Työttömät ja hyvinvointialueet pulassa Kokoomuksen kanssa?

Mitä tuolla on väliä vaikka suomessa olisi 100 000 hyvinvointi aluetta ja niistä sitten vastaisi 1 henkilö. Turhaa pulputusta tuollainen että hyvinvointi alueiden määrällä olisi jotain merkitystä johonkin.

Anonyymi00003 kirjoitti:

Mitä tuolla on väliä vaikka suomessa olisi 100 000 hyvinvointi aluetta ja niistä sitten vastaisi 1 henkilö. Turhaa pulputusta tuollainen että hyvinvointi alueiden määrällä olisi jotain merkitystä johonkin.

Hyvinvointialueiden silppuaminen pieniksi lisää hallintoa. Aivan kuten elinkelvottomat kunnat. Kun kunnat eivät pärjää omilla resurssejaan luodaan "kuntayhtymiä" ja muita himmeleitä ja kuntayhtymän asiat käsitellään jossain kuntayhtymän hallinnossa ja erikseen jokaisessa siihen osallisena olevan kunnan hallinnossa ja sitten siihen helposti liittyy laskutusta, jossa jonkun kuntayhtymän hallintohenkiön pitää laskuttaa kutakin kuntaa sen mukaan kun palveluita on käytetty ja kussakin kunnassa toinen hallintohenkilö käsittelee laskun ja kolmas hyväksyy ja sitten se maksetaan jne.

Nyt kun hyvinvointialueet ovat niin pieniä, että niillä ei ole niitä "leveitä hartioita" joita niistä haettiin, niin kohta samaa "hyvinvointiyhtymä" -himmeliä aletaan rakentaa paikkaamaan hyvinvointialueiden toimimattomuutta.

Rakenne ratkaisee sen miten työlästä hallinto on.

Kilgore.Trout kirjoitti:

Hyvinvointialueiden silppuaminen pieniksi lisää hallintoa. Aivan kuten elinkelvottomat kunnat. Kun kunnat eivät pärjää omilla resurssejaan luodaan "kuntayhtymiä" ja muita himmeleitä ja kuntayhtymän asiat käsitellään jossain kuntayhtymän hallinnossa ja erikseen jokaisessa siihen osallisena olevan kunnan hallinnossa ja sitten siihen helposti liittyy laskutusta, jossa jonkun kuntayhtymän hallintohenkiön pitää laskuttaa kutakin kuntaa sen mukaan kun palveluita on käytetty ja kussakin kunnassa toinen hallintohenkilö käsittelee laskun ja kolmas hyväksyy ja sitten se maksetaan jne.

Nyt kun hyvinvointialueet ovat niin pieniä, että niillä ei ole niitä "leveitä hartioita" joita niistä haettiin, niin kohta samaa "hyvinvointiyhtymä" -himmeliä aletaan rakentaa paikkaamaan hyvinvointialueiden toimimattomuutta.

Rakenne ratkaisee sen miten työlästä hallinto on.

Isossa kaupungissakin jo enempi väkeä kuin koko suomessa asukkaita. Optimaalinen hyvinvointi alueiden koko siis on 1. Ja yksi "pormestari" sekä muutama sihteerikkö riittää hallinoksi.

Heti jos hyvinvointialueita enempi kuin 1 tarpeeton pyrokratia kasvaa.

Anonyymi00004 kirjoitti:

Isossa kaupungissakin jo enempi väkeä kuin koko suomessa asukkaita. Optimaalinen hyvinvointi alueiden koko siis on 1. Ja yksi "pormestari" sekä muutama sihteerikkö riittää hallinoksi.

Heti jos hyvinvointialueita enempi kuin 1 tarpeeton pyrokratia kasvaa.

Suomessa on toistakymmentä kaupunkia, jotka ovat asukasluvultaan suurempia kuin pienin hyvinvointialue.

Ei hvinvointialueiden määrän vähentäminen mitään auta.

Erikoissairaanhoidon kulut on mitä on ja kasvaa entisestään.

Ainoa tapa olisi laittaa perusterveydenhuolto kuntoon mutta siihen ei ole kellään halua.

Norjassa noin on tehty. Siellä löytyy virkalääkäreitä myös terveyskeskuksiin.

Suomessa terveyskeskukset ja pienet sairaalat on näivetetty eikä niihin saada enää nuoria lääkäreitä virkoihin.

Kilgore.Trout kirjoitti:

Hyvinvointialueiden silppuaminen pieniksi lisää hallintoa. Aivan kuten elinkelvottomat kunnat. Kun kunnat eivät pärjää omilla resurssejaan luodaan "kuntayhtymiä" ja muita himmeleitä ja kuntayhtymän asiat käsitellään jossain kuntayhtymän hallinnossa ja erikseen jokaisessa siihen osallisena olevan kunnan hallinnossa ja sitten siihen helposti liittyy laskutusta, jossa jonkun kuntayhtymän hallintohenkiön pitää laskuttaa kutakin kuntaa sen mukaan kun palveluita on käytetty ja kussakin kunnassa toinen hallintohenkilö käsittelee laskun ja kolmas hyväksyy ja sitten se maksetaan jne.

Nyt kun hyvinvointialueet ovat niin pieniä, että niillä ei ole niitä "leveitä hartioita" joita niistä haettiin, niin kohta samaa "hyvinvointiyhtymä" -himmeliä aletaan rakentaa paikkaamaan hyvinvointialueiden toimimattomuutta.

Rakenne ratkaisee sen miten työlästä hallinto on.

"Rakenne ratkaisee sen miten työlästä hallinto on."

Tuossa olette väärässä. Tuollaista "hallintoa on liikaa" jankutusta kuulee täällä julkisella sektorilla jatkuvasti. Se hallinnon määrä ei tule organisaatiorakenteesta vaan ministeriöiden ja lainsäädännön ja EU:n asettamista velvoitteista.

Joskus hallintohenkilöstön määrää on "vähennetty", minkä seurauksena perustoimintaa tekevät ihmiset ovat joutuneet ottamaan hallinnollista hoitaakseen. Ja sitten on jatkunut jankutus, että miksei hallinto tee hallinnon töitä.

Hyvinvointialueiden määrä on toissijaista. Ongelma on se, että rahat kulutetaan epäonnistuneisiin tietojärjestelmähankkeisiin. Sote-puolella rahapulaa pahentaa, että perustoiminnot on aliresursoitu, mikä siirtää kuluja kalliille erikoispuolelle.

Kilgore.Trout kirjoitti:

Suomessa on toistakymmentä kaupunkia, jotka ovat asukasluvultaan suurempia kuin pienin hyvinvointialue.

Perusongelma on se, että Suomessa on alueita ja kuntia.

Kaikkein halvin ja kevyin olisi yksitasoinen organisaatio.

Kaikki kunnat ja alueet voidaan lopettaa, koska ne vain lisäävät päällekkäistä työtä.

Kaikki toiminnot voidaan hoitaa paremmin ja tehokkaammin keskitetysti valtiolta.

Anonyymi00008 kirjoitti:

"Rakenne ratkaisee sen miten työlästä hallinto on."

Tuossa olette väärässä. Tuollaista "hallintoa on liikaa" jankutusta kuulee täällä julkisella sektorilla jatkuvasti. Se hallinnon määrä ei tule organisaatiorakenteesta vaan ministeriöiden ja lainsäädännön ja EU:n asettamista velvoitteista.

Joskus hallintohenkilöstön määrää on "vähennetty", minkä seurauksena perustoimintaa tekevät ihmiset ovat joutuneet ottamaan hallinnollista hoitaakseen. Ja sitten on jatkunut jankutus, että miksei hallinto tee hallinnon töitä.

Hyvinvointialueiden määrä on toissijaista. Ongelma on se, että rahat kulutetaan epäonnistuneisiin tietojärjestelmähankkeisiin. Sote-puolella rahapulaa pahentaa, että perustoiminnot on aliresursoitu, mikä siirtää kuluja kalliille erikoispuolelle.

Kun terveydenhuolto lähti kunnan vastuulta niin kuinka monen kunnanjohtajan palkka pieneni budjettivastuun pienentyessä puoleen? Hyvinvointialueille sen sijaan palkattiin 18.000e kuussa tienaavat johtajat, joilla varmasti on jonkinmoinen esikunta sihteereineen jne. Kun kunnanjohtajien palkkaa ei ole järkevä puolittaa, niin johtajien määrää voi vähentää radikaalisti Jos Suomen yli 300 kuntaa fuusioitaisiin n. 100 kunnaksi, niin säästyi 200 kunnanjohtajaa esikuntineen ja muita päällikkkäisiä tehtäviä. Se ei ratkaise ongelmaa, mutta säästöä tulee pelkästä kuntasektorista helposti 100-200 miljoonaa vuodessa.

Lisäksi velvollisuus olisi tehdä hyvinvointialuemallista niin tehokas kuin suinkin. Esimerkikisi kun luodaan niin pieniä hyvinvointialueita, jotka eivät mitenkään pärjää yksistään tarvitaan hallinnollista työtä hyvinvointialueiden yhteistyön järjestämiseen. Tämä on aivan turhaa ja hallinto virtaviivaistuisi, kun hyvinvointialueet olsivat oikeasti ne "leveämmät hartiat", joista puhuttiin, mutta jotka Keskustan vaatimuksesta jätettiin rakentamatta.

Kilgore.Trout kirjoitti:

Kun terveydenhuolto lähti kunnan vastuulta niin kuinka monen kunnanjohtajan palkka pieneni budjettivastuun pienentyessä puoleen? Hyvinvointialueille sen sijaan palkattiin 18.000e kuussa tienaavat johtajat, joilla varmasti on jonkinmoinen esikunta sihteereineen jne. Kun kunnanjohtajien palkkaa ei ole järkevä puolittaa, niin johtajien määrää voi vähentää radikaalisti Jos Suomen yli 300 kuntaa fuusioitaisiin n. 100 kunnaksi, niin säästyi 200 kunnanjohtajaa esikuntineen ja muita päällikkkäisiä tehtäviä. Se ei ratkaise ongelmaa, mutta säästöä tulee pelkästä kuntasektorista helposti 100-200 miljoonaa vuodessa.

Lisäksi velvollisuus olisi tehdä hyvinvointialuemallista niin tehokas kuin suinkin. Esimerkikisi kun luodaan niin pieniä hyvinvointialueita, jotka eivät mitenkään pärjää yksistään tarvitaan hallinnollista työtä hyvinvointialueiden yhteistyön järjestämiseen. Tämä on aivan turhaa ja hallinto virtaviivaistuisi, kun hyvinvointialueet olsivat oikeasti ne "leveämmät hartiat", joista puhuttiin, mutta jotka Keskustan vaatimuksesta jätettiin rakentamatta.

"os Suomen yli 300 kuntaa fuusioitaisiin n. 100 kunnaksi, niin säästyi 200 kunnanjohtajaa esikuntineen ja muita päällikkkäisiä tehtäviä. Se ei ratkaise ongelmaa, mutta säästöä tulee pelkästä kuntasektorista helposti 100-200 miljoonaa vuodessa."

Tuskinpa vaan. Ne esikunnat joudutaan joka tapauksessa säilyttämään lähes ennallaan, koska samat tilit, tilaukset, kuitit, yms. on hoidettavana joka tapauksessa. 200 kunnanjohtajat palkoilla ei satoja miljoonia säästetä.

Säästöä tulee vain, jos toimintoja vähennetään ilman, että se aiheuttaa lisäkuluja. Tyypillisesti toimintojen vähentämisen yhteydessä säästöt on arvioitu yläkanttiin ja aiheutuvat lisäkulut alakanttiin.

Esim. koulujen lakkauttaminen tuo hieman tilasäästöjä mutta samalla lisää hieman kuljetuskustannuksia. Se, mitä ei osata arvioida edes kunnolla on, paljonko kuluja syntyy siitä, että lapset istuvat pidempään koulukyydissä, paljonko koulukiusaamisen määrää lisää siirtyminen ylisuuriin kouluihin sekä miten ylisuuret koulut vaikuttavat oppimistulosten mahdollisen heikkenemisen kautta kansantalouteen.


"hyvinvointialueet olsivat oikeasti ne "leveämmät hartiat", joista puhuttiin, mutta"

Erikoissairaanhoidon suhteen joka ainoa paikkakunta Suomessa on valtion varassa. perusterveydenhoidin suhteen "alueita" voisi olla enemmänkin. Oikea ratkaisu soteen olisi siirtää erikoissairaanhoito valtion vastuulle ja mutta pitää perusterveydenhoito edelleen kunnilla.

Anonyymi00013 kirjoitti:

"os Suomen yli 300 kuntaa fuusioitaisiin n. 100 kunnaksi, niin säästyi 200 kunnanjohtajaa esikuntineen ja muita päällikkkäisiä tehtäviä. Se ei ratkaise ongelmaa, mutta säästöä tulee pelkästä kuntasektorista helposti 100-200 miljoonaa vuodessa."

Tuskinpa vaan. Ne esikunnat joudutaan joka tapauksessa säilyttämään lähes ennallaan, koska samat tilit, tilaukset, kuitit, yms. on hoidettavana joka tapauksessa. 200 kunnanjohtajat palkoilla ei satoja miljoonia säästetä.

Säästöä tulee vain, jos toimintoja vähennetään ilman, että se aiheuttaa lisäkuluja. Tyypillisesti toimintojen vähentämisen yhteydessä säästöt on arvioitu yläkanttiin ja aiheutuvat lisäkulut alakanttiin.

Esim. koulujen lakkauttaminen tuo hieman tilasäästöjä mutta samalla lisää hieman kuljetuskustannuksia. Se, mitä ei osata arvioida edes kunnolla on, paljonko kuluja syntyy siitä, että lapset istuvat pidempään koulukyydissä, paljonko koulukiusaamisen määrää lisää siirtyminen ylisuuriin kouluihin sekä miten ylisuuret koulut vaikuttavat oppimistulosten mahdollisen heikkenemisen kautta kansantalouteen.


"hyvinvointialueet olsivat oikeasti ne "leveämmät hartiat", joista puhuttiin, mutta"

Erikoissairaanhoidon suhteen joka ainoa paikkakunta Suomessa on valtion varassa. perusterveydenhoidin suhteen "alueita" voisi olla enemmänkin. Oikea ratkaisu soteen olisi siirtää erikoissairaanhoito valtion vastuulle ja mutta pitää perusterveydenhoito edelleen kunnilla.

Kumma juttu, että yritysfuusioissa AINA löytyy päällekkäisyyksiä ja säästöpotentiaalia hallinnosta, mutta olisi muka sama olisiko Suomessa 1000 vai 100 kuntaa, niin hallinnon työmäärä ei muutu?

Tämä on lyhyellä tähtäimellä totta. Hallitukset rakentavat osaamista, infraa, lainsäädäntöä jne joiden varassa työpaikkoja voi syntyä, mutta tyypillisesti nämä vaikutukset eivät toteudu sen hallituskauden aikana ja kunkin vuoden työllisyyteen vaikuttaa aina enemmän kansainväliset suhdanteet.

Työttömiä on aina kyykytetty se on työttömän asema ja kun työtön muuttuu työlliseksi alkaa hänkin kyykyttää työttömiä.

Yhteiskunta eriarvoistuu, koska automatisaatio kasvattaa tuottavuuseroja.