Mut kutsuttiin limboon. vedin limboo ja ristiselkäni nyrjähti sijoiltaan. Nyt joudun kävelemään olkapäät ja pää miltei maata hipoen. Onhan tää vähän kiusallista ja huomiota herättävää kun jalat kulkevat pystyssä ja suoraan. Ja muutenkin en haluu pitää itsestäni hirveästi melua. Yöllä jos lähden liikkeelle joudun matujen ryöstämäski ja puukottamaksi. Kun täällä pk-seudulla asun.
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kuvittelin, että limbo jäi 60- luvulle! Silloin, kun keksittiin korkeushyppy, niin tuo jäi muodista. Kun Dick Fosbury floppas, limbo stoppas!
Hyvä, että olet huomannut vaaran paikat eli Kallion baarikierrokset. Kun olet nyt noin hankalassa asemassa, niin kannattaa pitää matalaa profiilia. Sulaudu paikallisiin eli maalaa naamasi mustalla tai ruskealla kenkäplankilla ja hoet vain kaikille, jotka sinut pysäyttää: "Yes Poks!"
Jos tuosta joskus oikenet, niin sinulla on litteä vatsa, hirmuiset pohkeet ja pakarat kuin ravihevosella, joten toivoa ei sovi heittää!
Toivottavasti et kokeile enää muita 60- luvun villityksiä. Varo etenkin palmuun kiipeämistä, vaikka Esplanadille istutetaan pian niitä! Jätetään se touhu Kekkoselle, koska muuten voi tulla Helsingin kaupungilta noottia!
Tietokysymys: Missä laulussa lauletaan limboriman alittamisesta? Vastaus tässä:
https://www.youtube.com/watch?v=jE5NtL8Gxlw
Arktiseen limboon Samuli Putron sanoin.