolla kirjoitetaan vedyn, ja vain vedyn, pitkäaikaiset tilat. Tällä tavalla individuoiduilla objekteilla ei voi välttämättä laskea mitään tai käydä edes hyvää keskustelua. Sen sijaan parempi voi olla esim. kenttälagrangianissa oleva individuoiminen standardimallin kentiksi (2-kvarkkia + elektroni + 4 vuorovaikutusta + vuorovaikutusten edellyttämät muutkin virtuaalihiukkaset).

Useat aaltofunktiot muodostavat myös aaltofunktion. Jotkut indivioidut objektit, joita pidetään helposti luonnon omina objekteina, ovat perimmältään useiden aaltofunktioiden kokonaisaaltofunktioita. Esim. paikan aaltofunktio ja liikemäärän aaltofunktio ovat yhden paikkaan laitetun aallon ominaisuuksia, kun on sanottu, että asia on paikallaan kuin aalto ja liikkuu vain kuin tämä aalto. Sen sijaan spinvapausasteiden aaltofunktiota ei voi saada mistään muusta saman objektin aallosta.

Monta luonnollista objektia muodostaa aaltofunktioistaan aaltofuntkion, Silloin esim. miten aaltofunktio tulkitaan, koskee myös universumin aaltofunktiota. Mutta periaatteessa Kyniksen ei tarvitse tietää tätä. Vastaus hänen kysymykseensä olisi olemassa, vain sillä perusteella, että vaikka objekteja on monta, objekteihin liittyvät edelleen niiden pienemmät aaltofunktiot. Kuten yllä, kaikkien näiden pienten aaltofunktioiden näkeminen on ainoa tapa nähdä. Siis jos olettaa, että mitään aaltofunktioihin liittyvää haluaa nähdä. Tässä voi olla joskus sellaisia ongelmia, että matematikka joka on esim. kristallimatematiikkaa tai kenttäteoriaa, ei sisällä helposti nähtävällä tavalla objektia, joka on aaltofunktio, vaan jälkimmäisessä sellaisen merkitys on vähemmän selvä kuin olla atomisi ja elektronisi asemassa.

(*) Siltä varalta jos Kynis haluaa tietää, onko yksinkertaisin atomiin liittyvä kysymys eli elektronin käytös todennäköisyyksiin liittyvä: ensin tätä kysymystä voi lähestyä aaltofunktion kautta, ja keskittyä siihen, onko aaltofunktio todennäköisyyksiä. Aaltofunktio tässä on vielä yksinkertaisin mahdollinen.
https://www.youtube.com/watch?v=TUQI0QlYcBI
https://www.youtube.com/watch?v=R-5hjmV-bdY
Näissä pätkissä kerrotaan, mistä asioista oli kyse, kun tätä todennäköisyyttä muodostettiin. Näistä puuttuu paljon asian historiaa ja se, että tarkka määritelmä (ja atomin tapauksessa tulos) todennäköisyyksistä on alkujaan olemassa myös Heisenbergin teoriassa. Eli ilman että näytetään aaltofunktion olevan olemassa.

Tähän mennessä ei ole löytynyt eroa kahden saman isotoopin atomien väliltä. Laitapa näkyviin tiedelehdessä julkaistu artikkeli, jossa yksittäisten atomien "eroja" oltaisiin voitu havaita. Muuten tuo väitteesi näyttää huuhaalta.

Esimerkiksi koko bosonien ja fermionien luokitus perustuu siihen, että hiukkaset ovat keskenään samanlaisia ja siten vaihtokelpoisia.

Vain humanistisilla aloilla luullaan, että on saavutettu paljon tietoa, sekin luuloa. Luonnontieteellisillä aloilla taas tiedetään, että on saavutettu hyvin vähän siihen nähden, mitä haluaisimme tietää.

P.O.: NIST-F2

Tosiasiassa Cesiumkelloissa sisuskalut kestävät muutaman vuoden. Sitten loppuu putkesta puhti. Puhuminen jostain miljonista vuosista on silkkaa jaskanpankutusta.

Kyllä TAI on julkipantu monenkin radioaseman toimesta. On lähettimiä satelliiteissa ja on maan pinnalla.
Jos ei noita radioasemia olisi niin ei atomikellojenkaan vertailu onnistuisi.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä TAI on julkipantu monenkin radioaseman toimesta. On lähettimiä satelliiteissa ja on maan pinnalla.
Jos ei noita radioasemia olisi niin ei atomikellojenkaan vertailu onnistuisi.

Lue lisää

"Kyllä TAI on julkipantu monenkin radioaseman toimesta"

Radiokontrolloidut kellot näyttävät UTC aikaa, Saksan radioasemalla on oma
atomikello joten signaali lähtee kyllä tarkassa ajassa, kun se sitten saapuu 1500km
päähän siinä onkin jo 0.005 sekunnin viive-ero, tämä riittää kuluttajien kelloille,
ihminen ei pysty edes havaitsemaan tuollaista eroa.

TAI;ssa ei ole kesäaikaa, mutta radiokontrolloiduissa kelloissa on.
TAi;n ja UTC;n ero on 32 sekuntia.

Samoin GPS-ajan ero UTC on 19 sekuntia, GPS -ajassa ei ole kesäaikaa, mutta
ehkä kellot korjaavat tämän, muutenhan GPS olisi käyttäjille epäkäytännöllinen.

GPS-sateliitit ovat vielä kauempana 20000 km korkeudessa.

Atomikellojen vertailua ei tehdä noiden radioasemien kautta, sen suorittaa
aikavirasto BIPM.

R.

Anonyymi kirjoitti:

"Kyllä TAI on julkipantu monenkin radioaseman toimesta"

Radiokontrolloidut kellot näyttävät UTC aikaa, Saksan radioasemalla on oma
atomikello joten signaali lähtee kyllä tarkassa ajassa, kun se sitten saapuu 1500km
päähän siinä onkin jo 0.005 sekunnin viive-ero, tämä riittää kuluttajien kelloille,
ihminen ei pysty edes havaitsemaan tuollaista eroa.

TAI;ssa ei ole kesäaikaa, mutta radiokontrolloiduissa kelloissa on.
TAi;n ja UTC;n ero on 32 sekuntia.

Samoin GPS-ajan ero UTC on 19 sekuntia, GPS -ajassa ei ole kesäaikaa, mutta
ehkä kellot korjaavat tämän, muutenhan GPS olisi käyttäjille epäkäytännöllinen.

GPS-sateliitit ovat vielä kauempana 20000 km korkeudessa.

Atomikellojen vertailua ei tehdä noiden radioasemien kautta, sen suorittaa
aikavirasto BIPM.

R.

Lue lisää

"Atomikellojen vertailua ei tehdä noiden radioasemien kautta, sen suorittaa
aikavirasto BIPM.

Kirjepostina varmaan lähettävät nuo tiedot ympäri maailmaa.

"ihminen ei pysty edes havaitsemaan tuollaista eroa."

Kyllä minä pystyn aivan hyvin toteamaan DCF-signaalin kulkuajan ja pystyn toteamaan myös sen vuorokautisen vaihtelun.

Anonyymi kirjoitti:

"Atomikellojen vertailua ei tehdä noiden radioasemien kautta, sen suorittaa
aikavirasto BIPM.

Kirjepostina varmaan lähettävät nuo tiedot ympäri maailmaa.

"ihminen ei pysty edes havaitsemaan tuollaista eroa."

Kyllä minä pystyn aivan hyvin toteamaan DCF-signaalin kulkuajan ja pystyn toteamaan myös sen vuorokautisen vaihtelun.

Lue lisää

No, mitä hyötyä siitä on kun saat vain UTC -ajan etkä TAI-aikaa?

R.

Anonyymi kirjoitti:

"Atomikellojen vertailua ei tehdä noiden radioasemien kautta, sen suorittaa
aikavirasto BIPM.

Kirjepostina varmaan lähettävät nuo tiedot ympäri maailmaa.

"ihminen ei pysty edes havaitsemaan tuollaista eroa."

Kyllä minä pystyn aivan hyvin toteamaan DCF-signaalin kulkuajan ja pystyn toteamaan myös sen vuorokautisen vaihtelun.

Lue lisää

... verrattaessa GNSS - satelliittien kautta saatavaan aikasignaaliin.

https://www.gps.gov/systems/gnss/

Anonyymi kirjoitti:

... verrattaessa GNSS - satelliittien kautta saatavaan aikasignaaliin.

https://www.gps.gov/systems/gnss/

Lue lisää

TAI on oma aikajärjestelmä maassa mitattavaan aikaan.

Se mitataan nykyään 450 atomikellosta jotka sijaitsevat eri puolilla
maapalloa, näistä kelloista lasketaan keskiarvo ja se on TAI.

Laskeminen hoidetaan aikavirastossa BIPM Ranskassa.

Paikannusjärjestelmien aika on GPS-aika, se ei ole TAI-aika.
GPS-aikaa käytetään navigaatiosysteemin ylläpitoon ja tahdistuksiin.

Sen muodostavat sateliittien atomikellot ja maa-aseman atomikello johon
sateliittien kellot tahdistetaan, se on erillinen TAI-ajasta.

Molemmat systeemit käyttävät SI-sekunteja, mutta mittaavat eri asiaa.

https://en.wikipedia.org/wiki/International_Atomic_Time

Ja kevyempi selostus GPS-ajasta

R.

Anonyymi kirjoitti:

TAI on oma aikajärjestelmä maassa mitattavaan aikaan.

Se mitataan nykyään 450 atomikellosta jotka sijaitsevat eri puolilla
maapalloa, näistä kelloista lasketaan keskiarvo ja se on TAI.

Laskeminen hoidetaan aikavirastossa BIPM Ranskassa.

Paikannusjärjestelmien aika on GPS-aika, se ei ole TAI-aika.
GPS-aikaa käytetään navigaatiosysteemin ylläpitoon ja tahdistuksiin.

Sen muodostavat sateliittien atomikellot ja maa-aseman atomikello johon
sateliittien kellot tahdistetaan, se on erillinen TAI-ajasta.

Molemmat systeemit käyttävät SI-sekunteja, mutta mittaavat eri asiaa.

https://en.wikipedia.org/wiki/International_Atomic_Time

Ja kevyempi selostus GPS-ajasta

R.

Lue lisää

GPS-aika linkki jäi pois.

https://timetoolsltd.com/gps/what-is-gps-time/

R.

Anonyymi kirjoitti:

No, mitä hyötyä siitä on kun saat vain UTC -ajan etkä TAI-aikaa?

R.

On aivan samantekevää se, kumpi aika radioteitse toimitetaan, kun UTC:n ja TAI:n erotus ei ol,e mikään salaisuus.

Samaa mieltä. Huuhaata suolletaan oikein roppakaupalla mutta tarjota ei tietenkään ole mitään tieteellistä julkaisua jossa esitetyt väitteet olisi todennettu.

Anonyymi kirjoitti:

Samaa mieltä. Huuhaata suolletaan oikein roppakaupalla mutta tarjota ei tietenkään ole mitään tieteellistä julkaisua jossa esitetyt väitteet olisi todennettu.

Voi surku. Joutuu menemään kirjastoon lukemaan ihan oikeita KIRJOJA!

Anonyymi kirjoitti:

Voi surku. Joutuu menemään kirjastoon lukemaan ihan oikeita KIRJOJA!

Voi surku kun joutuu toteamaan että kirjoittaja esittää väitteitään niitä perustelematta. Tähän asti ja tästä eteenpäinkin todistamisen taakka on ollut ja on väitteiden esittäjällä. Tämä on varsin hyvin tiedossa kaikilla korkeakoulussa luonnontieteistä opinnäytteitä laatineilla ja niitä myös ohjaamaan joutuneilla.

Tällä palstalla on muutama varsin ahkera huuhaa - generaattori (mandraken haamu / belisario/...) suoltanut ennenkin keskustelukaupalla perustelematonta höhää, jolle ei kyseltäessä ja kirjoja selailtaessa sitten löytynytkään mitään todellista taustaa. Josta syystä johtuen itse en enää viitsi edes lukea sellaisia viestejä, joissa väitteiden perustelut jäävät alusta asti esittämättä.

Filosofia - palstalla kukaan ei viitsi edes kysellä perustelujen perään.

Anonyymi kirjoitti:

Voi surku kun joutuu toteamaan että kirjoittaja esittää väitteitään niitä perustelematta. Tähän asti ja tästä eteenpäinkin todistamisen taakka on ollut ja on väitteiden esittäjällä. Tämä on varsin hyvin tiedossa kaikilla korkeakoulussa luonnontieteistä opinnäytteitä laatineilla ja niitä myös ohjaamaan joutuneilla.

Tällä palstalla on muutama varsin ahkera huuhaa - generaattori (mandraken haamu / belisario/...) suoltanut ennenkin keskustelukaupalla perustelematonta höhää, jolle ei kyseltäessä ja kirjoja selailtaessa sitten löytynytkään mitään todellista taustaa. Josta syystä johtuen itse en enää viitsi edes lukea sellaisia viestejä, joissa väitteiden perustelut jäävät alusta asti esittämättä.

Filosofia - palstalla kukaan ei viitsi edes kysellä perustelujen perään.

Lue lisää

Kyllä nyt ottaa päähän aivan armottomasti.

Anonyymi kirjoitti:

Voi surku kun joutuu toteamaan että kirjoittaja esittää väitteitään niitä perustelematta. Tähän asti ja tästä eteenpäinkin todistamisen taakka on ollut ja on väitteiden esittäjällä. Tämä on varsin hyvin tiedossa kaikilla korkeakoulussa luonnontieteistä opinnäytteitä laatineilla ja niitä myös ohjaamaan joutuneilla.

Tällä palstalla on muutama varsin ahkera huuhaa - generaattori (mandraken haamu / belisario/...) suoltanut ennenkin keskustelukaupalla perustelematonta höhää, jolle ei kyseltäessä ja kirjoja selailtaessa sitten löytynytkään mitään todellista taustaa. Josta syystä johtuen itse en enää viitsi edes lukea sellaisia viestejä, joissa väitteiden perustelut jäävät alusta asti esittämättä.

Filosofia - palstalla kukaan ei viitsi edes kysellä perustelujen perään.

Lue lisää

Anonyymi.

"Tällä palstalla on muutama varsin ahkera huuhaa - generaattori (mandraken haamu / belisario/...)

Täsmennä vähän kuka tähän keskusteluun osallistuva on vaikka Belisario.

Minun nähdäkseni ei kukaan, Belisarion tunnistaa kyllä tyylistään.

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi.

"Tällä palstalla on muutama varsin ahkera huuhaa - generaattori (mandraken haamu / belisario/...)

Täsmennä vähän kuka tähän keskusteluun osallistuva on vaikka Belisario.

Minun nähdäkseni ei kukaan, Belisarion tunnistaa kyllä tyylistään.

Lue lisää

Oleellista ei ole se, kuka anonyymeista vastailijoista juuri tällä kertaa on joku ennalta tiedetty soopatykki. Oleellista on se, että palstalla vastailee myös soopatykistöön kuuluvia. Toki vähemmän kuin ilmastonmuutos- ja filosofiapalstoilla mutta ihan riittävästi kuitenkin.

Jos siis Suomi24ssä saa vastauksen vailla helposti tarkastettavissa olevaa lähdeviitettä, linkkiä tms niin sen ihmettelemiseen ei kannata käyttää kovin paljoa aikaa. Kun väitteen tarkistettavuuden puuttuminen on selkeä huuhaan varoitusmerkki. Tarkistettavuuden siirtäminen lukijan vastuulle siitä erikseen mainiten on noin 99.9% varma huuhaan merkki.

Anonyymi kirjoitti:

Oleellista ei ole se, kuka anonyymeista vastailijoista juuri tällä kertaa on joku ennalta tiedetty soopatykki. Oleellista on se, että palstalla vastailee myös soopatykistöön kuuluvia. Toki vähemmän kuin ilmastonmuutos- ja filosofiapalstoilla mutta ihan riittävästi kuitenkin.

Jos siis Suomi24ssä saa vastauksen vailla helposti tarkastettavissa olevaa lähdeviitettä, linkkiä tms niin sen ihmettelemiseen ei kannata käyttää kovin paljoa aikaa. Kun väitteen tarkistettavuuden puuttuminen on selkeä huuhaan varoitusmerkki. Tarkistettavuuden siirtäminen lukijan vastuulle siitä erikseen mainiten on noin 99.9% varma huuhaan merkki.

Lue lisää

Toisaalta juuri Belisarion tyyliin kuuluu linkkinen suoltaminen siihen
tyyliin, että tarkistuksiin menisi tuntikaupalla aikaa ennenkuin edes
huomaa että juuri linkit ovat soopaa.

Kun tänne kirjoittaa ei tiedä minkätasoinen lukija on, siinä joutuu miettimään
mitä ja miten kannattaa kirjoittaa, ettei tule tehdyksi turhaa työtä.

Lukija voisi reagoida viestiin tavalla joka kertoisi onko siellä provo vai
tietoa etsivä, sitten edetään sen mukaan.

R.

Aloituksesi oli hiukan huonosti muotoiltu, joten sait aikaan polveilevan
keskustelun.

Anonyymi kirjoitti:

Aloituksesi oli hiukan huonosti muotoiltu, joten sait aikaan polveilevan
keskustelun.

Jos pitäisi osata muotilla kysymys oikein, tietäisi myös oikean vastauksen. Arvasin jo kysyessä, että takkiin tulee.

Hyvä linkki.

Keskustelu on ajelehtinut vähän, joten ehkä pieni yhteenveto voisi
olla paikallaan, Einstein pitäisi tästä koska hänen koulutuksensa
oli syvällisempää kuin nykyisten fyysikoiden.

Kello on laite, jolla on oma sisäinen käyntitarkkuus, koska aika ei ohjaa
kellon toimintaa, kellon rakenne ja toimintaperiaate määrää tarkkuuden.

Kello mittaa muiden tapahtumien ajallisia suhteita omiin kellotapahtumiinsa.

Koska ei ole absoluuttista aikaa, edes atomikellot eivät mittaa absoluuttisen
tarkasti tapahtumia, vaan oman ympäristönsä ominaisuuksien vaikutusta
esim gravitaatiopotentiaalit, itseensä.

Koska kellot liittyvät tapahtumiin, on huomattu aikojen kuluessa, että tarvitaan
erilaisia aikajärjestelmiä tapahtumien käsitteelliseen hallintaan.

Nykyisin on olemassa ainakin 6 tai7 eri aikajärjestelmää, luku elää
hiukan tarkennusten myötä.

Tuttuja on UTC ja TIA, eli tavallinen aika ja kansainvälinen atomiaika.
Ne mittaavat eri asioita, UTC on täsmennetty keskiaurinkoaika joka
seuraa vuorokausirytmiä ja käyttää SI-sekuntia.

Atomiaika on idealisoitu tilastollinen aikajärjestelmä joka ei
ota huomioon vuorokausivaihtelua, se on vain SI-sekuntien pötkö,
jota muutellaan ihmisiä varten tavalliseen kellonlukeman muotoon.
Tietenkään SI-tuntia tms ei ole määritelty, on vain SI-sekunti.

Sitten on ne 4-6 muuta aikajärjestelmää jotka ovat lähinnä
astronomien käytössä, astronomit ovat varsinaisia "ajan mestareita"
heillä on monipuolinen käsitys ajan eli tapahtumien mittaamisesta.

Huomioitakoon etten sano kellojen mittaavan aikaa, Einsteinin tyyliin,
koska aika määriteltäisiin silloin instrumentaalisen käsitteistön avulla,
joka on yksi surkeimmista tavoista määritellä käsitteitä.

Einstein ei kylläkään kertonut mitä aika on, eikä mitä asioita kellolta
on vaadittava. Hän vain sitoi nämä yhteen instumentaaliseksi
kokonaisuudeksi.

Tässä linkki mielenkiintoiselle sivulle joka esittelee astronomista
kelloa, siinä esitetään useita eri aikajärjestelmiä, sivu käyttää
tietysti tietokoneen omaa kelloa, eli mennään sen tarkkuuden mukaan.
Oman paikkakunnan pituuspiiri ja aikavyöhyke on muutettava sivulle.

http://www.jeffmack.net/astroclk.html

Eräässä aikaa koskevassa keskustelussa eräs henkilö kirjoitti,

"Ihminen tarvitsee elämässään vain kahta kelloa, UTC kellon
koska yhteiskunta on tahdistettu siihen ja oman kehon kelloa,
jotta nähdään miten on mennyt ja mitä voi odottaa."

R.

Anonyymi kirjoitti:

Hyvä linkki.

Keskustelu on ajelehtinut vähän, joten ehkä pieni yhteenveto voisi
olla paikallaan, Einstein pitäisi tästä koska hänen koulutuksensa
oli syvällisempää kuin nykyisten fyysikoiden.

Kello on laite, jolla on oma sisäinen käyntitarkkuus, koska aika ei ohjaa
kellon toimintaa, kellon rakenne ja toimintaperiaate määrää tarkkuuden.

Kello mittaa muiden tapahtumien ajallisia suhteita omiin kellotapahtumiinsa.

Koska ei ole absoluuttista aikaa, edes atomikellot eivät mittaa absoluuttisen
tarkasti tapahtumia, vaan oman ympäristönsä ominaisuuksien vaikutusta
esim gravitaatiopotentiaalit, itseensä.

Koska kellot liittyvät tapahtumiin, on huomattu aikojen kuluessa, että tarvitaan
erilaisia aikajärjestelmiä tapahtumien käsitteelliseen hallintaan.

Nykyisin on olemassa ainakin 6 tai7 eri aikajärjestelmää, luku elää
hiukan tarkennusten myötä.

Tuttuja on UTC ja TIA, eli tavallinen aika ja kansainvälinen atomiaika.
Ne mittaavat eri asioita, UTC on täsmennetty keskiaurinkoaika joka
seuraa vuorokausirytmiä ja käyttää SI-sekuntia.

Atomiaika on idealisoitu tilastollinen aikajärjestelmä joka ei
ota huomioon vuorokausivaihtelua, se on vain SI-sekuntien pötkö,
jota muutellaan ihmisiä varten tavalliseen kellonlukeman muotoon.
Tietenkään SI-tuntia tms ei ole määritelty, on vain SI-sekunti.

Sitten on ne 4-6 muuta aikajärjestelmää jotka ovat lähinnä
astronomien käytössä, astronomit ovat varsinaisia "ajan mestareita"
heillä on monipuolinen käsitys ajan eli tapahtumien mittaamisesta.

Huomioitakoon etten sano kellojen mittaavan aikaa, Einsteinin tyyliin,
koska aika määriteltäisiin silloin instrumentaalisen käsitteistön avulla,
joka on yksi surkeimmista tavoista määritellä käsitteitä.

Einstein ei kylläkään kertonut mitä aika on, eikä mitä asioita kellolta
on vaadittava. Hän vain sitoi nämä yhteen instumentaaliseksi
kokonaisuudeksi.

Tässä linkki mielenkiintoiselle sivulle joka esittelee astronomista
kelloa, siinä esitetään useita eri aikajärjestelmiä, sivu käyttää
tietysti tietokoneen omaa kelloa, eli mennään sen tarkkuuden mukaan.
Oman paikkakunnan pituuspiiri ja aikavyöhyke on muutettava sivulle.

http://www.jeffmack.net/astroclk.html

Eräässä aikaa koskevassa keskustelussa eräs henkilö kirjoitti,

"Ihminen tarvitsee elämässään vain kahta kelloa, UTC kellon
koska yhteiskunta on tahdistettu siihen ja oman kehon kelloa,
jotta nähdään miten on mennyt ja mitä voi odottaa."

R.

Lue lisää

Fakta on että mitään UTC-kelloa ei ole olemassakaan. UTC on vain kadun tallaajille yksinkertaistettu laitos TAI-kellon näyttämästä ja Maan pyörimisliikkeestä.

Anonyymi kirjoitti:

Hyvä linkki.

Keskustelu on ajelehtinut vähän, joten ehkä pieni yhteenveto voisi
olla paikallaan, Einstein pitäisi tästä koska hänen koulutuksensa
oli syvällisempää kuin nykyisten fyysikoiden.

Kello on laite, jolla on oma sisäinen käyntitarkkuus, koska aika ei ohjaa
kellon toimintaa, kellon rakenne ja toimintaperiaate määrää tarkkuuden.

Kello mittaa muiden tapahtumien ajallisia suhteita omiin kellotapahtumiinsa.

Koska ei ole absoluuttista aikaa, edes atomikellot eivät mittaa absoluuttisen
tarkasti tapahtumia, vaan oman ympäristönsä ominaisuuksien vaikutusta
esim gravitaatiopotentiaalit, itseensä.

Koska kellot liittyvät tapahtumiin, on huomattu aikojen kuluessa, että tarvitaan
erilaisia aikajärjestelmiä tapahtumien käsitteelliseen hallintaan.

Nykyisin on olemassa ainakin 6 tai7 eri aikajärjestelmää, luku elää
hiukan tarkennusten myötä.

Tuttuja on UTC ja TIA, eli tavallinen aika ja kansainvälinen atomiaika.
Ne mittaavat eri asioita, UTC on täsmennetty keskiaurinkoaika joka
seuraa vuorokausirytmiä ja käyttää SI-sekuntia.

Atomiaika on idealisoitu tilastollinen aikajärjestelmä joka ei
ota huomioon vuorokausivaihtelua, se on vain SI-sekuntien pötkö,
jota muutellaan ihmisiä varten tavalliseen kellonlukeman muotoon.
Tietenkään SI-tuntia tms ei ole määritelty, on vain SI-sekunti.

Sitten on ne 4-6 muuta aikajärjestelmää jotka ovat lähinnä
astronomien käytössä, astronomit ovat varsinaisia "ajan mestareita"
heillä on monipuolinen käsitys ajan eli tapahtumien mittaamisesta.

Huomioitakoon etten sano kellojen mittaavan aikaa, Einsteinin tyyliin,
koska aika määriteltäisiin silloin instrumentaalisen käsitteistön avulla,
joka on yksi surkeimmista tavoista määritellä käsitteitä.

Einstein ei kylläkään kertonut mitä aika on, eikä mitä asioita kellolta
on vaadittava. Hän vain sitoi nämä yhteen instumentaaliseksi
kokonaisuudeksi.

Tässä linkki mielenkiintoiselle sivulle joka esittelee astronomista
kelloa, siinä esitetään useita eri aikajärjestelmiä, sivu käyttää
tietysti tietokoneen omaa kelloa, eli mennään sen tarkkuuden mukaan.
Oman paikkakunnan pituuspiiri ja aikavyöhyke on muutettava sivulle.

http://www.jeffmack.net/astroclk.html

Eräässä aikaa koskevassa keskustelussa eräs henkilö kirjoitti,

"Ihminen tarvitsee elämässään vain kahta kelloa, UTC kellon
koska yhteiskunta on tahdistettu siihen ja oman kehon kelloa,
jotta nähdään miten on mennyt ja mitä voi odottaa."

R.

Lue lisää

R:
"Huomioitakoon etten sano kellojen mittaavan aikaa, Einsteinin tyyliin,
koska aika määriteltäisiin silloin instrumentaalisen käsitteistön avulla,
joka on yksi surkeimmista tavoista määritellä käsitteitä."

Paikan pystyy mittaamaan instrumentaalisella laitteistolla, jolla on niiden ammattilaisten tuntemat käsitteet. Silti paikka ei ole monelle meistä näiden instrumenttien määrittelemä. Jotkut sanovat sen olevan aika-avaruuden osakin. Tällä sanomisella ja matematiikalla on enemmän merkitystä, kun jotain määritellään. Se että miten jotkut näistä matemaattisista tiedoista tulevat selvitetyksi empiirisesti, on hyvin samantekevää. Kaikkeen mitattuun tietoon on voitu päätyä epäsuorasti muiden matemaattisten objektien mittauksen ja niiden mutkien kautta. Käyttäen päätelmiä, jotka eivät vastaa sitä, miten käsite on hienoimmin määritelty. Paikan tietämys ei ole valtavasti helpompi saada kuin ajan. Yleensä tutkalla määritellyllä etäisyydellä täytyy olettaa, että tietää tiedon tulevan tasan niin kaukaa menneisyydestä, kuin mikä on valon kulkema aika.

R:
"Einstein ei kylläkään kertonut mitä aika on, eikä mitä asioita kellolta
on vaadittava. Hän vain sitoi nämä yhteen instumentaaliseksi
kokonaisuudeksi."

Aika on hänellä sitä, että asioiden paikka koordinaatistossa voi muuttua toiseen koordinaattiin, jos on kaksi eri koordinaatiston ajan t hetkeä. Muutoin näin ei tapahdu. Einsteinin mukaan aikoja on yhtä monta kuin koordinaatistoja, ja kellon merkitys on sama kuin olla ajan koordinaatisto, jolloin kun puhutaan useasta t:stä voidaan puhua useista kelloista, eikä useista ajoista. Samoin yhden asian usealla tavalla nähdyt x:t eivät ole eri paikkoja vaan koordinaatteja.

Voidaan puhua myös hivenen instrumentaalisemmasta kellosta, koska Einsteinin teorioissa Einstein on empiirinen realisti ja niissä pitää olla sellainen aika, joka on tunnettua tietoa ja asia, mitä täydelliset kellot mittaavat. Kokonaisuus näiden kellojen ja sellaisen luvun kuin aika t kanssa on kuitenkin myös hyvin sanottu. Kokonaisuus tulee äskeisestä siten, että kelloissa esim. jokin liikkuu paikasta toiseen kun on koordinaatiston hetkiä. Nämä kellot ovat teoreettisia, täydellisen tarkan klassisen valon tai muiden klassisten objektien muodostamia. Kellolta vaaditaan, että sen lukema on aina kasvanut dt:n verran, kun kellon liikuskelemassa koordinaatistossa ollaan menty todellisuuden antamaan tulevaisuuteen dt:n päähän (saman verran kuin t-koordinaatistossa siirtyminen). Tässä Einsteinin yksi ajatus on voinut olla se, että hänestä tällainen matemaattinen käsite asiasta kuten kello, on paras kuvailemaan todellisuutta. Eli tekemään teorian siitä. Ennen Einsteinia teoriakello toimi aivan samoin ja niitä vain tarvitiin koko maailmassa yksi. Samalla kuitenkin ajateltiin ettei ideaalikellon rakentaminen (eli kuvailu) voi olla helppoa. Kun valon nopeudesta tuli vakio koko ala muuttui helpoksi leikin laskuksi.

Kelloja sekoitettuna puheeseen, joka on oikeasti puhetta koordinaatista t, tulee esiin esim. tässä:
https://en.wikipedia.org/wiki/Einstein_synchronisation

R (1):
"Kello on laite, jolla on oma sisäinen käyntitarkkuus, koska aika ei ohjaa
kellon toimintaa, kellon rakenne ja toimintaperiaate määrää tarkkuuden."

Tämä voi olla myös joku nykyisten ja vanhojen fyysikoiden keksimän utopiakellon määritelmä, mutta ei sitä ole olemassa. Puhun tästä edespäin jälleen eniten atomikellosta, jos muuta ei mainita.

Einsteinin mukaan aika on manifoldin yksi ulottuvuus, jossa ajan suuntaan meneminen ei ole vakion etäisyyden ylittämistä. Silloin tämä manifoldi ohjaa erilaisille sivuraiteille kaiken menemistä (tulevaisuuteen). Tai se mihin mennään, on kuitenkin manifoldia, ja se mitä sanotaan kellon ohjailuksi liittyy siihen, mitä sanotaan olevan olemassa eri puolilla paikan manifoldia yritettäessä sanoa, miten aika on mennyt missäkin. Pelkkää tasaisesti kulkevaa epä-einsteinimaista aikaa olisi kannattanut sanoa tasaisesti ohjatuksi kelloksi, jotta olisi yhteinen käsitys käsitteistä. Ohjaaminen tapahtuu tarkemmin sanottuna siten, että kellossa on liikkuva osa kuten valonsäde, ja sen mennessä tiettyä rataa pitkin, kello toimii yhdellä tavalla.

Oikean kellon rakenne on kaikki kellon sisällä olevat objektit. Nämä eivät ole ainoat, mitkä vaikuttavat kellon tarkkuuteen. Tai toisella tavalla sanottuna eri kellojen sisälle tulee ulkopuolelta eri määrä uusia objekteja nopeammin kuin ehdit laskea. Klassisista kellon tarkkuuteen vaikuttavista tekijöistä esim. lämpökohina, on sitäkin, että kellon vieressä olevasta ulkoisesta lämpösäiliöstä tulee objektien rajapinnan läpi kineettistä energiaa kellon sisälle. Joskus tämä on yhtä suuri, kuin kellon jäähdytinsäiliön poistama energia, mutta konseptissa voisi aina sanoa olevan ulkoisen säiliön.

(jatkuu)

Anonyymi kirjoitti:

R:
"Huomioitakoon etten sano kellojen mittaavan aikaa, Einsteinin tyyliin,
koska aika määriteltäisiin silloin instrumentaalisen käsitteistön avulla,
joka on yksi surkeimmista tavoista määritellä käsitteitä."

Paikan pystyy mittaamaan instrumentaalisella laitteistolla, jolla on niiden ammattilaisten tuntemat käsitteet. Silti paikka ei ole monelle meistä näiden instrumenttien määrittelemä. Jotkut sanovat sen olevan aika-avaruuden osakin. Tällä sanomisella ja matematiikalla on enemmän merkitystä, kun jotain määritellään. Se että miten jotkut näistä matemaattisista tiedoista tulevat selvitetyksi empiirisesti, on hyvin samantekevää. Kaikkeen mitattuun tietoon on voitu päätyä epäsuorasti muiden matemaattisten objektien mittauksen ja niiden mutkien kautta. Käyttäen päätelmiä, jotka eivät vastaa sitä, miten käsite on hienoimmin määritelty. Paikan tietämys ei ole valtavasti helpompi saada kuin ajan. Yleensä tutkalla määritellyllä etäisyydellä täytyy olettaa, että tietää tiedon tulevan tasan niin kaukaa menneisyydestä, kuin mikä on valon kulkema aika.

R:
"Einstein ei kylläkään kertonut mitä aika on, eikä mitä asioita kellolta
on vaadittava. Hän vain sitoi nämä yhteen instumentaaliseksi
kokonaisuudeksi."

Aika on hänellä sitä, että asioiden paikka koordinaatistossa voi muuttua toiseen koordinaattiin, jos on kaksi eri koordinaatiston ajan t hetkeä. Muutoin näin ei tapahdu. Einsteinin mukaan aikoja on yhtä monta kuin koordinaatistoja, ja kellon merkitys on sama kuin olla ajan koordinaatisto, jolloin kun puhutaan useasta t:stä voidaan puhua useista kelloista, eikä useista ajoista. Samoin yhden asian usealla tavalla nähdyt x:t eivät ole eri paikkoja vaan koordinaatteja.

Voidaan puhua myös hivenen instrumentaalisemmasta kellosta, koska Einsteinin teorioissa Einstein on empiirinen realisti ja niissä pitää olla sellainen aika, joka on tunnettua tietoa ja asia, mitä täydelliset kellot mittaavat. Kokonaisuus näiden kellojen ja sellaisen luvun kuin aika t kanssa on kuitenkin myös hyvin sanottu. Kokonaisuus tulee äskeisestä siten, että kelloissa esim. jokin liikkuu paikasta toiseen kun on koordinaatiston hetkiä. Nämä kellot ovat teoreettisia, täydellisen tarkan klassisen valon tai muiden klassisten objektien muodostamia. Kellolta vaaditaan, että sen lukema on aina kasvanut dt:n verran, kun kellon liikuskelemassa koordinaatistossa ollaan menty todellisuuden antamaan tulevaisuuteen dt:n päähän (saman verran kuin t-koordinaatistossa siirtyminen). Tässä Einsteinin yksi ajatus on voinut olla se, että hänestä tällainen matemaattinen käsite asiasta kuten kello, on paras kuvailemaan todellisuutta. Eli tekemään teorian siitä. Ennen Einsteinia teoriakello toimi aivan samoin ja niitä vain tarvitiin koko maailmassa yksi. Samalla kuitenkin ajateltiin ettei ideaalikellon rakentaminen (eli kuvailu) voi olla helppoa. Kun valon nopeudesta tuli vakio koko ala muuttui helpoksi leikin laskuksi.

Kelloja sekoitettuna puheeseen, joka on oikeasti puhetta koordinaatista t, tulee esiin esim. tässä:
https://en.wikipedia.org/wiki/Einstein_synchronisation

R (1):
"Kello on laite, jolla on oma sisäinen käyntitarkkuus, koska aika ei ohjaa
kellon toimintaa, kellon rakenne ja toimintaperiaate määrää tarkkuuden."

Tämä voi olla myös joku nykyisten ja vanhojen fyysikoiden keksimän utopiakellon määritelmä, mutta ei sitä ole olemassa. Puhun tästä edespäin jälleen eniten atomikellosta, jos muuta ei mainita.

Einsteinin mukaan aika on manifoldin yksi ulottuvuus, jossa ajan suuntaan meneminen ei ole vakion etäisyyden ylittämistä. Silloin tämä manifoldi ohjaa erilaisille sivuraiteille kaiken menemistä (tulevaisuuteen). Tai se mihin mennään, on kuitenkin manifoldia, ja se mitä sanotaan kellon ohjailuksi liittyy siihen, mitä sanotaan olevan olemassa eri puolilla paikan manifoldia yritettäessä sanoa, miten aika on mennyt missäkin. Pelkkää tasaisesti kulkevaa epä-einsteinimaista aikaa olisi kannattanut sanoa tasaisesti ohjatuksi kelloksi, jotta olisi yhteinen käsitys käsitteistä. Ohjaaminen tapahtuu tarkemmin sanottuna siten, että kellossa on liikkuva osa kuten valonsäde, ja sen mennessä tiettyä rataa pitkin, kello toimii yhdellä tavalla.

Oikean kellon rakenne on kaikki kellon sisällä olevat objektit. Nämä eivät ole ainoat, mitkä vaikuttavat kellon tarkkuuteen. Tai toisella tavalla sanottuna eri kellojen sisälle tulee ulkopuolelta eri määrä uusia objekteja nopeammin kuin ehdit laskea. Klassisista kellon tarkkuuteen vaikuttavista tekijöistä esim. lämpökohina, on sitäkin, että kellon vieressä olevasta ulkoisesta lämpösäiliöstä tulee objektien rajapinnan läpi kineettistä energiaa kellon sisälle. Joskus tämä on yhtä suuri, kuin kellon jäähdytinsäiliön poistama energia, mutta konseptissa voisi aina sanoa olevan ulkoisen säiliön.

(jatkuu)

Lue lisää

R (2):
"Kello mittaa muiden tapahtumien ajallisia suhteita omiin kellotapahtumiinsa."

Ei pidä paikkaansa kovin yksinkertaisesti. Tämä on ensin nähtynä ristiriidassa ajatuksesi kanssa siitä, että kello on sisälleen suljettu objekti. Ei voi sekä mitata muita, että olla erossa kaikesta muusta. Jos antaisit esimerkin, minkä tapahtuman joku kello otti huomioon, on todennäköisesti helpompi perustella, ettei kello ollut sen kanssa tekemisissä yhtään eikä sen mittari. Tarkoitan, että yleensä mittaamasi asiat eivät nimittäin kuulu äskeisiin kelloa häiritseviin tekijöihin. MItä kuitenkin voi tapahtua, on että kellossa olevat klassiset komponentit, kuten aikaa näyttävä kvartsikide, voivat olla niitä osia, jotka ovat yhteydessä lähes kaikkeen muuhun maailmassa, jos sanotaan että ne ovat klassisia juuri tämän takia (tai voi vain sanoa, että kuka tahansa voi olla yhteydessä niihin, ilman että ne muuttuvat enää kovin paljon). Tällaisia osia kellon omistajat voivat käyttää ja juosta samanlaisten klassisten objektien välillä tarkistamassa niitä. Jos kellona olisi olemassa klassinen heiluri, sitä mitattaisiin katsomalla, kun se heijastaa valoa jostain paikasta lähellä olevasta avaruudesta. Tämä valoon törmäily ei muuta sen näyttämän ajan tarkkuutta kuin vain vähän verrattuna näiden kellojen kykyyn.

Suhteellisuusteorian kellomääritelmässä (alla) tämä on myös väärin, koska sellainen kello on vain asia mikä _näyttää_ koordinaattiaikaa. Koordinaattiaika taas ei ole sitä, mitä jossain muualla on (tai mitä ennen oli). Teorian kielessä tapahtuma on muuten sama kuin yksi paikka x_0 ja aika t_0. GR:ssä muuten gravitaatio on sitä, että on ajallinen suhde (sekä paikka) kun kerran jokaisessa tulevaisuuteen menemisessä tulevaisuus ja nykyisyys on jossain suhteessa, mikä pitää tietää. Lisäksi jossain paikassa oleva ajallinen suhde sillä hetkellä voi vaikuttaa muiden paikkojen ajalliseen suhteeseen, ja ajallinen suhde voi siten liikkua tai ainakin olla lähteeltään jossain muualla eli muussa tapahtumassa.

R:
"Koska ei ole absoluuttista aikaa, edes atomikellot eivät mittaa absoluuttisen
tarkasti tapahtumia, vaan oman ympäristönsä ominaisuuksien vaikutusta
esim gravitaatiopotentiaalit, itseensä."

Mikset sano, että tämä on ristiriidassa kohtien (1) ja (2) kanssa? 'Kellon toiminta' on myös se, miten mitataan tapahtumia eli jotain käytännöllistä. Jos ei ole kahta samaa avaruuden aikaa kahta kelloa varten, silloin luulisi että joko aika ohjaa kelloa, tai että emme koskaan tekisi eroa näiden eri avaruuden ajoissa olevien kellojen välille.

Tässä jää mainitsematta ne kymmenet muut syyt, miksi kellot eivät ole absoluuttisen tarkkoja.

GR:n kellomääritelmässä kello on aina absoluuttisen oikeassa, kun se mittaa oman gravitaatiopotentiaalinsa aikaa. Se on tarkalleen samassa ajassa kuin tämä todellisuuden piste. Kellonkäyttäjille tämä on kuitenkin yleensä jokin ongelma. Mutta niille joiden mielestä absoluuttisesti pitää tietää, mitä ympäristössä tapahtuu, se on yhtä usein mahdollisuus löytää muutoksia mm. gravitaatiossa.

Ehkä ympäristöä, mistä puhumme ei ole hyvin määritelty. Kellon pitää olla yhtä pistettä varten, ja ns. potentiaalin arvon pitää olla siinä. Samalla voi sanoa, että potentiaalin arvo määräytyy kaikkialta muualta universumista ja että kelloon tulevat vaikutukset ovat kauempaa kuin näkyvästä universumista.

R:
"Atomiaika on idealisoitu tilastollinen aikajärjestelmä joka ei
ota huomioon vuorokausivaihtelua, se on vain SI-sekuntien pötkö,
jota muutellaan ihmisiä varten tavalliseen kellonlukeman muotoon.
Tietenkään SI-tuntia tms ei ole määritelty, on vain SI-sekunti."

SI-sekunti on teoreettinen, kun taas TAI on käytäntöä ja empiirisistä tuloksista muodostettu keskiarvo. On monta muuta elämän osa-aluetta, missä et kutsuisi keskiarvoa idealisoiduksi. Tässä SI-sekuntien pötkössä ei ole SI-sekunteja peräkkäin. Se olisi hyvin ristiriidassa sen kanssa, että TAI:n määrittelee keskiarvona luvuista, joissa on jotain, mistä osa toivotusti edustaa SI-sekuntin teorian laitetta (ja osa kelloista ei ole siihen liittyviä yhtään, mutta voidaan sanoa, missä ne ehkä teoriassa ovat).

(jatkuu)

Anonyymi kirjoitti:

R (2):
"Kello mittaa muiden tapahtumien ajallisia suhteita omiin kellotapahtumiinsa."

Ei pidä paikkaansa kovin yksinkertaisesti. Tämä on ensin nähtynä ristiriidassa ajatuksesi kanssa siitä, että kello on sisälleen suljettu objekti. Ei voi sekä mitata muita, että olla erossa kaikesta muusta. Jos antaisit esimerkin, minkä tapahtuman joku kello otti huomioon, on todennäköisesti helpompi perustella, ettei kello ollut sen kanssa tekemisissä yhtään eikä sen mittari. Tarkoitan, että yleensä mittaamasi asiat eivät nimittäin kuulu äskeisiin kelloa häiritseviin tekijöihin. MItä kuitenkin voi tapahtua, on että kellossa olevat klassiset komponentit, kuten aikaa näyttävä kvartsikide, voivat olla niitä osia, jotka ovat yhteydessä lähes kaikkeen muuhun maailmassa, jos sanotaan että ne ovat klassisia juuri tämän takia (tai voi vain sanoa, että kuka tahansa voi olla yhteydessä niihin, ilman että ne muuttuvat enää kovin paljon). Tällaisia osia kellon omistajat voivat käyttää ja juosta samanlaisten klassisten objektien välillä tarkistamassa niitä. Jos kellona olisi olemassa klassinen heiluri, sitä mitattaisiin katsomalla, kun se heijastaa valoa jostain paikasta lähellä olevasta avaruudesta. Tämä valoon törmäily ei muuta sen näyttämän ajan tarkkuutta kuin vain vähän verrattuna näiden kellojen kykyyn.

Suhteellisuusteorian kellomääritelmässä (alla) tämä on myös väärin, koska sellainen kello on vain asia mikä _näyttää_ koordinaattiaikaa. Koordinaattiaika taas ei ole sitä, mitä jossain muualla on (tai mitä ennen oli). Teorian kielessä tapahtuma on muuten sama kuin yksi paikka x_0 ja aika t_0. GR:ssä muuten gravitaatio on sitä, että on ajallinen suhde (sekä paikka) kun kerran jokaisessa tulevaisuuteen menemisessä tulevaisuus ja nykyisyys on jossain suhteessa, mikä pitää tietää. Lisäksi jossain paikassa oleva ajallinen suhde sillä hetkellä voi vaikuttaa muiden paikkojen ajalliseen suhteeseen, ja ajallinen suhde voi siten liikkua tai ainakin olla lähteeltään jossain muualla eli muussa tapahtumassa.

R:
"Koska ei ole absoluuttista aikaa, edes atomikellot eivät mittaa absoluuttisen
tarkasti tapahtumia, vaan oman ympäristönsä ominaisuuksien vaikutusta
esim gravitaatiopotentiaalit, itseensä."

Mikset sano, että tämä on ristiriidassa kohtien (1) ja (2) kanssa? 'Kellon toiminta' on myös se, miten mitataan tapahtumia eli jotain käytännöllistä. Jos ei ole kahta samaa avaruuden aikaa kahta kelloa varten, silloin luulisi että joko aika ohjaa kelloa, tai että emme koskaan tekisi eroa näiden eri avaruuden ajoissa olevien kellojen välille.

Tässä jää mainitsematta ne kymmenet muut syyt, miksi kellot eivät ole absoluuttisen tarkkoja.

GR:n kellomääritelmässä kello on aina absoluuttisen oikeassa, kun se mittaa oman gravitaatiopotentiaalinsa aikaa. Se on tarkalleen samassa ajassa kuin tämä todellisuuden piste. Kellonkäyttäjille tämä on kuitenkin yleensä jokin ongelma. Mutta niille joiden mielestä absoluuttisesti pitää tietää, mitä ympäristössä tapahtuu, se on yhtä usein mahdollisuus löytää muutoksia mm. gravitaatiossa.

Ehkä ympäristöä, mistä puhumme ei ole hyvin määritelty. Kellon pitää olla yhtä pistettä varten, ja ns. potentiaalin arvon pitää olla siinä. Samalla voi sanoa, että potentiaalin arvo määräytyy kaikkialta muualta universumista ja että kelloon tulevat vaikutukset ovat kauempaa kuin näkyvästä universumista.

R:
"Atomiaika on idealisoitu tilastollinen aikajärjestelmä joka ei
ota huomioon vuorokausivaihtelua, se on vain SI-sekuntien pötkö,
jota muutellaan ihmisiä varten tavalliseen kellonlukeman muotoon.
Tietenkään SI-tuntia tms ei ole määritelty, on vain SI-sekunti."

SI-sekunti on teoreettinen, kun taas TAI on käytäntöä ja empiirisistä tuloksista muodostettu keskiarvo. On monta muuta elämän osa-aluetta, missä et kutsuisi keskiarvoa idealisoiduksi. Tässä SI-sekuntien pötkössä ei ole SI-sekunteja peräkkäin. Se olisi hyvin ristiriidassa sen kanssa, että TAI:n määrittelee keskiarvona luvuista, joissa on jotain, mistä osa toivotusti edustaa SI-sekuntin teorian laitetta (ja osa kelloista ei ole siihen liittyviä yhtään, mutta voidaan sanoa, missä ne ehkä teoriassa ovat).

(jatkuu)

Lue lisää

R:
"Tuttuja on UTC ja TIA, eli tavallinen aika ja kansainvälinen atomiaika.
Ne mittaavat eri asioita, UTC on täsmennetty keskiaurinkoaika joka
seuraa vuorokausirytmiä ja käyttää SI-sekuntia."

UTC ei täsmenny mihinkään muuhun kuin TAI:hin, kun puhutaan alle nanosekunneista (mieluiten siitä tarkkuudesta, millä täsmennyksen kohteen voi tarkistaa). UTC on matemaattisella operaatiolla tehty muunnos TAI:hin UTC = TAI + n, missä n on kokonaisluku, ja yksiköt kaikissa tunnettuja sekunteja. Tämä n ei ole mitattava suure, joten se UTC on siis äärettömän tarkasti sama kuin TAI. Huomaa että n voi olla määritelty SI:ksi joko siten, että käsillä on yksi ajan reaaliluku TAI, jossa voi muuttaa noin yhtä desimaalia. Voidaan kuitenkin ensin ottaa TAI:n taustalla olevien kellosyklien määrä ja lisätä niihin tasan SI-määritelmän verran kellosyklejä.

Jos UTC täsmennettäisiin vuorokauteen (*), silloin oltaisiin kauempana tästä fyysisestä kohteesta, kuin mitä TAI-aika on sen yksittäisestä atomikellosta (fyysinen kohde). Siten pitääkö sanoa, että UTC:n ja vuorokauden yhdistävä käsite on idealisoitu?

(*) Puhutaan UTC:sta kun tiedetään, että se on viety vuorokauden lähelle. Jos muuten kiinnostaa tietää, että minkä vuorokauden, niin siinä on kyseessä eräs taannoin päätelty tulevien vuorokausien keskiarvo, eikä niin fyysinen kohde kuin sanoin.

Anonyymi kirjoitti:

R:
"Tuttuja on UTC ja TIA, eli tavallinen aika ja kansainvälinen atomiaika.
Ne mittaavat eri asioita, UTC on täsmennetty keskiaurinkoaika joka
seuraa vuorokausirytmiä ja käyttää SI-sekuntia."

UTC ei täsmenny mihinkään muuhun kuin TAI:hin, kun puhutaan alle nanosekunneista (mieluiten siitä tarkkuudesta, millä täsmennyksen kohteen voi tarkistaa). UTC on matemaattisella operaatiolla tehty muunnos TAI:hin UTC = TAI n, missä n on kokonaisluku, ja yksiköt kaikissa tunnettuja sekunteja. Tämä n ei ole mitattava suure, joten se UTC on siis äärettömän tarkasti sama kuin TAI. Huomaa että n voi olla määritelty SI:ksi joko siten, että käsillä on yksi ajan reaaliluku TAI, jossa voi muuttaa noin yhtä desimaalia. Voidaan kuitenkin ensin ottaa TAI:n taustalla olevien kellosyklien määrä ja lisätä niihin tasan SI-määritelmän verran kellosyklejä.

Jos UTC täsmennettäisiin vuorokauteen (*), silloin oltaisiin kauempana tästä fyysisestä kohteesta, kuin mitä TAI-aika on sen yksittäisestä atomikellosta (fyysinen kohde). Siten pitääkö sanoa, että UTC:n ja vuorokauden yhdistävä käsite on idealisoitu?

(*) Puhutaan UTC:sta kun tiedetään, että se on viety vuorokauden lähelle. Jos muuten kiinnostaa tietää, että minkä vuorokauden, niin siinä on kyseessä eräs taannoin päätelty tulevien vuorokausien keskiarvo, eikä niin fyysinen kohde kuin sanoin.

Lue lisää

Huuhaajutut ovat hauskoja. Keksi lisää satuja.

"UTC = TAI n, missä n on kokonaisluku"

Noin idioottimaista harvoin kuulee tai lukee.

Anonyymi kirjoitti:

Fakta on että mitään UTC-kelloa ei ole olemassakaan. UTC on vain kadun tallaajille yksinkertaistettu laitos TAI-kellon näyttämästä ja Maan pyörimisliikkeestä.

Hmm...

Mistä viehtymys atomiaikaan noinkin kovasti?

Kyse on kuitenkin aikajärjestelmistä, jotka ovat organisaatioiden päätöksiä.
Tämä siksi että kaikki toimisivat kellojen kanssa samalla tavoin.
tekniikan toimivuus pakottaa kaikki siihen.

UTC on kahden tekijän hybridi, UT1-ajan ja TAI-ajan yhdistelmä.
UT1 on täsmennetty keskiaurinkoaika joka seuraa vuorokausirytmiä.
Se ei ole aurinkokelloaika, vaan on vastannut entistä Greewich mean time:a.

UT1:llä on suhde vuorokausikiertoon ja kalenteriin.
Se ei mitenkään turha, sillä on käyttöä tietyillä tieteillä, koska se sallii
päivän pituuden vaihtelut, sitä käytetään geofysikaalisissa tutkimuksissa.

Atomikellot toivat atomisekunnin joka määriteltiin cesiumatomin värähtelyn
ja tähtitieteellisen sekunnin mukaan.
Siis 86400 atomisekuntia on yksi tietty tähtitieteellisen vuorokauden
määritelmän pituinen aika.
Lainaus: TAI has always been a statistical combination produced after the fact
based on the available ensemble of atomic chronometers.

UT1 aika huojuu päiväpituuden myötä, siten myös UTC huojuu, joten UTC
kelloa ei ole reaaliaikaisena mittaamassa UTC-aikaa, se on laskennallinen,
jota sitten korjataan karkaussekunneilla, ainakin vielä.

Mikä sitten on TAI?
Ei ole olemassa reaalista TAI-kelloa, kuten ylhäällä on mainittu, asiaa
mutkistaa vielä että on useita TAI muunnelmia, amerikkalainen versio
ja ainakin saksalainen versio, aikavirasto seuraa näitä ja pitää kirjaa
TAI versioiden keskinäisistä eroista.
Virallinen TAI-aika on TAI(BIPM), eli aikaviraston versio.

Mitä aikaa TAI sitten mittaa?
Lainaus: TAI is a high-precision atomic coordinate time standard based
on the notional passage of proper time on Earth's geoid.

TAI-aika esitetään usein tavallisen kellon aikaformaatissa, vaikka se
ei ole standardin mukaista, usein myös juliaanisena aikana.

Tilanne on nyt sellainen että UTC karkaussekunnit jätetään pois, tuleeko
TAI:n joku versio tilalle, uhkana se että suhde päivärytmiin ja kalenteriin
häviää, ellei sitten mennä karkaustuntiin.

TAI-ajalla on monia muutoksia takanaan, kun sitä on viritelty sopivaksi
aikajärjestelmiin.

TAI-aika on mielenkiintoinen yksityiskohta ajan mittaamisessa, mutta sen
varsinainen hyöty on että se on osana mielenkiintoisempia
aikajärjestelmiä mitä tieteilijät käyttävät toisaalla.

Kuluttajalle TAI-ajasta ei ole mitään hyötyä, ei kannata ostaa TAI-kelloa,
eihän mitään ole ajoitettu suhteessa siihen.

Ihmiselle on yksi ovela aikasovelletus kellon myötä, radio-ohjattu
rannekello, tarkkuus 0.1 sekuntia.

Ihminen havaitsee todellisuutta 0.1 sekunnin resoluutiolla, siis radiokellon
resoluutiolla, siinä on todella reaaliaikaista elämistä kellon tahtiin.

R.

Anonyymi kirjoitti:

Hmm...

Mistä viehtymys atomiaikaan noinkin kovasti?

Kyse on kuitenkin aikajärjestelmistä, jotka ovat organisaatioiden päätöksiä.
Tämä siksi että kaikki toimisivat kellojen kanssa samalla tavoin.
tekniikan toimivuus pakottaa kaikki siihen.

UTC on kahden tekijän hybridi, UT1-ajan ja TAI-ajan yhdistelmä.
UT1 on täsmennetty keskiaurinkoaika joka seuraa vuorokausirytmiä.
Se ei ole aurinkokelloaika, vaan on vastannut entistä Greewich mean time:a.

UT1:llä on suhde vuorokausikiertoon ja kalenteriin.
Se ei mitenkään turha, sillä on käyttöä tietyillä tieteillä, koska se sallii
päivän pituuden vaihtelut, sitä käytetään geofysikaalisissa tutkimuksissa.

Atomikellot toivat atomisekunnin joka määriteltiin cesiumatomin värähtelyn
ja tähtitieteellisen sekunnin mukaan.
Siis 86400 atomisekuntia on yksi tietty tähtitieteellisen vuorokauden
määritelmän pituinen aika.
Lainaus: TAI has always been a statistical combination produced after the fact
based on the available ensemble of atomic chronometers.

UT1 aika huojuu päiväpituuden myötä, siten myös UTC huojuu, joten UTC
kelloa ei ole reaaliaikaisena mittaamassa UTC-aikaa, se on laskennallinen,
jota sitten korjataan karkaussekunneilla, ainakin vielä.

Mikä sitten on TAI?
Ei ole olemassa reaalista TAI-kelloa, kuten ylhäällä on mainittu, asiaa
mutkistaa vielä että on useita TAI muunnelmia, amerikkalainen versio
ja ainakin saksalainen versio, aikavirasto seuraa näitä ja pitää kirjaa
TAI versioiden keskinäisistä eroista.
Virallinen TAI-aika on TAI(BIPM), eli aikaviraston versio.

Mitä aikaa TAI sitten mittaa?
Lainaus: TAI is a high-precision atomic coordinate time standard based
on the notional passage of proper time on Earth's geoid.

TAI-aika esitetään usein tavallisen kellon aikaformaatissa, vaikka se
ei ole standardin mukaista, usein myös juliaanisena aikana.

Tilanne on nyt sellainen että UTC karkaussekunnit jätetään pois, tuleeko
TAI:n joku versio tilalle, uhkana se että suhde päivärytmiin ja kalenteriin
häviää, ellei sitten mennä karkaustuntiin.

TAI-ajalla on monia muutoksia takanaan, kun sitä on viritelty sopivaksi
aikajärjestelmiin.

TAI-aika on mielenkiintoinen yksityiskohta ajan mittaamisessa, mutta sen
varsinainen hyöty on että se on osana mielenkiintoisempia
aikajärjestelmiä mitä tieteilijät käyttävät toisaalla.

Kuluttajalle TAI-ajasta ei ole mitään hyötyä, ei kannata ostaa TAI-kelloa,
eihän mitään ole ajoitettu suhteessa siihen.

Ihmiselle on yksi ovela aikasovelletus kellon myötä, radio-ohjattu
rannekello, tarkkuus 0.1 sekuntia.

Ihminen havaitsee todellisuutta 0.1 sekunnin resoluutiolla, siis radiokellon
resoluutiolla, siinä on todella reaaliaikaista elämistä kellon tahtiin.

R.

Lue lisää

"Ihmiselle on yksi ovela aikasovelletus kellon myötä, radio-ohjattu
rannekello, tarkkuus 0.1 sekuntia."

Joku radio-ohjattu "kello" on yhtä lailla kello kuin pyykkipoika on poika.

Anonyymi kirjoitti:

Hmm...

Mistä viehtymys atomiaikaan noinkin kovasti?

Kyse on kuitenkin aikajärjestelmistä, jotka ovat organisaatioiden päätöksiä.
Tämä siksi että kaikki toimisivat kellojen kanssa samalla tavoin.
tekniikan toimivuus pakottaa kaikki siihen.

UTC on kahden tekijän hybridi, UT1-ajan ja TAI-ajan yhdistelmä.
UT1 on täsmennetty keskiaurinkoaika joka seuraa vuorokausirytmiä.
Se ei ole aurinkokelloaika, vaan on vastannut entistä Greewich mean time:a.

UT1:llä on suhde vuorokausikiertoon ja kalenteriin.
Se ei mitenkään turha, sillä on käyttöä tietyillä tieteillä, koska se sallii
päivän pituuden vaihtelut, sitä käytetään geofysikaalisissa tutkimuksissa.

Atomikellot toivat atomisekunnin joka määriteltiin cesiumatomin värähtelyn
ja tähtitieteellisen sekunnin mukaan.
Siis 86400 atomisekuntia on yksi tietty tähtitieteellisen vuorokauden
määritelmän pituinen aika.
Lainaus: TAI has always been a statistical combination produced after the fact
based on the available ensemble of atomic chronometers.

UT1 aika huojuu päiväpituuden myötä, siten myös UTC huojuu, joten UTC
kelloa ei ole reaaliaikaisena mittaamassa UTC-aikaa, se on laskennallinen,
jota sitten korjataan karkaussekunneilla, ainakin vielä.

Mikä sitten on TAI?
Ei ole olemassa reaalista TAI-kelloa, kuten ylhäällä on mainittu, asiaa
mutkistaa vielä että on useita TAI muunnelmia, amerikkalainen versio
ja ainakin saksalainen versio, aikavirasto seuraa näitä ja pitää kirjaa
TAI versioiden keskinäisistä eroista.
Virallinen TAI-aika on TAI(BIPM), eli aikaviraston versio.

Mitä aikaa TAI sitten mittaa?
Lainaus: TAI is a high-precision atomic coordinate time standard based
on the notional passage of proper time on Earth's geoid.

TAI-aika esitetään usein tavallisen kellon aikaformaatissa, vaikka se
ei ole standardin mukaista, usein myös juliaanisena aikana.

Tilanne on nyt sellainen että UTC karkaussekunnit jätetään pois, tuleeko
TAI:n joku versio tilalle, uhkana se että suhde päivärytmiin ja kalenteriin
häviää, ellei sitten mennä karkaustuntiin.

TAI-ajalla on monia muutoksia takanaan, kun sitä on viritelty sopivaksi
aikajärjestelmiin.

TAI-aika on mielenkiintoinen yksityiskohta ajan mittaamisessa, mutta sen
varsinainen hyöty on että se on osana mielenkiintoisempia
aikajärjestelmiä mitä tieteilijät käyttävät toisaalla.

Kuluttajalle TAI-ajasta ei ole mitään hyötyä, ei kannata ostaa TAI-kelloa,
eihän mitään ole ajoitettu suhteessa siihen.

Ihmiselle on yksi ovela aikasovelletus kellon myötä, radio-ohjattu
rannekello, tarkkuus 0.1 sekuntia.

Ihminen havaitsee todellisuutta 0.1 sekunnin resoluutiolla, siis radiokellon
resoluutiolla, siinä on todella reaaliaikaista elämistä kellon tahtiin.

R.

Lue lisää

"ei kannata ostaa TAI-kelloa, eihän mitään ole ajoitettu suhteessa siihen."

TAI-kellot ovat tasan yhtä harvinaisia kuin UTC-kellotkin. Niitä ei kannata lähteä mistään kaupasta etsimään.

Anonyymi kirjoitti:

"ei kannata ostaa TAI-kelloa, eihän mitään ole ajoitettu suhteessa siihen."

TAI-kellot ovat tasan yhtä harvinaisia kuin UTC-kellotkin. Niitä ei kannata lähteä mistään kaupasta etsimään.

Lue lisää

No, jos tykkäät sanotaan näin, TAI-kellon realisaatiota ei kannata ostaa,
UTC-kellon realisaatio kannattaa ostaa, läshes kaikki on suhteutettu siihen.

Anonyymi kirjoitti:

No, jos tykkäät sanotaan näin, TAI-kellon realisaatiota ei kannata ostaa,
UTC-kellon realisaatio kannattaa ostaa, läshes kaikki on suhteutettu siihen.

Nyt kun sinulla runosuoni pulppuaa niin jatka vain.

Anonyymi kirjoitti:

Nyt kun sinulla runosuoni pulppuaa niin jatka vain.

Ei mitään henkilökohtaista, mutta loppuivat sinulta jo eväät?