Mitä järkeä on koko elämässä?

Melkein toivon että tulis sota ja kuolis jossain pommituksessa ettei tarvi tappaa itseään vaan asia hoituisi ikäänkuin itsestään.

MasentunutMies

Jos olen halunnut kuolla jo ainakin viimeiset 12 vuotta niin enkö ole silloin muka elänyt jo ihan tarpeeksi vaikka olen vasta yli kolmekymppinen?

MasentunutMies

Luin tässä juuri aloituksesi. Hmm, huonot fiilikset täälläkin, näköalattomuutta on vaikea kestää. Se mulla on helpommin, että olen ikääntynyt ikisinkku, ei erojakaan taustalla. Monet asiat rassaa. Auttaisiko sinua ihan nyt ensi hätään uusi lemmikki, niihin paneutuminen on jotenkin parantavaa? Itse en ole koskaan voinut pitää lemmikkiä, mikä on suuri puute.
Oikeasti en tiedä, mitä sinulle sanoisin, kertomuksesi riipaisi. Minua vaivaa tänäänkin se, että on hyvin vaikeaa lähteä ulos. Pitäisi mennä lenkille ja kauppaan, varmaan siellä näkisi jotakin ns. tuulettavaa, mutta lähtö vaikeaa. Se ollee masennusta, se ei ole sos. pelkoa. Kullekin päivälle pyrin löytämään jonkin 'ohjelman', olkoon vaikka tv:stäkin vain. Se mitä tässä tarvitsisi, on rakkaus ja huomio! Turvallisuus noin ajatuksena. Mutta tähän asti on selvitty, jospa se huominenkin sit.

On totta että mielenterveyspalvelut on huonolla tolalla,apua ei saa näistä tuli jo uutisissakin ,moni voi huonosti. Olisko AP vertaistuki ryhmistä apua?Olen mennyt omaisten ryhmään ja aluksi en puhunut juuri mitään mutta kerta kerralta rohkaistuin ja olinkin kaikkein puheliain.Antoi valtavasti voimia jaksaa ja huomata ettei ole yksin murheineen,kova huoli siis lähimmäisestä.Äläkä piittaa niistä sukulaisista sun ei tarvi niiden kans olla tekemisissä jos ovat ilkeitä.Muista että näiden diagnoosien takana on myös ihminen tärkeä sellainen.

Olen sama eli tuo 17:40:29 viestittänyt. Hienoa, koira-asia eli eläinystävä-asia onkin jotensakin kunnossa. Suret jo nyt, kauanko tämä koirakulta elää. Just, minä olen samanlainen, ihan kamala rasitus on sekin, kun etukäteen suree tulevia asioita, vaikkei niitä vielä ole näkyvissäkään eikä tiedä tuleeko edes. Raskas luonne mulla kun elän tulevaisuudessa, sitä surren ja peläten, enkä osaa olla tässä päivässä, jolloin nyt just ei ole mitään hätää. Ylihuolekkuus on taudin nimi. Niin se on kuin sanot, että koran kanssa touhuaminen auttaa vain sen hetken. Monet asiat ovat tosiaan vain hetkeksi helpottavia, sehän tässä tuskastuttaa.

Vertaistukiryhmät ovat minulle olleet toimivia, nyt ei sellaista ole. Siinä on ollut varsinkin se, että on tietty päivä ja kellonaika, jolloin pitää olla jossakin, missä on muita, itsensäkaltaisia ihmisiä. On kuin jokin lepohetki ja toisten puhuessa tekee hyvää saada samaistumisen kokemusta, vaikka itse ei mitään puhuisikaan. Samoja fiiliksiä tietysti voi saada netissäkin, että on samanlaisia ihmisiä, jotka ymmärtävät tilanteen, eivät ihmettele tai tuomitse. Varsinaisesti ystävystyminen ihmisten kanssa on minulle nyt vanhana vaikeaa, ja masentunut synkeä luonteeni haittaa ihmissuhteita. Ja sen olen huomannut, että masennuksessani ei kukaan ihminen oikeasti voi auttaa. Toinen voi tukea ja sehän välillä piristääkin, ja jokin ohjelma eli vaihtelu päivään auttaa aina hiukan eteenpäin. Elämäni aikana olen usein saanut käydä tukea-antavassa terapiassa, mikä olisi hyvä jatkuvasti. Ssri-lääke ei auta. - Itse olen ajatellut esim. SPR:n ystäväpalvelusta kysyä itselleni kaveria, minkä kautta saisin jonkin ohjelman vaikka joka toinen viikko ja näin ajatuksia muualle.

Oletko huomannut, että tv:stä tai netistä kun katsoo jotakin vaikeasta, ikävästä, kurjasta, masentavasta elämästä kertovaa dokumenttia, niin se kuin helpottaa omaa oloa! Tietysti samalla suree sitä näkemäänsä, mutta kun näkee tosi paljon vaikeampaa kuin itsellä, se hetkeksi kuin siivittää oloa tässä päivässä, tajuaa sen arvon että minulla nyt just on kuitenkin hyvin. Pitäisi myös pystyä kokemaan oma elämä ja oma itse arvokkaana, ainutkertaisena.

Naisen löytäminen saattais auttaa mutta toisaalta olen liian ongelmainen sitoutumaan kehenkään ainakaan vakavasti.

T: Aloittaja

Mutta mitä teette itse elämälle kun olette masentuneita? Onko teille päivä vaihtunut yöksi? Eli valvotte yksin aamu yöhön?Sehän jo masentaa puoleen päivään nukuessanne ootte valmiisi väsyneitä. Hankikaa herätyskellon ja laitaa sen ihan joka ikinen aamu soimaan kello 7. Suihku aamiainen.Netti stop!Kävelee ulos se on ilmaista.Sään mukaiset vaateet, jokainen osaa yksin kävellä.Ktia lounaalle. Päivän tiskit ja vain torkkuminen maksimi 30 min. Sanovat asiantuntija riittäisi 10 minuttia.Sitä sitten lähtö kirjastoon tai asukas-taloon,jos ette työ elämä? Möröt kun kotona pesii päähänne ja ajatuksiinne.Kaupan kautta kotia ja itse opettelette valmistaa päivälisen. Taas tuli tiskiä.Jonkun aikaa netti rajatusti 1h. Diki laiteet kinni. Tv uutiset .Tv kinni. Puhelin letotilaan,ei häirtse.Kirjastostahan voi ilmaiset kirjat lainata.Kun kirjan maailmaan sukeltaa ,menee aivan kuin toiseen maailmaan,Unikin lukieess tulee silmään ajalla.4 ensimäistä vikkoa pahinta. Mutta alatte huomaa mikä taika on ulkoilu ja miten hyvältä elämä alkaa maistua.Kun otatte haltuun päivä rytmin.Ulkoilu ja ruoka rytmin.

Hei kaikille,

On olemassa monia auttamistahoja, joihin voi olla yhteydessä matalalla kynnyksellä ja anonyymisti. Myös ihan kotoa käsin.

Tässä vielä koottuna yhteystietoja:

- Tukinet.net - Tukipisteesti netissä https://tukinet.net/

Tukinetistä saa itselleen tukihenkilön, jonka kanssa voi keskustella kahden kesken mistä tahansa hankalasta elämäntilanteesta tai mielessä olevasta huolesta. Tukihenkilö löytyy mm. Mieli Tukisuhteesta. https://tukinet.net/teemat/mieli-tukisuhde/tukisuhteet/

Tukinetissä on myös monenlaisia keskusteluryhmiä ja chattejä, joista voi saada vertaistukea sekä ammattilaisten neuvoja. Esimerkiksi joka viikko maanantaista torstaihin klo 15-19 on Solmussa-chat päivystys, jossa voi jutella kahden kesken päivystäjän kanssa. Päivittäin on useita ryhmächattejä, joista voi olla apua yksinäisyyden lievittämiseen. Tukinet on avoinna kellon ympäri vuoden jokaisena päivänä.

- Valtakunnallinen kriisipuhelin

Jos soittaminen tuntuu omimmalta vaihtoehdolta, niin valtakunnallinen kriisipuhelin päivystää24/7 numerossa 09 2525 0111.

- Kriisikeskukset

Ympäri Suomea toimii myös kriisikeskuksia, joihin voi mennä keskustelemaan paikan päälle. Osassa yksiköistä myös etävastaanotto on mahdollinen. Yhteystiedot löytyvät mm. MIELI Suomen Mielenterveys ry:n nettisivuilta: https://mieli.fi/tukea-ja-apua/keskusteluapua-kriisivastaanotoilla/

Ysätävällisin terveisin
MIELI Kriisikeskus Helsinki/Kata

https://www.azquotes.com/author/15237-Neale_Donald_Walsch

Miksi en ole kuullutkaan hänestä?!

Tätähän tämä elämä täällä on. Maapallohan onkin koko tämän maailmankaikkeuden vankilaplaneetta. Kaikki tämän maailmankaikkeuden rikolliset inkarnoituvat tänne ja yhä uudelleen ja uudelleen. Muistamatta yleensä yhtään mitään menneestä tai muustakaan. Syytä ei ainakaan vielä v 1947 oltu keksitty. Lue lisää kirjasta: Roswellin Avaruusolennon haastattelu.

Pääsiskö Ukrainaan vanhempi nainenkin sotimaan ja tapattamaan itsensä?

Loogisesti käsittelee tilanteensa, ottaen huomioon myös akuutin vaiheen harhat, ja etsii parempaa elämää. Elämässä on usein elämisen arvoista elämää jäljellä, vaikka osa ovista sulkeutunut. Jonkun läheisen kuolema on kriisikin, mutta ei se ole syy tehdä itsemurhaa.

Usea nuori on näköalaton ja itsemurhan partaalla turhaan, joka on surkuhupaisaa, kun kaikki on oikeastaan kunnossa ja tilannettaan voi parantaa edelleen, ja usein taustalla on jokin viimeaikainen vastoinkäyminen joka peittää kokonaisuuden. Niiden kannattaa hakea ammattiapua, jossa käsitellään tilannetta ja nähdään kokonaisuutta.

Jos kun asiat on loogisen selvät ja näkymät loogiset, niin sitten voi päättää, onko elämässään enää riittävästi elämisen arvoista. Yleensä on. Elämässä mielekkyys riippuu paljolti myös itsestään, että mitä elämällään tekee, josta se mielekkyys enimmäkseen tulee; olla olemassa ja tehdä jotain mielekästä. Ei se mielekkyys tule ei-mistään.

Vain akuutissa vaiheessa vaikeista tunteista ja näkemysten vääristymistä ei varsinaisesti pääse eroon, ja lääkehoito voi olla hyödyksi, jos se auttaa.

Kun ei ole akuuttissa vaiheessa, niin kyse on tilanteestaan fyysisesti, ja näköaloissaan tulevasta, ja viime kädessä asenteistaan kiinni, jossa on huonoissa fiiliksissä tai ei ole, johon vaikuttaa myös oma valinta, ja jos ei mikään auta, voi kokeilla sähköhoitoa, joka tappaa joitain aivosoluja ja muistia, mutta saattaa muuttaa ajatustottumuksia, kuten jokin komponentti aivoihin asenettuna, ja osassa tapauksissa lääkehoito.

Joillekin auttaa uskonto, josta voi sitten myöhemmin päästä eroon, jos tarpeen, ja se on tehnyt tehtävänsä, ja henkinen kasvu on monialainen mahdollisuus, jonka ei tarvii pitää sisällään uskontoa eikä terapiaa (nuorille se varmaankin on hyvä idea, kuten puheapu, lyhytterapia, kun ei itse vielä tunne mieltään ja elämää paremmin).

Jotainhan voidaan tehdä, ja se on ongelmaisenkin tehtävä pidemmän päälle löytää mikä itselleen auttaa. Ammattilaisten pitäisi tietää ainakin mielenterveyden puolesta, ja mitä se pitää sisällään, niin sen näkee lukemalla kirjallisuutta, niin saa kuvaa alasta.

Moi, kerrotko hieman ocdstasi?

Olen ahdistuksen ja pitkän unettomuuden jälkeen ihan lopussa. Lisäksi muita sairauksia. Ei ole enää yhtään elämänhalua ei voimia mihinkään.

Joo kokoajan vaan menee vointi huonompaan suuntaan ja pelottaa että loputkin läheiset menehtyy jo piankin. Joo ei kyllä jaksa enää mitään. Silti en uskalla tappaa itseäni vaikka olen ihan loppu henkisesti että fyysisesti.

T: Aloittaja

Nyt taas henkisesti ihan poikki, masentaa ja hermot kireellä koko ajan eikä jaksa oikein mitään. Valvon usein jopa aamu 7 saamatta unta millään. Selaan vaan kännykkää ja nettiä ja nukun sitten johonkin klo 14-15 asti iltapäivällä. Silti tunnen oloni masentuneeksi ja olo on kuin olisi jäänyt katujyrän alle. Jotenkin ei vaan jaksa enää mitään. Parempi olisi tosiaan kuolla kun voimat ihan lopussa eikä kiinnosta enää mikään.

Masentunut Mies

Kai se on tilattava itselleen eutanasia ulkomailta jossain vaiheessa kun rahaa on.

Masentunut Mies

Itse odotan luonnollista kuolemaa tai sitä että tapahtuu suuri ihme ja elämäni korjaantuu. En pysty varmaankaan tappamaan itseäni koska se olisi vanhemmilleni ja siskolleni niin suuri järkytys. Olen kuitenkin jo suunnitellut hautajaisiani vähäsen. En tiedä miten jaksan esim 70 vuotiaaksi tai edes seuraavaa 10-20 vuotta tässä elämässä.

Johtajan kerrotaan sanoneen:"Turha on elää, turha on kuolla, turha on vanhojen naisten v!ttuja nuolla, koska todellinen mies on sotilas, juoppo ja pukki. Jokainen mies itkee, nuolee v!tun ja vetää käteen, mutta harva sen tunnustaa. Mutta minä natsiupseerina tunnustan ne kaikki."