Helluntaiseurakunnissa on menneiden (70-80-luku) vuosikymmenten aikana rakennettu omien perinnäissääntöjen viidakko, joiden mukaan elävä seurakuntalainen oli hyvä uskovainen. Aika harvalle seuraavista perinnäissäännöistä löytyi lopulta perusteluja Raamatusta. Mitäpä itse olet mieltä näistä retro-ajan säännöistä.
Hyvän uskovaisen tuli käydä viikottain seurakunnassa. Jos ei käynyt, oli vähän kuin selityksen velkaa muille seurakuntalaisille, miksi ei ole näyttäytynyt rukoushuoneella. Lisäksi tuli aktiivisesti tehdä erilaisia talkootöitä sekä uhrata rahaa mahdollisimman paljon.
Pukeutuminen piti olla siistiä, jopa juhlavaa. Naisilla hameet ( ei liian lyhyet eikä liian muodikkaat), miehillä kauluspaidat ja kravatit. Myös lapset puettiin kokouksiin juhlavasti.
Meikit ja korvakorut oli syntiä. Kaulakorut ( varsinkin risti) oli ok.
Syntiä olivat mm.
Tupakka ja alkoholi ( jopa vähäinenkin maistaminen, ehtoollisviiniä lukuunottamatta.) Tanssi ja ei hengellisen musiikin kuuntelu. Elokuvissa käyminen. Televisiolaitteen omistaminen ja kilpaurheilun harrastaminen, jopa seuraaminen. Rummut seurakunta musiikissakin olivat paheksuttavat sekä harmonikka ja kitara, jotka oli myös synnillisiä soittimia. Ulkona, ravintoloissa( ruokaravintola, pizzeriat yms) syöminen oli maailmallista hommaa.
Nuorten poikien ja tyttöjen keskinäinen ajanvietto, ilman seurustelusuhdetta oli paheksuttavaa. Seurustelu- ja kihlausaikakaan ei saanut olla liian pitkä, koska silloin epäiltiin, ettei pari pysy seksuaalisesti puhtaana. Julkiset hellyydenosoitukset seurustelevalla parilla eivät olleet suotavia. Masturbointi oli paha synti, josta monet nuoret kantoivat raskasta omantunnon taakkaa.
Hyvä uskovainen perhe eli vaatimatonta, hieman askeettistakin elämää. Piti tyytyä alhaisiin oloihin, koska raha oli kaiken pahan alku ja juuri. Hyvin toimeentulevia, uskovaisia mersumiehiä paheksuttiin takanapäin rikkauksilla leveilystä.
Hyvät uskovaiset vanhemmat kasvattivat lapsensa tiukassa kurissa ja käyttivät ankaraa ruumiillista kuritusta. Pakottivat jälkikasvunsa kokouksiin, lastenleireille ja muuhun seurakunnan toimintaan.
Uskovaiset eivät olleet empaattisia toisten kokemien onnettomuuksien ja vaikeuksien, koska kaikki vastoinkäymisethän ovat Jumalan sallimia rangaistuksia synnin tekemisestä. Näin ajateltiin.
Kuulostaako tutulta?
Hyvän uskovaisen tuli käydä viikottain seurakunnassa. Jos ei käynyt, oli vähän kuin selityksen velkaa muille seurakuntalaisille, miksi ei ole näyttäytynyt rukoushuoneella. Lisäksi tuli aktiivisesti tehdä erilaisia talkootöitä sekä uhrata rahaa mahdollisimman paljon.
Pukeutuminen piti olla siistiä, jopa juhlavaa. Naisilla hameet ( ei liian lyhyet eikä liian muodikkaat), miehillä kauluspaidat ja kravatit. Myös lapset puettiin kokouksiin juhlavasti.
Meikit ja korvakorut oli syntiä. Kaulakorut ( varsinkin risti) oli ok.
Syntiä olivat mm.
Tupakka ja alkoholi ( jopa vähäinenkin maistaminen, ehtoollisviiniä lukuunottamatta.) Tanssi ja ei hengellisen musiikin kuuntelu. Elokuvissa käyminen. Televisiolaitteen omistaminen ja kilpaurheilun harrastaminen, jopa seuraaminen. Rummut seurakunta musiikissakin olivat paheksuttavat sekä harmonikka ja kitara, jotka oli myös synnillisiä soittimia. Ulkona, ravintoloissa( ruokaravintola, pizzeriat yms) syöminen oli maailmallista hommaa.
Nuorten poikien ja tyttöjen keskinäinen ajanvietto, ilman seurustelusuhdetta oli paheksuttavaa. Seurustelu- ja kihlausaikakaan ei saanut olla liian pitkä, koska silloin epäiltiin, ettei pari pysy seksuaalisesti puhtaana. Julkiset hellyydenosoitukset seurustelevalla parilla eivät olleet suotavia. Masturbointi oli paha synti, josta monet nuoret kantoivat raskasta omantunnon taakkaa.
Hyvä uskovainen perhe eli vaatimatonta, hieman askeettistakin elämää. Piti tyytyä alhaisiin oloihin, koska raha oli kaiken pahan alku ja juuri. Hyvin toimeentulevia, uskovaisia mersumiehiä paheksuttiin takanapäin rikkauksilla leveilystä.
Hyvät uskovaiset vanhemmat kasvattivat lapsensa tiukassa kurissa ja käyttivät ankaraa ruumiillista kuritusta. Pakottivat jälkikasvunsa kokouksiin, lastenleireille ja muuhun seurakunnan toimintaan.
Uskovaiset eivät olleet empaattisia toisten kokemien onnettomuuksien ja vaikeuksien, koska kaikki vastoinkäymisethän ovat Jumalan sallimia rangaistuksia synnin tekemisestä. Näin ajateltiin.
Kuulostaako tutulta?
Vastaukset 8
Vanhimmat
"Hyvän uskovaisen tuli käydä viikottain seurakunnassa. "
Kirjoitetaan viikoittain.
"Uskovaiset eivät olleet empaattisia toisten kokemien onnettomuuksien ja vaikeuksien, koska ...."
Mitähän tuokin tarkoittaa....
Siitä puuttuu jokin sana.
Aikamoinen yleistys koskemaan kaikkia helluntailaisia.Ei näin.Yäk!
Selef Urge
Keskustelun aloittaja on lesti.
Hän kertoo omista kokemuksistaan.
tehtäisiinkö kivijalan kosteusmittaus piakkoin foorumilla !?
Helluntailaisten perinteet juontavat Raamattuun:
Ap 2
"Jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan, ne kastettiin, ja niin heitä lisääntyi sinä päivänä noin kolmetuhatta sielua.
Ja he pysyivät apostolien opetuksessa ja keskinäisessä yhteydessä ja leivän murtamisessa ja rukouksissa. "
nykyisin helluntailaiset ovat riettaampia, kuin maalliset ihmiset
helluntailaiset ovat omasta mielestään synnittömiä aikuisupotuskasteensa jälkeen!
joten sitä synitä sitten tekevät mielin määrin ja anteeksi eivät pyydä!
Niinkö teillä luterilaisella puolella?
Suomi24 on tehnyt tarkoituksella ja määrätietoisesti helluntailaisuuspalstasta sivut, joissa avoimesti rikotaan Suomen lakeja ja joissa pilkataan ja herjataan Jumalaa ja joissa helluntailaisia vainotaan ja panetellaan. Suomi24 on tuhonnut keskustelun palstan aiheesta, helluntailaisuus.