Talvisodan sankarikirjailija Eino Hosia kaatui, heti Jatkosodan alussa, ensimäisessä hyökkäyksessään.
Oma tykistö rojautti keskityksen komppanian ryhmitykseen ja ainakin 12 kaatui heti, useiden kymmenien haavoittuessa. Kirjassa Ässät jyllää, Stadin kundit Jatkosodassa on pitkä kuvaus tapahtuneesta ja mm. Niilo Tarvajärvi oli samassa tilanteessa mukana. Hänkin sai osansa keskityksestä ja haavoittuneena yritti väittää ryssän ampuneen. Se väite tyrmättiin heti.
Luku Suokumaan haudat s. 53-60 kertoo tapsuksesta ja mm. Hosia kuolemsn.
Eihän sotasankarin sopinut kuolla omaan tuleen:
"Hosia osallistui Helsingissä muodostetussa JR26:ssa eli Ässärykmentissä, koska hän ei halunnut liittyä tiedotuskomppaniaan tk-mieheksi. Alikersantti Hosia kaatui rykmentin ensimmäisissä taisteluissa Joutsenossa tiedustelutehtävän aikana, kun venäläisen tarkka-ampujan luoti osui häntä päähän."
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Eino_HosiaÄssät jyllää!
Ässät jyllää, Stadin kundit Jatkosodassa
Jarmo Nieminen , Erkki Nordberg
Teos perustuu eversti Erkki Nordbergin (1946–2012) käsikirjoitukseen, jonka on toimittanut tietokirjailija, everstiluutnantti evp. Jarmo Nieminen. Tekstiä kuvittavat autenttiset valokuvat elämästä rintamalla sekä yksityiskohtaiset kartat Ässän sotatiestä. Teos sisältää henkilömatrikkelin Ässä-rykmentissä menehtyneistä.
"Helsingistä lähti Jatkosotaan enemmän miehiä kuin mistään muusta Suomen kaupungista.
Talvisodassa kunnostautunut, pääosin helsinkiläisistä koostunut JR 11 oli saanut lisänimen Ässärykmentti. Kun Jatkosota alkoi, jatkui myös Ässien sotatie, nyt jalkaväkirykmentti 26:na.
Ässärykmentti tunnettiin joukkona, jota kuljetettiin ympäri rintamia vaikeisiin tilanteisiin. Se osallistui Petroskoin valtaukseen ja siirrettiin sieltä Karhumäen taisteluihin. Sen jälkeen se kieltäytyi jatkamasta raskaissa taisteluissa. Kirja kertoo sen tarinan Jatkosodan alusta kieltäytymistä seuranneisiin tapahtumiin."
Stadin kundi Nordberg kertoo paitsi sodan johdosta ja miesten rintamakokemuksista, myös 30- ja 40-lukujen Helsingistä, jossa suojeluskuntalaisia oli suhteellisen vähän ja työväestöä paljon.
Teoksen nimi Ässät jyllää! on rykmentin taisteluhuuto. Tämä kirja on ensimmäinen kattava kuvaus Ässärykmentin Jatkosodasta.
Oma tykistö rojautti keskityksen komppanian ryhmitykseen ja ainakin 12 kaatui heti, useiden kymmenien haavoittuessa. Kirjassa Ässät jyllää, Stadin kundit Jatkosodassa on pitkä kuvaus tapahtuneesta ja mm. Niilo Tarvajärvi oli samassa tilanteessa mukana. Hänkin sai osansa keskityksestä ja haavoittuneena yritti väittää ryssän ampuneen. Se väite tyrmättiin heti.
Luku Suokumaan haudat s. 53-60 kertoo tapsuksesta ja mm. Hosia kuolemsn.
Eihän sotasankarin sopinut kuolla omaan tuleen:
"Hosia osallistui Helsingissä muodostetussa JR26:ssa eli Ässärykmentissä, koska hän ei halunnut liittyä tiedotuskomppaniaan tk-mieheksi. Alikersantti Hosia kaatui rykmentin ensimmäisissä taisteluissa Joutsenossa tiedustelutehtävän aikana, kun venäläisen tarkka-ampujan luoti osui häntä päähän."
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Eino_HosiaÄssät jyllää!
Ässät jyllää, Stadin kundit Jatkosodassa
Jarmo Nieminen , Erkki Nordberg
Teos perustuu eversti Erkki Nordbergin (1946–2012) käsikirjoitukseen, jonka on toimittanut tietokirjailija, everstiluutnantti evp. Jarmo Nieminen. Tekstiä kuvittavat autenttiset valokuvat elämästä rintamalla sekä yksityiskohtaiset kartat Ässän sotatiestä. Teos sisältää henkilömatrikkelin Ässä-rykmentissä menehtyneistä.
"Helsingistä lähti Jatkosotaan enemmän miehiä kuin mistään muusta Suomen kaupungista.
Talvisodassa kunnostautunut, pääosin helsinkiläisistä koostunut JR 11 oli saanut lisänimen Ässärykmentti. Kun Jatkosota alkoi, jatkui myös Ässien sotatie, nyt jalkaväkirykmentti 26:na.
Ässärykmentti tunnettiin joukkona, jota kuljetettiin ympäri rintamia vaikeisiin tilanteisiin. Se osallistui Petroskoin valtaukseen ja siirrettiin sieltä Karhumäen taisteluihin. Sen jälkeen se kieltäytyi jatkamasta raskaissa taisteluissa. Kirja kertoo sen tarinan Jatkosodan alusta kieltäytymistä seuranneisiin tapahtumiin."
Stadin kundi Nordberg kertoo paitsi sodan johdosta ja miesten rintamakokemuksista, myös 30- ja 40-lukujen Helsingistä, jossa suojeluskuntalaisia oli suhteellisen vähän ja työväestöä paljon.
Teoksen nimi Ässät jyllää! on rykmentin taisteluhuuto. Tämä kirja on ensimmäinen kattava kuvaus Ässärykmentin Jatkosodasta.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Sodassa kuolee erehdyksissä myös omia!
Etenkin Neuvostoliitossa, jossa hyökkäävien omien joukkojen takana oli omat konekiväärit valmiina!
Käsky nro 227 eli ”Ei askeltakaan taaksepäin” -käsky oli Neuvostoliiton johtajan Josif Stalinin toisen maailmansodan aikana 28. heinäkuuta 1942 antama käsky, jonka oli tarkoitus pysäyttää puna-armeijan perääntyminen ja kitkeä karkuruus. Käsky tunnetaan siihen sisältyneestä iskulauseesta ”Ei askeltakaan taaksepäin!” (ven. Ни шагу назад, Ni šagu nazad).
Kun Saksa oli kesällä 1942 aloittanut itärintamalla uuden suurhyökkäyksen, puna-armeija pyrki aluksi perääntymään järjestäytyneesti välttääkseen saarroksiin joutumisen ja suuret motit. Käsky numero 227 osoitti Stalinin halun luopua tästä linjasta. Käskyn hahmotteli kenraalieversti Aleksandr Vasilevski. Sen mukaan perääntyminen ilman päämajasta annettua lupaa oli kielletty, ja kiellon rikkojia uhattiin armottomilla rangaistuksilla. Käskyssä määrättiin perustamaan etulinjan taakse erityisiä sulkuryhmiä, joiden tehtävänä oli ampua kaikki luvatonta perääntymistä yrittävät sotilaat. Muut rikkomuksiin syyllistyneet sotilaat siirrettäisiin rangaistuspataljooniin ”sovittamaan verellään rikoksensa isänmaata kohtaan”. Rangaistuspataljoonat voitiin esimerkiksi määrätä suorittamaan itsemurhahyökkäyksiä vihollisen linjojen takana.
Käskyssä Stalin aluksi kuvailee vihollisen etenemistä Neuvostoliiton maaperällä ja sättii puna-armeijaa tappioista ja haluttomuudesta tehdä vastarintaa, minkä jälkeen seuraa toteamus ”vetäytyminen tätä pitemmälle veisi maamme ja meidät itsemme tuhoon” ja sitten vaatimus: ”Ei askeltakaan taaksepäin! Tämän on nyt oltava tärkein tunnuksemme”.
»Paniikinlietsojat ja pelkurit on tuhottava siihen paikkaan. Perääntymismentaliteetti on eliminoitava päättäväisesti. Maavoimien komentajat, jotka ovat sallineet asemien vapaaehtoisen hylkäämisen, on erotettava ja lähetettävä heti sotaoikeuteen.»
Samansisältöisiä määräyksiä oli annettu Neuvostoliitossa sodan alusta saakka, mutta käsky nro 227 sai aiempia enemmän huomiota ja iskulause ”Ei askeltakaan taaksepäin” oli pian kaikkien huulilla. Käskyä luettiin julkisesti ääneen sotilaille, joiden tuli kaikkien tuntea se. Sen oli tarkoitus motivoida myös siviilejä. Käskyn soveltaminen johti perääntymään pakotetuissa armeijan yksiköissä syntipukkien etsimiseen ja summittaisiin teloituksiin. Sulkuryhmät pääosin epäonnistuivat tehtävissään, joten niistä luovuttiin kaikessa hiljaisuudessa jo lokakuussa 1942. Samaa tehtävää jäivät kuitenkin hoitamaan turvallisuuspoliisi NKVD:n yksiköt. Puna-armeijan perääntymistä ei välittömästi onnistuttu pysäyttämään, mutta seuraavana talvena voitokas Stalingradin taistelu käänsi tilanteen. Käsky 227 julkaistiin Neuvostoliitossa suurelle yleisölle painettuna ensi kerran vasta glasnostin aikana vuonna 1988.
No miten tuo eroaa ihailemasi Natsi-Saksan meiningistä muuten kuin että siellä luotien puutteessa hirtettiin petturit ja pelkurit kyltti kaulassa? Kohteeksi kelpasi heille kaikki: sotilaat, siviilit, pakkovärvätyt lapset ja vanhukset.
🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑
❤️ Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21#17829862h
🔞❤️❤️❤️❤️❤️🔞💋💋💋💋💋🔞
Adolf Ehrnrooth, tuolloin eversti, ammutti tykistökeskityksen Äyräpäässä 07.07.1944 neukkujen ja omien antautuvien joukkojen sekaan. Virallisen ja vahvistetun tiedon mukaan suomalaiset eivät saaneet naarmuakaan, mutta kaikki neukut tietenkin kaatuivat.
Etninen Venäjän homppeli-Tiltu sen kun vain laiskistuu ja tyhmenee! Nyt hän etsii enää vain ikivanhoja avauksiaan ja lisää niiden loppuun linkin porno-sivulle ja se edestaa sitten ”AKTIIVISTA KESKUSTELUA”!
Kannattaako Putlerin enää tukea noin heikkoa tasoa?
Irstaileva isoisä jatkaa tyylilleen uskollisena moraalisia hairahduksiaan.
Etkö koskaan keskity otsikkoon? Miksi keskityt vastaajan henkilöön