Aukkohakkuu törkeäksi rikokseksi

Aukkohakkuu kielto tarkoittaa sitten myös Kaupunkirakentamisen kieltoa...loppuu Lähiöiden laajeneminen.

Tuulivoimala-alueiden ja sähkölinjojen hakkuut loppuu myös.

Aukkohakkuu on monin paikoin luonnonmukainen menetelmä. Ennen sen hoiti myrskyt ja tuhansien hehtaarien metsäpalot.
Aukkohakkuun kategorinen välttely on yhtä viisasta kuin lääkäri määräisi kaikille samaa lääkettä taudista riippumatta. Jatkuvalla kasvatuksella ja aukkohakkuulla on oma paikkansa. Näin lisätään myös luonnon monimuotoisuutta.

Avohakkuut ovat kaikista pahimpia , lisäksi vanhan puun kaatamiseen kaatolupa niinkuin karhuille ja hirville .

Harsintahakkuussa geneettisesti parhaat puut kerätään pois ja jäljelle jäävät heikoimmat yksilöt, jolloin uudistuva puusto heikentyy.

Millaiselle paikalle hakeudut marjastamaan? Puolukat ja mustikat tarvitsevat valoa. Muutaman vuoden kuluttua päärehakkuusta on marjasato suurin. Puiden kasvaessa valo vähenee ja marjasato samoin. Käypä joskus metsässä, niin huomaat.

Et ole koskaan kaatanut puita moottorisahalla, pätkinyt niitä ja kuljettanut pölkkyjä metsätien varteen, josta ne sitten haetaan traktorilla. Tietysti traktoritkin viheraivottomat kieltäisivät, jos voisivat. Niin, ja puilla lämmittämisen. Pitkien tukkien kuljettaminen on vielä haastavampaa. Käypä joskus harventamassa käsin metsää, ja kuljeta puut loppusijoituspaikkaansa, niin alat ehkä hiukan oivaltaa, miksi päätehakkuu tehdään pieninä aukkoina isoilla koneilla.

Ja jos haluaa metsän kasvavan, sitä pitää uudistaa. Heitteille jätetty metsä hidastaa kasvuaan. Taudit leviävät. Puut lahoavat. Etsin juuri koivin ja männyn taimia. Istuttaisin niitä näköesteeksi mahdollisesti jopa 300 metrin korkuisille tuulivoimaloille, jotka pian raiskaavat näköalamme. Onneksi olemme hiukan töyräällä, ja koivu kasvaa jopa metrin vuodessa alkuaikoina. Se on hurjaa vauhtia. Luonnosta otetut taimet kasvavat kuulemma ehkä kolmanneksen hitaammin. Suomen metsätalous tuottaa tervettä, vauhdilla kasvavaa puuta moneen hyötykäyttöön. Minusta ainut hyötykäyttö viheriöille olisi se, että heidät kuolemansa jälkeen kompostoidaan hautaamisen sijaan.

Naapurilla tuli kuningas ajatus laittaa vanha kuusimetsäpalsta luonnonsuojelualueeksi,tuli myrsky ja kaatoi kaikki hyvät tukkipuut kappaleiksi.Eipä niistä jääny muuta kuin kallis raivaus homma jäljelle,sitten tuli taas uusi myrsky ja vei loputkin mitä oli jäänyt pystyyn.Kyllä tuli hieno hiilinielu josta kukaan ei hyötynyt mitään,no ehkä koneurakoitsia.

Aloitus ei kerro tärkeintä asiaa aiheen piirissä. Jos ei tehdä edes pientä avohakkuuta niin miten estetään kirjanpainajahyönteisen leviäminen????????? JOS jätettäisiin mitään torjuntaa tekemättä, niin kohta ei olisi niitä metsiä lainkaan! En ole metsänomistaja, mutta tuon hyönteisen tuhoja olen nähnyt. Miksi piipertäjäporukat vaikenevat tästä asiasta?

Osaran aukeat kasvaneet päätehakkuuikään.
Moton mittalistan mukaan leimikolta kertyy puuta 170 kuutiota hehtaarilta, runkojen keskikoko on noin kolmesataa litraa. Sellaisesta Osaran alkuperäisten aukeiden tekijät eivät olisi osanneet uneksiakaan.

”Silloisista leimikoista lähti yleensä 20–40 kuutiota puuta hehtaarilta ja sekin usein lahovikaista kuusta. Kaikki metsät oli käyty läpi harsintahakkuin, joissa arvopuut kerättiin talteen. Ainakin silloin jatkuvapeitteinen metsätalous tuotti vain vähäpuisia rääseiköitä, jotka Osaran miehet löivät kenttään ja uudistivat.

Miksi kasveissa (puissa) olevia syöpäläisiä ihannoidaan, mutta eläimissä olevia syöpäläisiä, punkkeja, täitä, matoja, kammoksutaan ja ne yritetään hävittää pois. Eikö eläimissä olevat syöpäläiset edustakkaan luonnon monimuotoisuutta samalla tavalla kuin kasveissa olevat?

Eletään lopun aikoja merimetsot syö merestä kaikki kalat , saimaan kalastajat näkevät nälkää kun on verkkopyyntikielto , hanhet paskantaa puistot niin että niihin ei voi mennä , hyönteiset syö metsät .
Mitään ei enään jää ihmisraukalle .

Minä olen se outo luonnonsuojelija joka rakastaa avohakkuita, ainakin kohtuullisuuteen asti. Avohakkuu lisää luonnon monimuotoisuutta. Metsän heinäkasvit ja muut aluskasvillisuuden huomaamattomat kasvit villiintyvät saamastaan auringonvalosta, Hyönteiskanta muuttuu myös radikaalisti, perhoset, kimalaiset ja monet muut niittyhyönteiset löytävät hakkuuaukean ja asuttavat sen kuin uuden paratiisin.
Ja sitten ne maaston muodot ja geologia, kaikki tulee näkyviin ja tutunkin maiseman näkee aivan uusin silmin.

Onko jossain vielä oikeaa metsää ? Minä näen vaan puupeltoa ja raiskioita .

JOS mitään ei tehdä kirjanpainahyönteisen tuoille niin metsiä ei kohta ole. Täällä moni höpöttää pelkää skeidaa asiasta mutta vai pari ajateltuna saatua vastausta oli. Ääritilanteessa Suomessa ei ole metsiä lainkaan jos asialle ei mitään tehdä.