Ei kaikki ole Jumalan lapsia heti syntyessään.

Novumin selitys ed.

"
5. Jälleen toistuvat sanat "totisesti, totisesti", kreikaksi "amên, amên". Ut:ssa tätä vahvistusta käyttää vain Jeesus, hän joka on Amen, Ilm 3:14. Jumalan valtakuntaan synnytään vedestä ja Hengestä. Vesi kuvaa pesua synnistä, niin että olemme puhtaita Jumalan edessä. Henki tekee eläväksi ja luo ihmisen uudeksi, Ef 5:26-27; Tiit 3:5. Jotkut näkevät näissä sanoissa filmauksen, miten Jumala toimii kasteessa. Toiset käsittävät niiden puhuvan vertauskuvallisesti Jumalan sanan puhdistavasta vaikutuksesta.
6. Sana "liha (sarks)" voi tarkoittaa sekä maan päällä olevaa ihmiskuntaa että ihmisen syntistä luontoa. Tässä liha tarkoittaa ihmisyyttä sekä sen heikkoudessa että syntisyydessä, ja Jeesus sanoo painokkaasti ja selvästi, ettei liha voi kehittyä hengeksi. Henki on kokonaan uutta, jonka Jumala luo ihmiseen.
7. Liha synnyttää lihaa. Nikodeemuksen ei pidä sen tähden ihmetellä, että hänen "täytyy syntyä uudesti". Ei ole mitään muuta keinoa päästä Jumalan valtakuntaan. Tavallaan on itsestään selvää, että on tultava uudeksi ihmiseksi, jotta voi päästä täysin uuteen elämään. Mutta hallitusmies ihmetteli Jeesuksen ehdottomia sanoja. Ihmisjärki ei voi käsittää uudestisyntymistä. Mutta uudestisyntymisen välttämättömyys sisältää ja edellyttää sen mahdollisuuden.
8. Sana "pneuma" tarkoittaa sekä henkeä että tuulta. Jeesus ei sanonut: Näin on myös Hengen laita, vaan: Niin on jokaisen, joka on Hengestä syntynyt. Hän puhui Hengen vaikutuksista. Voimme huomata ne, mutta emme pääse niistä täysin selville.
9. Nikodeemus ymmärsi varmasti monia asioita paremmin kuin muut, mutta hän paljasti olevansa vain luonnollinen ihminen, jolla ei ole hengellistä elämää. Luonnollinen ihminen ei voi ymmärtää Jumalan valtakunnan asioita, 1 Kor 2:14.
10. Jeesus käytti tässä samaa 'opettajaa' tarkoittavaa sanaa, jota Nikodeemus oli käyttänyt jakeessa 2. Jeesus ei ollut Nikodeemukselle ivallinen, vaan sanoi terävästi, että hänen olisi pitänyt ymmärtää, koska Vt:ssa asia oli ennustettu.
11. Nikodeemus oli tietämätön Hengen elämästä ja toiminnasta. Jeesus sitä vastoin oli täysin varma. Tarkoittiko hän kolminaisuutta sanoessaan "me?" Vai puhuiko hän tässä itsestään, apostoleista ja muista todistajista? Tällä lauseella Jeesus aloitti opetuksensa pelastuksesta. Hänen sanoillaan oli varma perusta. Painokkaasti hän sanoi, että kaikesta hurskaudestaan ja hengellisistä avuistaan huolimatta Nikodeemus ja muut juutalaiset olivat kuitenkin vastustaneet totuutta.
12. Puhuessaan tässä maallisista Jeesus tarkoitti selvästikin uudestisyntymää. Se on tosin alkuisin taivaasta, mutta tapahtuu maan päällä. Seuraavat jakeet kertovat, että taivaallisilla hän tarkoitti pelastustyön iankaikkista perustaa. Hän ajatteli sitä, mitä taivaassa tapahtui, kun Isä antoi Poikansa ja lähetti hänet maailmaan.
13. Ihmisen Poikana Jeesus on maan ja taivaan yhdysside. Hän on maan päällä ainoa, joka on ollut myös taivaassa. Hän oli Jumala ja ihminen samanaikaisesti. Hänen maallisessa elämässään tuli näkyviin taivaallinen, ja juuri hänen ihmishahmossa ollessaan ihmiset hylkäsivät hänessä olevan taivaallisen. Kukaan ei voi nousta taivaaseen ilman häntä, joka on astunut sieltä alas.
14. Ylentäminen tapahtui ristillä. Jeesus viittasi tässä siihen, mistä kerrotaan 4 Moos 21:4-9:ssä, jolloin ihmiset paranivat käärmeenpuremasta katsomalla autiomaassa tangon päähän nostettuun vaskikäärmeeseen. Vaskikäärme näytti tavalliselta käärmeeltä, mutta sillä ei ollut myrkkyä. Jeesus tuli ihmiseksi ja oli kaikessa meidän kaltaisemme, mutta kuitenkin ilman syntiä. Kun hänet ylennettiin ristille, hän kantoi meidän syntimme. "Ylentää" oli juuri se sana, jota roomalaiset sotilaat käyttivät karkeana ivana ristiinnaulitsemisesta. Jeesus teki siitä kunnianimityksen, jonka hän varasi itselleen.
15. Ihmisen Pojan ylentämisen tarkoitus oli, että hän pelastaisi ne, jotka uskovat. Riippumatta siitä, miten vakavassa tilassa autiomaassa käärmeen puremat ihmiset olivat tai miten paljon myrkky oli ehtinyt vaikuttaa, he pelastuivat katsomalla vaskikäärmeeseen. Samoin tapahtuu niille, joissa on synnin myrkkyä. Poikkeustapauksia ei ole "-jokainen". Sana "uskoo" vastaa tässä katsomista. He katsoivat vaskikäärmeeseen ja jäivät eloon. Me uskomme Jeesukseen ja saamme iankaikkisen elämän. Jeesukseen katsominen kuvaa hyvin sitä, mitä meidän uskomme on. Iankaikkinen elämä ei ole vain loputonta elämää. Se merkitsee osallisuutta Jumalan omasta elämästä Kristuksen Jeesuksen avulla. Vrt. 5:26; 17:3 ja 1 Joh 5:12.

Anonyymi00003 kirjoitti:

Novumin selitys ed.

"
5. Jälleen toistuvat sanat "totisesti, totisesti", kreikaksi "amên, amên". Ut:ssa tätä vahvistusta käyttää vain Jeesus, hän joka on Amen, Ilm 3:14. Jumalan valtakuntaan synnytään vedestä ja Hengestä. Vesi kuvaa pesua synnistä, niin että olemme puhtaita Jumalan edessä. Henki tekee eläväksi ja luo ihmisen uudeksi, Ef 5:26-27; Tiit 3:5. Jotkut näkevät näissä sanoissa filmauksen, miten Jumala toimii kasteessa. Toiset käsittävät niiden puhuvan vertauskuvallisesti Jumalan sanan puhdistavasta vaikutuksesta.
6. Sana "liha (sarks)" voi tarkoittaa sekä maan päällä olevaa ihmiskuntaa että ihmisen syntistä luontoa. Tässä liha tarkoittaa ihmisyyttä sekä sen heikkoudessa että syntisyydessä, ja Jeesus sanoo painokkaasti ja selvästi, ettei liha voi kehittyä hengeksi. Henki on kokonaan uutta, jonka Jumala luo ihmiseen.
7. Liha synnyttää lihaa. Nikodeemuksen ei pidä sen tähden ihmetellä, että hänen "täytyy syntyä uudesti". Ei ole mitään muuta keinoa päästä Jumalan valtakuntaan. Tavallaan on itsestään selvää, että on tultava uudeksi ihmiseksi, jotta voi päästä täysin uuteen elämään. Mutta hallitusmies ihmetteli Jeesuksen ehdottomia sanoja. Ihmisjärki ei voi käsittää uudestisyntymistä. Mutta uudestisyntymisen välttämättömyys sisältää ja edellyttää sen mahdollisuuden.
8. Sana "pneuma" tarkoittaa sekä henkeä että tuulta. Jeesus ei sanonut: Näin on myös Hengen laita, vaan: Niin on jokaisen, joka on Hengestä syntynyt. Hän puhui Hengen vaikutuksista. Voimme huomata ne, mutta emme pääse niistä täysin selville.
9. Nikodeemus ymmärsi varmasti monia asioita paremmin kuin muut, mutta hän paljasti olevansa vain luonnollinen ihminen, jolla ei ole hengellistä elämää. Luonnollinen ihminen ei voi ymmärtää Jumalan valtakunnan asioita, 1 Kor 2:14.
10. Jeesus käytti tässä samaa 'opettajaa' tarkoittavaa sanaa, jota Nikodeemus oli käyttänyt jakeessa 2. Jeesus ei ollut Nikodeemukselle ivallinen, vaan sanoi terävästi, että hänen olisi pitänyt ymmärtää, koska Vt:ssa asia oli ennustettu.
11. Nikodeemus oli tietämätön Hengen elämästä ja toiminnasta. Jeesus sitä vastoin oli täysin varma. Tarkoittiko hän kolminaisuutta sanoessaan "me?" Vai puhuiko hän tässä itsestään, apostoleista ja muista todistajista? Tällä lauseella Jeesus aloitti opetuksensa pelastuksesta. Hänen sanoillaan oli varma perusta. Painokkaasti hän sanoi, että kaikesta hurskaudestaan ja hengellisistä avuistaan huolimatta Nikodeemus ja muut juutalaiset olivat kuitenkin vastustaneet totuutta.
12. Puhuessaan tässä maallisista Jeesus tarkoitti selvästikin uudestisyntymää. Se on tosin alkuisin taivaasta, mutta tapahtuu maan päällä. Seuraavat jakeet kertovat, että taivaallisilla hän tarkoitti pelastustyön iankaikkista perustaa. Hän ajatteli sitä, mitä taivaassa tapahtui, kun Isä antoi Poikansa ja lähetti hänet maailmaan.
13. Ihmisen Poikana Jeesus on maan ja taivaan yhdysside. Hän on maan päällä ainoa, joka on ollut myös taivaassa. Hän oli Jumala ja ihminen samanaikaisesti. Hänen maallisessa elämässään tuli näkyviin taivaallinen, ja juuri hänen ihmishahmossa ollessaan ihmiset hylkäsivät hänessä olevan taivaallisen. Kukaan ei voi nousta taivaaseen ilman häntä, joka on astunut sieltä alas.
14. Ylentäminen tapahtui ristillä. Jeesus viittasi tässä siihen, mistä kerrotaan 4 Moos 21:4-9:ssä, jolloin ihmiset paranivat käärmeenpuremasta katsomalla autiomaassa tangon päähän nostettuun vaskikäärmeeseen. Vaskikäärme näytti tavalliselta käärmeeltä, mutta sillä ei ollut myrkkyä. Jeesus tuli ihmiseksi ja oli kaikessa meidän kaltaisemme, mutta kuitenkin ilman syntiä. Kun hänet ylennettiin ristille, hän kantoi meidän syntimme. "Ylentää" oli juuri se sana, jota roomalaiset sotilaat käyttivät karkeana ivana ristiinnaulitsemisesta. Jeesus teki siitä kunnianimityksen, jonka hän varasi itselleen.
15. Ihmisen Pojan ylentämisen tarkoitus oli, että hän pelastaisi ne, jotka uskovat. Riippumatta siitä, miten vakavassa tilassa autiomaassa käärmeen puremat ihmiset olivat tai miten paljon myrkky oli ehtinyt vaikuttaa, he pelastuivat katsomalla vaskikäärmeeseen. Samoin tapahtuu niille, joissa on synnin myrkkyä. Poikkeustapauksia ei ole "-jokainen". Sana "uskoo" vastaa tässä katsomista. He katsoivat vaskikäärmeeseen ja jäivät eloon. Me uskomme Jeesukseen ja saamme iankaikkisen elämän. Jeesukseen katsominen kuvaa hyvin sitä, mitä meidän uskomme on. Iankaikkinen elämä ei ole vain loputonta elämää. Se merkitsee osallisuutta Jumalan omasta elämästä Kristuksen Jeesuksen avulla. Vrt. 5:26; 17:3 ja 1 Joh 5:12.

selitykset on selityksiä, niitä hellareilla piisaa

Jumalan sana on totuus, ei hellareiden selitykset ja molotukset

Room.9:22 "Tämä tarkoittaa, etteivät Jumalan lapsia ole luonnolliset jälkeläiset vaan että jälkeläisiksi luetaan lupauksen voimasta syntyneet lapset."

Joh.3:5 " Jeesus vastasi: "Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny vedestä ja Hengestä, hän ei pääse sisälle Jumalan valtakuntaan."

Anonyymi00004 kirjoitti:

selitykset on selityksiä, niitä hellareilla piisaa

Jumalan sana on totuus, ei hellareiden selitykset ja molotukset

Room.9:22 "Tämä tarkoittaa, etteivät Jumalan lapsia ole luonnolliset jälkeläiset vaan että jälkeläisiksi luetaan lupauksen voimasta syntyneet lapset."

Joh.3:5 " Jeesus vastasi: "Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny vedestä ja Hengestä, hän ei pääse sisälle Jumalan valtakuntaan."

Vesi muka lupauksen voima??? Päässäsi viiraa!!!
Veden mytologia
Vettä ja veden tärkeyttä, pyhyyttä sekä sen tuhoavuutta kuvataan eri tahoilla samankaltaisin keinoin. Vesi on puhdistava elementti sekä konkreettisesti että symbolisesti, se koetaan rajana tämän ja tuonpuoleisen maailman välillä Newton, 2003). Uskontojärjestelmien rakenteet muistuttavat toisiaan, sillä kaikki uskonnot tulkitsevat samaa todellisuutta. Veteen liittyvässä mytologiassa ollaankin ihmiskunnan yhteisen ajattelun lähteillä. (Emoto, 2001)
Kalevalan lisäksi Taolaisuudessa sekä Hindulaisuudessa vedellä on suuri merkitys. Taolaisuudessa luomakunnan äiti, Tao, kuvataan vedenkaltaisena ja Hindulaisuudessa maailmaa luo jumalatar Vishnun uni, jota hän näkee nukkuessaan äärettömän meren pohjassa. Myös Euroopassa palvottiin äitijumalatarta, elämän lähdettä sekä kaiken synnyttäjää. Monissa eurooppalaisissa kielissä sanat äiti, aine ja meri ovat samaa juurta, esim. latinassa mater, materia ja mare. (Heikkilä, 1999, Laotse, 1986)