Miten erilaisessa kulttuurissa köyhissä ja alkeellisissa oloissa syntynyt ja kasvanut kielitaidoton, kouluja käymätön ja ammattitaidoton esim. afrikkalainen voi korvata Suomessa esikoulun, peruskoulun, amk/ammattikoulun ehkä myös lukion tms käyneen työttömän kantasuomalaisen helpommalla ja vähemmällä yhteiskunnan tuella?
Jos joku puolue pystyy tuon perustelemaan minulle uskottavasti, niin lupaan äänestää seuraavissa vaaleissa.
Jos joku puolue pystyy tuon perustelemaan minulle uskottavasti, niin lupaan äänestää seuraavissa vaaleissa.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Hoetaan, että teollisuus tarvitsee sitä halpatyövoimaa niin ja niin paljon. Mihin? Uudenkaupungin autotehdas on hyvä esimerkki millaista epävarmaa ja tilapäistä se alipalkatun työvoiman tarve on, kun tehdään vain alihankintatöitä, joista päätetään maan ulkopuolella.
Otetaan toinen esimerkki. Helsingin kaupungissa tulee eläköitymään vuosittain noin 300-350 työntekijä sekä Sosiaali- ja terveystoimessa että Kasvatuksessa ja koulutuksessa ja koko kaupungin henkilöstöstä peräti 1000 henkilöä vuodessa. Moniko afrikkalainen kelpaa näihin hommiin?
Taksikuski, bussikuski, jakeluautokuski, siivooja, todellisia veronmaksajia!
Miksi puhutaan halpatyövoimasta? Miten halvalla palkalla voi elää näin kalliissa maassa kun elinkustannukset kohoavat pilviin. Jos tekee työtä 40t viikossa, pitää saada sen verran että tulee toimeen.
Jos työttömälle ei työ kelpaa, kun palkka on liian pieni, niin pienipakkaista työtä on silloin paljon tarjolla työttömien määrän perusteella.
...kyllä ne sen TYÖTTÖMÄN korvaavat , ilomielin ja hymyssäsuin.. mutta jos pitäisikin korvata joku TYÖSSÄKÄYVÄ...tai siis oikeaa työtö TEKEVÄ.. asia onkin jo kokonaan toinen ...
Ottavat suominaisen ja tekevät ison lauman lapsia, sillä tulevaisuus on taattu.
Kiitos täsmennyksestä. ap.
Pökkimään ja sekoittamaan järjestystä ja rauhaa ne on tänne haalittu. Rikoksia ja kersoja kymmeniä. Haluavat sekottaa rodut keskenään. Etsi hakukoneella Kalergi-suunnitelma!
Voi kysyä myös sitä, miksi ammattikoulutuksen tai korkeammankin koulutuksen saanut on silti työtön, vaikka lähes alalla kuin alalla on työvoimapula.
Jos nuo koulutetut suomalaiset työttömät eivät tyollisty eikä helpotatyövoimapulaa, niin jostainhan työvoimaa on saatava. Kilpailu koulutetuista maahanmuuttajista Euroopassa on kova ja onko Suomella jotain sellaista, että pärjää tuossa kilpailussa. Jos ei, niin sitten otettava ja koulutettava niitä, joilla koulutusta ei ole.
Tai sitten jäädä ilman työvoimaa ja jättää työt tekemättä. Se on Suomen hyvinvointivaltion kannalta se ylivoimaisesti kaikkein huonoin vaihtoehto…
Nälkä on hyvä auttamaan työnhaussa.
Nälkä tulee myös nälkäpalkkaisessa työssä.
Kovan luokan osaajia, jopa moniosaajiahan nämä ostarien seinien pöngittäjätkin olivat.
Suomessa on paljon koulutettuja nuoria työttöminä. Miten ihmeessä lukutaidoton kouluja käymätön pakolainen voi korvata heidät. Suomeen halutaan vain noita elintasopakolaisia elätiksi. Koulutetut eurooppalaiset eivät halua Suomeen. Täällä on korkea verotus, alhainen palkkataso ja kylmä ilmasto.
Tuota sietää ihmetelläkin. Niin kuitenkin vain näyttää olevan. Suomalainen koulutettu työtön on vaan sitkeästi kortistossa vaikka on työvoimapula. Sekin on totta, ettei Suomi välttämättä ole kilpailukykyinen koulutettujen eurooppalaisten silmissä.
Mitä vaihtoehtoja siis jää?
Jätetään työt suosiolla tekemättä, kun ei ole tekijöitä jahyväksytää seuraukset tai otetaan kouluttamaton halukas tulija ja koulutetaan hänet.
Puhutko persuiksi kääntyneistä kehitysaluemaalaisista, jotka eivät osaa edes oikeinkirjoitusta?
Sinusta juurikin.
Niin ja Suomella on syrjäinen sijainti ja muutenkin liian pieni maa, että houkuttelisi tänne jäämään.
Moni koulutettu henkilö on työttömänä, koska työnantajat eivät halua maksaa normaalia palkkaa.
Sos. ja terveyspuolella näin on ollut jo monta vuotta.
Varmasti moni nuori on saanut kokea miten vaikea on päästä opiskelemaan eli koulutuspaikkoja pitää lisätä.
Työnteko on aina kannattavampaa kuin työttömänä oleminen. Sitä nuoret eivät tajua. Se totuus iskee, kun eläkeikä lähestyy.
Arveletko niin, että koulutettu henkilö on mieluummin työttömänä kuin työssä, vaikka palkka ei olisikaan ’normaali’. Mikä muuten on ’normaali palkka’?
On se totta, ettei sosiaali ja terveyspuolen palkat ole päätähuimaava verrattuna vastaavan koulutusvaatimuksen olevilla monella muulla alalla, varsinkin tekniikan aloilla samantasoinen koulutus tuo huimasti paremmat palkat. Yksi syy on, että soster-työpaikat ovat pääosin julkisen sektorin työpaikkoja, jossa palkat maksetaan verovaroista. Ja kun emme halua korkeampia veroja…. Tekniikan alan työpaikat taasen lähinnä yksityissektorilla, jotka saavat rahansa tuotteittensa myynnistä. Emme niinkään valita kalliista hinnoista kuin korkeista veroista, tai paremminkin niin, että hyväksymme kalliit hinnat helpommin kuin korkeat verot.
Terveys- ja sosiaalialalla opiskelemaan pääsemisen rimaa pitäisi laskea. En millään voi ymmärtää, että esim. sairaanhoitajakoulutukseen vaaditaan ylioppilastutkinto. Ihan satavarmasti hyviä ja motivoituneita hoitajia saadaan ilman ylioppilastutkintoakin. Hoitotyössä soveltuvuus alalle pitäisi olla huomattavasti enemmän painottava tekijä, kuin se, että paljonko on kirjoittanut yo-kirjoituksissa matematiikasta. Sairaanhoitotyössä ei ole sellaista matematiikkaa, mitä ei peruskoululainen osaisi laskea. Seoslaskuja lasketaan jo yläasteella ihan normaalissa matematiikassa.