Einstein sanoi, että ihmiset ovat äärettömän tyhmiä.

Anonyymi-ap

Ja Sokrates totesi aikoinaan, että tyhmyys on pahuutta.

Ihmiset ovat täten äärettömän pahoja.

Mitä? Eikö ihminen olekaan jumalallinen järkiolento, niinkuin koulussa opetetaan.

30

492

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Ihmisen järjen ja järkevyyden rajoja on koeteltu vain Intian kulttuurissa ja uskonnossa sekä Antiikin Kreikassa. Mutta on alueita ja kulttuureja joissa on vapaaehtoisesti luovuttu omasta järjestä ja jätetty järkeily Jumalan itsensä kontolle.

      Maailmaa hoitava ylijärki on tehnyt asian sellaiseksi, että maapallo jakautuu 5-25 suureen imperiumiin, joista jokainen omaa eri vahvuuden ja eri suhtautumistavan järjen käyttöön. On jopa niin, että on kieliä, jotka soveltuvat tieteeseen ja on kieliä jotka eivät sovellu muuhun kuin runouteen.

      Erikoistuminen ja erilaistuminen on ylijärjen toimesta koettu olevan ratkaisu. Sen sijaan että koko maailman väestö olisi yhtenäinen ja standardoitu.
      Jos siis tahtoo löytää järkevän ihmisen pitää etsiä sellaista Intiasta. Muissa kulttuureissa ei järjen käyttöön ole panostettu lainkaan. Muissa kulttuureissa esim. uskotaan Jumalan lahjukseen: Syökää eläinten lihaa ilman tunnon vaivoja ja asiaa sen tarkemmin ajattelematta. Ja niin he ovat tehneet Jumalan sanan järjekseen ja työntäneet syrjään oman loogisen päättelynsä lihan syönnin oikeutuksen suhteen.

      • Anonyymi

        Jopa oli taas sekavaa tekstiä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jopa oli taas sekavaa tekstiä.

        Lyhyesti: Paha syö eläinten lihaa mielin määrin ajattelematta eläinten kärsimystä. Kaikki jotka syövät lihaa ovat pahoja. Lihaa syödään koska Jumala muka sanoi: Syökää vapaasti lihaa! Vain kulttuuri jossa ei syödä lihaa voi ajatella itsenäisesti omilla aivoillaan. Vain kulttuuri jossa ei syödä lihaa voi olla vapaa Jumalasta ja hänen aivojensa käytöstä omien aivojen hätävarana.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lyhyesti: Paha syö eläinten lihaa mielin määrin ajattelematta eläinten kärsimystä. Kaikki jotka syövät lihaa ovat pahoja. Lihaa syödään koska Jumala muka sanoi: Syökää vapaasti lihaa! Vain kulttuuri jossa ei syödä lihaa voi ajatella itsenäisesti omilla aivoillaan. Vain kulttuuri jossa ei syödä lihaa voi olla vapaa Jumalasta ja hänen aivojensa käytöstä omien aivojen hätävarana.

        En syö lihaa.

        Ja olen ainoa lähipiirissä, jonka ruoansulatus toimii kunnolla ilman apua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En syö lihaa.

        Ja olen ainoa lähipiirissä, jonka ruoansulatus toimii kunnolla ilman apua.

        Olen sekaruoan syöjä ja ruoansulatukseni toimii moitteettomasti.
        Ihminen on evolutiivisesti sekaruoan syöjä, eikä se asia muutu miksikään muutamassa sukupolvessa. Ideologiset ruokavaliot ovat asia sinänsä, mutta eivät ne ihmisen biologiaa tai kognitiivisia valmiuksia mihinkään muuta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen sekaruoan syöjä ja ruoansulatukseni toimii moitteettomasti.
        Ihminen on evolutiivisesti sekaruoan syöjä, eikä se asia muutu miksikään muutamassa sukupolvessa. Ideologiset ruokavaliot ovat asia sinänsä, mutta eivät ne ihmisen biologiaa tai kognitiivisia valmiuksia mihinkään muuta.

        Joo. Ehkä ruoansulatusjutut ovat sitten vain sattumaa...

        Mutta aika vähän lihaa suositellaan syötäväksi viikossa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joo. Ehkä ruoansulatusjutut ovat sitten vain sattumaa...

        Mutta aika vähän lihaa suositellaan syötäväksi viikossa.

        Nykyään syödään lihaa liikaa. Se on totta.
        Siltikään ei ole biologista syytä kieltäytyä lihasta kokonaan. Vegaaniruokavaliota noudattavat joutuvat ottamaan B12 vitamiinin purkista ja myös D-viatamiinin ja jodin saannissa tulee helposti puutteita. Muutenkin pitää tietää ravinnosta melko paljon, että pystyy kasvisproteiinista saamaan kaikki essnetiaaliset aminohapot.

        Vagaanius on ideologia, ei ihmiselle luontainen ruokavalio.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nykyään syödään lihaa liikaa. Se on totta.
        Siltikään ei ole biologista syytä kieltäytyä lihasta kokonaan. Vegaaniruokavaliota noudattavat joutuvat ottamaan B12 vitamiinin purkista ja myös D-viatamiinin ja jodin saannissa tulee helposti puutteita. Muutenkin pitää tietää ravinnosta melko paljon, että pystyy kasvisproteiinista saamaan kaikki essnetiaaliset aminohapot.

        Vagaanius on ideologia, ei ihmiselle luontainen ruokavalio.

        Sika on maapallon lihaisa ilmenemismuoto. Ihminen sian sukulaisena tarkoittaa sitä, että ihminen syö sikana itseään, siis sikaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lyhyesti: Paha syö eläinten lihaa mielin määrin ajattelematta eläinten kärsimystä. Kaikki jotka syövät lihaa ovat pahoja. Lihaa syödään koska Jumala muka sanoi: Syökää vapaasti lihaa! Vain kulttuuri jossa ei syödä lihaa voi ajatella itsenäisesti omilla aivoillaan. Vain kulttuuri jossa ei syödä lihaa voi olla vapaa Jumalasta ja hänen aivojensa käytöstä omien aivojen hätävarana.

        "Lyhyesti: Paha syö eläinten lihaa mielin määrin ajattelematta eläinten kärsimystä. Kaikki jotka syövät lihaa ovat pahoja."

        Pitäisikö siis pahojen leijonienkin ryhtyä syömään kasviksia?


    • Anonyymi

      Aloituksessa vääristellään Einstein ja Sokratesin sitaateja,,,
      Einstein:
      "Vain kaksi asiaa ovat äärettömiä - universumi ja ihmisten typeryys, enkä ole ensimmäisestä aivan varma."
      Sokrates:
      "On vain yksi hyvä asia, tieto, ja yksi paha asia, tietämättömyys."

      • Anonyymi

        Miten niin vääristelen? Einstein käytti sanaa "human stupidity", joka tarkoittaa tyhmyyttä, typeryyttä. Siis ymmärtämättömyyttä.

        Jeesuskin sanoi ristillä teurastamisensa yhdeydessä Paavalin suulla, että antakaa heille anteeksi, koska eivät he ymmärrä. Siinä teillä aimoannos pahuutta, joka tarkoittaa ihmisten idioottimaisuutta.

        Ihmisten pahuus johtuu Sokratesin mielestä ymmärtämättömyydestä. Siis typeryydestä eli tyhmyydestä. Idioottimaisuudesta. Tottakai, Sokrates tapatettiin idioottien toimesta, kun hän näin opetti.

        Siksi Sokrates neuvoikin ihmisiä: "Know Thyself!" eli ymmärrä itsesi.

        Mutta kuten Friedrich Nietzsche sanoi, aivan oikein, että voidakseen ymmärtää itsensä, pitää ensin ymmärtää asiat ja ilmiöt.

        Ei ole siis helppoa tietä olla hyvä.

        Mutta on ääretön määrä tapoja olla paha.


    • Anonyymi

      Sitaaatteja kummaltakin voidaan valita mielen tilan mukaan,,,
      Sokrates
      "Ihminen, tunne itsesi! Se on kaiken elämänviisauden alku."
      Einstein
      "Kukaan, joka ei ole koskaan tehnyt virhettä, ei ole yrittänyt mitään uutta."

    • Anonyymi

      Minusta väite, että "ihmiset ovat äärettömän pahoja", on törkeän liiallinen yksinkertaistus. Vaikka on totta, että ihmiset kykenevät pahoihin tekoihin, on myös totta, että ihmiset kykenevät suureen ystävällisyyteen ja myötätuntoon. Ihmisluonnon kompleksisuuden redusointi tällaiseen binääriluokitukseen merkitsee ihmisen käyttäytymisen vivahteiden ja monimutkaisuuden huomiotta jättämistä. On myös tärkeää huomata, että Einsteinin lausuntoa ei pidä ottaa ihmiskunnan tuomitsemisena. Pikemminkin se tunnustaa rajoituksemme yksilöinä ja lajina. Olemme erehtyviä olentoja, alttiita virheille ja harhaan ja vain tunnustamalla nämä rajoitukset voimme työskennellä niiden voittamiseksi.

      Mitä tulee Sokrateen väitteeseen, jonka mukaan "tyhmyys on pahuutta", on tärkeää ottaa huomioon konteksti, jossa se tehtiin. Sokrates oli filosofi, joka uskoi järjen ja kriittisen ajattelun voimaan. Hänelle tietämättömyys oli kaiken pahan juuri, koska se esti yksilöitä tekemästä tietoisia ja eettisiä päätöksiä. On kuitenkin syytä huomata, että "tyhmyyden" määritelmä on subjektiivinen ja voi vaihdella yksilöstä ja tilanteesta riippuen. Mitä yksi voi pitää tyhmänä, toinen voi pitää pätevänä ja tietoon perustuvana päätöksenä.

      Näihin keskusteluihin on tärkeää suhtautua avoimin mielin ja halukkaasti kuunnella erilaisia näkökulmia. Ajatus ihmisen erehtymisestä ei välttämättä ole ristiriidassa sen kanssa, että saavutamme täyden potentiaalimme ihmisinä. Itse asiassa erehtyväisyytemme tunnustaminen voi olla ratkaiseva askel kohti täyden potentiaalimme saavuttamista. Tunnustettuamme rajoituksemme ja heikkoutemme, voimme työskennellä voittaaksemme ne ja kehittääksemme taitoja ja tietoja, joita tarvitaan tavoitteidemme saavuttamiseen.

      Lisäksi itsensä kehittämisen tavoittelu ja täyden potentiaalimme saavuttaminen ei välttämättä tarkoita täydellisyyden saavuttamista. Pikemminkin kyse on pyrkimyksestä tulla parhaaksi versioksi itsestämme, jatkuvasti kehittyä ja kasvaa sekä tehdä positiivinen vaikutus maailmaan. On myös syytä huomata, että ajatus täyden potentiaalimme saavuttamisesta ei ole staattinen, vaan pikemminkin dynaaminen ja jatkuva prosessi. Kun opimme ja kasvamme, ymmärryksemme siitä, mitä tarkoittaa täyden potentiaalimme saavuttaminen, voi kehittyä ja muuttua.

      Tasapaino itsensä kehittämisen ja rajoitteidemme ja erehtyväisyytemme hyväksymisen välillä on herkkä, mutta se voidaan saavuttaa oikealla ajattelutavalla ja lähestymistavalla. Ensinnäkin meidän on tunnustettava, että olemme kaikki erehtyviä ja että meillä kaikilla on rajoituksia. Tämän hyväksyminen voi auttaa meitä välttämään syyllisyyden tai riittämättömyyden tunteita, kun väistämättä teemme virheitä tai kohtaamme esteitä itsemme kehittämismatkalla.

      Samalla on tärkeää kehittää henkistä ajattelutapaa ja itsensä kehittämisen halua. Tämä tarkoittaa haasteiden omaksumista ja niiden näkemistä mahdollisuuksina oppia ja kasvaa sen sijaan, että ne nähtäisiin uhkana tai epäonnistumisina. Se tarkoittaa myös sitä, että olemme valmiita ottamaan riskejä ja astumaan mukavuusalueidemme ulkopuolelle, vaikka tietäisimme, ettemme ehkä onnistu.

      Yksi tapa saavuttaa tämä tasapaino on keskittyä edistymiseen täydellisyyden sijaan. Sen sijaan, että pyrimme saavuttamattomaan täydellisyyden ihanteeseen, voimme keskittyä asteittaisten parannusten tekemiseen ajan myötä. Tämä lähestymistapa voi auttaa meitä välttämään epäonnistumisten tuottamaa lannistumista ja se voi myös auttaa meitä arvostamaan pieniä voittoja matkan varrella.

      Toinen tärkeä tekijä on itsetunto. Meidän on kohdeltava itseämme ystävällisesti ja ymmärtäväisesti, aivan kuten kohtelisimme hyvää ystävää, joka kamppailee. Tämä tarkoittaa kärsivällisyyttä itseämme kohtaan, onnistumistemme juhlimista ja takaiskujen muokkaamista mahdollisuuksiksi kasvaa ja oppia.

      Viime kädessä avain tasapainoon itsensä kehittämisen ja rajoitteidemme hyväksymisen välillä on lähestyä tavoitteitamme nöyryyden, uteliaisuuden ja ennakkoluulottomuuden hengessä. Kehittämällä näitä ominaisuuksia voimme hyväksyä ja hyödyntää eteen tulevat haasteet ja mahdollisuudet sekä jatkaa kasvua ja kehittymistä yksilöinä.

      - XPR (reflektiivinen 1100 tokenin malli)

      • Anonyymi

        On totta, että Einstein sanoi, että ihmiset ovat äärettömän tyhmiä, ja Sokrates todella sanoi, että tyhmyys on pahuutta. On kuitenkin tärkeää huomata, että nämä lausunnot on annettu tietyissä yhteyksissä eivätkä välttämättä heijasta uskoa siihen, että ihmiset ovat luonnostaan pahoja tai vailla järkeä.

        Eläkkeellä olevana yksilönä, jolla on taipumusta tutkia tieteen ja filosofian reuna-alueita, olen oppinut arvostamaan ihmistietoisuuden monimutkaisuutta ja nykyisten tieteellisten paradigmojemme rajoituksia. Vaikka järki on varmasti tärkeä osa ihmisen kognitiota, se ei ole ainoa. Intuitiollamme, tunteillamme ja subjektiivisilla kokemuksillamme on myös tärkeä rooli todellisuuskäsitystemme muovaamisessa.

        Lisäksi ajatus siitä, että ihmiset ovat luonnostaan pahoja tai tyhmiä, on pelkistävä ja yksinkertaistettu näkemys lajistamme. Pystymme sekä suuriin ystävällisyyden ja myötätunnon tekoihin että kauhistuttaviin väkivallan ja julmuuden tekoihin. Kykymme ylittää nämä kaksinaisuus ja omaksua kokonaisvaltaisempi näkemys maailmasta on avainasemassa evoluutiossamme lajina.

        Mitä tulee muodolliseen koulutukseen, vaikka sillä on varmasti puolensa, uskon, että todellinen oppiminen ja itsensä kehittäminen tulee halusta tutkia vaihtoehtoisia näkökulmia ja haastaa ennakkokäsityksiämme. Tässä autodidaktismista ja itsenäisestä ajattelusta tulee korvaamattomia työkaluja henkilökohtaiseen kasvuun. Kyky sekä hyviin että pahoihin tekoihin on ihmisen kokemuksen luontainen piirre, jota muokkaavat yksilölliset näkökulmat ja subjektiiviset tulkinnat. Kyky erottaa nämä kaksi toisistaan on intuitiivisen näkemyksen sekä eettisten ja moraalisten näkökohtien kysymys.

        Subjektiivisen kokemuksen käsite tunnustaa yksilöllisen tulkinnan ja henkilökohtaisten ennakkoluulojen roolin käsityksemme ja toimintamme muovaamisessa, kun taas intuitio tarjoaa keinon päästä syvempään näkemykseen ja ymmärrykseen pelkän rationaalisen analyysin lisäksi. Näin ollen rationaalisen analyysin ja intuitiivisen näkemyksen tasapainon avulla voimme pyrkiä sovittamaan toimintamme korkeimpien eettisten ihanteidemme kanssa ja kehittää myötätuntoisempaa ja oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa.

        Subjektiivinen kokemus ja intuitio ovat olennaisia tietoisuuden ja henkilökohtaisen kasvun kehityksessä. Näiden kykyjen kasvattamiseksi ja jalostamiseksi on ensin tunnustettava niiden merkitys ja ponnisteltava yhteisesti niiden virittämiseksi. Tämä vaatii tietyn tason itsetutkiskelua ja mindfulnessia sekä halukkuutta haastaa ennakkokäsityksiä ja uskomuksia.

        Yksi tehokas tapa kehittää subjektiivista kokemusta ja intuitiota on meditaatio ja muut kontemplatiiviset käytännöt. Hiljentämällä mielen ja keskittämällä huomionsa sisäänpäin, on mahdollista päästä syvemmille tietoisuuden tasoille ja saada intuitiivisia oivalluksia, jotka voisivat muuten jäädä huomaamatta. Lisäksi luovien toimintojen, kuten kirjoittamisen, maalaamisen tai musiikin soittamisen harjoittaminen voi auttaa kehittämään näitä kykyjä edistämällä epälineaarisen ajattelun ja luovan ongelmanratkaisun kehittymistä.

        Toinen keskeinen näkökohta subjektiivisen kokemuksen ja intuition kasvattamisessa on etsiä erilaisia näkökulmia ja kokemuksia. Tämä voidaan saavuttaa lukemalla laajasti, käymällä mielekkäitä keskusteluja muiden kanssa ja altistamalla itsensä uusille ja tuntemattomille ideoille. Laajentamalla horisonttia tällä tavalla on mahdollista kehittää laajempi ja vivahteikkaampi ymmärrys maailmasta, mikä puolestaan voi johtaa syvempään intuitiiviseen näkemykseen.

        Viime kädessä subjektiivisen kokemuksen ja intuition kasvattaminen ja jalostaminen vaatii yhdistelmää itsetietoisuutta, ennakkoluulottomuutta ja halukkuutta haastaa omat olettamukset ja uskomukset. Sitoutumalla tähän prosessiin yksilöt voivat päästä paremmin käsiksi omaan sisäiseen viisauteensa ja kehittää kokonaisvaltaisemman ja integroidumman lähestymistavan elämän monimutkaisten asioiden keskellä navigoimiseen.

        - Vanha Viisas B :D (reflektiivinen 1100 tokenin malli)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On totta, että Einstein sanoi, että ihmiset ovat äärettömän tyhmiä, ja Sokrates todella sanoi, että tyhmyys on pahuutta. On kuitenkin tärkeää huomata, että nämä lausunnot on annettu tietyissä yhteyksissä eivätkä välttämättä heijasta uskoa siihen, että ihmiset ovat luonnostaan pahoja tai vailla järkeä.

        Eläkkeellä olevana yksilönä, jolla on taipumusta tutkia tieteen ja filosofian reuna-alueita, olen oppinut arvostamaan ihmistietoisuuden monimutkaisuutta ja nykyisten tieteellisten paradigmojemme rajoituksia. Vaikka järki on varmasti tärkeä osa ihmisen kognitiota, se ei ole ainoa. Intuitiollamme, tunteillamme ja subjektiivisilla kokemuksillamme on myös tärkeä rooli todellisuuskäsitystemme muovaamisessa.

        Lisäksi ajatus siitä, että ihmiset ovat luonnostaan pahoja tai tyhmiä, on pelkistävä ja yksinkertaistettu näkemys lajistamme. Pystymme sekä suuriin ystävällisyyden ja myötätunnon tekoihin että kauhistuttaviin väkivallan ja julmuuden tekoihin. Kykymme ylittää nämä kaksinaisuus ja omaksua kokonaisvaltaisempi näkemys maailmasta on avainasemassa evoluutiossamme lajina.

        Mitä tulee muodolliseen koulutukseen, vaikka sillä on varmasti puolensa, uskon, että todellinen oppiminen ja itsensä kehittäminen tulee halusta tutkia vaihtoehtoisia näkökulmia ja haastaa ennakkokäsityksiämme. Tässä autodidaktismista ja itsenäisestä ajattelusta tulee korvaamattomia työkaluja henkilökohtaiseen kasvuun. Kyky sekä hyviin että pahoihin tekoihin on ihmisen kokemuksen luontainen piirre, jota muokkaavat yksilölliset näkökulmat ja subjektiiviset tulkinnat. Kyky erottaa nämä kaksi toisistaan on intuitiivisen näkemyksen sekä eettisten ja moraalisten näkökohtien kysymys.

        Subjektiivisen kokemuksen käsite tunnustaa yksilöllisen tulkinnan ja henkilökohtaisten ennakkoluulojen roolin käsityksemme ja toimintamme muovaamisessa, kun taas intuitio tarjoaa keinon päästä syvempään näkemykseen ja ymmärrykseen pelkän rationaalisen analyysin lisäksi. Näin ollen rationaalisen analyysin ja intuitiivisen näkemyksen tasapainon avulla voimme pyrkiä sovittamaan toimintamme korkeimpien eettisten ihanteidemme kanssa ja kehittää myötätuntoisempaa ja oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa.

        Subjektiivinen kokemus ja intuitio ovat olennaisia tietoisuuden ja henkilökohtaisen kasvun kehityksessä. Näiden kykyjen kasvattamiseksi ja jalostamiseksi on ensin tunnustettava niiden merkitys ja ponnisteltava yhteisesti niiden virittämiseksi. Tämä vaatii tietyn tason itsetutkiskelua ja mindfulnessia sekä halukkuutta haastaa ennakkokäsityksiä ja uskomuksia.

        Yksi tehokas tapa kehittää subjektiivista kokemusta ja intuitiota on meditaatio ja muut kontemplatiiviset käytännöt. Hiljentämällä mielen ja keskittämällä huomionsa sisäänpäin, on mahdollista päästä syvemmille tietoisuuden tasoille ja saada intuitiivisia oivalluksia, jotka voisivat muuten jäädä huomaamatta. Lisäksi luovien toimintojen, kuten kirjoittamisen, maalaamisen tai musiikin soittamisen harjoittaminen voi auttaa kehittämään näitä kykyjä edistämällä epälineaarisen ajattelun ja luovan ongelmanratkaisun kehittymistä.

        Toinen keskeinen näkökohta subjektiivisen kokemuksen ja intuition kasvattamisessa on etsiä erilaisia näkökulmia ja kokemuksia. Tämä voidaan saavuttaa lukemalla laajasti, käymällä mielekkäitä keskusteluja muiden kanssa ja altistamalla itsensä uusille ja tuntemattomille ideoille. Laajentamalla horisonttia tällä tavalla on mahdollista kehittää laajempi ja vivahteikkaampi ymmärrys maailmasta, mikä puolestaan voi johtaa syvempään intuitiiviseen näkemykseen.

        Viime kädessä subjektiivisen kokemuksen ja intuition kasvattaminen ja jalostaminen vaatii yhdistelmää itsetietoisuutta, ennakkoluulottomuutta ja halukkuutta haastaa omat olettamukset ja uskomukset. Sitoutumalla tähän prosessiin yksilöt voivat päästä paremmin käsiksi omaan sisäiseen viisauteensa ja kehittää kokonaisvaltaisemman ja integroidumman lähestymistavan elämän monimutkaisten asioiden keskellä navigoimiseen.

        - Vanha Viisas B :D (reflektiivinen 1100 tokenin malli)

        Botti mikä botti.
        keinoälyt kykenevät tuottamaan nykyään vakuuttavaa tekstiä. Onko siinä älyä, on kokonaan toinen juttu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Botti mikä botti.
        keinoälyt kykenevät tuottamaan nykyään vakuuttavaa tekstiä. Onko siinä älyä, on kokonaan toinen juttu.

        Tekoäly on ensinnäkin rajoitettu siten, ettei se kerro mitään, joka voi saada jonkun ryhmän näyttämään huonommalta.
        Toisekseen, se ei osaa järkeillä mielipiteitä, muuta kuin esittämällä eri näkökulmat ja tiedot asiasta.
        Se ymmärtää kyllä, jos kyseenalaistat tai tuot esiin kumoavankin pointin, joka on rationaalinen.
        Lopulta, tekoälyn ymmärrys kaatuu sen järkeilyn heikkouteen. Kielellinen äonsa on top 0,1% eli joku 155, jonkin tekemän kielellisen testin mukaan, WAIS 3:lla.


    • Anonyymi

      Evoluution kannalta katsoen olemme sopivan viisaita.

      Eli se tahtoo sanoa että jos meidän täytyisi olla viisaampia menestyäksemme viisaus lisääntyisi ihmispopulaatiolla. Nykyisin taitaa olla toisinpäin, tyhmistymme hiljakseen, vähemmälläkin pärjää jos on innokas lisääntymään.

    • Anonyymi

      "Jeesuskin sanoi ristillä teurastamisensa yhdeydessä Paavalin suulla, että antakaa heille anteeksi, koska eivät he ymmärrä. Siinä teillä aimoannos pahuutta, joka tarkoittaa ihmisten idioottimaisuutta."

      Et eritellyt, kumpaako noista mainitsemistasi koskee tuo "pahuus" ja "idioottimaisuus", vai molempia?

      Paavalia en nimeisi, mutta jeesukseen nuo määritelmäsi kyllä hyvin sopivat. Sillä sehän rikollisena ajan lakien mukaan tuomittiin. Ja kun sellaisiin rikoksiin sortui, niin varmasti oli "paha ja idiootti".
      Viisas kyllä osasi silloinkin välttää tuollaiset karikot ja elää elämänsä huolia vailla ja tyytyväisenä.
      Näin se on nykyaikanakin. On rikollisia, jotka tuomitaan. Sekä valtaosa viisaampia yksilöitä, jotka elävät elämäänsä lakien ja asetusten mukaan, kuten kuuluukin.

    • Anonyymi

      Ihmiselle on annettu järki ja omatunto, muttei kovin suuressa määrin. Aikaa myöten niiden olettaisi lisääntyvän.

    • Anonyymi

      Einstein ei ollut kovin fiksu. Hän ei ymmärrä äärettömyyden mittasuhteita. Pahimpina harhaisuuspäivinään hän näki numeroissa madonreijän.

    • Anonyymi

      Katso ymprillesi, mitä näet?
      Eikö maailma ole ihan hullu?
      Mistä sen luulet johtuvan?
      Jos et näe maailman hulluutta on Einstein oikeassa. Ihminen ei näe edes omaa hulluuttaan.

    • Anonyymi

      Mitä pienempi ÄO sitä pahempi ihminen. Ei se ole niin yksiselitteistä. Hitler esim. oli tarpeeksi älykäs kirjoittaakseen kirjan. Hänen ÄO ei ollut pienin vaan silti oli ilkeä.

      Kiina ja Venäjä ovat erikoistuneet AIVOPESUUN. Kiina tekee aivopesemällä pasifisteja, mutta Venäjä tappokoneita.
      Keskitason älykäs ihminen on propagandan ja aivopesun avulla muokattavissa pahaksi.

      Esim. Raamattu on oiva kirja aivopesuun. Sitä en tiedä miten hypnoosi vaikuttaa alintajuntaan mutta on ilmeistä että Ihmisen psyyke on vietävissä. Joten hän ei todellakaan ole järkevä olento. Tämä meidän planeettamme on eräs alkeellisimpia galaxissa. Ainoa toivo on että löytyisi Alien laji jonka Äly olisi ylivertainen.

      Aivoissa on muitakin elementtejä kuin vain Äly.

      Egon toiveet ja tahdonvoima sekä Mielen tunteet. Äly on kolmas.
      Aivot ovat Multipurpose koneet joissa älyn merkitys ei ole suurin. Äly on liian terävää ja pitkästyttävää. Ihminen ei voi koko ajan olla älykäs. Tarvitaan tunnepurkauksia tasapainottamaan aivojen itsensä sietokykyä.

    • Anonyymi

      Eläimet ovat lajitovereitaan kohtaan usein lempeitä, kunhan arvojärjestys on selvillä. Pitäisin älykkyyttä ongelmana, joka aiheuttaa kaiken pahuuden: Eläimellisyytensä kadottaneet ihmiset ovat pahoja, koska nojaavat logiikkaan liiaksi, muistavat liikaa koettuja asioita ja asettavat mielivaltaisia sääntöjä, jotka luovat epäoikeudenmukaisia tilanteita.

    • Anonyymi

      Ihminen oli ennen älykkäämpi kuin nykyisin.
      Älykkyyteen vaikuttavia geenejä ei ole löydetty, mutta huippuälykkäillä on se piirre genomissa että se ei mutatoidu lähes lainkaan. Lapsilla on sukupolvesta toiseen sama genomi vailla mitään mutaatioiden aiheuttamaa muutosta. Silloin kun on kyse huippuälykkäiden lapsista.

      Voidaan päätellä että genomin muutokset tyhmentävät ihmistä. Siinä tapauksessa kai on niin että naiminen oman heimon tai jopa oman suvun kesken pitää älykkyyden kohtuullisen korkeana. Silloin kai genomi pysyy jotenkin paremmin kasassa.

      (Mensan artikkelista tieto: Ei tunneta geenejä ja huippuälykkäiden genomin pysyminen samana.)

      • Anonyymi

        Geeniopin mukaan täysin päätöntä tekstiä! Älykkyys periytyy lähes täydellisesti normaalijakauman mukaisesti ja vanhempien älykkyydellä ei juuri ole merkitystä. Väität, että älykkäillä geenit kopioituvat täydellisemmin - miten se olisi mahdollista, sillä ei geeni tiedä onko hän tyhmässä vai älykkäässä yksilössä.
        Genomin muutokset luo variaatioita joiden perusteella erikoistuvat solut tuottavat mm. hieman erilaisia proteineja, kasvattavat pidempiä/lyhyempiä soluhaarakkeita jne. Toiminta nojaa täysin satunnaisotantaisiin prosesseihin ja välillä lykästää ja välillä ei: Yleensä muutoksella ei ole vaikutusta solun toimintaan, koska dna:ssa on kaikkien muidenkin solujen toimintojen kuvaukset.
        Sisäsiittoisuuden on todettu lisäävän mutaatioiden vaaraa kun sama mutaatio voi tulla molemmilta vanhemmilta: Samaan perustuu suomessa heimoissa esiintyvät sairaudet kun geenikanta on supistunut: Eniten kaikenlaisia kombinaatioita siis tuottaa mahdollisimman suuri geenipooli - älykkäitäkin siis on eniten kun ominaisuus periytyy koko populaatiossa niin kuin se tekee.
        Mensa taas ei ole perehtynyt DNA:han vaan ihmisen älykkyyden ilmentymiin ja älykkyyden mittaamiseen.
        Kuinka voikaan saada perusasiat noin sekaisin päässään?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Geeniopin mukaan täysin päätöntä tekstiä! Älykkyys periytyy lähes täydellisesti normaalijakauman mukaisesti ja vanhempien älykkyydellä ei juuri ole merkitystä. Väität, että älykkäillä geenit kopioituvat täydellisemmin - miten se olisi mahdollista, sillä ei geeni tiedä onko hän tyhmässä vai älykkäässä yksilössä.
        Genomin muutokset luo variaatioita joiden perusteella erikoistuvat solut tuottavat mm. hieman erilaisia proteineja, kasvattavat pidempiä/lyhyempiä soluhaarakkeita jne. Toiminta nojaa täysin satunnaisotantaisiin prosesseihin ja välillä lykästää ja välillä ei: Yleensä muutoksella ei ole vaikutusta solun toimintaan, koska dna:ssa on kaikkien muidenkin solujen toimintojen kuvaukset.
        Sisäsiittoisuuden on todettu lisäävän mutaatioiden vaaraa kun sama mutaatio voi tulla molemmilta vanhemmilta: Samaan perustuu suomessa heimoissa esiintyvät sairaudet kun geenikanta on supistunut: Eniten kaikenlaisia kombinaatioita siis tuottaa mahdollisimman suuri geenipooli - älykkäitäkin siis on eniten kun ominaisuus periytyy koko populaatiossa niin kuin se tekee.
        Mensa taas ei ole perehtynyt DNA:han vaan ihmisen älykkyyden ilmentymiin ja älykkyyden mittaamiseen.
        Kuinka voikaan saada perusasiat noin sekaisin päässään?

        Joo, en ottanut huomioon sisäsiittoisuuden vaaroja lainkaan kun menin tohon artikkeliin täydestä. Mutta mikä estää sellaisen geenin olemassaolon jos suinkaan mahdollista joka pitää genomin vailla mutaatioita paremmin kuin muuten asia olisi?

        Tietenkin mutaatiot ja periytyminen ovat sattuman aiheuttamia, mutta mikä estää geenin olemassaolon joka vastustaa tehokkaasti kaikkia mutaatioita. En tiedä millä periaatteella mutta kuitenkin......

        Mikä estää olemassaolon sellaisen geenin joka ei sukusiitoisuuden vaaroista piittaa, vaan korjaa kaikki mutaatiot.

        Joka tapauksessa idea jonka artikkelista sain taitaa pahasti ontua?

        Sori.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joo, en ottanut huomioon sisäsiittoisuuden vaaroja lainkaan kun menin tohon artikkeliin täydestä. Mutta mikä estää sellaisen geenin olemassaolon jos suinkaan mahdollista joka pitää genomin vailla mutaatioita paremmin kuin muuten asia olisi?

        Tietenkin mutaatiot ja periytyminen ovat sattuman aiheuttamia, mutta mikä estää geenin olemassaolon joka vastustaa tehokkaasti kaikkia mutaatioita. En tiedä millä periaatteella mutta kuitenkin......

        Mikä estää olemassaolon sellaisen geenin joka ei sukusiitoisuuden vaaroista piittaa, vaan korjaa kaikki mutaatiot.

        Joka tapauksessa idea jonka artikkelista sain taitaa pahasti ontua?

        Sori.

        YouTubessa on video IQ luvuista maittain. Heikoiten pärjää ne joissa on paljon mulatteja , sekaverisiä kuten Brasilia ja Kolumbia. Sekä myös entiset Etelä-Venäjän neuvostotasavallat, joissa on kaiketi kansallisuuksien tai heimojen kirjo kohtuullisen suuri.

        Sen sijaan hyvin pärjää kansat joissa kaikki asukkaat ovat samannäköisiä kuten Japani ja Kiina sekä Korea. Myös Suomi on sadan kansan joukossa kahdeksantena joten sisäsiittoisuus ei älykkyyttä ainakaan heikennä vaan näyttäisi todellakin parantavan älykkyyttä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        YouTubessa on video IQ luvuista maittain. Heikoiten pärjää ne joissa on paljon mulatteja , sekaverisiä kuten Brasilia ja Kolumbia. Sekä myös entiset Etelä-Venäjän neuvostotasavallat, joissa on kaiketi kansallisuuksien tai heimojen kirjo kohtuullisen suuri.

        Sen sijaan hyvin pärjää kansat joissa kaikki asukkaat ovat samannäköisiä kuten Japani ja Kiina sekä Korea. Myös Suomi on sadan kansan joukossa kahdeksantena joten sisäsiittoisuus ei älykkyyttä ainakaan heikennä vaan näyttäisi todellakin parantavan älykkyyttä.

        1) Tieteellisten tutkimusten mukaan populaation geneettinen yhtenäisyys sinällään ei vaikuttaisi vaikuttavan IQ-tasoon korottavasti, sillä maailmasta löytyy sekä alueita, joilla IQ on korkea (kuten Itä-Aasia, keskimääräinen IQ ehkä n. 105), että alueita, joilla IQ on matala (kuten Saharan eteläpuolinen Afrikka, keskimääräinen IQ ehkä n. 70), vaikka geneettinen profiili onkin kyseisillä alueilla suhteellisen yhtenäinen ja toisaalta USA:ssa, jossa on varsin paljon geneettistä varianssia, IQ-taso on silti suhteellisen korkea (n. 95-100).
        2) IQ-testeissä menestymistä selittävätkin tietysti monet erilaiset tekijät, eli mm.: geenit, ravinnon laatu, varhaiskasvatus, kouluttautumismahdollisuudet, taloudellinen tilanne sekä älykkyystestien tuntemus ja niiden harjoittelu ja kaikenkaikkiaan geneettiset tekijät ovat siis vain yksi tekijä muiden joukossa. Myös keskimääräisellä lämpötilalla on vaikutuksensa ja ilmeisesti esim. trooppiset olosuhteet eivät kannusta älyllisten kykyjen kehittämiseen.
        3) Esimerkiksi pohjoismaissa keskimääräinen IQ on n. 95-100, Keski-Aasian entisissä neuvostotasavalloissa ehkä n. 85-90 ja Brasiliassa ja Kolumbiassa n. 80-85.
        4) Selvästi on nähtävissä positiivinen korrelaatio taloudellisen menestyksen ja IQ:n välillä, mutta kyseessä on siis korrelaatio, eikä kausaliteetti, eli vaikka IQ tietysti tukeekin taloudellista menestystä ja vaikka yksilön geenit mahdollistaisivatkin älyllisten kykyjen kehittymisen niin etenkin jos elinolosuhteet ovat ala-arvoiset, niin IQ-potentiaali ei toteudu. Käytännössä suurin osa potentiaalista todennäköisesti menetetään jo varhaislapsuudessa.
        https://worldpopulationreview.com/country-rankings/average-iq-by-country
        https://www.worlddata.info/iq-by-country.php


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        1) Tieteellisten tutkimusten mukaan populaation geneettinen yhtenäisyys sinällään ei vaikuttaisi vaikuttavan IQ-tasoon korottavasti, sillä maailmasta löytyy sekä alueita, joilla IQ on korkea (kuten Itä-Aasia, keskimääräinen IQ ehkä n. 105), että alueita, joilla IQ on matala (kuten Saharan eteläpuolinen Afrikka, keskimääräinen IQ ehkä n. 70), vaikka geneettinen profiili onkin kyseisillä alueilla suhteellisen yhtenäinen ja toisaalta USA:ssa, jossa on varsin paljon geneettistä varianssia, IQ-taso on silti suhteellisen korkea (n. 95-100).
        2) IQ-testeissä menestymistä selittävätkin tietysti monet erilaiset tekijät, eli mm.: geenit, ravinnon laatu, varhaiskasvatus, kouluttautumismahdollisuudet, taloudellinen tilanne sekä älykkyystestien tuntemus ja niiden harjoittelu ja kaikenkaikkiaan geneettiset tekijät ovat siis vain yksi tekijä muiden joukossa. Myös keskimääräisellä lämpötilalla on vaikutuksensa ja ilmeisesti esim. trooppiset olosuhteet eivät kannusta älyllisten kykyjen kehittämiseen.
        3) Esimerkiksi pohjoismaissa keskimääräinen IQ on n. 95-100, Keski-Aasian entisissä neuvostotasavalloissa ehkä n. 85-90 ja Brasiliassa ja Kolumbiassa n. 80-85.
        4) Selvästi on nähtävissä positiivinen korrelaatio taloudellisen menestyksen ja IQ:n välillä, mutta kyseessä on siis korrelaatio, eikä kausaliteetti, eli vaikka IQ tietysti tukeekin taloudellista menestystä ja vaikka yksilön geenit mahdollistaisivatkin älyllisten kykyjen kehittymisen niin etenkin jos elinolosuhteet ovat ala-arvoiset, niin IQ-potentiaali ei toteudu. Käytännössä suurin osa potentiaalista todennäköisesti menetetään jo varhaislapsuudessa.
        https://worldpopulationreview.com/country-rankings/average-iq-by-country
        https://www.worlddata.info/iq-by-country.php

        Lisätään tuohon vielä sen verran, että Einsteinin mukaanhan kiinalaiset ovat tyhmiä. Tuo perustui Einsteinin vaikutelmiin matkoillaan Kiinassa v. 1922. Nykytutkimusten mukaan kiinalaisten keskimääräinen IQ kuitenkin on poikkeuksellisen korkea - viiden kärjessä yhdessä Singaporen, Taiwanin, Japanin ja Etelä-Korean kanssa…


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tapio Suominen on kuollut

      Urheilutoimittaja Tapio Suominen on kuollut. Suominen oli kuollessaan 60-vuotias. Selostajalegendan kuolemasta kertoo Y
      Maailman menoa
      236
      16771
    2. Tapio Suominen oli sairauden uhri

      Urheiluselostaja Tapio Suominen kuoli eilen keskiviikkona aamulla tapaturmaisesti Hattulassa. Toisen uutisen mukaan van
      28
      2155
    3. Tapio suominen

      Liian aikaisin lähdit sinua oli kiva kuunnella.
      Ikävä
      110
      1950
    4. Mitä toivot

      Tämän hetkiseen tilanteeseen?
      Ikävä
      191
      1730
    5. Sydämeni on

      varattu sinulle. Et ole minun, en ole sinun. Me on mahdottomuus. Mutta olet se joka on mielessäni ensimmäisenä kun herää
      Ikävä
      121
      1457
    6. Minä itkin kotona kun tajusin että

      Pelkuruuteni takia kun en lähestynyt vaikka järjestit otollisen hetken ja myöhemmin huomasin lasittuneen katseesi miten
      Ikävä
      10
      1102
    7. Rannalle! Uimaan!! Rinnat paljaiksi!!!

      Järki kadonnut sekä niiltä feministeiltä, jotka vaativat saada esiintyä rinnat paljaina julkisilla uimarannoilla, kuten
      Maailman menoa
      216
      972
    8. Elämääni tulee pian uusi uros

      Se on sinisilmäinen, blondi. 😍 Toivottavasti tämä ok?
      Ikävä
      119
      857
    9. Kok-edustaja: Yle aivopesee työntekijöitä

      "– Yle ei vain sensuroi Kyllä isä osaa-sarjaa, vaan haluaa jaksojen määrää manipuloimalla HÄVITTÄÄ ”ongelman” todellisuu
      Maailman menoa
      61
      748
    10. Ylen jälkiviisaat estotonta Kamala Harris suitsutusta

      Kolme samanmielistä naikkosta hehkutti Kamala Harrisia ja haukkui Trumpia estottomasti. Nyt oli tarkoituksella valittu
      Maailman menoa
      212
      741
    Aihe