Naimisiin meno

Anonyymi-ap

Minkä takia autistit eivät mene koskaan naimisiin? Ujousko syynä?

76

507

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • En mä tosta naimisiin menosta tiä. Mutta joku greta ei oo mikään ujo. Mä tein ton autismitestin ja siinä oli kuusi se raja, niin mulle tuli täys 10. Mutta en mä tiedä oonks mä ujo vai autistinen ei mulla kuitenkaan oo koskaan kavereita ollu eikä tietenkään tyttöystävää. Ja sit mua ei päästetty armeijaan. Siis lääkäri ois ensin päästäny vaikka lentäjäks, mutta sitten pisti psykologille ja sit mä en päässy.

    • Anonyymi

      Selvä asia! Kukaan ei halua autistin kanssa naimisiin. Autisti ei pysty olemaan hyvä puoliso ja perheenisä, ei edes tasavertainen ystävä.

      Autisti on hirveän vaativa ja rasittava, ei anna mitään itsestään mutta vaatii kaiken. Autisti elää omassa kuplassaan. Maailmassa on vaikka kuinka paljon terveitä ihmisiä, joiden kanssa pystyy suunnittelemaan ja toteuttamaan hyvää yhteistä elämää tasavertaisesti. Miksi valitsisin vaivoikseni autistin?

      • Miks sä oot noin vihanen. Mulla ei oo mitää diagnoosia, mutta se lappu anto suuret pisteet. Mä katoin tota lapsuutta käsittelevää osioo niin ei ne kaikki täsmää. En mä todellaka ollu mikään professori koulussa. Ja liikunnassakin periaatteessa hyvä, mä en vaan tajunnu niitä joukkuepelejä . Että mä en oo niinku mikään greta, mutta kun lapsena näytettiin tv sarjaa silta, niin vähän mä oon niinku se. En mä mitään keltään vaadi, enkä mä välttämättä oo autisti, mutta kaikki on niin kun mä oisin.


      • Anonyymi
        SnowBoy kirjoitti:

        Miks sä oot noin vihanen. Mulla ei oo mitää diagnoosia, mutta se lappu anto suuret pisteet. Mä katoin tota lapsuutta käsittelevää osioo niin ei ne kaikki täsmää. En mä todellaka ollu mikään professori koulussa. Ja liikunnassakin periaatteessa hyvä, mä en vaan tajunnu niitä joukkuepelejä . Että mä en oo niinku mikään greta, mutta kun lapsena näytettiin tv sarjaa silta, niin vähän mä oon niinku se. En mä mitään keltään vaadi, enkä mä välttämättä oo autisti, mutta kaikki on niin kun mä oisin.

        Älä välitä! Sun on varmaan paras olla just noin.


      • Anonyymi

        Yksikin autistinen kiusasi koko perhettä ja kun häntä ojennettiin niin sanoi että kyllä saan tehdä niin koska olen autistinen, siis ratsasti diagnooosillaan. Myöhemmin asui äitinsä kanssa ja pahoinpiteli hänet fyysisesti koska äiti ei käsittänyt jotain asiaa mitä hän selitti.
        Niin että ei ihme jos ovat yksin , sillä kuplassa eläminen ei oikein sopeudu elämään yhteiskunnan sääntöjen mukaisesti sillä hänhän on autistinen ja hänen temppujaan pitäisi kaikkien ymmärtää. Kuka haluaa ruveta hoitajaksi autistiselle ihmiselle, sillä myötäeläjän elämä on hänen kanssaan yhtä helvettiä


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yksikin autistinen kiusasi koko perhettä ja kun häntä ojennettiin niin sanoi että kyllä saan tehdä niin koska olen autistinen, siis ratsasti diagnooosillaan. Myöhemmin asui äitinsä kanssa ja pahoinpiteli hänet fyysisesti koska äiti ei käsittänyt jotain asiaa mitä hän selitti.
        Niin että ei ihme jos ovat yksin , sillä kuplassa eläminen ei oikein sopeudu elämään yhteiskunnan sääntöjen mukaisesti sillä hänhän on autistinen ja hänen temppujaan pitäisi kaikkien ymmärtää. Kuka haluaa ruveta hoitajaksi autistiselle ihmiselle, sillä myötäeläjän elämä on hänen kanssaan yhtä helvettiä

        Nyt sinä leimaat kokonaista ihmisryhmää (tässä tapauksessa autisminkirjolaisia) yhden ihmisen perusteella. Haluan taas kerran muistuttaa siitä vanhasta viisaudesta, että "kun olet tavannut yhden autisti, niin olet tavannut todellakin vain yhden autisti". Totta kai joku yksittäinen autisminkirjolainen voi kohdella perhettään noin kauheasti. Sen perusteella ei kuitenkaan pitäisi leimata kaikkia autisminkirjolaisia. Ihan yhtä lailla joku yksittäinen netti voi olla perheelleen noin kauhea. Tuo tekstissäsi mainittu äidin fyysinen pahoinpitely ei ole mitään tyypillistä autistin käytöstä. Esimerkiksi Asperger-henkilöt todistettavasti eivät syyllisty rikoksiin yhtään muuta väestöä useammin. Tämä tieto on tarkistettavissa esimerkiksi Wikipediasta artikkelista "Aspergerin oireyhtymä" otsikon "Aspergerin oireyhtymä ja rikollisuus" alta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nyt sinä leimaat kokonaista ihmisryhmää (tässä tapauksessa autisminkirjolaisia) yhden ihmisen perusteella. Haluan taas kerran muistuttaa siitä vanhasta viisaudesta, että "kun olet tavannut yhden autisti, niin olet tavannut todellakin vain yhden autisti". Totta kai joku yksittäinen autisminkirjolainen voi kohdella perhettään noin kauheasti. Sen perusteella ei kuitenkaan pitäisi leimata kaikkia autisminkirjolaisia. Ihan yhtä lailla joku yksittäinen netti voi olla perheelleen noin kauhea. Tuo tekstissäsi mainittu äidin fyysinen pahoinpitely ei ole mitään tyypillistä autistin käytöstä. Esimerkiksi Asperger-henkilöt todistettavasti eivät syyllisty rikoksiin yhtään muuta väestöä useammin. Tämä tieto on tarkistettavissa esimerkiksi Wikipediasta artikkelista "Aspergerin oireyhtymä" otsikon "Aspergerin oireyhtymä ja rikollisuus" alta.

        Niin no ei varmaankaa kaikki kirjolaiset sentää kriminaaleja, mutta onhan näitä vastaavia tapauksia pilvin pimein, jossa täysin vähäpätöisillä motiiveilla suututtu ja tehty kovaakin väkivaltaa. Imatrallakin tämmönen hiljattain. Tietty dg voi olla muukin.

        Wikipedia tarkoittanee kokonaisrikollisuutta, mutta muistelisin, että väkivaltarikosten kohdalla riski on muuta väestöä suurempi. Evidenssiä en jaksa nyt kaivaa

        Monisairas


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin no ei varmaankaa kaikki kirjolaiset sentää kriminaaleja, mutta onhan näitä vastaavia tapauksia pilvin pimein, jossa täysin vähäpätöisillä motiiveilla suututtu ja tehty kovaakin väkivaltaa. Imatrallakin tämmönen hiljattain. Tietty dg voi olla muukin.

        Wikipedia tarkoittanee kokonaisrikollisuutta, mutta muistelisin, että väkivaltarikosten kohdalla riski on muuta väestöä suurempi. Evidenssiä en jaksa nyt kaivaa

        Monisairas

        "Wikipedia tarkoittanee kokonaisrikollisuutta, mutta muistelisin, että väkivaltarikosten kohdalla riski on muuta väestöä suurempi. Evidenssiä en jaksa nyt kaivaa"

        Sinä nimimerkki Monisairas olet todella jännällä tavalla ylimielinen ihminen. Sinä olet monta kertaa ennenkin esittänyt tuon väitteen siitä, että Asperger-henkilöt syyllistyisivät muita useammin väkivaltarikoksiin. Koskaan et ole pystynyt antamaan tuolle tiedolle mitään luotettavaa (tai edes epäluotettavaa) tietolähdettä, vaikka sinulta on sellaista monta kertaa kysytty. Sinä vain muistelet joskus jostain näin lukeneesi ja luultavasti et edes muista, mistä olisit näin lukenut. Ihmisen muisti taas on todistetusti hyvin epäluotettava. Tästä kaikesta huolimatta sinä yhä vaan jankutat tuota väitettäsi.

        Pyydän sinua nyt kaikella ystävällisyydellä lopettamaan tuon jankutuksen Asperger-henkilöiden väkivaltaisuudesta. Tuo väite, että Asperger-henkilöillä olisi muuta väestöä suurempi riski syyllistyä väkivalta rikoksiin, ei nimittäin pidä paikkaansa. Sinä olet toistuvasti syyllistynyt väärän tiedon levittämiseen kokonaisesta ihmisryhmästä (Asperger-henkilöistä).

        Veikkaan muuten, että jos joku täällä rupeaisi väittämään, että sinun kaltaiset monisairaat ihmiset ovat keskivertoa väkivaltaisempia ihmisiä ja jankuttaisi tätä käsitystä toistuvasti ja tietolähteitä kysyttäessä toteaisi, että ei jaksa sellaisia etsiä, niin sinä et pitäisi tätä sopivana käytöksenä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Wikipedia tarkoittanee kokonaisrikollisuutta, mutta muistelisin, että väkivaltarikosten kohdalla riski on muuta väestöä suurempi. Evidenssiä en jaksa nyt kaivaa"

        Sinä nimimerkki Monisairas olet todella jännällä tavalla ylimielinen ihminen. Sinä olet monta kertaa ennenkin esittänyt tuon väitteen siitä, että Asperger-henkilöt syyllistyisivät muita useammin väkivaltarikoksiin. Koskaan et ole pystynyt antamaan tuolle tiedolle mitään luotettavaa (tai edes epäluotettavaa) tietolähdettä, vaikka sinulta on sellaista monta kertaa kysytty. Sinä vain muistelet joskus jostain näin lukeneesi ja luultavasti et edes muista, mistä olisit näin lukenut. Ihmisen muisti taas on todistetusti hyvin epäluotettava. Tästä kaikesta huolimatta sinä yhä vaan jankutat tuota väitettäsi.

        Pyydän sinua nyt kaikella ystävällisyydellä lopettamaan tuon jankutuksen Asperger-henkilöiden väkivaltaisuudesta. Tuo väite, että Asperger-henkilöillä olisi muuta väestöä suurempi riski syyllistyä väkivalta rikoksiin, ei nimittäin pidä paikkaansa. Sinä olet toistuvasti syyllistynyt väärän tiedon levittämiseen kokonaisesta ihmisryhmästä (Asperger-henkilöistä).

        Veikkaan muuten, että jos joku täällä rupeaisi väittämään, että sinun kaltaiset monisairaat ihmiset ovat keskivertoa väkivaltaisempia ihmisiä ja jankuttaisi tätä käsitystä toistuvasti ja tietolähteitä kysyttäessä toteaisi, että ei jaksa sellaisia etsiä, niin sinä et pitäisi tätä sopivana käytöksenä.

        Aspergerin häiriö ja rikollinen käyttäytyminen: oikeuslääketieteelliset ja psykiatriset näkökohdat
        Barbara G. Haskins ja J. Arturo Silva
        Journal of the American Academy of Psychiatry and the Law Online , syyskuu 2006, 34 (3) 374-384;



        https://jaapl.org/content/34/3/374


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aspergerin häiriö ja rikollinen käyttäytyminen: oikeuslääketieteelliset ja psykiatriset näkökohdat
        Barbara G. Haskins ja J. Arturo Silva
        Journal of the American Academy of Psychiatry and the Law Online , syyskuu 2006, 34 (3) 374-384;



        https://jaapl.org/content/34/3/374

        Toki myös....---Rikoksen uhreina pikemminkin kuin rikollisina henkilöt, joilla on AS, ovat täydellinen uhri. AS-potilailla on suuria vaikeuksia kommunikoida uhriksi joutumisensa yksityiskohdista ja kokemuksista, mikä johtaa uskottavuuden puutteeseen haastatteluissa ja oikeussaleissa.

        https://www.aane.org/asperger-syndrome-criminal-justice-system/


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Toki myös....---Rikoksen uhreina pikemminkin kuin rikollisina henkilöt, joilla on AS, ovat täydellinen uhri. AS-potilailla on suuria vaikeuksia kommunikoida uhriksi joutumisensa yksityiskohdista ja kokemuksista, mikä johtaa uskottavuuden puutteeseen haastatteluissa ja oikeussaleissa.

        https://www.aane.org/asperger-syndrome-criminal-justice-system/

        Samasta....

        ----Aspergerin oireyhtymän rikolliset
        AS-potilaat joutuvat usein vaikeuksiin edes huomaamatta tehneensä rikosta. Rikokset, kuten uhkaavien lausuntojen antaminen; henkilökohtainen, puhelin- tai internet-seikkailu; sopimaton seksuaalinen kehitys; lapsipornografian lataaminen; osallistua rikokseen väärien ystävien kanssa; ja fyysisten purkausten tekeminen koulussa tai yhteisössä näkisi varmasti suurimman osan yhteiskunnasta rikoksina, jotka vaativat jonkinlaista rangaistusta. Tämä oletus, vaikka se pätee nimellisarvoon, ei välttämättä ota huomioon erityisiä seikkoja, jotka haastavat AS-henkilön. Aistien ylikuormitusongelmat, huono sosiaalinen tietoisuus, semanttiset väärinkäsitykset, kyvyttömyys käsitellä rutiinin tai rakenteen muutoksia,

        Esimerkiksi se, mikä näyttää epäsosiaaliselta käytökseltä "normaalissa" maailmassa, on usein yksinkertaisesti AS-henkilön sosiaalisten väärinkäsitysten ilmentymä. Vaikka useimmat näkivät liian monet puhelut keskellä yötä poikkeavana puhelinseikkailuna, AS-henkilö saattaa hyvinkin nähdä tilanteen ystävänä, joka haluaa puhua toiselle, pu


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Wikipedia tarkoittanee kokonaisrikollisuutta, mutta muistelisin, että väkivaltarikosten kohdalla riski on muuta väestöä suurempi. Evidenssiä en jaksa nyt kaivaa"

        Sinä nimimerkki Monisairas olet todella jännällä tavalla ylimielinen ihminen. Sinä olet monta kertaa ennenkin esittänyt tuon väitteen siitä, että Asperger-henkilöt syyllistyisivät muita useammin väkivaltarikoksiin. Koskaan et ole pystynyt antamaan tuolle tiedolle mitään luotettavaa (tai edes epäluotettavaa) tietolähdettä, vaikka sinulta on sellaista monta kertaa kysytty. Sinä vain muistelet joskus jostain näin lukeneesi ja luultavasti et edes muista, mistä olisit näin lukenut. Ihmisen muisti taas on todistetusti hyvin epäluotettava. Tästä kaikesta huolimatta sinä yhä vaan jankutat tuota väitettäsi.

        Pyydän sinua nyt kaikella ystävällisyydellä lopettamaan tuon jankutuksen Asperger-henkilöiden väkivaltaisuudesta. Tuo väite, että Asperger-henkilöillä olisi muuta väestöä suurempi riski syyllistyä väkivalta rikoksiin, ei nimittäin pidä paikkaansa. Sinä olet toistuvasti syyllistynyt väärän tiedon levittämiseen kokonaisesta ihmisryhmästä (Asperger-henkilöistä).

        Veikkaan muuten, että jos joku täällä rupeaisi väittämään, että sinun kaltaiset monisairaat ihmiset ovat keskivertoa väkivaltaisempia ihmisiä ja jankuttaisi tätä käsitystä toistuvasti ja tietolähteitä kysyttäessä toteaisi, että ei jaksa sellaisia etsiä, niin sinä et pitäisi tätä sopivana käytöksenä.

        Tai

        ---Epäsosiaalisen käyttäytymisen huomioimisen tärkeys autismikirjon häiriöistä kärsivien ihmisten keskuudessa käy ilmi merkittävästä määrästä tapausraportteja ja tapaussarjoja, jotka kuvaavat Aspergerin oireyhtymädiagnoosin saaneiden ihmisten rikollista käyttäytymistä.

        Toistaiseksi saadut todisteet eivät tue erityistä yhteyttä oireyhtymän ja rikosten välillä.

        Pieni, mutta kuitenkin merkittävä määrä laittomaan käyttäytymiseen osallistuvista autistisista rikoksentekijöistä joutuu sosiaalisesti syrjäytyneiksi tai vangittuina pitkiä aikoja turvassa. Tämä artikkeli antaa yleiskatsauksen niukkoihin empiirisiin todisteisiin liittyen rikollisuuteen Aspergerin oireyhtymän yhteydessä ja tarjoaa ehdotuksia oireyhtymän hallintaan mielenterveyshäiriöisillä rikollisilla.https://www.researchgate.net/publication/247802028_Asperger_syndrome_and_criminal_behaviour


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Wikipedia tarkoittanee kokonaisrikollisuutta, mutta muistelisin, että väkivaltarikosten kohdalla riski on muuta väestöä suurempi. Evidenssiä en jaksa nyt kaivaa"

        Sinä nimimerkki Monisairas olet todella jännällä tavalla ylimielinen ihminen. Sinä olet monta kertaa ennenkin esittänyt tuon väitteen siitä, että Asperger-henkilöt syyllistyisivät muita useammin väkivaltarikoksiin. Koskaan et ole pystynyt antamaan tuolle tiedolle mitään luotettavaa (tai edes epäluotettavaa) tietolähdettä, vaikka sinulta on sellaista monta kertaa kysytty. Sinä vain muistelet joskus jostain näin lukeneesi ja luultavasti et edes muista, mistä olisit näin lukenut. Ihmisen muisti taas on todistetusti hyvin epäluotettava. Tästä kaikesta huolimatta sinä yhä vaan jankutat tuota väitettäsi.

        Pyydän sinua nyt kaikella ystävällisyydellä lopettamaan tuon jankutuksen Asperger-henkilöiden väkivaltaisuudesta. Tuo väite, että Asperger-henkilöillä olisi muuta väestöä suurempi riski syyllistyä väkivalta rikoksiin, ei nimittäin pidä paikkaansa. Sinä olet toistuvasti syyllistynyt väärän tiedon levittämiseen kokonaisesta ihmisryhmästä (Asperger-henkilöistä).

        Veikkaan muuten, että jos joku täällä rupeaisi väittämään, että sinun kaltaiset monisairaat ihmiset ovat keskivertoa väkivaltaisempia ihmisiä ja jankuttaisi tätä käsitystä toistuvasti ja tietolähteitä kysyttäessä toteaisi, että ei jaksa sellaisia etsiä, niin sinä et pitäisi tätä sopivana käytöksenä.

        Suomesta. Mitä tu sitten tarkoittaa. Eivät tee rötöstele enempää mutta päätyvät suuremmassa määrin vankilaan.

        ---Autismikirjon häiriöt ja väkivaltakäyttäytyminen: oikeuspsykiatrinen näkökulma
        LÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSKIRJA DUODECIM

        2021;137(22):2475-81

        Pekka Tani, Sanna Kara, Sami Grönfors ja Nina Lindberg

        TEEMA: OIKEUSPSYKIATRIA1 0 ( )
        ☆( )
        ☆( )
        ☆( )
        ☆( )

        Autismikirjon häiriöön voi liittyä erityispiirteitä, jotka voivat alentaa kynnystä väkivaltaiselle käyttäytymiselle ja väkivaltarikoksille sekä myös rikoksen uhriksi joutumiselle

        . Väkivaltarikollisuus ei tutkimusten valossa ole autismikirjon potilailla muuta väestöä yleisempää.

        Toisaalta vankipopulaatioon ja oikeuspsykiatriseen hoitoon kertyy autismikirjon potilaita jonkin verran enemmän, kuin mikä heidän osuutensa on väestössä. Potilaiden psyykkisen hyvinvoinnin kohentaminen ja rikosten uusimisen vähentäminen edellyttävät nimenomaan tälle potilasryhmälle suunniteltuja interventioita. Suomessa on kehitetty kehityksellisen neuropsykiatrisen diagnoosin saaneiden vankien kuntoutuksen mallia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suomesta. Mitä tu sitten tarkoittaa. Eivät tee rötöstele enempää mutta päätyvät suuremmassa määrin vankilaan.

        ---Autismikirjon häiriöt ja väkivaltakäyttäytyminen: oikeuspsykiatrinen näkökulma
        LÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSKIRJA DUODECIM

        2021;137(22):2475-81

        Pekka Tani, Sanna Kara, Sami Grönfors ja Nina Lindberg

        TEEMA: OIKEUSPSYKIATRIA1 0 ( )
        ☆( )
        ☆( )
        ☆( )
        ☆( )

        Autismikirjon häiriöön voi liittyä erityispiirteitä, jotka voivat alentaa kynnystä väkivaltaiselle käyttäytymiselle ja väkivaltarikoksille sekä myös rikoksen uhriksi joutumiselle

        . Väkivaltarikollisuus ei tutkimusten valossa ole autismikirjon potilailla muuta väestöä yleisempää.

        Toisaalta vankipopulaatioon ja oikeuspsykiatriseen hoitoon kertyy autismikirjon potilaita jonkin verran enemmän, kuin mikä heidän osuutensa on väestössä. Potilaiden psyykkisen hyvinvoinnin kohentaminen ja rikosten uusimisen vähentäminen edellyttävät nimenomaan tälle potilasryhmälle suunniteltuja interventioita. Suomessa on kehitetty kehityksellisen neuropsykiatrisen diagnoosin saaneiden vankien kuntoutuksen mallia.

        Lähde https://www.duodecimlehti.fi/duo16541


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suomesta. Mitä tu sitten tarkoittaa. Eivät tee rötöstele enempää mutta päätyvät suuremmassa määrin vankilaan.

        ---Autismikirjon häiriöt ja väkivaltakäyttäytyminen: oikeuspsykiatrinen näkökulma
        LÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSKIRJA DUODECIM

        2021;137(22):2475-81

        Pekka Tani, Sanna Kara, Sami Grönfors ja Nina Lindberg

        TEEMA: OIKEUSPSYKIATRIA1 0 ( )
        ☆( )
        ☆( )
        ☆( )
        ☆( )

        Autismikirjon häiriöön voi liittyä erityispiirteitä, jotka voivat alentaa kynnystä väkivaltaiselle käyttäytymiselle ja väkivaltarikoksille sekä myös rikoksen uhriksi joutumiselle

        . Väkivaltarikollisuus ei tutkimusten valossa ole autismikirjon potilailla muuta väestöä yleisempää.

        Toisaalta vankipopulaatioon ja oikeuspsykiatriseen hoitoon kertyy autismikirjon potilaita jonkin verran enemmän, kuin mikä heidän osuutensa on väestössä. Potilaiden psyykkisen hyvinvoinnin kohentaminen ja rikosten uusimisen vähentäminen edellyttävät nimenomaan tälle potilasryhmälle suunniteltuja interventioita. Suomessa on kehitetty kehityksellisen neuropsykiatrisen diagnoosin saaneiden vankien kuntoutuksen mallia.

        Päihteet erityimilenkiinnon kohde jaa myös itselääkintää, voi johtaa ikävyyksiin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Wikipedia tarkoittanee kokonaisrikollisuutta, mutta muistelisin, että väkivaltarikosten kohdalla riski on muuta väestöä suurempi. Evidenssiä en jaksa nyt kaivaa"

        Sinä nimimerkki Monisairas olet todella jännällä tavalla ylimielinen ihminen. Sinä olet monta kertaa ennenkin esittänyt tuon väitteen siitä, että Asperger-henkilöt syyllistyisivät muita useammin väkivaltarikoksiin. Koskaan et ole pystynyt antamaan tuolle tiedolle mitään luotettavaa (tai edes epäluotettavaa) tietolähdettä, vaikka sinulta on sellaista monta kertaa kysytty. Sinä vain muistelet joskus jostain näin lukeneesi ja luultavasti et edes muista, mistä olisit näin lukenut. Ihmisen muisti taas on todistetusti hyvin epäluotettava. Tästä kaikesta huolimatta sinä yhä vaan jankutat tuota väitettäsi.

        Pyydän sinua nyt kaikella ystävällisyydellä lopettamaan tuon jankutuksen Asperger-henkilöiden väkivaltaisuudesta. Tuo väite, että Asperger-henkilöillä olisi muuta väestöä suurempi riski syyllistyä väkivalta rikoksiin, ei nimittäin pidä paikkaansa. Sinä olet toistuvasti syyllistynyt väärän tiedon levittämiseen kokonaisesta ihmisryhmästä (Asperger-henkilöistä).

        Veikkaan muuten, että jos joku täällä rupeaisi väittämään, että sinun kaltaiset monisairaat ihmiset ovat keskivertoa väkivaltaisempia ihmisiä ja jankuttaisi tätä käsitystä toistuvasti ja tietolähteitä kysyttäessä toteaisi, että ei jaksa sellaisia etsiä, niin sinä et pitäisi tätä sopivana käytöksenä.

        Tällainen.


        ---Kehitykselliset neuropsykiatriset häiriöt ilmenevät lapsuudessa vaikuttaen mm. kielelliseen ja ei-kielelliseen viestintään, oppimiseen, sosiaaliseen vuorovaikutukseen, toiminnan ohjaamiseen sekä tunteiden säätelyyn. Muiden merkittävien haasteiden lisäksi kehityksellisiin häiriöihin liittyy muuhun väestöön verrattuna kohonnut riski väkivaltaiselle käytökselle ja väkivallan uhriksi joutumiselle. Viimeaikaiset rekisteritutkimukset ovat tarkentaneet kuvaa kehityksellisten häiriöiden yhteydestä väkivaltarikoksiin ja uhrikokemuksiin.https://rikoksentorjunta.fi/-/haaste-2-22-kriminologia-palsta


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tällainen.


        ---Kehitykselliset neuropsykiatriset häiriöt ilmenevät lapsuudessa vaikuttaen mm. kielelliseen ja ei-kielelliseen viestintään, oppimiseen, sosiaaliseen vuorovaikutukseen, toiminnan ohjaamiseen sekä tunteiden säätelyyn. Muiden merkittävien haasteiden lisäksi kehityksellisiin häiriöihin liittyy muuhun väestöön verrattuna kohonnut riski väkivaltaiselle käytökselle ja väkivallan uhriksi joutumiselle. Viimeaikaiset rekisteritutkimukset ovat tarkentaneet kuvaa kehityksellisten häiriöiden yhteydestä väkivaltarikoksiin ja uhrikokemuksiin.https://rikoksentorjunta.fi/-/haaste-2-22-kriminologia-palsta

        Komorbiditeetti

        Samasta

        ---Autismikirjolla ei selvää yhteyttä väkivaltaan
        Verrattuna ADHD:hen autismikirjon häiriöiden yhteys väkivaltarikosriskiin on tutkimusten valossa huomattavasti epäselvempi. Joissain tutkimuksissa on raportoitu kohonneita riskilukuja muuhun väestöön verrattuna, mutta tilastollinen epävarmuus on ollut suurta. Toisaalta on saatu näyttöä siitä, että autismiin liittyvä kohonnut riski selittyisi täysin samanaikaisesti esiintyvien ADHD:n ja käytöshäiriöiden vaikutuksella.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Komorbiditeetti

        Samasta

        ---Autismikirjolla ei selvää yhteyttä väkivaltaan
        Verrattuna ADHD:hen autismikirjon häiriöiden yhteys väkivaltarikosriskiin on tutkimusten valossa huomattavasti epäselvempi. Joissain tutkimuksissa on raportoitu kohonneita riskilukuja muuhun väestöön verrattuna, mutta tilastollinen epävarmuus on ollut suurta. Toisaalta on saatu näyttöä siitä, että autismiin liittyvä kohonnut riski selittyisi täysin samanaikaisesti esiintyvien ADHD:n ja käytöshäiriöiden vaikutuksella.

        Uhriasema taas autistinaisten heiniä, tai sitten perheen toimimattomuutta...


        Samasta

        --Yllä mainitussa väkivallan uhriksi joutumista tarkastelleessa rekisteritutkimuksessa havaittiin, että autismikirjon diagnoosin saaneilla miehillä riski oli muuhun väestöön verrattuna matalampi. Kun huomioitiin muut kehitykselliset häiriöt, tämä negatiivinen yhteys vahvistui entisestään: autismiin liittyvä riski väkivallan uhriksi joutumiselle oli 40 prosenttia matalampi kuin verrokkiväestössä

        . Naisilla tilanne oli toinen, sillä riski oli selvästi kohonnut eikä selittynyt täysin muiden kehityksellisten häiriöiden osuudella. Kun huomioitiin perheeseen liittyviä taustatekijöitä, sisarusvertailussa kohonnutta riskiä ei kuitenkaan enää havaittu.

        Tämän laajan rekisteritutkimuksen jälkeenkin on siten epävarmaa, millainen oikeastaan on nimenomaan autismikirjon häiriöihin liittyvä riski naisilla joutua väkivallan uhriksi.


    • Anonyymi

      En ymmärrä tätä aloitusviestin kysymystä. Miten niin autistit eivät koskaan mene naimisiin? Ihan hyvin saattavat mennä. Nyt täytyy toki kysyä aloittajalta, että mitä tarkalleen tarkoitat autismilla? Jos autismiksi lasketaan tässä Aspergerin oireyhtymä (joka sekin nykyään virallisesti lasketaan autismiksi, koska Aspergerin oireyhtymä on poistumassa omana diagnoosinaan tautiluokituksesta ja nykyään senkin kohdalla puhutaan autisminkirjon häiriöstä) (itse kyllä inhoan tuota sanaa häiriö), niin siinä tapauksessa haluan kertoa, että Juice Leskinen, jolla oli Asperger-diagnoosi, oli naimisissa 3 kertaa elämänsä aikana. Käsittääkseni hänen viimeinen avioliittonsa oli hyvinkin onnellinen, niin että se siitä aiemmin tässä ketjussa esitetystä väitteestä, että autisminkirjoinen ei voisi olla hyvä ja vastavuoroinen kumppani.

      • Anonyymi

        Ne avio- "liitot" kestivät vuosia?
        Olivatko kaikki ns avoimia liittoja?


      • Anonyymi

        Eikö sekin viimeinen avioliitto ollut lähinnä toverisuhde vanhoilla päivillä. Juikki oli jo monisairas osin sairaala-, osin kotipotilas. Fiksu älykkö. Kivas seuraa. Vaativa ja itsekäs. Nainen oli uskossa ja kirkon työssä.
        En väheksy, päinvastoin. Jostainhan sen Woiman - oikean Elämän Voiman- on tultava.

        As-hlö voisi kertoa sen heti, jotta osaisi tulla ajoissa vastaan, kun rakastaa ja haluaa.
        Mutta, jos ei puhu. Slut. Lopputulema katastrofff. Turhaan.


      • Anonyymi

        Juice sai diagnoosin vasta vuonna 2000, eli hän eli valtaosan elämästään tietämättä, että hänellä on Asperger. Juicen ikäluokan Aspergereissa on tämän takia enemmän naimisiin menneitä, koska he eivät ole tienneet siitä ja heitä ei ole tämän takia yleensä leimattu hulluiksi tai vammaisiksi. Yleensä heitä on vain pidetty vähän omalaatuisina tyyppeinä. Mutta se on kuitenkin totta, että heidän avioliittonsa eivät kuitenkaan ole yleensä kestäneet kauan. Juice on itsekin todennut, että hän on hyvä isä, mutta huono perheenisä.


    • Anonyymi

      Tarkoitan nimenomaan aspergeria. Wikipediassa oli joskus että aspergerit eivät pariudu ja mene naimisiin.

      • Anonyymi

        Perheissä ei hyväksytä,koska ei lukenut ja oli matalasta majasta myös nykyaikana ei niin yleistä ennen vanhaan sairaat eivät päässeet naimisiin ja kato aina parempaa voi olla sairaskin.


    • Anonyymi

      Onko mulla autismi kun mua ei kiinnosta parisuhde?

      • Anonyymi

        Ei välttämätä, kaikkia vaan ei kiinnosta parisuhde , onhan näitä yksinäisiä ihmisiä aina ollut.


      • Anonyymi

        Yhteisasuminen? Rahallisen ja toverillisen edun nimissä. Kaverisuhteena.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yhteisasuminen? Rahallisen ja toverillisen edun nimissä. Kaverisuhteena.

        Ei niiden kanssa synny tasavertaista kaverisuhdetta.


    • Anonyymi

      Tiedän autistisia naisia, jotka ovat naimisissa. Tytöt ja naiset pystyvät paremmin peittämään autistisuutensa, he pystyvät matkimaan paremmin sosiaalista käytöstä. Tähän miesautistit harvoin kykenevät, vaan jäävät mieslapsiksi, joilta ei esim. vanhemmuus onnistu. Naispuolisetkaan autistit eivät parisuhteessa ole aktiivinen osapuoli, he vaan ovat ja hoitavat rutiinisti tarvittavat toimet ja muun ajan ovat kuplassaan. Luonnollisesti äitiys on heille haastavaa.

    • Anonyymi

      Oisko autismi?

    • Anonyymi

      Ei-autistinen kaipaa aitoa vastavuoroisuutta ja tunnetasolla saatavilla olevaa tasavertaista parisuhdetta. Autisti pärjää parhaiten omanlaistensa kanssa. Ja kyllä, monilla autisteilla on aukkoja vuorovaikutustaidoissa ja empatian näyttämisessä, mikä ei vain toimi läheisissä ihmissuhteissa vaan aiheuttaa harmeja ja vahinkoa.

    • Anonyymi

      Autistit eivät ole aviopuolisoainesta!

    • Anonyymi

      Valehtelu ja avioliittosopimus tuhannen päreissä onnistuu, jos oma elämäntilanne.. Vaatii.

      • Anonyymi

        "Valehtelu ja avioliittosopimus tuhannen päreissä onnistuu, jos oma elämäntilanne.. Vaatii."

        Tässä ketjussa on nyt huomattavan monta viestiä, joissa on ihan suoraa vihapuhetta autisteista. Tämä on surullista. Tuohon yllä olevaan viestiin täytyy sanoa, että oikeasti autistit valehtelevat nimenomaan harvemmin kuin väestö keskimäärin. Rehellisyys on nimenomaan yksi autismin ominaisia piirteitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Valehtelu ja avioliittosopimus tuhannen päreissä onnistuu, jos oma elämäntilanne.. Vaatii."

        Tässä ketjussa on nyt huomattavan monta viestiä, joissa on ihan suoraa vihapuhetta autisteista. Tämä on surullista. Tuohon yllä olevaan viestiin täytyy sanoa, että oikeasti autistit valehtelevat nimenomaan harvemmin kuin väestö keskimäärin. Rehellisyys on nimenomaan yksi autismin ominaisia piirteitä.

        Sekö on vihapuhetta kun ihmiset jakavat aitoja havaintojaan/kokemuksiaan ihmisistä? Yksi hankala nepsypiirre muuten ihmissuhteiden kannalta on, että nepsy suuttuu ns turhasta kun ei ymmärrä normaalia vitsailua ja sosiaalista tilannetta, alkaa vänkäys helposti. On eri asia jakaa arkea tämmösen hlö kanssa kun ihastella massojen kanssa tv:n kautta miten ihania ja rehellisiä ihmisiä autistit ovat yhden käsikirjoitetun ja editoidun yle:n ohjelman mukaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sekö on vihapuhetta kun ihmiset jakavat aitoja havaintojaan/kokemuksiaan ihmisistä? Yksi hankala nepsypiirre muuten ihmissuhteiden kannalta on, että nepsy suuttuu ns turhasta kun ei ymmärrä normaalia vitsailua ja sosiaalista tilannetta, alkaa vänkäys helposti. On eri asia jakaa arkea tämmösen hlö kanssa kun ihastella massojen kanssa tv:n kautta miten ihania ja rehellisiä ihmisiä autistit ovat yhden käsikirjoitetun ja editoidun yle:n ohjelman mukaan.

        "Sekö on vihapuhetta kun ihmiset jakavat aitoja havaintojaan/kokemuksiaan ihmisistä?"

        Jos tekee hyvin negatiivisia yleistyksiä jostain kokonaisesta ihmisryhmästä joidenkin yksittäisten ihmisten perusteella, niin se on vihapuhetta.

        "On eri asia jakaa arkea tämmösen hlö kanssa kun ihastella massojen kanssa tv:n kautta miten ihania ja rehellisiä ihmisiä autistit ovat yhden käsikirjoitetun ja editoidun yle:n ohjelman mukaan."

        Minä tunnen kyllä henkilökohtaisesti autisminkirjon ihmisiä ja minun itsenikin on diagnosoitu olevan kirjolla. Tuo minun 30.4.23 klo 12:03 kirjoittama viesti ei perustunut mihinkään YLEn ohjelmaan. Oletan, että viittasit YLEn ohjelmalla Kirjolla-sarjaan. En ole kyseiseen sarjaan viel kovin syvällisesti tutustunut. Olen ehtinyt katsoa siitä vain muutaman jakson. Tuossa viestissäni, johon vastasit, ei ollut autismista sellaisia käsityksiä, joita minulla ei ollut jo ennen Kirjolla-sarjan olemassa oloa.


    • Anonyymi

      Poikkeus vahvistaa säännön.

    • Anonyymi

      Autisteja vihaavat ne, jotka eivät ole sinut itsensä kanssa, vaan
      haluavat projisoida sen ongelmansa muihin ja kokevat, että
      "erilaiset ovat hyvä kohde". Mutta sellaiset autistien vihaajat
      vain paljastavat itsensä ja oman alamittaisuutensa.

      • Anonyymi

        Tuttavan poika on asperger. Tekee tihutöitä kylässä. Meneekö aspergerin piikkiin? Vanhemmat kai ajattelevat näin! Olen tavannut tosi mukaviakin autisteja! Eiks hulttious ole jotain muuta kuin autismia?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuttavan poika on asperger. Tekee tihutöitä kylässä. Meneekö aspergerin piikkiin? Vanhemmat kai ajattelevat näin! Olen tavannut tosi mukaviakin autisteja! Eiks hulttious ole jotain muuta kuin autismia?

        Onko hän ollut sinulla kylässä? Ja nimität "tihutyöksi" sitä, että
        hän totesi: "Olet ihan tyhmä!"


    • Anonyymi

      Tuo lukea.

      ---autismin kirjon häiriötä (ASD), ei ole olemassa luonnollisena kategoriana, ennen kuin voimme osoittaa, että nollahypoteesi ei voi pitää paikkaansa. Jos haluamme luokitella ASD:n geneettisesti ennalta määräytyneeksi neurologiseksi kehityshäiriöksi, meidän on osoitettava, että nollahypoteesi – että erityisiä geenejä tai neurologisia poikkeavuuksia/eroja ei ole – ei voi pitää paikkaansa.

      ---Insane medicine, luku 4: Autismikirjon häiriöiden (ASD) muotoutuminen (osa 2).
      Tekijä Mad In Finland -09/05/20210

      https://madinfinland.org/insane-medicine-luku-4-autismikirjon-hairioiden-asd-valmistus-osa-2/

      • Anonyymi

        Samasta

        ---Tieteellisessä mielessä meidän on siis oletettava, että genetiikan osalta kaappi on tyhjä ja nollahypoteesi on voimassa: ASD:hen ei liity mitään tyypillistä tunnistettavaa geneettistä poikkeavuutta/profiilia.


      • Anonyymi

        Samasta

        --Neurokuvantamisprofiilien analysoinnissa on tärkeää ottaa huomioon ”neuroplastisuus”. Tällä tarkoitetaan hermoston (erityisesti lasten) huomattavaa kykyä kasvaa ja muuttua ympäristön ärsykkeiden vaikutuksesta. Ihmisen aivojen hämmästyttävän plastisuuden vuoksi on vaikea määrittää tarkkaa syytä ja seurausta, kun yksilöillä, joilla on erilaiset elämänkokemukset, ilmenee myöhemmin eroja neurologisessa rakenteessa tai toiminnassa.---


      • Anonyymi

        Samasta

        ---Tutkijaryhmä ilmoittaa kellonlyömän säännöllisyydellä uusimman löydöksensä: ”Olemme havainneet, että aivojen kahden puoliskon väliset yhteydet ovat pienempiä autismissa, mikä viittaa siihen, että ASD on aivojen yhteyksien häiriö”, ja tämä kiertää sitten maailman tiedotusvälineitä, mutta sitten emme koskaan kuule niistä myöhemmistä tutkimusryhmistä, jotka eivät pysty toistamaan näitä tuloksia.


      • Anonyymi

        Samasta

        ---Lopulta jotkut tutkijat ovat heräämässä ajatukseen, että ehkä he eivät löydä mitään. Vuonna 2016 julkaistussaartikkelissa”ASD-validiteetti”, jonka kirjoittajien joukossa on tunnettu autismitutkija, professori Christopher Gillberg, todetaan: ”Tarkastellut havainnot osoittavat, että ASD-diagnoosilta puuttuu biologinen ja konstruktiivinen validiteetti”, ja he suosittelevat ASD-diagnoosien lakkauttamista tutkimuksen perustana.


      • Anonyymi

        Samasta

        ---Myös tässä tapauksessa kaappi on siis tieteen osalta tyhjä. Kukaan ei ole päässyt lähellekään tyypillistä poikkeavuutta, eikä autismin diagnosoimiseksi ole olemassa mitään biologista merkkiainetta tai aivoskannausta. Nollahypoteesi pysyy voimassa – ASD:hen ei liity mitään tyypillistä aivojen poikkeavuutta.


      • Anonyymi

        Samasta, kovin sekalaisessa seurakunnasta kyse...

        ---Heterogeenisuus on laajalti hyväksytty ongelma autismia käsittelevissä ”valtavirtajulkaisuissa”. Sitä ei kuitenkaan pidetä suurena ongelmana käsitteen tieteellisen ja lääketieteellisen pätevyyden kannalta, vaan se selitetään usein pois autismin ”monimutkaisuuden” heijastuksena.

        Tämä johtaa naurettavaan tilanteeseen, jossa eräässä konferenssissa, jossa olin mukana, erään uuden autismin kirjon arviointiyksikön konsultti puhui ylpeänä ensimmäisestä sadasta potilaasta, joilla oli diagnosoitu ASD heidän uudessa kansallisessa klinikassaan, ja siitä, kuinka ”jos laittaisit nämä 100 ihmistä yhteen huoneeseen ja puhuisit heidän kanssaan, sinun olisi vaikea nähdä, mitä yhteistä heillä olisi. ”


      • Anonyymi

        Ei kannata käydä leimauttamassa itseään näillä lanttumaakareilla ensi alkuunkaan.


        Samasta

        ---Kiintymyssuhdehäiriön kuvataan usein liittyvän jonkinlaiseen laiminlyöntiin, hyväksikäyttöön tai traumaan; koska ei kuitenkaan ole vankkaa näyttöä siitä, mikä aiheuttaa kiintymyssuhdehäiriön tai autismin, ”sosiaalisen toimintahäiriön” erottaminen käytöshäiriön, kiintymyssuhdehäiriön tai ASD:n yhteydessä on vain semantiikkaa, jota diagnoosin laatijan subjektiivinen mielipide tukee. Tämä oireiden ristikkäisyyteen liittyvä sekaannus ei rajoitu käyttäytymis- ja kiintymyssuhdehäiriöihin, vaan se kattaa mahdollisesti koko psykiatristen diagnoosien kirjon.


      • Anonyymi

        Samasta, autistinen reagointi tapa voi olla terve


        --Näin ollen ASD:n ensisijaisina pidettyjä oireita, kuten ”sosiaalisen kommunikaation vaikeuksia”, ”empatian puutetta” ja ”rajoittunutta ja toistuvaa käyttäytymistä”, ei voida pitää erillisinä yksilöllisinä patologioina/eroina ilman, että ymmärretään asiayhteyttä, jossa ne esiintyvät. Kun


      • Anonyymi

        Samasta

        Saa utismin kirjo on kulttuurinen ei biologinen tosiasia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Samasta

        Saa utismin kirjo on kulttuurinen ei biologinen tosiasia.

        Mutta haperona ei täytä edes tarkan kuvauksen mittapuuta

        Samasta

        ---ASD ei siis toimi edes kuvaavana luokituksena. Narratiiviset terapeutit kutsuisivat sitä ”ohueksi kuvaukseksi”, koska siinä jätetään huomiotta kaikenlaiset muut asiat, jotka saattaisivat olla tärkeitä ymmärtää kyseisen henkilön elämässä (perhe, sosiaalinen ympäristö, koulu, traumat jne.), samoin kuin hänen taitonsa, kykynsä ja asiat, joissa hän pärjää hyvin.

        Nämä muut piirteet jäävät vähemmälle huomiolle kuin näkyvämpi ”diagnoosi”, jonka kautta muut kuvaukset ja tapahtumat voidaan nyt lukea ja nähdä toissijaisina.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Samasta, autistinen reagointi tapa voi olla terve


        --Näin ollen ASD:n ensisijaisina pidettyjä oireita, kuten ”sosiaalisen kommunikaation vaikeuksia”, ”empatian puutetta” ja ”rajoittunutta ja toistuvaa käyttäytymistä”, ei voida pitää erillisinä yksilöllisinä patologioina/eroina ilman, että ymmärretään asiayhteyttä, jossa ne esiintyvät. Kun

        Kuten esim mamuilla, vika ei ole päässä joten sen säätö ei takaise mitään

        Samasta

        ---Esimerkiksi ASD:n on todettu olevan yleisempi maahanmuuttajalapsilla. Jos henkilön perhetausta eroaa kulttuurisesti merkittävästi muusta paikallisyhteisöstä, ja jos siihen liittyy stressiä ja psykososiaalisia ongelmia, jotka usein liittyvät näin dramaattiseen muutokseen ihmisten elämäntilanteessa, ja varsinkin jos ei ole olemassa jo olemassa olevaa yhteisöä, joka voisi tarjota tukea ja kulttuurista tuttuutta, eikö tämä voisi johtaa autismin kaltaisiin ”oireisiin”, kuten sosiaalisen vastavuoroisuuden puutteeseen, vetäytymiseen jne.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Samasta, autistinen reagointi tapa voi olla terve


        --Näin ollen ASD:n ensisijaisina pidettyjä oireita, kuten ”sosiaalisen kommunikaation vaikeuksia”, ”empatian puutetta” ja ”rajoittunutta ja toistuvaa käyttäytymistä”, ei voida pitää erillisinä yksilöllisinä patologioina/eroina ilman, että ymmärretään asiayhteyttä, jossa ne esiintyvät. Kun

        Kuten esim netteilijät


        Samasta

        ----Elämäntapamuutokset voivat myös aiheuttaa samanlaisia muutoksia sosiaalistumisen malleissa kuin ASD-oireiden kuvaamat muutokset. Laajan näyttöpohjaisen teknologian käyttö erityisesti varhaisvuosina saattaa vähentää kiinnostusta kasvokkain tapahtuvaan sosiaaliseen kanssakäymiseen ja sen sijaan suosia television, tietokonepelien ja YouTuben tarjoamaa pakenemista.

        Olen yhteydessä Ranskassa ja Pohjois-Afrikassa toimivaan ryhmään lääkäreitä (mukaan lukien psykiatreja ja terapeutteja), jotka ovat dokumentoineet tätä yhteyttä ja määränneet toimenpiteitä, joihin kuuluu ruutuaikojen vähentäminen tai rajoittaminen, ja joidenkin lasten kohdalla useimmat ASD-”oireet” ovat kadonneet muutaman viikon tai kuukauden kuluttua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuten esim netteilijät


        Samasta

        ----Elämäntapamuutokset voivat myös aiheuttaa samanlaisia muutoksia sosiaalistumisen malleissa kuin ASD-oireiden kuvaamat muutokset. Laajan näyttöpohjaisen teknologian käyttö erityisesti varhaisvuosina saattaa vähentää kiinnostusta kasvokkain tapahtuvaan sosiaaliseen kanssakäymiseen ja sen sijaan suosia television, tietokonepelien ja YouTuben tarjoamaa pakenemista.

        Olen yhteydessä Ranskassa ja Pohjois-Afrikassa toimivaan ryhmään lääkäreitä (mukaan lukien psykiatreja ja terapeutteja), jotka ovat dokumentoineet tätä yhteyttä ja määränneet toimenpiteitä, joihin kuuluu ruutuaikojen vähentäminen tai rajoittaminen, ja joidenkin lasten kohdalla useimmat ASD-”oireet” ovat kadonneet muutaman viikon tai kuukauden kuluttua.

        Vielä, miten voi olla yhtä aikaa kirjo ja häiriö

        ---On toinenkin mainitsemisen arvoinen asia, joka nousee esiin, kun puhumme jonkin asian kuulumisesta ”kirjoon”. Kirjo tarkoittaa, että me kaikki olemme jossain määrin tällä kirjolla. Ihmiset, jotka luokitellaan ”autismin kirjon häiriöön”, sijoitetaan kuitenkin eri kategoriaan kuin me muut. Diagnoosi on binäärinen luokittelu. Sinulla joko on tai ei ole sitä. Kun jotakin kutsutaan ”häiriöksi”, kirjo muuttuu jossain vaiheessa sellaiseksi, joka ei ole enää kirjo, vaan joka on olemassa erillisenä kategoriana.

        Muualla lääketieteessä tällaista ei tapahdu. Ihmiset eivät sano, että sinulla on ”astmahäiriö” tai ”diabeteksen häiriö” tai ”sydämen vajaatoiminnan häiriö”. Kun liitämme sanan ”häiriö” loppuun, teemme siitä sairauden, joten kun luokittelemme jonkun, jolla on ASD, emme sano, että ”sisällyt kirjon 90. prosenttiin”, vaan että sinulla on häiriö tai ei ole.

        Olipa asia miten tahansa, ASD on hyödytön, epätieteellinen, rajoittava ja, väittäisin, tuhoisa konstruktio.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vielä, miten voi olla yhtä aikaa kirjo ja häiriö

        ---On toinenkin mainitsemisen arvoinen asia, joka nousee esiin, kun puhumme jonkin asian kuulumisesta ”kirjoon”. Kirjo tarkoittaa, että me kaikki olemme jossain määrin tällä kirjolla. Ihmiset, jotka luokitellaan ”autismin kirjon häiriöön”, sijoitetaan kuitenkin eri kategoriaan kuin me muut. Diagnoosi on binäärinen luokittelu. Sinulla joko on tai ei ole sitä. Kun jotakin kutsutaan ”häiriöksi”, kirjo muuttuu jossain vaiheessa sellaiseksi, joka ei ole enää kirjo, vaan joka on olemassa erillisenä kategoriana.

        Muualla lääketieteessä tällaista ei tapahdu. Ihmiset eivät sano, että sinulla on ”astmahäiriö” tai ”diabeteksen häiriö” tai ”sydämen vajaatoiminnan häiriö”. Kun liitämme sanan ”häiriö” loppuun, teemme siitä sairauden, joten kun luokittelemme jonkun, jolla on ASD, emme sano, että ”sisällyt kirjon 90. prosenttiin”, vaan että sinulla on häiriö tai ei ole.

        Olipa asia miten tahansa, ASD on hyödytön, epätieteellinen, rajoittava ja, väittäisin, tuhoisa konstruktio.

        Kertoo autismitestikoulutuksestaan...

        Samasta

        ---Ei-patologisoivia tulkintoja ei suvaittu. Meidät kaikki koulutettiin tutkijoiksi, joilla oli tarkat silmät huomata kaikki potilaan ”ei-normaalit” yksityiskohdat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kertoo autismitestikoulutuksestaan...

        Samasta

        ---Ei-patologisoivia tulkintoja ei suvaittu. Meidät kaikki koulutettiin tutkijoiksi, joilla oli tarkat silmät huomata kaikki potilaan ”ei-normaalit” yksityiskohdat.

        Samasta, äiti koulutti lapsestaan autistin....

        ---Tästä seuraa mekanistinen näkemys sosiaalisesta vuorovaikutuksesta. Skenaariot/tehtävät laaditaan ikään kuin tutkittavat, heidän toimintansa ja ympäristö olisivat kontrolloitavissa olevia muuttujia, joten se, mitä syntyy, osoittaa kiistattomasti potilaiden sosiaaliset poikkeavuudet.

        Eräässä esimerkissä kurssin ohjaaja, joka käsitteli edellisen potilaan vuorovaikutusta hänen äitinsä kanssa, osoitti tämän yksipuolisen näkemyksen sosiaalisesta vuorovaikutuksesta. Tässä esimerkissä hän kertoi tarinan, jonka hänelle kertoi erään heidän klinikalleen tuodun lapsen vanhempi.

        Ilmeisesti tämä äiti oli kysynyt lapseltaan: ”Miksi et koskaan katso minua? ” Lapsi alkoi sitten katsoa häntä. Äiti valitti nyt: ”Miksi tuijotat minua? ” Hämmentynyt poika päätti nyt, että ehkä hänen pitäisi oppia katsomaan äitiä ja sitten poispäin. Hänen äitinsä valitti nyt: ”Miksi liikutat silmiäsi paikasta toiseen? ” Tämän tarinan mukaan poika kehitti lopulta monimutkaisen kaavan sille, kuinka kauan katsoa äitiä ja sitten poispäin.

        Tätä tarinaa kertoessaan ohjaaja ei kommentoinut äidin roolia tässä kehittyvässä suhteen epämukavuudessa – kaikki oli seurausta lapsen (tuolloin diagnosoimattomasta) ASD:stä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kertoo autismitestikoulutuksestaan...

        Samasta

        ---Ei-patologisoivia tulkintoja ei suvaittu. Meidät kaikki koulutettiin tutkijoiksi, joilla oli tarkat silmät huomata kaikki potilaan ”ei-normaalit” yksityiskohdat.

        Samasta...

        ---Miten sinun pitäisi päättää, miltä ”joidenkin sosiaalisten aloitteiden epätavallinen laatu” näyttää? Hetkinen, tietysti se on asiantuntija, joka osaa nähdä sen. Hienoa, miten sinusta sitten tulee asiantuntija? Opettelemalla käyttämään ADOS-mittaria.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kertoo autismitestikoulutuksestaan...

        Samasta

        ---Ei-patologisoivia tulkintoja ei suvaittu. Meidät kaikki koulutettiin tutkijoiksi, joilla oli tarkat silmät huomata kaikki potilaan ”ei-normaalit” yksityiskohdat.

        Hymy vs virne...

        Samasta

        ---Luotettavuus tutkijan tulkinnalliseen ennakkoluuloon paljastui säännöllisesti. Esimerkiksi eräässä havainnoimassamme videoarvioinnissa näin lapsen hymyilevän säännöllisesti, mutta kurssin ohjaaja sanoi, että kyseessä ei ollut hymyily vaan ”virnistys”. Vaikka se olisikin ”virnistelyä”, on vaikea ymmärtää, miksi sitä pitäisi pitää lääketieteellisenä ”oireena”.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kertoo autismitestikoulutuksestaan...

        Samasta

        ---Ei-patologisoivia tulkintoja ei suvaittu. Meidät kaikki koulutettiin tutkijoiksi, joilla oli tarkat silmät huomata kaikki potilaan ”ei-normaalit” yksityiskohdat.

        Diagnoosi ei päde testaajasta toiseen ennen doktrinaatiota....

        ---Kaikki luokitukset ovat tämäntyyppisiä. Ne herättävät kysymyksiä siitä, kenellä on auktoriteetti ja miten he ovat tulleet siihen tulokseen, mitä olisi pidettävä sopivana/epäsopivana, normaalina/epänormaalina, terveenä/oireisena ja niin edelleen.

        Omat aidot tulkintani ADOS-pisteytysjärjestelmien avulla poikkesivat melkoisesti siitä, mitä ohjaaja selitti oikeiksi, ”objektiivisiksi” pisteytyksiksi, erityisesti videoissa esiintyvien kahden nuoremman potilaan kohdalla. Kun ensimmäinen video näytettiin, olin itse asiassa vakuuttunut siitä, että se näytettiin normaalin lapsen arvioinnin havainnollistamiseksi, jotta saisimme nähdä kontrastin, mutta kävi ilmi, että kaikissa videoissa näytettiin joku, jolle oli annettu ASD-diagnoosi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kertoo autismitestikoulutuksestaan...

        Samasta

        ---Ei-patologisoivia tulkintoja ei suvaittu. Meidät kaikki koulutettiin tutkijoiksi, joilla oli tarkat silmät huomata kaikki potilaan ”ei-normaalit” yksityiskohdat.

        Samasta

        ---Videoissa ADOS näyttääkin enemmänkin testiltä, jossa testataan sosiaalista mukautumista pomottavan aikuisen jatkuvasti muuttuviin vaatimuksiin. Eräällä videolla


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kertoo autismitestikoulutuksestaan...

        Samasta

        ---Ei-patologisoivia tulkintoja ei suvaittu. Meidät kaikki koulutettiin tutkijoiksi, joilla oli tarkat silmät huomata kaikki potilaan ”ei-normaalit” yksityiskohdat.

        Samasta, hulvatonta.

        ---Minusta tutkijan toistuvat kysymykset, ajoittain liioiteltu luonnoton hymyily ja korkea vinkuva lapsen ääni vaikuttivat epätavallisemmilta kuin lapsen reaktio. ADOS:n perusteella tällä lapsella oli kuitenkin ASD ja hän oli ilmeisesti näistä kahdesta ”epänormaalimpi”.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kertoo autismitestikoulutuksestaan...

        Samasta

        ---Ei-patologisoivia tulkintoja ei suvaittu. Meidät kaikki koulutettiin tutkijoiksi, joilla oli tarkat silmät huomata kaikki potilaan ”ei-normaalit” yksityiskohdat.

        Samasta

        ---ADOS on ansa. Se on valtava rahasampo sen luojille, kouluttajille ja promoottoreille. Se on keksitty arviointi keksitylle oirejoukolle, joka on täysin subjektiivinen ja josta puuttuu näkemys kontekstin merkityksestä ja suhteiden subjektiivisesta luonteesta. Sillä yritetään tunnistaa ihmissuhteiden ”puutteita”, mutta samalla se osoittaa, ettei väline itse ole tietoinen ihmissuhteiden luonteesta. Se pyrkii hellittämättä löytämään todisteita ”poikkeavuuksista” ja luo kontekstin, jossa tutkijan on helppo löytää ne.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kertoo autismitestikoulutuksestaan...

        Samasta

        ---Ei-patologisoivia tulkintoja ei suvaittu. Meidät kaikki koulutettiin tutkijoiksi, joilla oli tarkat silmät huomata kaikki potilaan ”ei-normaalit” yksityiskohdat.

        Edelleen...

        ---Järjestelmä pikemminkin rakentaa kuin löytää tietoa – sen laatijat, myyjät ja nyt myös monet ADOS-arviointeja suorittavat tutkijat uskovat tietävänsä, miten universaalin, kulttuuri-, sukupuoli- ja seksuaalisuusneutraalin henkilön pitäisi toimia ja miten ei pitäisi toimia. Sitä mainostetaan ja myydään häpeilemättä ympäri maailmaa, ja yhä useammat lapset ja aikuiset joutuvat sen kieroutuneen normalisointi-/patologisointiohjelman alaisiksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kertoo autismitestikoulutuksestaan...

        Samasta

        ---Ei-patologisoivia tulkintoja ei suvaittu. Meidät kaikki koulutettiin tutkijoiksi, joilla oli tarkat silmät huomata kaikki potilaan ”ei-normaalit” yksityiskohdat.

        Täällä ei ole mitään nähtävää, hajaantukaa...

        Samasta

        ---me kaikki olemme neurodiversiteettejä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kertoo autismitestikoulutuksestaan...

        Samasta

        ---Ei-patologisoivia tulkintoja ei suvaittu. Meidät kaikki koulutettiin tutkijoiksi, joilla oli tarkat silmät huomata kaikki potilaan ”ei-normaalit” yksityiskohdat.

        Tämä leima on kapitalismin juoni.

        Samasta

        ---Autismi on osa lääketieteellistämisen, patologisoinnin ja yksilöllistämisen paradigmaa, joka palvelee hyvin uusliberalistista politiikkaa ja taloutta. Ahdistava ja epävarma toimintaympäristö, jota ihmisten, perheiden ja yhteisöjen on kestettävä pyrkiessään saavuttamaan ihanteelliset yrittäjähenkiset, kilpailukykyiset, tehokkaat, tunneälykkäät (itsensä tai palvelujen myymiseen tai muiden älykkääseen manipulointiin) ominaisuudet, joita tarvitaan, jotta heitä voidaan pitää ”normaaleina”, tarkoittaa sitä, että kun yksilöt eivät pysy mukana, yhteiskuntakonstruktiomme voivat syyttää tästä havaitusta epäonnistumisesta heidän sisäistä olemustaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kertoo autismitestikoulutuksestaan...

        Samasta

        ---Ei-patologisoivia tulkintoja ei suvaittu. Meidät kaikki koulutettiin tutkijoiksi, joilla oli tarkat silmät huomata kaikki potilaan ”ei-normaalit” yksityiskohdat.

        Autismi sopii individualistiseen aikaan.


        Samasta

        ---Autismi on yksi niistä ”vioista”, jotka voidaan leimata, joille voidaan antaa tieteellinen (skientismi) merkki ja joita voidaan markkinoida. Painopiste siirtyy sitten epäonnistuneeseen henkilöön, jota voidaan ”tukea/hoitaa”, ja laajempi sosiaalinen konteksti vapautetaan syvällisemmästä tarkastelusta. Poliitikot, byrokraatit, hyväntekeväisyysjärjestöt ja poliittiset päättäjät voivat näyttää siltä, että he todella välittävät, kun he puhuvat myötätuntoisesti vammaisista ja siitä, miten he auttavat ja tukevat näitä ihmisiä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kertoo autismitestikoulutuksestaan...

        Samasta

        ---Ei-patologisoivia tulkintoja ei suvaittu. Meidät kaikki koulutettiin tutkijoiksi, joilla oli tarkat silmät huomata kaikki potilaan ”ei-normaalit” yksityiskohdat.

        Työttömät leimataan autisteiksi.

        ---kansallisesti ”15 prosenttia aikuisista, joilla on autismikirjon häiriö, on kokopäivätyössä. ”


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kertoo autismitestikoulutuksestaan...

        Samasta

        ---Ei-patologisoivia tulkintoja ei suvaittu. Meidät kaikki koulutettiin tutkijoiksi, joilla oli tarkat silmät huomata kaikki potilaan ”ei-normaalit” yksityiskohdat.

        Tämä😔

        Samasta...

        ----Mitä puuttuu kyseisen henkilön kertomuksesta, kun selittämiseen käytetään nimitystä, joka ei pysty selittämään?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kertoo autismitestikoulutuksestaan...

        Samasta

        ---Ei-patologisoivia tulkintoja ei suvaittu. Meidät kaikki koulutettiin tutkijoiksi, joilla oli tarkat silmät huomata kaikki potilaan ”ei-normaalit” yksityiskohdat.

        Ja tämä😔

        Samasta

        ---Olen huolissani siitä, että näin leimattuun henkilöön voidaan kohdistaa hienovaraista väkivaltaa, joka saattaa rajoittaa hänen omaa, hänen perheensä ja monien muiden ihmisten uskomuksia siitä, mitä hän voi tehdä ja mitä ei, miltä hän tarvitsee suojelua ja miltä e


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kertoo autismitestikoulutuksestaan...

        Samasta

        ---Ei-patologisoivia tulkintoja ei suvaittu. Meidät kaikki koulutettiin tutkijoiksi, joilla oli tarkat silmät huomata kaikki potilaan ”ei-normaalit” yksityiskohdat.

        Loppukaneetti

        ---Autismi, kuten mikään muukaan psykiatrinen diagnoosi, ei ole diagnoosi. Sillä ei ole selittävää voimaa, eikä se siten voi kertoa, mikä osoittautuu hyödylliseksi tai hyödyttömäksi minkäkin tietyn yksilön, perheen tai yhteisön kohdalla. Parasta jättää sen merkitys huomiotta.


    • Anonyymi

      Lue hs:n juttu. Ei-autistinen normaalisti kommunikoiva aikuinen ihminen lopulta sairastuu autistisen puolisona, uupuu tai katkeroituu koska toinen on kylmä ja tunnetaidoton ja kuin lapsi monissa asioissa. Autistilla on velvollisuus kertoa autismistaan eikä ketään saa huijata ko. suhteeseen.

      • Anonyymi

        Olen lukenut mainitsemasi Hesarin jutun. Siis oletan, että viittasit tähän artikkeliin:

        https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000009511830.html

        Tuossa jutussa esiintyvä pariskunta on kuitenkin vain yksi yksittäistapaus. Autisminkirjo on niin laaja, että ei mikään yksittäinen kertomus voi antaa koko totuutta asiasta. On löydettävissä myös hyvin toisenlaisia kertomuksia. Se väite, että kukaan autisminkirjolainen ei voisi olla hyvä kumppani, on yksiselitteisesti virheellinen.


    • Anonyymi

      Koska tässä ketjussa on ollut useita viestejä, joissa on väitetty, että autisminkirjolaiset eivät voisi olla hyviä ja vastavuoroisia puolisoita (tai edes ystäviä), niin haluan nyt tuoda esiin yhden esimerkin Asperger-henkilön puolisosta, jolla on täysin päinvastainen kokemus.

      Vauva.fi -sivustolla eräs Asperger-henkilön puoliso kirjoitti 11.11.2022 klo 20:12 näin:

      "Mieheni on autismin kirjolla ja hänellä myös tärkeä lukuharrastus ja suurehko tarve yksinoloon ovat ehkä näkyvimmät AS-piirteet. Olemme olleet naimisissa yli 20 vuotta ja molemmat tyytyväisiä yhteiseloon. Toki autismin kirjoon liittyviä haasteita on ajoittain ollut (ja lapsille on periytynyt autismin kirjo), mutta missäpä parisuhteessa ei syystä tai toisesta olisi haasteita. Mieheni on rakastava, hyvä, luotettava ja kiinnostava ihminen, en vaihtaisi häntä keneenkään neurotyypilliseen."

      Äsken siteeraamani viesti löytyy tästä vauva.fi -sivuston ketjusta:

      https://www.vauva.fi/keskustelu/4882803/aloittaisitko-seurustelun-asperger-henkilon-kanssa

      Eli kuten huomaatte, Asperger-henkilön kanssa voi olla oikein hyvä ja toimiva avioliitto. Kukaan täällä ei sentään väittäne, että yllä yllä siteeratun ihmisen kokemus omasta tilanteestaan olisi jotenkin väärä.

      • Anonyymi

        Veikkaan että yllläpuhuva puoliso on ylisopeutuva, kiltti ja omat tunnetarpeensa sivuun jättävä huolehtijavaimo että tuollaisen miehen kanssa on pärjännyt ja päättänyt elää. Toki parempi vaihtoehto esim pettäjä- ja alkoholistimieheen verrattuna. Mutta tosiaan vain yksi esimerkki ja suurimmalle osalle ei-nepsylle nepsypuoliso lienee hyvin epäsyydyttävää seuraa, henkisellä ja fyysisellä tasolla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Veikkaan että yllläpuhuva puoliso on ylisopeutuva, kiltti ja omat tunnetarpeensa sivuun jättävä huolehtijavaimo että tuollaisen miehen kanssa on pärjännyt ja päättänyt elää. Toki parempi vaihtoehto esim pettäjä- ja alkoholistimieheen verrattuna. Mutta tosiaan vain yksi esimerkki ja suurimmalle osalle ei-nepsylle nepsypuoliso lienee hyvin epäsyydyttävää seuraa, henkisellä ja fyysisellä tasolla.

        "Veikkaan että yllläpuhuva puoliso on ylisopeutuva, kiltti ja omat tunnetarpeensa sivuun jättävä huolehtijavaimo että tuollaisen miehen kanssa on pärjännyt ja päättänyt elää."

        Aikamoisia johtopäätöksiä sinä tuosta ylläsiteeratusta tekstistä teet. Minä en ainakaan löytänyt tuosta tekstistä mitään, mikä viittaisi siihen, että kyseinen puoliso olisi ylisopeutuva tai omat tunnetarpeensa sivuun jättävä. Sinulla selvästi on päässäsi vahva (kenties johonkin yksittäiseen ihmiseen perustuva) käsitys siitä, millainen ilmiö autisminkirjo on ja et ilmeisesti pysty edes harkitsemaan sitä vaihtoehtoa, että kyseessä voisi olla vähän monipuolisempi ilmiö kuin oma valmis käsityksesi.


    • Anonyymi

      epätyydyttävää*

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu

      Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)
      Sinkut
      34
      2288
    2. Haistoin ensin tuoksusi

      Käännyin katsomaan oletko se todellakin sinä , otin askeleen taakse ja jähmetyin. Moikattiin naamat peruslukemilla. Tu
      Ikävä
      8
      1892
    3. Olet sä kyllä

      ihme nainen. Mikä on tuo sun viehätysvoiman salaisuus?
      Ikävä
      15
      1351
    4. Hiljaiset hyvästit?

      Vai mikä on :( oonko sanonut jotain vai mitä?
      Ikävä
      8
      1240
    5. Tähdet, tähdet -tippuja Kake Randelin tilittää avoimena: "Tämä on viihdyttämistä, eikä sitä..."

      ISO kiitos Kake lauluistasi!Nyt ei vaan studioyleisö lämmennyt. Olet legenda! Lue Kake Randelinin mietteet: https://w
      Tv-sarjat
      21
      1225
    6. Teuvo Hakkaraisesta tulee eurovaalien ääniharava

      Persuissa harmitellaan omaa tyhmyyttä
      Maailman menoa
      16
      1150
    7. Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?

      Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais
      Särkynyt sydän
      5
      1091
    8. Turha mun on yrittää saada yhteyttä

      Oot mikä oot ja se siitä
      Suhteet
      7
      1045
    9. Näkymätöntä porukkaa vai ei

      Mon asuu yksin. Mitas mieltä ootte ?
      Ikävä
      6
      1024
    10. 12
      1007
    Aihe