Haluaisin ihan oikeasti olla isänmaallinen ja silti vasemmistolainen. Mutta ei ole puoluetta jota äänestäisin. Vihreissä, vasemmistoliitossa ja demareissa on vaan niitä ihmisiä, joille isänmaa on jossakin muualla, ei ainakaan Suomessa. Koskaan en voisi ihailla edes näitä vasemmistolaisten pyhistä pyhimpiä Leniniä ja Stalinia, koska olivat massamurhaajia.
Mikä neuvoksi ?
Mikä neuvoksi ?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Sama tilanne, joten valitsin persut, isänmaallisia, ajattelee jopa työväkeä, jotka demarit on jo unohtanut.
Mulle Suomi on kotimaa, olen suomalainen. Olen työläisten lapsi, nyt jo eläkeläinen. Työ ja ahkeruus on aina olleet perusarvot. Niillä tämä maa on rakennettu. Aina olen äänestänyt vasemmistoa. Toisaalta se raskaan työn maailma on kadonnut, nyt on aika koulutetuille, fiksuille lapsenlapsillemme pelastaa maailma!
Se on mahdoton yhtälö, isänmaallinen ja vasuri.
Toki heissä löytyy promille poikkeuksia. Sinä ehkä olet sellainen. Toisaalta isänmaallisuus ei ole pelkkää huulten höpinää. Se on tekoja kuten ennallistamisen torjuminen, rajat kiinni, eu:lle pitää laittaa vastaan kun Suomen etu on kyseessä. Nämä ovat esimerkkejä isänmaallisuudesta. Se ei ole esimerkki kun joulukuun kuudes vietetään sitä itsenäisyyden muistojuhlaa.
Rajat kiinni ei tarkoita että kukaan ei pääse maahan. Se tarkoittaa tiukkaa rajakontrollia tyyliin Australia.
Suomessa halutaan kaikenlaista sakkia tänne. Eivät uskalla torjua rikoksia.
Toivon että tänne joskus saataisiin sellainen hallitus, joka haluaa halpatyöntekijöiden lisäksi myös kunnollista tulijoiden valvontaa.
Kotimaa merkitsee minulle kulttuuria, joulut, pääsiäiset, juhannukset. Lapsille pyhäkoulut,
eväsretket metsään, uiminen yöllä saunasta elokuun kuutamossa, lumiset talvet ja hiihtoretket.
Olen sitä mieltä, että kalleimmat asiat elämässä ovat ilmaisia. Sen takia en osaa kadehtia saati halveksia niitä köyhiä, jotka jollain mallilla ovat tulleet Suomeen.
Muutenkin ajattelen, että olisi hyvä , jos voitais sopia asioista eikä olla napit vastakkain. Suomi on maa, jossa meitä vanhuksia on paljon ja uusia ihmisiä aina vaan vähemmän. Ja kun tietää, että kun siemenestä laitetaan, työihminen saadaan 25 vuoden kuluttua. Hyvä vaihtoehto olis kouluttaa muita tulleita.
Se juttu on, kun tutustuu ihmisiin muista maista, huomaa, että he ovat ihan samanlaisia. Tokikaan 'vieraana' ei voi vaatia samaa kohtelua kuin kotimaassa. Entisessä pikkusairaalassamme oli kerran kirurgi , jonka mielestä naiset olivat 'palvelijoita' ja odotti, että naiset avaavat hänelle oven. Eivät avanneet. Mieskirurgi oli tullut Iranista.'
On osattava vaatia myös kotoutunista. Maassa maan tavalla.