Olemme puolisoni kanssa olleet hieman reilu vuoden yhdessä ja viimeiset noin 4 kuukautta ovat olleet aika kuluttavia= paljon erimielisyyksiä ja riitoja. Tuntuu, että kumpikaan ei ymmärrä kunnolla toista.
Olemme tiedostaneet kyllä koko suhteen ajan, että olemme hyvin erilaisia persoonia, mutta toisen erilaisuus on ollut kiehtovaa aikaisemmin ja rikkaus suhteessa. Seksi on vähentynyt myös,mutta harrastamme seksiä silti viikoittain edelleen ja olemme keskustelleet avoimesti molempien haluista seksille ja sopineet, että panostamme seksuaalisuuteen ja siihen, että emme anna tilanteen valua siihen, ettei seksiä olisi tarpeeksi. Seksi välillämme on hyvää.
Olemme suhteen alusta asti viettäneet todella paljon aikaa yhdessä ja ensimmäisen vuoden ajan melkein teimme kaiken yhdessä (kaupassa käynnit, kävelyllä käynnit, harrastukset jne) ja se oli kivaa ja ihanaa, kun oli toinen kenen kanssa tehdä asioita ja ruokakaupassa käyntikin oli ikään kuin seikkailu.
Tunnistan itsestäni, että välitän paljon puolisostani, koen häntä kohtaan vahvaa kiintymystä ja rakkautta. Toisina päivinä ajattelen,että voi miten toista voikaan rakastaa noin paljon ja ajatus elämästä ilman häntä tuntuu inhottavalta ja ahdistavalta. Toisena päivänä taas ajattelen, että miksi tuo toinen on tuollainen ja tuollainen ja miksi hän ei voisi olla tässä asiassa tällainen ja tällainen..
MUTTA
Minua on alkanut häiritsemään hänessä monet asiat: sotkuisuus, huono hygienia, lapsellisus, itsekkyys ja heikot sosiaaliset taidot. Suhteen alussa hän oli myös paljon huomioivampi, herkempi ja hellempi ja myönsi jopa vasta keskusteluissamme esittäneen romanttisempaa ja herkempää suhteen alkuaikoina,kuin mitä todellisuudessa on. Nykyään hän helposti sanoo rumasti asioita riidellessämme ja vaikuttaa itsekkäältä. Hän kuitenkin halaa ja koskettaa minua ja kehuu ulkonäköäni ja fiksuuttani paljon ja sanoo usein, että minusta tulisi maailman paras Äiti tai vaimo.
Koen usein, että ikävöin häntä kun hän ei ole kotona ja ärsyynnyn, että hän on paljon omien harrastusten parissa, mutta sitten yhtä aikaa ärsyynnyn jos hän tulee kotiin aikaisemmin kuin kertoi tulevansa, esim jos olen tekemässä omia juttuja ja hän ikään kuin keskeyttää minun tekemiseni ja oman aikani. Tuntuu, etten ole mihinkään itse kunnolla tyytyväinen ja olen tottunut hänen läsnäoloonsa ja seuraan, enkä ole tehnyt vuoteen asioita yksin kunnolla, sillä olen tottunut tekemään niitä hänen kanssaan.
Haluaisin tehdä töitä suhteen eteen, saada kipinän ylle ja uskoa, että tämä on vain sitä, että alkuhuuma on ohi ja suhde on arkistunut. Onko suhteella toivoa ja pitääkö vain oppia uusia tapoja ja löytää ne omat jutut ja yhteiset jutut vai onko vain ajan kysymys, koska ero astuu keskusteluihin?
Alkuhuuma ohi
9
364
Vastaukset
- Anonyymi
Kipinä kun häviää niin alkaa homma olemaan taputeltu mielestäni. Tosin monet eivät eroa vaan jäävät siihen ankeaan arkeen. Viimeksi kun kipinä katosi niin tekohengitimme reilun vuoden verran yhdessä oloa, joka kuitenkin päätty eroon. Miettinytkin että olisikoollut järkevämpää lähteä aiemmin?
- Anonyymi
35 vuoden jälkeen tajusin vasta että mies ei tarvi minua mihinkään eikä ole tarvinutkaan muuhun kuin seksiin.Aika raju herääminen todellisuuteen.Edes ero ei harkauta miestä.Naivina odotin vaan miehen muuttumista selitellen itselleni miehen kiireitä ja tunnekylmyyttä.Tajusin ettei häntä ole kunnolla kiinnostanutkaan meikäläinen enkä ole ollut paskankaan arvoinen. Olin aina yksin
Ei tukenut missään,ei kysellyt asioistani,hoidin yksin lapset ja kodib,,olin aina yksin henkisesti,rähisi ja raivosi jne Aikuiset lapset eicät mielellään edes halua tavata isäänsä.Empatianpuute,tunnekylmyys,narsistisuus,itsekkyys ja henkinen väkivalta lopulta veti meidät kokonaan erilleen.
Mieti tarkkaan,olet vielä tuoreessa suhteessa.
- Anonyymi
Oioi, jo vuoden jälkeen tuollaista.
Meillä ensihuuma, intohimoinen seksi ja kyltymätön mielenkiinto toista kohtaan, kesti noin 30 vuotta. Sen jälkeen alkoi tasaantua ja nyt , 45 yhteisen vuoden jälkeen, yhä edelleen parasta seuraa olemme me toisillemme. Seksiä on vähän, läheisyyttä paljon.
Ja olemme täysin erilaisia: mies käytännön ihminen, metsä- ja kalamies ja duunari. Minä lukija ja kirjoittaja, akateemisesti koulutettu. On tietenkin yhteisiä intressejäkin kuten kesämökkeily, jossa tosin kumpikin teemme omia juttujamme; mies remontoi, kalastaa ja nikkaroi, minä luen, kirjoitan ja maalaan.
Rakastamme yhteisiä iltakävelyjä ja esim. iltapalan laittoa yhdessä. Tänäänkin teemme iltapalan yhdessä ja otamme lasin kaksi viiniä. Huomenna juhlitaan vappua ystäväpariskuntien kanssa parin päivän verran.
Ei vuoden yhdessäolon jälkeen ajatukset vielä pitäisi olla tuollaisia kuin sinulla, joten totean vain, etten näe teillä yhteistä tulevaisuutta.- Anonyymi
Ei vaan kipinän jälkeen vielä vuosi. Kipinä kesti huomattavasti pidempään
- Anonyymi
Miten teillä kommunikointi toimii? Oletko puhunut hänen kanssaan sinua ärsyttävistä asioista?
Yhteiselo on aina enemmän tai vähemmän erilaisten ihmisten yhteensovittamista, jossa huomioidaan molempien tarpeet. Erimielisyyksistä kannattaa rauhallisesti keskustella ja hakea niihin molemmille sopivaa ratkaisua. Jos yhteisymmärrykseen ei millään päästä, niin sitten suhdetta tuskin kannattaa jatkaa.- Anonyymi
Olen sanonut hänelle näistä asioista ja ajatuksistani ja olemme keskustelleet, mutta mieheni kokee, että valitan hänelle kokoajan ja kaikesta. Ja kokee, että etsin vain syitä mihin en ole tyytyväinen ja haluan vain valittaa valittamisen ilosta.
Mutta itse koen, etten tule kuulluksi. Mikään ei muutu noiden asioiden saralta,vaikka sanon samoista asioista aina uudelleen,tarkoitan siis esimerkiksi huonoa hygieniaa ja sotkuisuutta. En vaadi häntä moppaamaan lattioita, vaan laittamaan tavarat samaan paikkaan mistä ottaakin ne tai laittamaan omat pyykit pyykkikoriin. En haluaisi olla mieheni Äiti. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olen sanonut hänelle näistä asioista ja ajatuksistani ja olemme keskustelleet, mutta mieheni kokee, että valitan hänelle kokoajan ja kaikesta. Ja kokee, että etsin vain syitä mihin en ole tyytyväinen ja haluan vain valittaa valittamisen ilosta.
Mutta itse koen, etten tule kuulluksi. Mikään ei muutu noiden asioiden saralta,vaikka sanon samoista asioista aina uudelleen,tarkoitan siis esimerkiksi huonoa hygieniaa ja sotkuisuutta. En vaadi häntä moppaamaan lattioita, vaan laittamaan tavarat samaan paikkaan mistä ottaakin ne tai laittamaan omat pyykit pyykkikoriin. En haluaisi olla mieheni Äiti.Kuulostaa kuin asuisitte saman katon alla jo. Jos noin on, se on Iso virhe!
Järjestä oma tupa oma lupa. Silloin sinun ei tarvitse huomioida nuijamiehesi luolamaisuutta eikä minimaalisia käytöstapoja tai olemattomia sosiaalisia taitoja.
Mikäli yhä haluat pitää ystävyyttänne yllä, voitte tavata neutraaleissa ympäristöissä, kummankin kodin ulkopuolella ( ethän sinä haluaisi tuota siivotonta otusta oman kattosi alle!), tehdä hiljaisia (hänhän ei nykyisin edes puhu muuten kuin morkkaamalla sinua) kävelylenkkejä, sekstailla voi vaikka kuusen alla jos sitä haluat.
Miksi et valitsisi käyttää aivojasi ja energiaasi etsimällä miesystävä jonka kanssa tunnet olosi hyväksytyksi ja turvalliseksi? Juuri sellainen on odottamassa sinua jossain, viitsi nähdä vähän vaivaa etsiä hänet ja käyttää omaa, Luojalta lahjaksi saamaasi VALINNAN vapautta! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olen sanonut hänelle näistä asioista ja ajatuksistani ja olemme keskustelleet, mutta mieheni kokee, että valitan hänelle kokoajan ja kaikesta. Ja kokee, että etsin vain syitä mihin en ole tyytyväinen ja haluan vain valittaa valittamisen ilosta.
Mutta itse koen, etten tule kuulluksi. Mikään ei muutu noiden asioiden saralta,vaikka sanon samoista asioista aina uudelleen,tarkoitan siis esimerkiksi huonoa hygieniaa ja sotkuisuutta. En vaadi häntä moppaamaan lattioita, vaan laittamaan tavarat samaan paikkaan mistä ottaakin ne tai laittamaan omat pyykit pyykkikoriin. En haluaisi olla mieheni Äiti.Sitten kannattaisi keskustella ihan siitä, että minkälaista elämää haluatte elää. Voitte vaikka kokeilla elää yhden päivän siten, kuten itse haluaisitte elettävän, ensin toisen tavalla ja sitten toisen. Sitten mietitte, voisitteko tehdä joitakin kompromisseja ja päästä sitä kautta yhteisymmärrykseen. Jos kumpikaan ei halua riittävästi tulla vastaan, niin kannattaa miettiä, mitä itse tulevaisuudelta haluaakaan.
On hyvin vaikeaa muuttaa tapojaan, ja jokaisella on myös oikeus elää niin kuin haluaa. Joustot omista tavoista voi tapahtua vain omasta tahdosta, joten jos ei itse halua muuttaa tapojaan, niin toisen jatkuva asiasta huomauttaminen tuskin niitä paremmaksi muuttaa
- Anonyymi
Eihän parisuhteen pitäisi olla noin pian arkipäiväistynyt. Jos se nyt on koko ajan vääntämistä ja tuskaa. Tuskinpa se aika sitä korjaa . Tietystikin kaikkea oppii sietämään. Miksi olla ihmisen kanssa jossa tuntuu olevan kaikki pielessä? Olet vaan tottunut häneen etkä osaa päästää irti.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 881234
Asiallinen lähestyminen
Mitä on asiallinen lähestyminen?? Tietääkö tai tajuaako kukaan, varsinkaan miehet??? Eilen NELJÄNNEN kerran jouduin isk1511046En tiedä..
Yhtään minkälainen miesmaku sinulla on. itse arvioin sinua moneenkin otteeseen ja joka kerta päädyin samaan lopputulokse61778Jennika Vikman avoimena - Isosisko Erika Vikman ohjeisti napakasti Tähdet, tähdet -kisaan: "Älä.."
Jennika ja Erika - niin ovat kuin kaksi marjaa! Ilmeiltään, ääneltään ja eleiltään hyvinkin samanlaiset - toinen on kyll14730Vedalainen metafysiikka
Termi ”metafysiikka” kuuluu Aristoteleelle. Metafysiikka tarkoittaa ”fysiikan jälkeen” eli tietoa siitä, mikä on tavalli287695Ai jaa sinä oletkin ahnas
Ja romanttinen luonne, nyt vasta hiffasin että olet naarastiikeri. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.107688- 60684
Milloin viimeksi näit ikäväsi kohteen?
Oliko helppo tunnistaa hänet? Millaisia tunteita tuo näkeminen herätti sinussa?37636En oikeastaan usko että sinä tai kukaan
Olisi oikeasti ihastunut tai rakastunut. Se on joku harhakuva joka minusta miehestä syntyi. Ja kun se särkyy, niin "tunt42634Viime yönä mietin paikkoja luonnossa, missä olen kulkenut
kävellyt ja ikävöinyt, ja ollut niin yksin. Monet kerrat. Ne palauttavat mieleeni sinut ja sen, kuinka kipeää on se kaip57622