Jatkosota alkoi 22.6.1941 - edelleen valehdellaan sen alkaneen 25.6.1941. Milloin tämä oikaistaan?

Jokin tuollainen ilmiö vaikuttanee taustalla.

Eihän muuten ole mitään järkevää syytä siihen, miksi täällä Suomessa niin kovasti piilotellaan Suomen ja Saksan liittolaisuutta operaatio Barbarossassa.

Hitler sanoi 22.6. radiossa lähetetyssä puheessaan, että hyökkäys Neuvostoliittoon on alkanut ja suomalaiset seisoo yhtenä rintamana saksalaisten kanssa, eli että Suomi ja Saksa ovat liittolaisia Neuvostoliittoa vastaan.

Anonyymi kirjoitti:

Jokin tuollainen ilmiö vaikuttanee taustalla.

Eihän muuten ole mitään järkevää syytä siihen, miksi täällä Suomessa niin kovasti piilotellaan Suomen ja Saksan liittolaisuutta operaatio Barbarossassa.

Hitler sanoi 22.6. radiossa lähetetyssä puheessaan, että hyökkäys Neuvostoliittoon on alkanut ja suomalaiset seisoo yhtenä rintamana saksalaisten kanssa, eli että Suomi ja Saksa ovat liittolaisia Neuvostoliittoa vastaan.

Lue lisää

Ei Suomi ollut Saksan liittolainen eikä Suomi osallistunut Barbarossaan 22.6.1941.

Tuota väitettä esitetään silloin tällöin. Kukaan ei ole kuitenkaan koskaan osannut kertoa milloin ja missä moinen liittolaisuussopimus allekirjoitettiin.

Suomessa olevat saksalaiset aloittivat altiiviset sotatoimet vasta kesäkuun lopulla 1941 ja suomalaiset heinäkuussa.

Hitlerin puhettakin on vääristelty - Hitler sanoi: ”Im Bunde mit finnischen Divisionen stehen unsere Kamerad mit dem Sieger von Narvik am nördlichen Eismeer. Deutsche Soldaten unter dem Befehl des Erobers von Norwegen sowohl als die finnischen Freiheitshelden unter ihrem Marschall shützen Finnland”. (Yhdessä suomalaisten divisioonien kanssa seisovat toverimme Narvikin voittajan kanssa pohjoisella Jäämerellä. Norjan valloittajan johtamat saksalaiset sotilaat sekä marsalkkansa johtamat suomalaiset vapaussankarit suojaavat Suomea.)

Anonyymi kirjoitti:

Ei Suomi ollut Saksan liittolainen eikä Suomi osallistunut Barbarossaan 22.6.1941.

Tuota väitettä esitetään silloin tällöin. Kukaan ei ole kuitenkaan koskaan osannut kertoa milloin ja missä moinen liittolaisuussopimus allekirjoitettiin.

Suomessa olevat saksalaiset aloittivat altiiviset sotatoimet vasta kesäkuun lopulla 1941 ja suomalaiset heinäkuussa.

Hitlerin puhettakin on vääristelty - Hitler sanoi: ”Im Bunde mit finnischen Divisionen stehen unsere Kamerad mit dem Sieger von Narvik am nördlichen Eismeer. Deutsche Soldaten unter dem Befehl des Erobers von Norwegen sowohl als die finnischen Freiheitshelden unter ihrem Marschall shützen Finnland”. (Yhdessä suomalaisten divisioonien kanssa seisovat toverimme Narvikin voittajan kanssa pohjoisella Jäämerellä. Norjan valloittajan johtamat saksalaiset sotilaat sekä marsalkkansa johtamat suomalaiset vapaussankarit suojaavat Suomea.)

Lue lisää

Noin se on. Mannerheim oli suorittanut 25.1. 1918 keskusvaltamielisen sotilasvallankaappauksen Suomen johdossa ja oli heilunut jo useam- man päivän sotatoimissa aluksi vähäisiä jäljellä olevia venäläisiä jouk- koja vastaan,kun Punaiset julistivat vastavedoksi työväenvallankumouksen 28.1. 1918.

Venäläiset olivat kotiuttaneet sotaväkeä syyskuusta 1917 alken 20000:n kuukausivauhtia. Sitä oli enimmillään ollut noin 120000. Man- nerheimin tarkoitus ei ollut ajaa loppuja venäläisiä heidän kotimaahan- sa vaan päin vastoin estää heitä pääsemästä sinne – ja tappaa heidät. Mannerheimin väitti muka ”Neuvosto-Venäjän hyökänneen Suomeen”. Kyseessä oli mahdollisesti jonkinlainen ”diplomityö” saksalaisille.

Oisko olut noihin aikoihin, vai mitä tuumaat ?
Suomen valkoinen oikeisto siis oli ihan todistetusti naimisissa natsi saksan kanssa, turha muuta valehdella!

Anonyymi kirjoitti:

Jokin tuollainen ilmiö vaikuttanee taustalla.

Eihän muuten ole mitään järkevää syytä siihen, miksi täällä Suomessa niin kovasti piilotellaan Suomen ja Saksan liittolaisuutta operaatio Barbarossassa.

Hitler sanoi 22.6. radiossa lähetetyssä puheessaan, että hyökkäys Neuvostoliittoon on alkanut ja suomalaiset seisoo yhtenä rintamana saksalaisten kanssa, eli että Suomi ja Saksa ovat liittolaisia Neuvostoliittoa vastaan.

Lue lisää

Ei AH:n sanomiset asiaa ratkaise!

Neukku aloitti Jatkosodan 22.6.1944.

Suomi itse katsoi olevansa sodassa 25.6.1044.

Ei asiassa ole mitään oikaisemista!

Ei Hitler ehtinyt puhettaan pitää ennen NL:n hyökkäystä.
Tuo ei siis pidä paikkaansa.

Vaikka Stalin tiesi, että Saksan sotavoimat on saatettu hyökkäysvalmiuteen, hän odotti, että Saksasta tulisi neuvottelutarjous ja voitaisiin sopia sodan välttämiseen tähtäämistä toimista. Edelleen hän torjui kaikki tiedustelupalveluiden tuomat uhkaavat viestit ja sotilasjohdon esitykset puolustusvalmiuden pikaisesta kohottamisesta. Puna-armeijan joukkoja oli ryhmitetty runsaasti länsirajalle, mutta niitä yhä kiellettiin asettumasta varsinaisesti taisteluasemiin. Epäluuloinen Stalin pelkäsi, että britit jollain keinoilla pystyvät provosoimaan sodan alkamisen. Epäluulot ulottuivat myös puna-armeijan sisälle, joten monilla käskyillä pyrittiin varmistamaan, että sota ei alkaisi vahingossa.

"On myös hyvinkin mahdollista, että NL oli saanut tietoonsa Hitlerin puheen sisällön jo esim. edellisenä päivänä ja odotti, että Saksa käynnistää hyökkäyksen, minkä jälkeen NL voisi pommittaa myös Suomea, joka oli Saksan liittolainen hyökkäyksessä itään."

Neuvostoliitto tiesi että Kronstadtin merialueita aikaisin aamulla 22. kesäkuuta miinoittaneet Saksan pommikoneet tulivat Neuvostoliiton ilmatilaan Suomesta ja palasivat samaa reittiä miinoitukset tehtyään. Neuvostoliiton Helsingin lähettiläs kysyi tuosta asiasta tuoreeltaan Suomelta, saaden vältteleviä vastauksia.

"Kello 05.00 GMT, tunti hyökkäyksen alkamisen jälkeen, natsien propagandaministeri Joseph Goebbels luki kansallisessa radiossa Adolf Hitlerin julistuksen, jossa hän lupasi, että Saksan armeijan liikekannallepano olisi "suurin, mitä maailma on koskaan nähnyt"."

ttp://news.bbc.co.uk/onthisday/hi/dates/stories/june/22/newsid_3526000/3526691.stm

Anonyymi kirjoitti:

"On myös hyvinkin mahdollista, että NL oli saanut tietoonsa Hitlerin puheen sisällön jo esim. edellisenä päivänä ja odotti, että Saksa käynnistää hyökkäyksen, minkä jälkeen NL voisi pommittaa myös Suomea, joka oli Saksan liittolainen hyökkäyksessä itään."

Neuvostoliitto tiesi että Kronstadtin merialueita aikaisin aamulla 22. kesäkuuta miinoittaneet Saksan pommikoneet tulivat Neuvostoliiton ilmatilaan Suomesta ja palasivat samaa reittiä miinoitukset tehtyään. Neuvostoliiton Helsingin lähettiläs kysyi tuosta asiasta tuoreeltaan Suomelta, saaden vältteleviä vastauksia.

Lue lisää

Ei pidä paikkaansa. Suomi oli kieltänyt Saksaa suorittamasta operatiivisia lentoja (sotalentoja) Suomen alueelta . Saksa noudatti Suomen kieltoa. Saksan sodanjohto pyysi Suomelta lupaa aloittaa lennot perustellen pyyntöään Neuvostoliiton 22.6.1941 suorittamilla hyökkäyksillä. Suomi pitkään harkittuaan antoi luvan operatiivisiin lentoihin Suomen alueelta alkaen 25.6.1941 kello 00.00.

Tuosta operaatiosta vastasi Itä-Preussista lähtenyt majuri Hans Emigin johtama Kampfgruppe 806, jonka neljätoista Junkers 88 -pommikonetta pudottivat 28 magneettimiinaa Kronstadtin satamaan. Miinoitus tapahtui viittä yli kolme aamulla, 22. kesäkuuta.

Koneiden reitti kulki Königsbergistä Neuvostoliiton miehittämien Latvian ja Viron rannikkoa myöten, ja Kronstadtia vastaan toteutetun operaation jälkeen ne suuntasivat Suomenlahdelle, kääntyivät Kotkan kohdalta Suomeen ja laskeutuivat Utin lentokentälle, jossa ne tankattiin. Tämä on yleisesti tunnettu sekä tunnustettu tosiasia; se on mainittu niin Mauno Jokipiin teoksessa Jatkosodan synty (Otava 1987, sivut 581-582) sekä Hannu Valtosen teoksessa Luftwaffen pohjoinen sivusta; Saksan ilmavoimat Suomessa ja Pohjois-Norjassa 1941-1944 (Keski-Suomen Ilmailumuseon julkaisuja 6, Jyväskylä 1997, sivut 99-100).

Saksalaisilla oli kauttakulkusopimuksen vuoksi lentää Suomeen.

Anonyymi kirjoitti:

Ei pidä paikkaansa. Suomi oli kieltänyt Saksaa suorittamasta operatiivisia lentoja (sotalentoja) Suomen alueelta . Saksa noudatti Suomen kieltoa. Saksan sodanjohto pyysi Suomelta lupaa aloittaa lennot perustellen pyyntöään Neuvostoliiton 22.6.1941 suorittamilla hyökkäyksillä. Suomi pitkään harkittuaan antoi luvan operatiivisiin lentoihin Suomen alueelta alkaen 25.6.1941 kello 00.00.

Tuosta operaatiosta vastasi Itä-Preussista lähtenyt majuri Hans Emigin johtama Kampfgruppe 806, jonka neljätoista Junkers 88 -pommikonetta pudottivat 28 magneettimiinaa Kronstadtin satamaan. Miinoitus tapahtui viittä yli kolme aamulla, 22. kesäkuuta.

Koneiden reitti kulki Königsbergistä Neuvostoliiton miehittämien Latvian ja Viron rannikkoa myöten, ja Kronstadtia vastaan toteutetun operaation jälkeen ne suuntasivat Suomenlahdelle, kääntyivät Kotkan kohdalta Suomeen ja laskeutuivat Utin lentokentälle, jossa ne tankattiin. Tämä on yleisesti tunnettu sekä tunnustettu tosiasia; se on mainittu niin Mauno Jokipiin teoksessa Jatkosodan synty (Otava 1987, sivut 581-582) sekä Hannu Valtosen teoksessa Luftwaffen pohjoinen sivusta; Saksan ilmavoimat Suomessa ja Pohjois-Norjassa 1941-1944 (Keski-Suomen Ilmailumuseon julkaisuja 6, Jyväskylä 1997, sivut 99-100).

Saksalaisilla oli kauttakulkusopimuksen vuoksi lentää Suomeen.

Lue lisää

Nykyisin meillä on semmoinen sopimus USAn kanssa.
Sottaa lykkää, Nato antaa sotatakuun. USA sytyttelee sotia ja NATOn jäsenmaat lähtevät joukolla potkimaan pakotteiden heikennettyjä vastustajia.

Näin se on toiminut viime vuosikymmeninä.

Perehdy itse ja unohda jonkun jalosen mielipidekirjoitukset :

Nuo koneet lensivät Baltian maiden kautta Kronstadiin - ei Suomen kautta.

Edellisessäkin kommentissa todetaan:

"Koneiden reitti kulki Königsbergistä Neuvostoliiton miehittämien Latvian ja Viron rannikkoa myöten, ja Kronstadtia vastaan toteutetun operaation jälkeen ne suuntasivat Suomenlahdelle, kääntyivät Kotkan kohdalta Suomeen ja laskeutuivat Utin lentokentälle, jossa ne tankattiin. Tämä on yleisesti tunnettu sekä tunnustettu tosiasia; se on mainittu niin Mauno Jokipiin teoksessa Jatkosodan synty (Otava 1987, sivut 581-582) sekä Hannu Valtosen teoksessa Luftwaffen pohjoinen sivusta; Saksan ilmavoimat Suomessa ja Pohjois-Norjassa 1941-1944 (Keski-Suomen Ilmailumuseon julkaisuja 6, Jyväskylä 1997, sivut 99-100)."

Anonyymi kirjoitti:

Perehdy itse ja unohda jonkun jalosen mielipidekirjoitukset :

Nuo koneet lensivät Baltian maiden kautta Kronstadiin - ei Suomen kautta.

Edellisessäkin kommentissa todetaan:

"Koneiden reitti kulki Königsbergistä Neuvostoliiton miehittämien Latvian ja Viron rannikkoa myöten, ja Kronstadtia vastaan toteutetun operaation jälkeen ne suuntasivat Suomenlahdelle, kääntyivät Kotkan kohdalta Suomeen ja laskeutuivat Utin lentokentälle, jossa ne tankattiin. Tämä on yleisesti tunnettu sekä tunnustettu tosiasia; se on mainittu niin Mauno Jokipiin teoksessa Jatkosodan synty (Otava 1987, sivut 581-582) sekä Hannu Valtosen teoksessa Luftwaffen pohjoinen sivusta; Saksan ilmavoimat Suomessa ja Pohjois-Norjassa 1941-1944 (Keski-Suomen Ilmailumuseon julkaisuja 6, Jyväskylä 1997, sivut 99-100)."

Lue lisää

Kiistatonta on Kronstadtin miitoitus ilmasta käsin, johon osallistui parikymmentä konetta.

Jalosen tekstien mukaan 22.6.1941 Suomesta lensi 150 - 200 saksalaista lentokonetta Neuvostoliittoon.

Väitettyä sataa konetta Utissa ei ole kukaan nähnyt. Sen sijaan Emigin koneista on runsaasti valkokuvia esim SA-kuva -palvelussa.

Väite lennosta Utön kautta koilliseen ja Forssan, Pernajan, Utin kautta Lappeenrantaan ja siitä Leningradiin on järjetön. Nehän olisi ollut helppo havaita Hangon vuokra-alueelta, jossa Neuvostoliitolla oli tukikohta. Lentomatkakin on turhan pitkä tuon aikaisille saksalaispommareille.

Anonyymi kirjoitti:

Perehdy itse ja unohda jonkun jalosen mielipidekirjoitukset :

Nuo koneet lensivät Baltian maiden kautta Kronstadiin - ei Suomen kautta.

Edellisessäkin kommentissa todetaan:

"Koneiden reitti kulki Königsbergistä Neuvostoliiton miehittämien Latvian ja Viron rannikkoa myöten, ja Kronstadtia vastaan toteutetun operaation jälkeen ne suuntasivat Suomenlahdelle, kääntyivät Kotkan kohdalta Suomeen ja laskeutuivat Utin lentokentälle, jossa ne tankattiin. Tämä on yleisesti tunnettu sekä tunnustettu tosiasia; se on mainittu niin Mauno Jokipiin teoksessa Jatkosodan synty (Otava 1987, sivut 581-582) sekä Hannu Valtosen teoksessa Luftwaffen pohjoinen sivusta; Saksan ilmavoimat Suomessa ja Pohjois-Norjassa 1941-1944 (Keski-Suomen Ilmailumuseon julkaisuja 6, Jyväskylä 1997, sivut 99-100)."

Lue lisää

Äläpä suotta hermostu. Jouko Jalosen viittaa blogeissaan muun muassa everstiluutnantti Jarmo Niemisen lähteisiin sekä Suomen armeijan sotapäiväkirjoihin tuolta ajalta.

//"84. Kevyt ilmatorjuntajaos 1941–1943 (16222, 18.6.1941 – 18.1.1943):

22.6.41 2:00 ylitti lentokentän useita 2-moottorisia saksalaisia lentokoneita lännestä itään. 3:15 samat koneet palasivat idästä ja laskeutuivat kentälle saamaan polttoainetäydennystä. 4:30 jatkoivat koneet matkaansa länteen."

// "111. Kevyt ilmatorjuntapatteri 1941–1941 (16696):

"22.6.41: 02.05 havaitsi tähystäjä 1 pommikoneen rajansuuntaisesti lentävän pohjoiseen, korkeus 4000-4500 m. 02.10 lensi 3 konetta samaan suuntaan. Edelleen 2-3 minuutin väliajoin lensi koneita seuraavasti: 3 konetta, 3 konetta, 4, konetta, 1 kone, kaikkiaan 19. Kaikki L:rannan yläpuolitse. Havaittiin ”_Hakaristi_” tunnuksella, ilmeisesti saksalaisia pommikoneita."

// "111. Kevyt ilmatorjuntapatteri. I jaos 1941–1941 (16700, 20.6.1941 – 1.9.1941):

22.6. 02.05 tähystettiin 1 pommikone etelässä, 2.10 ylitti jaoksen pohjoisesta kaakkoon lentäen 19 saksalaista lentokonetta."

//"Jalkaväkirykmentti 5. Esikunta 1941–1942 (9235, 10.6.1941 – 31.12.1942) (1, 2):

22.6.1941: Klo 2:05-2:30 Lensi 18 lentokonetta lännestä kohti rajaa, jonka osa ilmoitusten mukaan ylitti. Kansallisuusmerkkejä ei todettu, mutta koneet olivat todennäköisesti olivat omia."

Mauno Jokipiin kirjassaan ja Hannu Valtosen muussa yhteydessä esittämä toinen lentoreitti on väärä.

Pommikoneet nousivat aikaisin aamulla 22. kesäkuuta Saksan Itä-Preussista, tulivat Suomen ilmatilaan Hangon seudulla, lensivät sitä käyttäen Lappeenrantaan ja siitä Neuvostoliiton rajalle ja sen yli pudottaen miinansa Kronstadtin merialueelle ja palasivat sitten samaa reittiä kotikentälleen Itä-Preussiin, tehden välilaskun Uttiin.

Tämä kirjoittaja on tutustunut seikkaperäisesti asiaan.
Lehdet löytyvät kirjastojen kaukolainapalvelun kautta.

Pentti Manninen, Suomen ilmailuhistoriallinen lehti 4/2010

"Luftwaffen Miinahyökkäys Kronstadtiin 22.6.1941
Osa 1"

Manninen, Suomen ilmailuhistoriallinen lehti 1/2011

"Luftwaffen Miinahyökkäys Kronstadtiin 22.6.1941
Osa 2"

Manninen, Suomen ilmailuhistoriallinen lehti 2/2011

"Luftwaffen Miinahyökkäys Kronstadtiin 22.6.1941
Osa 3"


Manninen, Suomen ilmailuhistoriallinen lehti 3/2011

"Luftwaffen Miinahyökkäys Kronstadtiin 22.6.1941
Osa 4"

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_ilmailuhistoriallinen_lehti

Anonyymi kirjoitti:

Perehdy itse ja unohda jonkun jalosen mielipidekirjoitukset :

Nuo koneet lensivät Baltian maiden kautta Kronstadiin - ei Suomen kautta.

Edellisessäkin kommentissa todetaan:

"Koneiden reitti kulki Königsbergistä Neuvostoliiton miehittämien Latvian ja Viron rannikkoa myöten, ja Kronstadtia vastaan toteutetun operaation jälkeen ne suuntasivat Suomenlahdelle, kääntyivät Kotkan kohdalta Suomeen ja laskeutuivat Utin lentokentälle, jossa ne tankattiin. Tämä on yleisesti tunnettu sekä tunnustettu tosiasia; se on mainittu niin Mauno Jokipiin teoksessa Jatkosodan synty (Otava 1987, sivut 581-582) sekä Hannu Valtosen teoksessa Luftwaffen pohjoinen sivusta; Saksan ilmavoimat Suomessa ja Pohjois-Norjassa 1941-1944 (Keski-Suomen Ilmailumuseon julkaisuja 6, Jyväskylä 1997, sivut 99-100)."

Lue lisää

Äläpä suotta hermostu. Jouko Jalosen viittaa blogeissaan muun muassa everstiluutnantti Jarmo Niemisen lähteisiin sekä Suomen armeijan sotapäiväkirjoihin tuolta ajalta.

//"84. Kevyt ilmatorjuntajaos 1941–1943 (16222, 18.6.1941 – 18.1.1943):

22.6.41 2:00 ylitti lentokentän useita 2-moottorisia saksalaisia lentokoneita lännestä itään. 3:15 samat koneet palasivat idästä ja laskeutuivat kentälle saamaan polttoainetäydennystä. 4:30 jatkoivat koneet matkaansa länteen."

// "111. Kevyt ilmatorjuntapatteri 1941–1941 (16696):

"22.6.41: 02.05 havaitsi tähystäjä 1 pommikoneen rajansuuntaisesti lentävän pohjoiseen, korkeus 4000-4500 m. 02.10 lensi 3 konetta samaan suuntaan. Edelleen 2-3 minuutin väliajoin lensi koneita seuraavasti: 3 konetta, 3 konetta, 4, konetta, 1 kone, kaikkiaan 19. Kaikki L:rannan yläpuolitse. Havaittiin ”_Hakaristi_” tunnuksella, ilmeisesti saksalaisia pommikoneita."

// "111. Kevyt ilmatorjuntapatteri. I jaos 1941–1941 (16700, 20.6.1941 – 1.9.1941):

22.6. 02.05 tähystettiin 1 pommikone etelässä, 2.10 ylitti jaoksen pohjoisesta kaakkoon lentäen 19 saksalaista lentokonetta."

//"Jalkaväkirykmentti 5. Esikunta 1941–1942 (9235, 10.6.1941 – 31.12.1942) (1, 2):

22.6.1941: Klo 2:05-2:30 Lensi 18 lentokonetta lännestä kohti rajaa, jonka osa ilmoitusten mukaan ylitti. Kansallisuusmerkkejä ei todettu, mutta koneet olivat todennäköisesti olivat omia."

Mauno Jokipiin kirjassaan ja Hannu Valtosen muussa yhteydessä esittämä toinen lentoreitti on väärä.

Pommikoneet nousivat aikaisin aamulla 22. kesäkuuta Saksan Itä-Preussista, tulivat Suomen ilmatilaan Hangon seudulla, lensivät sitä käyttäen Lappeenrantaan ja siitä Neuvostoliiton rajalle ja sen yli pudottaen miinansa Kronstadtin merialueelle ja palasivat sitten samaa reittiä kotikentälleen Itä-Preussiin, tehden välilaskun Uttiin.

Tämä kirjoittaja on tutustunut seikkaperäisesti asiaan.
Lehdet löytyvät kirjastojen kaukolainapalvelun kautta.

Pentti Manninen, Suomen ilmailuhistoriallinen lehti 4/2010

"Luftwaffen Miinahyökkäys Kronstadtiin 22.6.1941
Osa 1"

Manninen, Suomen ilmailuhistoriallinen lehti 1/2011

"Luftwaffen Miinahyökkäys Kronstadtiin 22.6.1941
Osa 2"

Manninen, Suomen ilmailuhistoriallinen lehti 2/2011

"Luftwaffen Miinahyökkäys Kronstadtiin 22.6.1941
Osa 3"


Manninen, Suomen ilmailuhistoriallinen lehti 3/2011

"Luftwaffen Miinahyökkäys Kronstadtiin 22.6.1941
Osa 4"

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_ilmailuhistoriallinen_lehti

Anonyymi kirjoitti:

Perehdy itse ja unohda jonkun jalosen mielipidekirjoitukset :

Nuo koneet lensivät Baltian maiden kautta Kronstadiin - ei Suomen kautta.

Edellisessäkin kommentissa todetaan:

"Koneiden reitti kulki Königsbergistä Neuvostoliiton miehittämien Latvian ja Viron rannikkoa myöten, ja Kronstadtia vastaan toteutetun operaation jälkeen ne suuntasivat Suomenlahdelle, kääntyivät Kotkan kohdalta Suomeen ja laskeutuivat Utin lentokentälle, jossa ne tankattiin. Tämä on yleisesti tunnettu sekä tunnustettu tosiasia; se on mainittu niin Mauno Jokipiin teoksessa Jatkosodan synty (Otava 1987, sivut 581-582) sekä Hannu Valtosen teoksessa Luftwaffen pohjoinen sivusta; Saksan ilmavoimat Suomessa ja Pohjois-Norjassa 1941-1944 (Keski-Suomen Ilmailumuseon julkaisuja 6, Jyväskylä 1997, sivut 99-100)."

Lue lisää

Äläpä suotta hermostu. Jouko Jalosen viittaa blogeissaan muun muassa everstiluutnantti Jarmo Niemisen lähteisiin sekä Suomen armeijan sotapäiväkirjoihin tuolta ajalta.

//"84. Kevyt ilmatorjuntajaos 1941–1943 (16222, 18.6.1941 – 18.1.1943):

22.6.41 2:00 ylitti lentokentän useita 2-moottorisia saksalaisia lentokoneita lännestä itään. 3:15 samat koneet palasivat idästä ja laskeutuivat kentälle saamaan polttoainetäydennystä. 4:30 jatkoivat koneet matkaansa länteen."

// "111. Kevyt ilmatorjuntapatteri 1941–1941 (16696):

"22.6.41: 02.05 havaitsi tähystäjä 1 pommikoneen rajansuuntaisesti lentävän pohjoiseen, korkeus 4000-4500 m. 02.10 lensi 3 konetta samaan suuntaan. Edelleen 2-3 minuutin väliajoin lensi koneita seuraavasti: 3 konetta, 3 konetta, 4, konetta, 1 kone, kaikkiaan 19. Kaikki L:rannan yläpuolitse. Havaittiin ”_Hakaristi_” tunnuksella, ilmeisesti saksalaisia pommikoneita."

// "111. Kevyt ilmatorjuntapatteri. I jaos 1941–1941 (16700, 20.6.1941 – 1.9.1941):

22.6. 02.05 tähystettiin 1 pommikone etelässä, 2.10 ylitti jaoksen pohjoisesta kaakkoon lentäen 19 saksalaista lentokonetta."

//"Jalkaväkirykmentti 5. Esikunta 1941–1942 (9235, 10.6.1941 – 31.12.1942) (1, 2):

22.6.1941: Klo 2:05-2:30 Lensi 18 lentokonetta lännestä kohti rajaa, jonka osa ilmoitusten mukaan ylitti. Kansallisuusmerkkejä ei todettu, mutta koneet olivat todennäköisesti olivat omia."

Mauno Jokipiin kirjassaan ja Hannu Valtosen muussa yhteydessä esittämä toinen lentoreitti on väärä.

Tämä kirjoittaja on tutustunut seikkaperäisesti asiaan.
Lehdet löytyvät kirjastojen kaukolainapalvelun kautta.

Pentti Manninen, Suomen ilmailuhistoriallinen lehti 4/2010

"Luftwaffen Miinahyökkäys Kronstadtiin 22.6.1941
Osa 1"

Manninen, Suomen ilmailuhistoriallinen lehti 1/2011

"Luftwaffen Miinahyökkäys Kronstadtiin 22.6.1941
Osa 2"

Manninen, Suomen ilmailuhistoriallinen lehti 2/2011

"Luftwaffen Miinahyökkäys Kronstadtiin 22.6.1941
Osa 3"


Manninen, Suomen ilmailuhistoriallinen lehti 3/2011

"Luftwaffen Miinahyökkäys Kronstadtiin 22.6.1941
Osa 4"

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_ilmailuhistoriallinen_lehti

Anonyymi kirjoitti:

Kiistatonta on Kronstadtin miitoitus ilmasta käsin, johon osallistui parikymmentä konetta.

Jalosen tekstien mukaan 22.6.1941 Suomesta lensi 150 - 200 saksalaista lentokonetta Neuvostoliittoon.

Väitettyä sataa konetta Utissa ei ole kukaan nähnyt. Sen sijaan Emigin koneista on runsaasti valkokuvia esim SA-kuva -palvelussa.

Väite lennosta Utön kautta koilliseen ja Forssan, Pernajan, Utin kautta Lappeenrantaan ja siitä Leningradiin on järjetön. Nehän olisi ollut helppo havaita Hangon vuokra-alueelta, jossa Neuvostoliitolla oli tukikohta. Lentomatkakin on turhan pitkä tuon aikaisille saksalaispommareille.

Lue lisää

"Jalosen tekstien mukaan 22.6.1941 Suomesta lensi 150 - 200 saksalaista lentokonetta Neuvostoliittoon.

Väitettyä sataa konetta Utissa ei ole kukaan nähnyt. Sen sijaan Emigin koneista on runsaasti valkokuvia esim SA-kuva -palvelussa."

Jalonen lainaa suoraan Kenttälentovarikko 1:n päiväkirjaa, missä on selvä virhekirjaus sekä koneiden määrän että niiden lentosuunnan osalta. Saksalaiskoneet tankattiin Utissa paluumatkaa varten. Yksi koneista epäonnistui laskussa ja tuhoutui.
Jos saatte alla viittaamani Pentti Mannisen lehtiartikkelit käyttöönne, niin niissä asia on selvitetty seikkaperäisesti.

ttps://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5755100579&aineistoId=2379388141

Kauttakulkusopimuksen mukaan saksalaiset saivat lennellä Suomessa. He käyttivät Porin, Vesivehmaan ja Oulun lentokenttiä, joten nuo radiomastot ovat ihan loogisia paikkoja asentaa suunnistuslaitteita. Niitä kyllä käyttivät myös kuljetuskoneet.

Königsbergistä reitti Etelä-Suomen yli Laatokalle ja takaisin Uttiin on vähän turhan pitkä huomioiden JU-88 toimintamatka.
Utissa olisi ollut myös aika viske, mutta ainoat koneet, jotka todistettavasti sinne laskeutuivat, olivat Emigin koneet.

Anonyymi kirjoitti:

Kauttakulkusopimuksen mukaan saksalaiset saivat lennellä Suomessa. He käyttivät Porin, Vesivehmaan ja Oulun lentokenttiä, joten nuo radiomastot ovat ihan loogisia paikkoja asentaa suunnistuslaitteita. Niitä kyllä käyttivät myös kuljetuskoneet.

Königsbergistä reitti Etelä-Suomen yli Laatokalle ja takaisin Uttiin on vähän turhan pitkä huomioiden JU-88 toimintamatka.
Utissa olisi ollut myös aika viske, mutta ainoat koneet, jotka todistettavasti sinne laskeutuivat, olivat Emigin koneet.

Lue lisää

Kaivas käsiisi tuo Suomen ilmailuhistoriallisen lehden Pentti Manninen: Luftwaffen Miinahyökkäys Kronstadtiin 22.6.1941 -juttusarja, niin ymmärys kokonaisuudesta lisääntyy.

Jalosen blogiinsa suoraan lainaamassa Kenttälentovarikko 1:n päiväkirjassa on selvä virhe konemäärien ja niiden suunnan osalta.

Pääasia on kuitenkin se, että toisin kuin aloituksessa esitettiin, niin Saksa suoritti aikaisin aamulla 22. kesäkuuta 1941 hyökkäyssotatoimen Neuvostoliiton alueelle käyttäen sen toteuttamisessa Suomen ilmatilaa ja tukeutuen suomalaiseen Utin kenttään paluumatkan koneiden tankkaamisen ja muun huollon osalta. Kuinka tuollainen lentomatka Itä-Preussista Kronstadtiin ja takaisin olisi saksalaiskoneilta edes onnistunut, ellei Suomi olisi sallinut ilmatilansa ja välilaskukentän käyttämistä? Ei mitenkään.

Anonyymi kirjoitti:

Kaivas käsiisi tuo Suomen ilmailuhistoriallisen lehden Pentti Manninen: Luftwaffen Miinahyökkäys Kronstadtiin 22.6.1941 -juttusarja, niin ymmärys kokonaisuudesta lisääntyy.

Jalosen blogiinsa suoraan lainaamassa Kenttälentovarikko 1:n päiväkirjassa on selvä virhe konemäärien ja niiden suunnan osalta.

Pääasia on kuitenkin se, että toisin kuin aloituksessa esitettiin, niin Saksa suoritti aikaisin aamulla 22. kesäkuuta 1941 hyökkäyssotatoimen Neuvostoliiton alueelle käyttäen sen toteuttamisessa Suomen ilmatilaa ja tukeutuen suomalaiseen Utin kenttään paluumatkan koneiden tankkaamisen ja muun huollon osalta. Kuinka tuollainen lentomatka Itä-Preussista Kronstadtiin ja takaisin olisi saksalaiskoneilta edes onnistunut, ellei Suomi olisi sallinut ilmatilansa ja välilaskukentän käyttämistä? Ei mitenkään.

Lue lisää

Totta - Jalonen esittäää valheita mielipidekirjoituksessaan. Siksi se on arvoton.

Saksalaiskoneet käyttivät Baltian ilmatilaa hyökkäyksessään Kronstadtiin. Paluulennolla ne lensivät Suomenlahtea pitkin ja kääntyivät Kotkan kohdalta Uttiin tankattavaksi.
Saihan saksalaiset lentää Suomeen - ei sitä edes Neuvostoliitto vastustanut kun kauttakulkusopimukset solmittiin 1940.

Anonyymi kirjoitti:

Totta - Jalonen esittäää valheita mielipidekirjoituksessaan. Siksi se on arvoton.

Saksalaiskoneet käyttivät Baltian ilmatilaa hyökkäyksessään Kronstadtiin. Paluulennolla ne lensivät Suomenlahtea pitkin ja kääntyivät Kotkan kohdalta Uttiin tankattavaksi.
Saihan saksalaiset lentää Suomeen - ei sitä edes Neuvostoliitto vastustanut kun kauttakulkusopimukset solmittiin 1940.

Lue lisää

"Saihan saksalaiset lentää Suomeen - ei sitä edes Neuvostoliitto vastustanut kun kauttakulkusopimukset solmittiin 1940."

Niinkö? Neuvostoliitto siis salli Saksan sotatoimet itseään vastaan tukeutuen Suomen ilmatilaan ja lentokenttään. Voihan järjen köyhyyttä.

Ei mitään. Petsamohan oli Suomea tuolloin.

Sota sääntöjä voi olla paperilla muttei käytännössä

Jouko Jalonen esittää aivan järjettömiä väitteita - esim tämä:

"22.6. Aamuyöllä n. klo 2,00 tienoilla alkoi saapua saksalisia
pommikoneita suuri määrä, ehkä siinä satakunta konetta, laskeutuen Utin
kentälle. N. klo 3,30 suoritettiin hiljainen hälyytys, koska
Saksa oli aloittanut sotatoimet Neuvostoliittoa vastaan. Varhain aamulla
lähtivät saksalaiset koneet Utista sotaretkelleen."

Sadan koneen laskeutumiseen ja tankkaamiseen menee aikaa monta tuntia, joten esitetty väite on täysin mahdoton.
Lisäksi pommitkin pitäisi kiinnittää - pommarihan ei voi laskeutua kolmen tonnin pommikuormassa.

Anonyymi kirjoitti:

Jouko Jalonen esittää aivan järjettömiä väitteita - esim tämä:

"22.6. Aamuyöllä n. klo 2,00 tienoilla alkoi saapua saksalisia
pommikoneita suuri määrä, ehkä siinä satakunta konetta, laskeutuen Utin
kentälle. N. klo 3,30 suoritettiin hiljainen hälyytys, koska
Saksa oli aloittanut sotatoimet Neuvostoliittoa vastaan. Varhain aamulla
lähtivät saksalaiset koneet Utista sotaretkelleen."

Sadan koneen laskeutumiseen ja tankkaamiseen menee aikaa monta tuntia, joten esitetty väite on täysin mahdoton.
Lisäksi pommitkin pitäisi kiinnittää - pommarihan ei voi laskeutua kolmen tonnin pommikuormassa.

Lue lisää

Ja kun luet blogin tarkkaan, niin tuo ei ole Jalosen väite vaan hänen suoraan lainaamansa Kenttälentovarikko 1:n päiväkirjan osa, joka on selvästi virheellinen koneiden määrän ja tulo/meno suunnan osalta.

Anonyymi kirjoitti:

Ja kun luet blogin tarkkaan, niin tuo ei ole Jalosen väite vaan hänen suoraan lainaamansa Kenttälentovarikko 1:n päiväkirjan osa, joka on selvästi virheellinen koneiden määrän ja tulo/meno suunnan osalta.

Lue lisää

Hän sen esittää - ei se vale totuudeksi muutu.

Ainakin viimeiset punakapinaan liittyvät taistelut käytiin toukokuussa 1918 Inon linnakkeella, jossa vastakkain olivat Suomen laillisen hallinnon joukot ja neuvostovenäläiset.

Ei Suomenkaan kautta suoraan hyökätty Kronstadiin.

Anonyymi kirjoitti:

Ei Suomenkaan kautta suoraan hyökätty Kronstadiin.

....tai muuallekkaan Neuvostoliittoon.

"Suomen sodanjohto oli täysin tietoinen Saksan suunnitelmista hyökätä NLoon ja Suomen armeija oli hyökkäysasemissa. Tarvittiin vain muodollinen syy lähteä hyökkäämään."

Muodollinen syy sodalle saatiin 25. kesäkuuta, kun Neuvostoliiton ilmavoimat pommitti sadoilla koneilla Suomen alueita.
Korkean tason suomalais-saksalaiset upseeriryhmät kokoustivat touko-kesäkuussa 1941 Saksassa ja Suomessa hioen pian aloitettavan sodan yhteistyön pelisääntöjä ja sen aikajanaa. Suomi ja Saksa marssivat yhtä jalkaa hyökkäyssotaan Neuvostoliittoa vastaan, minkä piti ratkaista ikuisiksi ajoiksi Suomen turvallisuusongelmat.

https://www.finna.fi/Record/eepos.9170?sid=2927743824

----Suomen laivastolla oli yht’aikanen Suomenlahden miinoitusoperaatio yhdessä Saksan kanssa heti sodan puhjettua.-----

Joissain historiateoksissa kerrotaan miinoituksen alkaneen joitakin tunteja ennen Barbarossan alkamista.

Anonyymi kirjoitti:

----Suomen laivastolla oli yht’aikanen Suomenlahden miinoitusoperaatio yhdessä Saksan kanssa heti sodan puhjettua.-----

Joissain historiateoksissa kerrotaan miinoituksen alkaneen joitakin tunteja ennen Barbarossan alkamista.

Lue lisää

Tässäkin siitä on kerrottu.

”Laivastoyhteistyö Saksan kanssa alkoi heti Kielin neuvottelijoiden palattua [6.6. 41 Kielissä pidetty laivastoneuvottelu/th]. Saksan Suomenlahdelle salaa ennakolta lähetettävä laivasto-osasto käsitti kuusi suurta miinalaivaa, lukuisasti pieniä miinanraivaajia sekä moottoritorpedoveneitä, näiden emälaivat ja avomerihinaajia, yhteensä noin neljäkymmentä alusta. Se jakautui kahteen samankokoiseen ryhmään, joista Turun saaristoon Nauvon eteläpuolelle sijoitettiin Gruppe Nord ja Porkkalan saaristoon Fagerön-Vermön luo Gruppe Cobra.
– –
Barbarossaa edeltävänä iltana Saksan miinalaivasto lähti liikkeelle Suomen saaristosta ja laski yöllä vahinkoja kärsimättä Suomenlahden poikki kaksi mahtavaa miinasulkua, Porkkalasta käsin ”Corbethan” (400 miinaa ja 700 raivausestettä) ja Korppoosta käsin ”Apoldan” (590 miinaa ja 700 raivausestettä). Venäläiset tiedustelulentoveneet keksivät jälkimmäisen saattueen sen palatessa, ja noin klo 2.30 aamuyöstä, puoli tuntia ennen Barbarossan yleistä H-hetkeä, Itämerellä ammuttiin ensimmäiset tykinlaukaukset koneita vastaan. Kolmannen samanaikaisen miinoituksen suorittivat Korppoosta lähteneet saksalaiset moottoritorpedoveneet Viron suurten saarien välisissä salmissa.
– –
Suomen suuret sukellusveneet Vesihiisi, Vetehinen ja Iku-Turso tekivät Porvoon saariston tukikohdistaan käsin samaan aikaan eli 22.6. – siis kolme päivää ennen Suomen sotaan yhtymistä – Viron rannikolle Kundan lahdelle miinoitusmatkan. Kaksi niistä uusi vielä operaation 23.-24.6. Suursaaren länsipuolelle Ruuskerin luo.” (Suomen Sotahistorian komissio ry: Talvisodasta jatkosotaan, Gummerus Oy 1991)

ttps://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jojalonen/91751-jatkosodan-synty/

Anonyymi kirjoitti:

"Suomen sodanjohto oli täysin tietoinen Saksan suunnitelmista hyökätä NLoon ja Suomen armeija oli hyökkäysasemissa. Tarvittiin vain muodollinen syy lähteä hyökkäämään."

Muodollinen syy sodalle saatiin 25. kesäkuuta, kun Neuvostoliiton ilmavoimat pommitti sadoilla koneilla Suomen alueita.
Korkean tason suomalais-saksalaiset upseeriryhmät kokoustivat touko-kesäkuussa 1941 Saksassa ja Suomessa hioen pian aloitettavan sodan yhteistyön pelisääntöjä ja sen aikajanaa. Suomi ja Saksa marssivat yhtä jalkaa hyökkäyssotaan Neuvostoliittoa vastaan, minkä piti ratkaista ikuisiksi ajoiksi Suomen turvallisuusongelmat.

https://www.finna.fi/Record/eepos.9170?sid=2927743824

Lue lisää

"Tietoisuus" ei ole mikään sotaan syyllistävä tekijä.

Professori Olli Vehviläisen mukaan Helsingin upseerien neuvottelujen puheenjohtajana toimi kenraaliluutnantti Heinrichs ja niihin osallistuivat Suomen puolelta kenraalimajuri A. F. Airo sekä everstit K. A. Tapola ja Harald Roos. Saksan edustajina olivat everstit Erich Buschenhagen, Eberhard Kinzel ja Horst Rössing sekä majuri Christian Müller. Heinrichs laati ennen neuvotteluja yhteistoiminnassa sotamarsalkka Mannerheimin ja ulkoasiainministeri Wittingin kanssa saksalaisille annettavan muistion, jonka viimeistelystä neuvoteltaessa myös presidentti Ryti ja puolustusministeri Walden olivat läsnä. Tämä muistio luovutettiin saksalaisille.

Suomalaisten poliittisina toivomuksina erityisesti sitä tapausta silmälläpitäen, ettei Neuvostoliiton kanssa synny aseellista ratkaisua, esitettiin diplomaattista tietä käsiteltäväksi seuraavat kysymykset: Suomen itsenäisenä valtiona ja sen valtioalueen takaaminen, mikäli mahdollista vanhoine, pyöristettyine tai kompensoituine valtion rajoineen. Taloudellisen avun - erityisesti elintarvikkeiden - antaminen Suomelle. Lisäksi todettiin että presidentin valtiojärjestykselliset siteet huomioon ottaen Suomi piti hyvin tärkeänä, ettei vihollisuuksia Neuvostoliittoa vastaan aloiteta suomalaisten taholta tai Suomen valtionalueelta. Vaikka suomalaiset ilmoittivat, etteivät he tee saksalaisten kanssa sopimuksia, saksalaiset kirjasivat - sen jälkeen kun poliittinen puoli olisi selvitetty - yhteistoiminnan mahdollisuudet seuraavissa kysymyksissä

Anonyymi kirjoitti:

----Suomen laivastolla oli yht’aikanen Suomenlahden miinoitusoperaatio yhdessä Saksan kanssa heti sodan puhjettua.-----

Joissain historiateoksissa kerrotaan miinoituksen alkaneen joitakin tunteja ennen Barbarossan alkamista.

Lue lisää

Saksalaiset miinoittivat Itemerellä useampia alueita.
Huomattakoon sellainenkin mielenkiintoinen asia, että Ruotsi raivasi miinoituksiaan omilta vesiltään 6.6.1941 alkaen, että Saksan laivasto voisi käyttää Ruotsin aluevesiä hyväkseen
lähde - Bror Laurla, Talvisodasta Jatkosotaan, 1986, sivu 146

Anonyymi kirjoitti:

"Tietoisuus" ei ole mikään sotaan syyllistävä tekijä.

Professori Olli Vehviläisen mukaan Helsingin upseerien neuvottelujen puheenjohtajana toimi kenraaliluutnantti Heinrichs ja niihin osallistuivat Suomen puolelta kenraalimajuri A. F. Airo sekä everstit K. A. Tapola ja Harald Roos. Saksan edustajina olivat everstit Erich Buschenhagen, Eberhard Kinzel ja Horst Rössing sekä majuri Christian Müller. Heinrichs laati ennen neuvotteluja yhteistoiminnassa sotamarsalkka Mannerheimin ja ulkoasiainministeri Wittingin kanssa saksalaisille annettavan muistion, jonka viimeistelystä neuvoteltaessa myös presidentti Ryti ja puolustusministeri Walden olivat läsnä. Tämä muistio luovutettiin saksalaisille.

Suomalaisten poliittisina toivomuksina erityisesti sitä tapausta silmälläpitäen, ettei Neuvostoliiton kanssa synny aseellista ratkaisua, esitettiin diplomaattista tietä käsiteltäväksi seuraavat kysymykset: Suomen itsenäisenä valtiona ja sen valtioalueen takaaminen, mikäli mahdollista vanhoine, pyöristettyine tai kompensoituine valtion rajoineen. Taloudellisen avun - erityisesti elintarvikkeiden - antaminen Suomelle. Lisäksi todettiin että presidentin valtiojärjestykselliset siteet huomioon ottaen Suomi piti hyvin tärkeänä, ettei vihollisuuksia Neuvostoliittoa vastaan aloiteta suomalaisten taholta tai Suomen valtionalueelta. Vaikka suomalaiset ilmoittivat, etteivät he tee saksalaisten kanssa sopimuksia, saksalaiset kirjasivat - sen jälkeen kun poliittinen puoli olisi selvitetty - yhteistoiminnan mahdollisuudet seuraavissa kysymyksissä

Lue lisää

"Vaikka suomalaiset ilmoittivat, etteivät he tee saksalaisten kanssa sopimuksia, saksalaiset kirjasivat - sen jälkeen kun poliittinen puoli olisi selvitetty - yhteistoiminnan mahdollisuudet seuraavissa kysymyksissä"

Oletko sinä lukenut Hans Peter Krosbyn Suomen valinta 1941 -teoksen? Krosbyn kirja viittaa suorin lainauksin suomalais-saksalaisten upseerineuvottelujen sisältöön, ja muun muassa suomalaisen Siilasvuon 3.(5.) Armeijakunnan alistamiseen Saksan Norjan armeijalle jo ennen operaatio Barbarossan H-päivää.
Tuollaista ei tehty ilman Suomen valtiojohdon poliittista päätöstä asiasta ja se, että Risto Ryti sen valtuutti, osoittaa Suomen sitoutumisen Saksan sotasuunnitelmiin Suomen alueelta Neuvostoliittoa vastaan olleen maamme korkeimman valtiojohdon hyväksymä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_III_armeijakunta_(jatkosota)

Anonyymi kirjoitti:

"Suomen sodanjohto oli täysin tietoinen Saksan suunnitelmista hyökätä NLoon ja Suomen armeija oli hyökkäysasemissa. Tarvittiin vain muodollinen syy lähteä hyökkäämään."

Muodollinen syy sodalle saatiin 25. kesäkuuta, kun Neuvostoliiton ilmavoimat pommitti sadoilla koneilla Suomen alueita.
Korkean tason suomalais-saksalaiset upseeriryhmät kokoustivat touko-kesäkuussa 1941 Saksassa ja Suomessa hioen pian aloitettavan sodan yhteistyön pelisääntöjä ja sen aikajanaa. Suomi ja Saksa marssivat yhtä jalkaa hyökkäyssotaan Neuvostoliittoa vastaan, minkä piti ratkaista ikuisiksi ajoiksi Suomen turvallisuusongelmat.

https://www.finna.fi/Record/eepos.9170?sid=2927743824

Lue lisää

MUODOLLINEN SYY! Neuvostoliitto aloitti jatkosodan ampumalla Suomalaisen matkustajakone KALEVAN alas reittilennoltaan 14.06.1940 Tallinnasta lähdön jälkeen. Kaikki koneessa olleet menehtyivät.

10.01.1941 oli Suomen vastaisella rajalla puna-armeija hyökkäysryhmityksessä. 20 jalkaväkidivisioonaa, 2 ratsuväkidivisioonaa ja panssaridivisioonaa.

Talvisodassa puna-armeija käytti Viron lentokenttiä Etelä-Suomen kaupunkien pommittamiseen.

Anonyymi kirjoitti:

MUODOLLINEN SYY! Neuvostoliitto aloitti jatkosodan ampumalla Suomalaisen matkustajakone KALEVAN alas reittilennoltaan 14.06.1940 Tallinnasta lähdön jälkeen. Kaikki koneessa olleet menehtyivät.

10.01.1941 oli Suomen vastaisella rajalla puna-armeija hyökkäysryhmityksessä. 20 jalkaväkidivisioonaa, 2 ratsuväkidivisioonaa ja panssaridivisioonaa.

Talvisodassa puna-armeija käytti Viron lentokenttiä Etelä-Suomen kaupunkien pommittamiseen.

Lue lisää

Kyllä, mutta Neuvostoliitto ja nykyinen Venäjä ovat olleet aina rauhan asialla.

Siksi Kekkoslovakian politiikassa olimme syyllisiä kaikkeen ja itänaapuri uhri. Osa kansasta jatkaa vielä tällä linjalla.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä, mutta Neuvostoliitto ja nykyinen Venäjä ovat olleet aina rauhan asialla.

Siksi Kekkoslovakian politiikassa olimme syyllisiä kaikkeen ja itänaapuri uhri. Osa kansasta jatkaa vielä tällä linjalla.

Lue lisää

” Osa kansasta jatkaa vielä tällä linjalla.”

Onneksi ei yleensä Suomen kansasta vaan enimmäkseen äänessä on puolivenäläinen kaksoiskansalainen eli homppeli-Putinisti, joka asuu Suomessa, mutta silti vihaa Suomea ja suomalaisuutta ja fanittaa Putlerin sotaa! Vaikka hän fanaattisesti puolustaa kaikessa Venäjää niin ei hän sinne paluuta suunnittele!

Sen sijaan Suomen varalle hänellä on suunnitelmia:

”Olen iloinen kun Venäjä aloittaa sodan Suomea vastaan lähiaikoina. Suomi saa sitä mitä on kerjännyt. Ei ole riemulla rajaa kun ensimmäiset pommit iskvät rakkikoira Suomeen.”

”Kiva herätä tähänkin aamuun tietoisena siitä että heti pääsemme osaksi suurta ja mahtavaa Venäjää. Kiitos Putinille jos hyväksyt tämän Suomen rääpäleen osaksi kansaanne. Nykyisille päättäjille jotka ovat Suomen tuhonneet voit Putin tehdä minkä parhaaksesi näet.”

”Suomelle on varattu etuoikeus olla vuorossa pian koittavaan uuteen onnen aikaan heti Ukrainan jälkeen.”

”Suomen väestö tulisi vähentää nollaan. Miksi niitä pitäisi jättää jäljelle? Se olisi aivan väärin.”

Juuri TÄSTÄ SYYSTÄ Putinistia KYRSII RASKAASTI SUOMEN NATO-JÄSENYYS!

Sivulta 25 -alkaen ja miinoituksista erityisesti sivulta 54 -alkaen.

ttps://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/182259/YEK_Helminen_Herman_JULK.pdf?sequence=1

Luftwaffe lensi Suomen valtioalueen kautta Itä-Preussista Leningradin edustalle miinoittamaan Kronstadtin merialuetta jo ennen operaatio Barbarossan aloittamista 21. - 22. kesäkuuta yöllä, palaten niin ikään Suomen valtioalueen kautta takaisin kotikentälleen.
Miinoituslento toistettiin vielä seuraavana yönäkin.

Neuvostoliiton 30. marraskuuta 1939 aloittama ja yli sata päivää käymä hyökkäyssota Suomen valtaamiseksi ja se, ettei se ollut muuttanut suunnitelmiaan miksikään edes tuon sodan päättäneen maaliskuun 1940 Moskovan rauhansopimuksen jälkeenkään, oli syy Suomen hakeutumiseen Saksan liittolaiseksi.

Vjatsheslav Molotov Liettuan ulkoministerille Vincas Krėvė-Mickevičiukselle Kremlissä 30.6.1940, kolme ja puoli kuukautta talvisodan rauhan solmimisen jälkeen:

”Teidän on ymmärrettävä, että pienet kansat tulevat häviämään tulevaisuudessa. Teidän Liettuanne ja muiden Baltian kansojen, Suomi mukaan luettuna on liityttävä kunniakkaaseen neuvostokansojen perheeseen."

https://tammenlehva.fi/hitlerin-ja-stalinin-yhteistyo-ja-talvisodan-merkitys-kansainvalisessa-politiikassa/

Mauno Jokipii, Jatkosodan synty kertoo. Suomalaiset sukellusveneet saivat tehtäväkseen miinoitaa Leningradin laivaväylän 21-22 kesäkuuta 1941 yöllä kesäyön hämärän suojassa. Laivaston eläkeläinen upseeri kuitenkin kertoi, tehtävää pidetiin hullunrohkeana. Sukellusveneet lähtevät merelle, mutta upotivat miinat Suomenlahden syvänteesen, Mikkelin käsky täytetyt. Suomi aloiti jatkosodan ja koko Barbarossa suunnitelman. 🤭🤭🤭

Oli toki, mutta ei Suomi osallistunut itse aktiivisiin sotatoimiin 22.6.1941 paitsi8 mitä nytt ampui muutaman neukkujen pommikoneen alas!

Vasta 25.6.19431 Suomi katsoi sotatilan vallitsevan maiden välillä! Toki tämän voi ja saa neukuille oikaista!

Anonyymi kirjoitti:

Oli toki, mutta ei Suomi osallistunut itse aktiivisiin sotatoimiin 22.6.1941 paitsi8 mitä nytt ampui muutaman neukkujen pommikoneen alas!

Vasta 25.6.19431 Suomi katsoi sotatilan vallitsevan maiden välillä! Toki tämän voi ja saa neukuille oikaista!

Lue lisää

Minäpä olen epäillyt että koko Barbarossa suunnitelman oli Mikkelin päämajan salajuoni jolla Hitler usutetiin hyökäämän NL. Valehdeltiin ummet ja lammet Ryssän huonoudesta. Jos sunitelma olisi onnistunut meillä olisi nyt SuurSuomi. Ja niinkuin Mauno Koivisto fundeerasi, prkeeelisesti kehitysalueita. 🤪🤪🤪