Venäjän tv:
Venäjä 24 Smotrim / Katsomme
https://smotrim.ru/article/3328653?utm_source=internal&utm_medium=vesti2&utm_campaign=vesti-main-theme :
Sivuston suora googlekäännös:
>>1. toukokuuta: mistä tämä loma (juhla-, vapaapäivä) tuli
1. toukokuuta: mistä tämä loma tuli RIAMEDIA PANKKI
Venäjällä juhlitaan vuosittain kevään ja työn päivää 1. toukokuuta. Sen nimi on muuttunut useammin kuin kerran historiansa aikana. Tämän loman historiasta - materiaalissamme.
Vappu itse asiassa palaa syvään menneisyyteen juurineen. Monissa Euroopan maissa tätä päivämäärää pidettiin vain kevään päivänä. Todellakin, toukokuun alussa luonto vihdoin herää, kaikki kukkii ja ulkona lämpenee. Tämä on yleensä maatalouskauden alku. Silti se ei onnistu ilman vaikeuksia.
Chicagon asiat
Loma (vapaapäivä) sai nykyisen merkityksensä vasta 1800-luvulla. Ja hänen tarinansa alkoi Yhdysvalloissa. 1. toukokuuta 1886 Chicagon työntekijät aloittivat lakon vaatiakseen 8 tunnin työpäivää. Mielenosoittajat lauloivat hymnin, jonka kuoro oli seuraavat rivit: "Kahdeksan tuntia työtä. Kahdeksan tuntia lepoa. Kahdeksan tuntia tehdä mitä haluamme."
Mielenosoitusaalto pyyhkäisi läpi kaikki suuret Amerikan kaupungit. Lakoihin osallistui eri arvioiden mukaan 300–500 tuhatta ihmistä eri puolilla maata. Mutta Chicago - tuolloin suurin teollisuuskeskus - oli kaikkien edellä. 30–40 tuhatta työntekijää lähti kaupungin kaduille. Mielenosoittajien ja poliisin välillä oli yhteenottoja.
Kaiken huipentuma oli 4. toukokuuta kaupungin Haymarket-aukiolla järjestetty mielenosoitus, joka päättyi ammuskeluun. Yhdysvaltain tiedotusvälineiden mukaan kymmeniä ihmisiä loukkaantui ja ainakin neljä työntekijää kuoli.
Tämän tapahtuman kunniaksi julisti 1. toukokuuta 1889 II Internationalin Pariisin kongressi työntekijöiden kansainväliseksi solidaarisuuden päiväksi. Se perustettiin myös järjestämään joukkomarsseja tänä päivänä - samat mielenosoitukset. Muuten, sana "mielenosoitus" tulee latinan sanasta "demonstrare" - "näyttää, todistaa".
Tie Venäjälle
Venäjän valtakunnan ensimmäinen vappu vietettiin 1. toukokuuta Pietarissa. Sen järjesti marxilainen Mihail Brusnev. Ja siihen osallistui 200 ihmistä.
Vuosi 1901 juontaa juurensa RSDLP:n ensimmäisen vappujulistuksen julkaisuun, joka sisälsi jo muotoutuneen työväenluokan poliittiset tehtävät. Ja vuoteen 1914 mennessä toukokuun joukkomarssien ja lakkojen osallistujien määrä oli kasvanut puoleen miljoonaan.
Vuonna 1917 tapahtui vallankumous, ja jo vuonna 1918 1. toukokuuta tuli yleinen vapaapäivä - kansainvälinen päivä nuoressa neuvostovaltiossa. Vuonna 1972 toukokuun 1. päivä nimettiin uudelleen kansainväliseksi työntekijöiden päiväksi. Ja Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen vuonna 1992 lomasta tuli tunnetuksi kevään ja työn lomana.
Kuinka he juhlivat
(RIAMEDIA PANKKI, tietokanta)
Neuvostoliitossa tätä 1. toukokuuta juhlittiin laajasti. Viralliset vapaapäivät olivat 1. ja 2. toukokuuta. Joten ensimmäisenä päivänä järjestettiin yleensä työläisten mielenosoituksia ja kulkueita, pidettiin konsertteja ja mielenosoituksia. Neuvostoliiton kansalaiset lähtivät yleensä luontoon 2. toukokuuta - niin kutsuttuna vapunpäivänä.<<... ... (Artikkeli jatkuu mediassa.)
Tämä on mielenkiintoinen kirjoitus vasemmiston Vapun vieton juurista.
Kaikki tämä siis alkoi USA:n Chigagosta, 1800-luvun lopuilta, siellä työläisten alettua vaatia 8-tuntista työpäivää. 🎈
Tämä 8 tunnin työpäivän vaatimus levisi pian Suomeenkin, esim. elokuvassa Täällä Pohjantähden alla, näemme Pentinkulman sosialistien, Akseli Koskelan johdolla topakasti, punaliput ja banderollit käsissään, marssimassa asian puolesta.
Venäjä 24 Smotrim / Katsomme
https://smotrim.ru/article/3328653?utm_source=internal&utm_medium=vesti2&utm_campaign=vesti-main-theme :
Sivuston suora googlekäännös:
>>1. toukokuuta: mistä tämä loma (juhla-, vapaapäivä) tuli
1. toukokuuta: mistä tämä loma tuli RIAMEDIA PANKKI
Venäjällä juhlitaan vuosittain kevään ja työn päivää 1. toukokuuta. Sen nimi on muuttunut useammin kuin kerran historiansa aikana. Tämän loman historiasta - materiaalissamme.
Vappu itse asiassa palaa syvään menneisyyteen juurineen. Monissa Euroopan maissa tätä päivämäärää pidettiin vain kevään päivänä. Todellakin, toukokuun alussa luonto vihdoin herää, kaikki kukkii ja ulkona lämpenee. Tämä on yleensä maatalouskauden alku. Silti se ei onnistu ilman vaikeuksia.
Chicagon asiat
Loma (vapaapäivä) sai nykyisen merkityksensä vasta 1800-luvulla. Ja hänen tarinansa alkoi Yhdysvalloissa. 1. toukokuuta 1886 Chicagon työntekijät aloittivat lakon vaatiakseen 8 tunnin työpäivää. Mielenosoittajat lauloivat hymnin, jonka kuoro oli seuraavat rivit: "Kahdeksan tuntia työtä. Kahdeksan tuntia lepoa. Kahdeksan tuntia tehdä mitä haluamme."
Mielenosoitusaalto pyyhkäisi läpi kaikki suuret Amerikan kaupungit. Lakoihin osallistui eri arvioiden mukaan 300–500 tuhatta ihmistä eri puolilla maata. Mutta Chicago - tuolloin suurin teollisuuskeskus - oli kaikkien edellä. 30–40 tuhatta työntekijää lähti kaupungin kaduille. Mielenosoittajien ja poliisin välillä oli yhteenottoja.
Kaiken huipentuma oli 4. toukokuuta kaupungin Haymarket-aukiolla järjestetty mielenosoitus, joka päättyi ammuskeluun. Yhdysvaltain tiedotusvälineiden mukaan kymmeniä ihmisiä loukkaantui ja ainakin neljä työntekijää kuoli.
Tämän tapahtuman kunniaksi julisti 1. toukokuuta 1889 II Internationalin Pariisin kongressi työntekijöiden kansainväliseksi solidaarisuuden päiväksi. Se perustettiin myös järjestämään joukkomarsseja tänä päivänä - samat mielenosoitukset. Muuten, sana "mielenosoitus" tulee latinan sanasta "demonstrare" - "näyttää, todistaa".
Tie Venäjälle
Venäjän valtakunnan ensimmäinen vappu vietettiin 1. toukokuuta Pietarissa. Sen järjesti marxilainen Mihail Brusnev. Ja siihen osallistui 200 ihmistä.
Vuosi 1901 juontaa juurensa RSDLP:n ensimmäisen vappujulistuksen julkaisuun, joka sisälsi jo muotoutuneen työväenluokan poliittiset tehtävät. Ja vuoteen 1914 mennessä toukokuun joukkomarssien ja lakkojen osallistujien määrä oli kasvanut puoleen miljoonaan.
Vuonna 1917 tapahtui vallankumous, ja jo vuonna 1918 1. toukokuuta tuli yleinen vapaapäivä - kansainvälinen päivä nuoressa neuvostovaltiossa. Vuonna 1972 toukokuun 1. päivä nimettiin uudelleen kansainväliseksi työntekijöiden päiväksi. Ja Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen vuonna 1992 lomasta tuli tunnetuksi kevään ja työn lomana.
Kuinka he juhlivat
(RIAMEDIA PANKKI, tietokanta)
Neuvostoliitossa tätä 1. toukokuuta juhlittiin laajasti. Viralliset vapaapäivät olivat 1. ja 2. toukokuuta. Joten ensimmäisenä päivänä järjestettiin yleensä työläisten mielenosoituksia ja kulkueita, pidettiin konsertteja ja mielenosoituksia. Neuvostoliiton kansalaiset lähtivät yleensä luontoon 2. toukokuuta - niin kutsuttuna vapunpäivänä.<<... ... (Artikkeli jatkuu mediassa.)
Tämä on mielenkiintoinen kirjoitus vasemmiston Vapun vieton juurista.
Kaikki tämä siis alkoi USA:n Chigagosta, 1800-luvun lopuilta, siellä työläisten alettua vaatia 8-tuntista työpäivää. 🎈
Tämä 8 tunnin työpäivän vaatimus levisi pian Suomeenkin, esim. elokuvassa Täällä Pohjantähden alla, näemme Pentinkulman sosialistien, Akseli Koskelan johdolla topakasti, punaliput ja banderollit käsissään, marssimassa asian puolesta.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Vapauden kaiho:
https://www.youtube.com/watch?v=lp16CjG2gtc
Barrikadimarssi:
https://www.youtube.com/watch?v=3oXNs5sP_T4
Taistojen tiellä:
https://www.youtube.com/watch?v=-VwKV99B3Cw
Rauhan nimessä ja puolesta.
За и во имя мира.
🌺
Vielä 1990-luvulla oli vapputapahtumissa tunnelmansa.