Paavalin käyttämä ilmaisu "enkelien" keilistä tarkoittaa valon enkelin eli paholaisen ja sen enkelien välistä kommunikointia "glossolaliaa",
josta Raamattu varoittaa ankarasti siihen sotkeentumasta.
1. Kor. 13:1 " enkelien kielillä"
γλωσσα glossa gloce-sah'
2. Kor. 11:14 "Eikä ihme, tekeytyyhän itse Saatanakin valon enkeliksi."
josta Raamattu varoittaa ankarasti siihen sotkeentumasta.
1. Kor. 13:1 " enkelien kielillä"
γλωσσα glossa gloce-sah'
2. Kor. 11:14 "Eikä ihme, tekeytyyhän itse Saatanakin valon enkeliksi."
Vastaukset 34
Vanhimmat
Saarn. 5:2 " Älä ole kerkeä kieleltäsi äläkä puhu harkitsematta Jumalan edessä, sillä Jumala on taivaassa ja sinä olet maan päällä. Olkoot sanasi sen vuoksi harvat."
Jeesus varoittaa helluntailaisten sekavista molotuksista ja demonisten henkien päästämistä äänielimien herraksi hurmostilan aikana.
Matt. 6:7
"Rukoillessanne älkää hokeko tyhjää niin kuin pakanat, jotka kuvittelevat tulevansa kuulluiksi, kun vain latelevat sanoja. [Saarn. 5:1,2; Sir. 7:14]
"salakielet" on paholaisesta, mitä hellarit rakastaa.
Jeesus ei koskaan käyttänyt paholaisen käyttämiä Baabelin kieliä, salakieliä, joilla se lahkoissa sitoo ihmisiä itseesnä.
Joh. 18:20
Jeesus vastasi: "Minä olen puhunut julkisesti, koko maailman kuullen. Olen aina opettanut synagogissa ja temppelissä, kaikkien juutalaisten kokoontumispaikoissa. Salassa en ole puhunut mitään.
Ps. 12:6 Herran sanat ovat selkeitä sanoja, hopeata, joka kirkkaana valuu sulattimesta maahan, seitsenkertaisesti puhdistettua.
Hab. 2:2
Ja Herra vastasi minulle ja sanoi: "Kirjoita näky ja piirrä selvästi tauluihin, niin että sen voi juostessa lukea".
Vauvakastetut puhuvat ja kirjoittavat riivaajien kieltä.
Saat toistaa tuon Viimeisellä Tuomiolla.
Itseasiassa kirjoituksesi rikkoo jopa maallisia lakeja, mutta teillä hellareillahan on jo kauan ollut omat poliisinne ja lainkäyttäjät hyssyttelemässä. Ette ole joutuneet tuomiolle tässä maailmassa mutta entä tulevassa?
Sinua ja poliiseitanne tietenkin naurattaa.
Katsotaan.
älä valehtele, eikö ikääntyminenkään tuo järkeä päähäsi vai mikä on ongelma !'?
jos haluat foorumipoliisina olla, niin mikä estää olemasta rehellinen ja näkemästä mitä tämäkin aloitus rikkoo ja kuinka täällä ei juuri muuta ole kuin valhetta ja vääristelyä helluntai sitä ja helluntai tätä ja jota itse olet tarjoamassa milloin milläkin mielettömällä vääristelyllä !
eikö foorumipoliisin perspektiivi tulisi olla hiukan isompi kuin naulanreikä häh ?
Itse olen kertonut vain omat, jo lapsuuden rikosuhrinanne saamani kokemukseni ja teiltä kuulemani opit. En sepittele mitään omasta päästäni.
En ole foorumipoliisi. Olen sietänyt valheitanne, outtaamisianne ja jopa tappouhkauksianne. Mutta kyllä ottanut ne talteen.
Jos satun foorumilla käymään, vastaan vain omiin valheisiinne ja vihakirjoituksiinne.
Mistäs sinä minun ikäni muka tiedät?
Helluntailaisten näytösluonteisiin molotusrukouksiin ei tule mitään vastausta.
Lapset pelkää niitä hurjia sekokielisiä hurmosrukouksia. Lapsista tulee sulkeentuneita, pelokkaita, jatkuvasti puhutaan pelottavista asioista, ylöstempauksesta, vaivanajoista, vuosiviikoista. Koko ajan pitää olla varuillaan, tempaiseekö se Jeesus mukaansa vai ei.
1. Kun. 18:29
Puolenpäivän jälkeen he tulivat hurmoksiin ja olivat siinä tilassa ruokauhrin aikaan saakka. Mutta ei kuulunut ääntä, ei tullut vastausta, mitään ei tapahtunut.
1. Kor. 14:9
Samoin tekin: jos ette kielellänne saa esiin selvää puhetta, kuinka voidaan sellainen puhe ymmärtää? Tehän puhutte silloin tuuleen.
rukousliinat, huivit ja viirit lentelee ilmaan, kun Jumala puuttuu kerran lahkolaisten touhuihin
Ja sinä, ihmislapsi, käännä kasvosi kansasi tyttäriä vastaan, jotka joutuvat hurmoksiin oman sydämensä voimasta, ja ennusta heitä vastaan
Sentähden, näin sanoo Herra, Herra: Minä käyn käsiksi teidän taikasiteisiinne, joilla olette pyydystäneet sieluja niinkuin lintuja, ja revin ne teidän käsivarsistanne ja lasken ne sielut irti-sielut, jotka te olette pyydystäneet-niinkuin linnut.
Ja minä revin teidän huntunne ja pelastan kansani teidän käsistänne, niin etteivät he enää joudu teidän kätenne saaliiksi; ja te tulette tietämään, että minä olen Herra.
Ef.4:5 Yksi kaste on Jumalasta.
u-kasteet on paholaisesta. niissä ihmiseen pumpataan vierasta henkeä, kaatohenkeä, hurmoshenkeä, ihmisen sisälle.
Pitkän ajan kuluttua, kolmantena vuotena, tuli Elialle tämä Herran sana: "Mene ja näyttäydy Ahabille, niin minä annan sateen maan päälle". Niin Elia meni näyttäytymään Ahabille. Mutta Samariassa oli kova nälänhätä. Ja Ahab kutsui Obadjan, joka oli palatsin päällikkönä. Mutta Obadja oli hyvin Herraa pelkääväinen mies; niinpä Obadja oli silloin, kun Iisebel hävitti Herran profeetat, ottanut sata profeettaa ja piilottanut heidät luolaan, viisikymmentä kerrallaan, ja elättänyt heitä leivällä ja vedellä. Ahab sanoi Obadjalle: "Kulje maa, kaikki vesilähteet ja kaikki purot. Kenties me löydämme ruohoa pitääksemme hevoset ja muulit hengissä, niin ettei meidän tarvitse hävittää elukoita." Ja he jakoivat keskenään kuljettavansa maan. Ahab kulki toista tietä yksinänsä, ja Obadja kulki toista tietä yksinänsä. Kun nyt Obadja oli matkalla, niin katso, Elia tuli häntä vastaan. Tuntiessaan tämän hän heittäytyi kasvoillensa ja sanoi: "Sinäkö se olet, herrani Elia?" Tämä vastasi hänelle: "Minä. Mene ja sano herrallesi: 'Katso, Elia on täällä'." Niin hän sanoi: "Mitä minä olen rikkonut, koska annat palvelijasi Ahabin käsiin, hänen surmattavakseen? Niin totta kuin Herra, sinun Jumalasi, elää, ei ole sitä kansaa eikä sitä valtakuntaa, josta minun herrani ei olisi lähettänyt etsimään sinua, mutta kun on vastattu: 'Ei hän ole täällä', on hän vannottanut sillä valtakunnalla ja sillä kansalla valan, ettei sinua ole löydetty. Ja nyt sinä sanot: 'Mene ja sano herrallesi: Katso, Elia on täällä'. Kun minä lähden pois luotasi, niin Herran Henki kuljettaa sinut, en tiedä minne, ja kun minä menen ilmoittamaan Ahabille eikä hän löydä sinua, niin hän tappaa minut. Ja kuitenkin palvelijasi on peljännyt Herraa nuoruudestaan asti.
(1Ku 18:1-12)
Eikö herralleni ole kerrottu, mitä minä tein, kun Iisebel tappoi Herran profeetat: kuinka minä piilotin luolaan sata Herran profeettaa, viisikymmentä kerrallaan, ja elätin heitä leivällä ja vedellä? Ja nyt sinä sanot: 'Mene ja sano herrallesi: Katso, Elia on täällä', ja niin hän tappaa minut." Mutta Elia sanoi: "Niin totta kuin Herra Sebaot elää, jonka edessä minä seison, minä näyttäydyn tänä päivänä hänelle". (1Ku 18:13-15)
Niin Obadja meni Ahabia vastaan ja ilmoitti hänelle tämän. Ahab meni silloin Eliaa vastaan. Ja nähdessään Elian Ahab sanoi hänelle: "Siinäkö sinä olet, sinä, joka syökset Israelin onnettomuuteen?" Tämä vastasi: "En minä syökse Israelia onnettomuuteen, vaan sinä ja sinun isäsi suku, koska te hylkäätte Herran käskyt ja koska sinä seuraat baaleja. Mutta lähetä nyt kokoamaan kaikki Israel minun luokseni Karmel-vuorelle, sekä neljäsataa viisikymmentä Baalin profeettaa ja neljäsataa Aseran profeettaa, jotka syövät Iisebelin pöydästä."
(1Ku 18:16-19)
Niin Ahab lähetti sanan kaikille israelilaisille ja kokosi profeetat Karmel-vuorelle. Ja Elia astui kaiken kansan eteen ja sanoi: "Kuinka kauan te onnutte molemmille puolille? Jos Herra on Jumala, seuratkaa häntä; mutta jos Baal on Jumala, seuratkaa häntä." Eikä kansa vastannut hänelle mitään. Niin Elia sanoi kansalle: "Minä olen ainoa jäljelle jäänyt Herran profeetta, mutta Baalin profeettoja on neljäsataa viisikymmentä. Antakaa meille kaksi mullikkaa, ja valitkoot he itselleen toisen mullikan, paloitelkoot sen ja pankoot kappaleet puiden päälle, mutta älkööt panko tulta; ja minä valmistan toisen mullikan ja asetan sen puiden päälle, mutta en pane tulta. (1Ku 18:20-23)
Sitten huutakaa te jumalanne nimeä, ja minä huudan Herran nimeä. Se jumala, joka vastaa tulella, on Jumala." Kaikki kansa vastasi ja sanoi: "Niin on hyvä". Ja Elia sanoi Baalin profeetoille: "Valitkaa itsellenne toinen mullikka ja valmistakaa se ensin, sillä teitä on enemmän. Huutakaa sitten jumalanne nimeä, mutta älkää panko tulta". Niin he ottivat sen mullikan, jonka hän antoi heille, ja valmistivat sen. Sitten he huusivat Baalin nimeä aamusta puolipäivään asti, sanoen: "Baal, vastaa meille!" Mutta ei ääntä, ei vastausta! Ja he hyppelivät alttarin ääressä, joka oli tehty. (1Ku 18:24-26)
Puolipäivän aikana Elia pilkkasi heitä ja sanoi: "Huutakaa kovemmin; hän on tosin jumala, mutta hänellä voi olla jotakin toimittamista, tahi hän on poistunut johonkin, tahi on matkalla; kenties hän nukkuu, mutta kyllä hän herää". Niin he huusivat vielä kovemmin ja viileksivät itseään tapansa mukaan miekoilla ja keihäillä, niin että heistä vuoti verta. Kun puolipäivä oli kulunut, joutuivat he hurmoksiin, aina siihen hetkeen asti, jolloin ruokauhri uhrataan. Mutta ei ääntä, ei vastausta, ei vaarinottoa! Niin Elia sanoi kaikelle kansalle: "Astukaa minun luokseni". Ja kaikki kansa astui hänen luoksensa. Niin hän korjasi Herran alttarin, joka oli hajotettu.
(1Ku 18:27-30)
Ja Elia otti kaksitoista kiveä, yhtä monta kuin oli Jaakobin poikien sukukuntia, hänen, jolle oli tullut tämä Herran sana: "Israel on oleva sinun nimesi". Ja hän rakensi kivistä alttarin Herran nimeen ja teki alttarin ympärille ojan, johon olisi mahtunut kaksi sea-mittaa jyviä. Sitten hän latoi puut, paloitteli mullikan ja pani kappaleet puiden päälle. Ja hän sanoi: "Täyttäkää neljä ruukkua vedellä ja vuodattakaa se polttouhrin ja puiden päälle". Ja hän sanoi: "Tehkää se toinen kerta". Ja he tekivät niin toisen kerran. Vielä hän sanoi: "Tehkää se kolmas kerta". Ja he tekivät niin kolmannen kerran. Niin vesi juoksi ympäri alttarin; ojankin hän täytti vedellä. Ja kun oli tullut hetki, jolloin ruokauhri uhrataan, astui profeetta Elia esille ja sanoi: "Herra, Aabrahamin, Iisakin ja Israelin Jumala, tulkoon tänä päivänä tiettäväksi, että sinä olet Jumala Israelissa ja että minä olen sinun palvelijasi ja että minä olen sinun käskystäsi tehnyt kaiken tämän. Vastaa minulle, Herra, vastaa minulle, että tämä kansa tulisi näkemään, että sinä, Herra, olet Jumala ja että sinä käännät heidän sydämensä takaisin." Silloin Herran tuli iski alas ja kulutti polttouhrin, puut, kivet ja mullan sekä nuoli veden, joka oli ojassa.
(1Ku 18:31-38)
Kun kaikki kansa näki tämän, lankesivat he kasvoillensa ja sanoivat: "Herra on Jumala! Herra on Jumala!" Mutta Elia sanoi heille: "Ottakaa Baalin profeetat kiinni; älköön yksikään heistä pääskö pakoon". Ja he ottivat heidät kiinni. Ja Elia vei heidät Kiisonin purolle ja tappoi heidät siellä. Ja Elia sanoi Ahabille: "Nouse, syö ja juo, sillä sateen kohina kuuluu". Niin Ahab nousi syömään ja juomaan. Mutta Elia nousi Karmelin huipulle, kumartui maahan ja painoi kasvonsa polviensa väliin. Ja hän sanoi palvelijallensa: "Nouse ja katso merelle päin". Tämä nousi ja katsoi, mutta sanoi: "Ei näy mitään". Hän sanoi: "Mene takaisin". Näin seitsemän kertaa. Seitsemännellä kerralla palvelija sanoi: "Katso, pieni pilvi, miehen kämmenen kokoinen, nousee merestä". Niin Elia sanoi: "Nouse ja sano Ahabille: 'Valjasta ja lähde alas, ettei sade sinua pidättäisi'". Ja tuossa tuokiossa taivas kävi mustaksi pilvistä ja myrskytuulesta, ja tuli ankara sade. Mutta Ahab nousi vaunuihinsa ja lähti Jisreeliin. Ja Herran käsi tuli Elian päälle, ja niin hän vyötti kupeensa ja juoksi Ahabin edellä Jisreeliin saakka.
(1Ku 18:39-46)
Jaa--- kuinkahan aloittajan käy, kun alkaa Martti- jumalansa alttarilla vinkumaan huutamaan jumalaansa, ei taida tulta tulla alas, vaan pesuvadilla on kaikki kasteltu niin, ettei tuli syty.
On turhaa tulla mussuttamaan kentälle ja leikkimään mukamas fariseusta, Häpeä Jumalasi edessä. Paukkusi ja henkseleiden paukuttelusi ei riitä.
Sinun lapsellisesi vinkuminen YYYYY- kasteista on tyhjänpäiväistä aivotonta huutamista, että minun YYYYKSI kaste riittää, minun pakanahelvettijumala joka kiduttaa lapsia, on oikea kaste. Väärin on kastaa taivaan Jumalan uskovien kastella.
Minulla, siis sinulla on välimies Martti- kidutsujumalanprofeetta , jonka pauloissa olet hurmaanunut ja lossotat marttikielillä ja jumalasi on maalattuna kauhistuttava, joka kiduttaa syntyneitä, mutta ilman hätäkastetta helvetissä.
Otahan lääkkeesi, äläkä aina toista tuota typerää mantraa, se on kristillistä pakanauskontoa ja siksi naukuu kriiiiiistitty, mutta et olekaan opetuslapsi, siinä se ero on.
Minä puhun kirkkohapatteen hirvittävän opin kohteitten huulilla.
Kun ne äidit, joiden lapset on kuolleet synnytykseen 1930- luvulla itkivät kirkkohapatteen hirvittävän opin äärellä.
Kun he - isoäitini tuvassa kohensi hiillosta ja kokivat kovaa tuskaa - kuolleen vauvansa kidutuksesta - kun kirkko näin opetti kastamattomien lasten kohtalona.
Ei kiitos, ei vauvakasteen hapatteen kylvölle enää tähänpäivään.
On otettava raamattu käteen ja luettava tuon hirvittävän opin sisällöstä.
Siksihän Martti keksi korvausopin - kun hän näki että kaste kuului uskovalle, mutta eihän se lapsi voi niin pienenä uskoa, keksi kummi- opin. Otti juutalaisuudesta kummin. Siellä vaikka isovanhempi mies piti ympärileikattua sylissä, oli kummi. Tämä tuotiin korvausoppi kummijuttuihin.
Nyt vauvakaste on korvausoppi ympärileikkaukselle, keksittiin, että siinä pestään perisyntiä pois ja aivan kuin katolisuuden kiirastuli - samanhenkisenä vei Martin kummitus oppiin ja kun pappi ei voinut syntyvän lapsen luo mennä naisten hameitten alle, ja jos lapsi kuolisi, on lapsenpäästäjälle annettu harhassa hätäkaste oikeutus.
Siksi ovat nämä lapsikasteet, kummit ja hätäkasteen, kirkon valtuus lapsenpäästäjälle.
Ja painostus on helvettioppi. kastamanton on helvetissä ja siksi myös isoäitini itki kohentaessaan uuninsa hiilloksilla, - lapseni, joka kuoli kituu helvetissä. Huh! Oikein puistattaa sen tuskakyynelten sanoman kohdalla, josta äitini puhui paljon, kun kehdossa keinutti näitä sisaruksia vuorollaan.
Monesti tuon tuvan uunin edessä olevan hiillospaikan kohdalla pohdin tuskan kyyneleitä, jota lapsena menettänyt äiti vain voi kokea.
Ajatelkaa tätä hirvittävää kidutusopin mieletöntä kuvaa jumalasta.
kirjoitan pienellä tuon jumala tuohon. Siinä ei ole mitään JUMALAA - vaan ihmisen työ ja ihmisen harha ja edelleen näitä mussuttajia, helvettipelotteleijoita, jossa on PAKKO vauvaa kastella ja on perhekunta tarinat siinä höysteenä.
He ovat niin sokeita, ettei vanha leili pysty ottamaan raamatun puhdasta viiniä tässä asiassa, he pakahtuvat Martti-jumalan kielilläpuhumiseen ja se on sitä lossolaliaa.
Ha ovat tulettoman alttariin hukkuneet.
Ja tässä toinen, joka tulee tuonnempana toistamaan nämä julistuksensa sekä Jumalan että uskonnonuhriensa edessä.
Määrittele ensinnäkin mistä "lahkosta" kirjoitat.
Esim. lestadiolaisuus on luterilaisen kirkon lahko.
Helluntailaisuus ei ole kristinuskon lahko, vaan täysin toinen, kristinuskon ulkopuolinen uususkonto. Tätä nimitys "vapaat suunnat" tarkoittaa. Vapaat, mistä? Hgin Saalem srk:n ent. johtajan mukaan: kristinuskosta.
Tuo muinaisokkultistinen huntujen ja liinojen heiluttelu ei ole kristinuskoa, tämä on totta.
No, tässä ilmenee nyt suoraan, että nämä eivät ole kristittyjä, vaan kristittyjen vastaisia, aktiivisia pilkkaajia. Sama joukkio aikoinaan tapatti Jeesuksen.
Juutalaisia tai sitten juutalaisuutta valikoivasti apinoivia messiaanisia huijareita.
MOT.
joillain se kevään tulo ottaa koville, mahta aihan humina kuulua korvissa yötä päivää.
Aloittajan venkulikieli tarvitsee sen sanan, missä hänen oma venkoilemisensa kumpuaa. Eli oliko aloituksessa rakkautta, vain venkuloimista.
Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä, mutta minulla ei olisi rakkautta, olisin minä vain helisevä vaski tai kilisevä kulkunen. Ja vaikka minulla olisi profetoimisen lahja ja minä tietäisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon, ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin vuoria siirtää, mutta minulla ei olisi rakkautta, en minä mitään olisi. Ja vaikka minä jakelisin kaiken omaisuuteni köyhäin ravinnoksi, ja vaikka antaisin ruumiini poltettavaksi, mutta minulla ei olisi rakkautta, ei se minua mitään hyödyttäisi. Rakkaus on pitkämielinen, rakkaus on lempeä; rakkaus ei kadehdi, ei kerskaa, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaansa, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, ei iloitse vääryydestä, vaan iloitsee yhdessä totuuden kanssa; kaikki se peittää, kaikki se uskoo, kaikki se toivoo, kaikki se kärsii. Rakkaus ei koskaan häviä; mutta profetoiminen, se katoaa, ja kielillä puhuminen lakkaa, ja tieto katoaa. Sillä tietomme on vajavaista, ja profetoimisemme on vajavaista. Mutta kun tulee se, mikä täydellistä on, katoaa se, mikä on vajavaista. Kun minä olin lapsi, niin minä puhuin kuin lapsi, minulla oli lapsen mieli, ja minä ajattelin kuin lapsi; kun tulin mieheksi, hylkäsin minä sen, mikä lapsen on. Sillä nyt me näemme kuin kuvastimessa, arvoituksen tavoin, mutta silloin kasvoista kasvoihin; nyt minä tunnen vajavaisesti, mutta silloin minä olen tunteva täydellisesti, niinkuin minut itsenikin täydellisesti tunnetaan. Niin pysyvät nyt usko, toivo, rakkaus, nämä kolme; mutta suurin niistä on rakkaus.
(1Ko 13:1-13)
>>>Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä,<<<<
!!!! mutta minulla ei olisi rakkautta, !!!!
olisin minä vain helisevä vaski tai kilisevä kulkunen. Ja vaikka minulla olisi profetoimisen lahja ja minä tietäisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon, ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin vuoria siirtää, mutta minulla ei olisi rakkautta, en minä mitään olisi. Ja vaikka minä jakelisin kaiken omaisuuteni köyhäin ravinnoksi, ja vaikka antaisin ruumiini poltettavaksi, mutta minulla ei olisi rakkautta, ei se minua mitään hyödyttäisi.
(1Ko 13:1-3)
Rakkaus on pitkämielinen, rakkaus on lempeä; rakkaus ei kadehdi, ei kerskaa, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaansa, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, ei iloitse vääryydestä, vaan iloitsee yhdessä totuuden kanssa; kaikki se peittää, kaikki se uskoo, kaikki se toivoo, kaikki se kärsii. (1Ko 13:4-7)
Rakkaus ei koskaan häviä; mutta profetoiminen, se katoaa, ja kielillä puhuminen lakkaa, ja tieto katoaa. Sillä tietomme on vajavaista, ja profetoimisemme on vajavaista. Mutta kun tulee se, mikä täydellistä on, katoaa se, mikä on vajavaista. Kun minä olin lapsi, niin minä puhuin kuin lapsi, minulla oli lapsen mieli, ja minä ajattelin kuin lapsi; kun tulin mieheksi, hylkäsin minä sen, mikä lapsen on. Sillä nyt me näemme kuin kuvastimessa, arvoituksen tavoin, mutta silloin kasvoista kasvoihin; nyt minä tunnen vajavaisesti, mutta silloin minä olen tunteva täydellisesti, niinkuin minut itsenikin täydellisesti tunnetaan. Niin pysyvät nyt usko, toivo, rakkaus, nämä kolme; mutta suurin niistä on rakkaus.
(1Ko 13:8-13)
Jospa kärsisitte minulta hiukan mielettömyyttäkin! Ja kyllähän te minua kärsittekin. Sillä minä kiivailen teidän puolestanne Jumalan kiivaudella; minähän olen kihlannut teidät miehelle, yhdelle ainoalle, asettaakseni Kristuksen eteen puhtaan neitsyen. Mutta minä pelkään, että niinkuin käärme kavaluudellaan petti Eevan, niin teidän mielenne ehkä turmeltuu pois vilpittömyydestä ja puhtaudesta, joka teissä on Kristusta kohtaan. Sillä jos joku tulee ja saarnaa jotakin toista Jeesusta kuin sitä, jota me olemme saarnanneet, tai jos te saatte toisen hengen, kuin minkä olette saaneet, tai toisen evankeliumin, kuin minkä olette vastaanottaneet, niin sen te hyvin kärsitte. Mutta minä en katso itseäni missään suhteessa noita isoisia apostoleja huonommaksi. Jos olenkin oppimaton puheessa, en kuitenkaan tiedossa; olemmehan tuoneet sen teille kaikin tavoin ilmi kaikissa asioissa. Vai olenko tehnyt syntiä siinä, että - alentaessani itseni, jotta te ylenisitte - olen ilmaiseksi julistanut teille Jumalan evankeliumia? Muita seurakuntia minä riistin, ottaessani heiltä palkkaa palvellakseni teitä. Kun olin teidän luonanne ja kärsin puutetta, en rasittanut ketään. Sillä mitä minulta puuttui, sen täyttivät veljet, jotka tulivat Makedoniasta; ja kaikessa minä varoin olemasta teille rasitukseksi, ja olen vastakin varova. Niin totta kuin Kristuksen totuus on minussa, ei tätä kerskausta minulta riistetä Akaian maanäärissä. Minkätähden? Senkötähden, etten muka rakasta teitä? Jumala tietää sen. Mutta mitä minä teen, sen olen vastakin tekevä, riistääkseni aiheen niiltä, jotka aihetta etsivät, että heidät siinä, missä kerskaavat, havaittaisiin samankaltaisiksi kuin mekin. Sillä semmoiset ovat valheapostoleja, petollisia työntekijöitä, jotka tekeytyvät Kristuksen apostoleiksi. Eikä ihme; sillä itse saatana tekeytyy valkeuden enkeliksi. Ei ole siis paljon, jos hänen palvelijansakin tekeytyvät vanhurskauden palvelijoiksi, mutta heidän loppunsa on oleva heidän tekojensa mukainen. Vielä minä sanon: älköön kukaan luulko minua mielettömäksi; mutta vaikka olisinkin, ottakaa minut mieletönnäkin vastaan, että minäkin saisin hiukan kerskata. Mitä nyt puhun, kun näin suurella luottamuksella kerskaan, sitä en puhu Herran mielen mukaan, vaan niinkuin mieletön. Koska niin monet kerskaavat lihan mukaan, niin kerskaan minäkin. Tehän hyvin suvaitsette mielettömiä, kun itse olette niin mieleviä. Tehän suvaitsette, että joku teidät orjuuttaa, että joku teidät syö puhtaaksi, että joku teidät saa saaliiksensa, että joku itsensä korottaa, että joku lyö teitä kasvoihin. Häpeäkseni sanon: tähän me kyllä olemme olleet liian heikkoja. Mutta minkä joku toinen uskaltaa - puhun kuin mieletön - sen uskallan minäkin. He ovat hebrealaisia; minä myös. He ovat israelilaisia; minä myös. He ovat Aabrahamin siementä; minä myös. He ovat Kristuksen palvelijoita - puhun kuin mieltä vailla - minä vielä enemmän. Olen nähnyt vaivaa enemmän, olen ollut useammin vankeudessa, minua on ruoskittu ylen paljon, olen monta kertaa ollut kuoleman vaarassa. Juutalaisilta olen viidesti saanut neljäkymmentä lyöntiä, yhtä vaille; kolmesti olen saanut raippoja, kerran minua kivitettiin, kolmesti olen joutunut haaksirikkoon, vuorokauden olen meressä ajelehtinut; olen usein ollut matkoilla, vaaroissa virtojen vesillä, vaaroissa rosvojen keskellä, vaaroissa heimoni puolelta, vaaroissa pakanain puolelta, vaaroissa kaupungeissa, vaaroissa erämaassa, vaaroissa merellä, vaaroissa valheveljien keskellä; ollut työssä ja vaivassa; paljon valvonut, kärsinyt nälkää ja janoa, paljon paastonnut, kärsinyt vilua ja alastomuutta. Ja kaiken muun lisäksi jokapäiväistä tunkeilua luonani, huolta kaikista seurakunnista. Kuka on heikko, etten minäkin olisi heikko? Kuka lankeaa, ettei se minua polttaisi? Jos minun kerskata täytyy, niin kerskaan heikkoudestani. Herran Jeesuksen Jumala ja Isä, joka on ylistetty iankaikkisesti, tietää, etten valhettele. Damaskossa kuningas Aretaan käskynhaltija vartioi damaskolaisten kaupunkia ottaaksensa minut kiinni, ja muurin ikkuna-aukosta minut laskettiin korissa maahan, ja niin minä pääsin hänen käsistänsä.
(2Ko 11:1-33)
Paavaliin ne turvautuu viimeisenä keinoja.
Paaali kun oli kova kirkastamaan sitä totuutta,sillä seurauksella että tuli heitetyksi Saatanalle lopun elämän ajaksi.
Room. 3:7
Sillä jos Jumalan totuus tulee minun VALHEENI kautta selvemmin julki hänen kirkkaudekseen, miksi sitten minutkin vielä syntisenä tuomitaan?
Ap. t. 19:15 mutta paha henki vastasi heille: "Jeesuksen minä tunnen ja Paavalinkin tiedän, mutta keitä te olette?"
Helluntailaiset kirkastaa vielä lisää Paavalin puheita, niin että ne kirkastuu Parhamin puheiksi ja teoiksi. Ainakin kolmasti kirkastettuja Paavalin kirjeitä tulee hellareilta.
Parhami selitti, että homoseksuaalisuus on sitä rakkauden kaksoiskäskyn noudattamista ja kirkastamista. Lait ja käskyt on kumottu ja nyt eletään vaan siinä rakkauden huumassa ja puhutaan niitä enkelien kieliä.
Nämä palstan yhdenjakeen raamatunraiskaajat ovat valheveljiä, tarkoitus on vain mussuttaa agendaansa, vailla elämää, vailla henkeä.
Raamattu ei ole jaeraamattu, vaan kirja.
Punainen lanka saadaan siitä, että tunnetaan se kirjan sisältö.
He hyökkäävät Jumalan Pyhän Hengen armolahjoja vastaan.
Koska heidän vihansa kohde on Jumalan Pyhä Henki, he eivät voi enää lopettaa.
Kielilläpuhetta on erilaista. Kaikki kielilläpuhe ei todellakaan ole Jumalasta, mutta on myös aitoa kielilläpuhetta.
Nämä hyökkääjät esiintyvät kovin tietäväisinä. Jos he kerran "tietävät", silloin he myös tietävät valehtelevansa, olevansa suoraan Saatanan asialla, likaamassa sitä, mikä on pyhää.
Enkelien kielillä ei tarkoiteta Saatanan kanssa rupattelua, siihen riittää ihan suomenkieliset kirosanatkin. Ei vaadi suurta älyä ja taituruutta.
Aloittaja varmasti tietää, etteivät Taivaan enkelit ja kadotetut enkelit ole enää (ehkä kymmeniintuhansiin vuosiin) keskustelleet keskenään. Korkeintaan erilaisia sotahuutoja ovat sen jälkeen ehkä toisilleen huudelleet, tiedä sitten.
Enkelithän puhuvat omia kieliään aivan normaalina kielenkäyttönä, ei ne heille ole "kielilläpuhetta", vaan heidän omaa "kotikieltään".
Homostelu oli Parhami tärkein armolahja.
Lääkärin tutkimus: 20% mieleltään normaaleja, 80% tzombeja, henkimaailmoissa.
pelkistä hengistä puhuminen ja pelkät henkikasteet tekee ihmisestä henkimaailmoissa liikkuvan henkien kanssa taistelevan ja henkimaailman asukkaan, eikä paluuta ole terveiden kirjohin
Edes Parhami ei väittänyt homostelua Jumalan Pyhän Hengen armolahjaksi.
Sinä sen sijaan väität.
Josta seuraa väistämätön johtopäätös. Mikä?
Helluntaipalsta=antin vihasivut
Kaikenlaiset elämänsä raunioilla kieriskelevät sekopäät täyttää tämänkin avauksen alusta loppuun oman vääristyneen elämän ja mielen mixtuuralla josta ei mitään tervettä oppia eikä järkeä löydä hammastikulla kaivamallakaan.
suomesta ei mentaalivaivaisista ole pulaa.
Helluntaialisuus:
toinen helluntai - toinen henki - toinen kaste - toinen harra ja isäntä
Room. 14:4
Mikä sinä olet tuomitsemaan toisen palvelijaa? Oman isäntänsä edessä hän seisoo tai kaatuu; mutta hän on pysyvä pystyssä, sillä Herra on voimallinen hänet pystyssä pitämään.
Aika moni on ainakin tykännyt sen "enkelinkielen" lirkuttelusta.