Vakiintunutta käytäntöä ei ole, mutta Saraviidan mukaan sotilaallisen liittoutumisen katsotaan rajoittavan sisäistä suvereenisuutta niin paljon, että liittyminen tulee säätää supistetussa perustuslainsäätämisjärjestyksessä. Puolustusministeriön työryhmän selvityksen mukaan Natoon liittyminen ei
ole niin laaja ja perustuslain kanssa ristiriitainen. Näin ollen voidaan puhua rajatusta poikkeuksesta.
Rajatusta poikkeuksesta säädellään perustuslain 73 §:n mukaan. Laki hyväksytään kahdessa erieduskunnassa kahden kolmasosan enemmistöllä, sillä liittoutumispäätös sisältää perustuslakia kos-kevia ratkaisuja, muun muassa Nato-sopimuksen viides artikla. Niin sanotun pitkän tien mukaan ensiksi jäsenyydestä tulee päättää perustuslainsäätämisjärjestyksessä kahden kolmasosan enemmistöllä ja tämän jälkeen säädös on hyväksyttävä seuraavassa eduskunnassa kahden kolmasosan
enemmistöllä. Yhden eduskunnan päätöksellä asiasta voidaan päättää kiireelliseksi julistamalla. Laki tulee julistaa kiireelliseksi viiden kuudesosan äänienemmistöllä, jonka jälkeen tämä tulee hyväksyä kahden kolmanneksen enemmistöllä.
NATOon haettaessa mentiin siis yhden eduskunnan käsittelyllä, mutta tapahtuiko kiireelliseksi julistaminen vaadittavalla enemmistöllä (5/6)?
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/78942/gradu02472.pdf?sequence=1&isAllowed=y
ole niin laaja ja perustuslain kanssa ristiriitainen. Näin ollen voidaan puhua rajatusta poikkeuksesta.
Rajatusta poikkeuksesta säädellään perustuslain 73 §:n mukaan. Laki hyväksytään kahdessa erieduskunnassa kahden kolmasosan enemmistöllä, sillä liittoutumispäätös sisältää perustuslakia kos-kevia ratkaisuja, muun muassa Nato-sopimuksen viides artikla. Niin sanotun pitkän tien mukaan ensiksi jäsenyydestä tulee päättää perustuslainsäätämisjärjestyksessä kahden kolmasosan enemmistöllä ja tämän jälkeen säädös on hyväksyttävä seuraavassa eduskunnassa kahden kolmasosan
enemmistöllä. Yhden eduskunnan päätöksellä asiasta voidaan päättää kiireelliseksi julistamalla. Laki tulee julistaa kiireelliseksi viiden kuudesosan äänienemmistöllä, jonka jälkeen tämä tulee hyväksyä kahden kolmanneksen enemmistöllä.
NATOon haettaessa mentiin siis yhden eduskunnan käsittelyllä, mutta tapahtuiko kiireelliseksi julistaminen vaadittavalla enemmistöllä (5/6)?
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/78942/gradu02472.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Vastaukset 33
Vanhimmat
Persustuslain mukaisessa "yhden eduskunnan" käsittelyssä siis NATO hakemus olisi siis tullut julistaa ensin kiireelliseksi 5/6 enemmistöllä eduskunnassa. Tapahtuiko tämä äänestys jossain vaiheessa ja miloin se tapahtui?
95% kannatus Nato-jäsennyydelle eduskunnassa
Ei vaan ensin tulee julistaa kiireelliseksi, muuten on perustuslain mukaan väärin toimittu.
Perustuslakiasiantuntijat eivät kai ole huomanneet että tapahtui näin kamala virhe. Mites se nyt niin? 🤔
Miten olisivat. Nehän näitä luovii..
Salaliitto!!!!!!!!!! 😱
Onkohan gradussa virhe?
Kukaan ei välitä paskaakaan? No tästä ei alemmas mennä kuitenkaan.
Että noin siellä Venäjällä.
Koskas se Natolaki astuu voimaan ja Suomen perustuslaki lentää romukoppaan?
Ei tuolla tavalla astu koskaan. Tiltu rauhoittuu nyt, jos pystyy. 😊
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009322611.html
PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN mukaan Suomen Nato-jäsenyydestä päättämiseen riittää eduskunnassa yksinkertainen enemmistö,
Valiokunnan mukaan kyse ei ole niin merkittävästä kansallisen toimivallan siirrosta, että se vaatisi kansanedustajien parissa suurempaa määräenemmistöä. Suomelle jää esimerkiksi lainsäädäntö-, tuomio- ja budjettivalta.
”Sille valiokunta antoi merkitystä, että Natossa päätökset on tehtävä jatkossakin yksimielisesti. Jos jouduttaisiin aktivoimaan turvatakuita viidennen artiklan mukaisesti, siinäkin tapauksessa on kansallista harkintavaltaa, miten Suomi haluaisi sen toteuttaa
Valiokunta kuuntelee aina perustuslakijuristeja ennen kantansa muodostamista. Kanta on asiantuntijoiden suositusten mukainen.
Tuo aloitukseen linkattu Pro Gradu on ristiriidassa väitteesi kanssa koska siinä mainitaan että 2/3 enemmistö vaaditaan perustuslain mukaan.
Pitääkö Suomen Natojäsenyys tai gradu nyt sitten hylätä😆😆😅
Otetaan maisterin paperit pois😅😆😊
https://www.jyu.fi/jsbe/fi/opiskelu/ohjeita-opiskelijalle/opiskelu/pro-gradu-tutkielma
Ylempään korkeakoulututkintoon eli maisterin tutkintoon kuuluu 30 opintopisteen laajuinen pro gradu -tutkielma, joka on opintojen loppuvaiheessa tehtävä itsenäinen tutkimustyö. Tutkielma sisältyy syventäviin opintoihin. Tutkielman on tarkoitus osoittaa tieteenalan tutkimusmenetelmien, lähteiden käytön ja tieteellisen esitystavan hallintaa.
Mieluimmin Suomi🇫🇮 NATOSSA ja yksi maisteri vähemmän
Saraviita on eläkkeellä
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Ilkka_Saraviita
Vanhaa tietoa
"Saraviita suoritti oikeustieteen kandidaatin tutkinnon Helsingin yliopistossa vuonna 1964 ja oikeustieteen tohtorin tutkinnon vuonna 1972"
Olikos tämä Saraviita gradun tarkastaja?
Minä vuonna gradu on tehty??
Kyseessä on kuitenkin vain ja ainoastaan sen hetkisen yliopisto opiskelijan lopputyö. Ei mitään virallista lainsäädäntöä eikä edes sen tulkintaa.
Jos jotain ristiriitoja löytyy, niin sillä ei kuitenkaan loppupelissä ole mitään vaikutusta.
Eduskunta kuitenkin kuulee lainvalmistelussaan tarpeellisen määrän oikeusoppineita asiantuntijoita joiden oikeudellisten arvioiden mukaan lainsäädäntöä toteutetaan.
Nimenomaan noin. Nato-yhteistyö ei mene yhtä syvälle kuin EU-yhteistyö. Se on rajattu vain yhteiseen puolustukseen. Suomi vastaa edelleenkin oman alueensa puolustuksesta ja harkintavalta säilyy yhteisissä toiminnoissa - myös 5. artiklan toimeenpanossa.
"Vakiintunutta käytäntöä ei ole, mutta Saraviidan mukaan sotilaallisen liittoutumisen katsotaan rajoittavan sisäistä suvereenisuutta niin paljon, että liittyminen tulee säätää supistetussa perustuslainsäätämisjärjestyksessä"
Kuka katsoo? Ei ole vakiintunutta käytäntöä, eikä säädöstä. Juridiikka ei perustu mielipiteisiin. Ulkoasiainvaliokunta ja perustuslakivaliokunta kuulivat asiasssa turvallisuuspolitiikan ja perustuslain asiantuntijoita. Kaikki Natoon perehtyneet tietävät, ettei se rajoita jäsenvaltion suvereniteettia. Kun oletus on väärä, niin johtopäätös on yhtä väärä.
Gradu olisi oikeassa mikäli olisimme liittymässä EU:hun, jossa on enemmistöpäätöksiä. Natossa päätökset tehdään yksimielisyysperiaatteella. Me määrittelemme itse 1) mihin osallistumme 2) millä tavoin ja 3) kuka esim. tulee Suomen maaperälle.
NYT ON MAHDOLLISTA, ETTÄ JOTAIN ON NIIN SANOTUSTI RUSSITTU!
Kaikkihan täällä russitaan! Olevinaan ollaan tietävinään ja kansaahan ei kuunnella, sille puhutaan paskaa jotteivät suutu. Ai että, mielenkiintoinen tilanne!
Tiltin säälittävä pillitys saa jo koomisia piirteitä. Kohta kaikki taas kuollaan koronarokotteeseen :D
"Kohta kaikki taas kuollaan koronarokotteeseen :D"
Entäpä jos sittenkin heinäsirkat?
Niin tai zombit hyökkää niinkuin USA:ssa.
http://i2.cdn.turner.com/cnn/2014/images/05/16/dod.zombie.apocalypse.plan.pdf
https://edition.cnn.com/2014/05/16/politics/pentagon-zombie-apocalypse/index.html
Nato ei nimenomaan rajoita suvereenisuutta. Sen voi jokainen lukutaitoinen myös itse todeta Pohjois-Atlantin sopimuksesta. Olemme toki sitoutuneet noudattamaan sopimuksen periaatteita, mutta yksittäisissä asioissa päätämme mihin osallistumme ja millä tavoin.
😁😄🫠😏🤫🫢🤤🙄🤮
Jo hyvissä ajoin ennen Nato-hakemuksen jättämistä varoitin, että siitä saattaisi tulla ”kelvoton yritys”.
Ensimmäisen kerran käytin tätä sanontaa 27.3. kirjoittamassani blogissa ”Nato-jäsenyyden hakemiseen liittyisi suuria riskejä”:
”Suurin riski olisi tietysti se, että hakemusta ei hyväksyttäisi. Kelvoton yritys saattaisi pahasti heikentää Suomen asemaa sekä yleisesti että erityisesti suhteessa Venäjään.”
Juuri ennen päätöksentekoa 13.5. julkisuuteen tuli tieto, että Turkki vastustaa Suomen ja Ruotsin jäsenyyttä.
Seuraavana päivänä julkaisemassani blogissa varoitin, että on olemassa todellinen riski siihen, että Suomen ja Ruotsin hakemus johtaisi ”kelvottomaan yritykseen”. Muitakin kompastuskiviä Nato-tielle voisi ilmaantua.
Kirjoitin: ”Vielä on mahdollisuus perääntyä. Kasvojen menettämiseltä voisi välttyä lykkäämällä hakemuksen jättämistä
https://www.paavovayrynen.fi/2023/01/14/vaaransiko-perustuslakivaliokunta-suomen-nato-jasenyyden/
Paavo kyselee varmasti taas, voiko v*tutukseen kuolla.:)