onks yliannostus aina kivulias kohtalo vai onks joku lääkeyhdistelmä semmonen mikä ei tuota kipua?
yliannostus aina kivulias?
Anonyymi-ap
6569
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Olisi varmaan parempi jos et miettisi tälläisiä juttuja ja soittaisit vaikka Mieli ry:lle numeroon 09 2525 0111, he osaavat auttaa.
On aika ristiriitaista, jos ihminen haluaa tappaa itsensä, mutta pelkää aiheuttaako se mahdollisesti vaikka kipua.
Pohjimmaisena ei varmaankaan ole aito halu tehdä itselleen mitään niin vakavaa, ehkä on vain halu ja tarve päästä ulos vaikeasta elämän tilanteesta.
Ja siihen on olemassa muitakin keinoja, ei sen takia tarvitse itseään tappaa.
Ristiriitaa on samalla tavalla, jos joku on itsetuhoinen ja haluaisi kuolla, siltikin voimakkaassa paniikkikohtauksessa kaikkein eniten pelkää, että kuolee.
Mielen liikkeet ovat todella monimutkaisia, miten kukaan toinen voisi ymmärtää, kun ihminen ei aina itsekään ymmärrä.
Itsekin vuosia sitten yritin henkeni riistää useampaankin kertaan, mm. lääkkeillä, siinä kuitenkaan onnistumatta.
Tänä päivänä olen tyytyväinen, että olen edelleen elossa ja elämä sujuu paremmin kuin ennen. Vaikka eihän tämä mitään ruusuilla tanssimista ole, mutta eihän se sitä ole kellään.
mä vaan mietin ku mun läheinen riisti henkensä lääkkeilä, en tiiä millä. mut jotenki on nyt mietityttäny että paljon sitä sattu vai onks mahollista ettei sattunu. toivon että mahdollisimman levollisesti pääsi lähtemään.
kyl mä ainaki mielummin valitsen mahd kivuttoman tavan kuolla kun et ehdoin tahdoin valitsen kivuliaan.
Varmaan jokainen, joka saattaa joskus kuolemaansa ajatella, toivoo, että se tulisi olemaan kivuton.
Toivottavinta olisi kuitenkin, ettei kukaan lähtisi oman käden kautta ennenaikaisesti.
Vaikka elämässä vaikeuksia onkin, usein ne ovat ohimeneviä, enemmän tai vähemmän.
Hänelle, joka mietti kaverinsa mahdollisia kipuja yliannostuksessa, luultavasti on käynyt niin, että kaveri on ollut lääkkeiden vaikutuksesta tajuton, eikä ole kipuja tuntenut.
Tietenkään asiasta ei voi olla mitenkään varmuutta. He, jotka valitettavasti ovat samalla tavalla tehneet, eivät ole enää olleet kertomassa, miltä tuntui.
Itselle saa paremmin mielen rauhan, kun ajattelee, että kaverilla ei ole luultavimmin kipuja ollut.
Toisaalta on hyväkin, että tällaisetkin asiat saavat erilaisia ajatuksia aikaiseksi, ehkä on parempi, kun saa asiat käsitellyksi, eivät jää ehkä sitten niin vaivaamaan omaa mieltä.
Silloin, kun ihminen ei itse itseään tapa, on aika vaikeaa valita tapaa kuolla.
Jotkut sairastuvat, jotkut kuolevat vanhuuteen, jotkut onnettomuuksissa, jne. Noita ei etukäteen valita.