Ateismi on tyhjää täynnä, merkityksetöntä ihmisen elämän kannalta. Toista se on, kun on uskossa Jeesukseen!
Saa herätä joka aamu kiittäen Jumalaa ja vielä nukkumaan mennessä on kiitos ylitsevuotavainen armosta.
Jumala johdattaa koulut, työpaikat, puolisot ja lapsiakin siunaantuu, kun Herraa tottelee! On se vaan hyvä olla uskossa, mutta ateistien elämän täytyy olla tosi köyhää verrattuna uskovaisen elämään.
Vai mitä, ateistit? Oletteko kokeilleet uskoa Jeesukseen? Kannattaa kokeilla!
Saa herätä joka aamu kiittäen Jumalaa ja vielä nukkumaan mennessä on kiitos ylitsevuotavainen armosta.
Jumala johdattaa koulut, työpaikat, puolisot ja lapsiakin siunaantuu, kun Herraa tottelee! On se vaan hyvä olla uskossa, mutta ateistien elämän täytyy olla tosi köyhää verrattuna uskovaisen elämään.
Vai mitä, ateistit? Oletteko kokeilleet uskoa Jeesukseen? Kannattaa kokeilla!
Vastaukset 10
Vanhimmat
Omalta osaltani jäin Jeesuksen koukkuun, kun hyvin nuorena huusin Jeesusta apuun suuressa tuskassani. Hän auttoi aivan ihmeellisesti. Tämä toistui monta kertaa, erillisissä ahdingoissa. Yksikään uskova ei johdattanut minua, enkä uskaltanut yksin mennä seurakuntaan. Opin Raamatusta ja uskonnollisista lehdistä lisää Jumalastani. Olen elänyt Taivaan Isän, Jeesuksen ja Pyhän Hengen siunauksessa , vaikka en ole käynyt kirkossa, kuin muutaman kerran. Maksan iloiten kirkollisveroni, jotta kristinusko pysyisi tarjolla kaikille. Nyt rukoilen Älä jätä minua vanhuuteni päivinä, äläkä hylkää, kun voimani uupuvat. Eikä Hän ole jättänyt. Saan riemullisesti kiittää, ylistää ja kunnioittaen palvoa häntä siihen asti, kun Hän kutsuu minut kotiinsa.
"ateistien elämän täytyy olla tosi köyhää verrattuna uskovaisen elämään."
Jos juutalaisten ikivanhat sadut täyttävät jonkun mielen, ei se mitään elämää ole. Se on sairasta vääntöä.
Näin juuri. Tosi sairasta, kun aikuinen ihminen puhuu mielikuvitusolennoille.
Minä keskustelin tänään Jeesuksen kanssa.
Sanoin hänelle: "Kaunis ilma tänään!"
Jeesus: "Ehkä siellä, mutta täällä pilvessä sataa. Pilvethän nääs ovat vesihöyryä!"
Mielikuvitusolennot puhuvat uskovaiselle.
Ja aurinkoisella ilmalla Jeesus katoaa kokonaan näköpiiristä. Miten uskovaiset selviytyvät poutasäästä?
Aloittaja on surullinen tapaus joka kuuluu hoitoon.
Aloittaja on vallan mainio ateistinen trolli, joka saa aikaan vilkasta keskustelua ja mielipiteen vaihtoa palstalla: tunteetkin heräävät ja vastakkainasettelua tapahtuu. Viha välillä oikein räiskyy, kun ateisti-trolli heittää bensaa liekkeihin. Ateistit ovat liekki ja uskovaisuus on bensaa.
Ateistina olen samaa mieltä. Ateismi on ei juuri mitään ja siksi se antaa tilaa ELÄÄ todellisuudessa. Uskonnon harhainen keinotodellisuus vie sääntöineen ja rituaaleineen tilaa aidolta elämältä. Elämä kuluu palvoen mielikuvitus-Jeesusta tai Allahia tai mitä niitä onkaan sen sijaan, että katsoisi ympärilleen ja kokisi tätä ihmeellistä maailmaa jossa saamme hetken aikaa elää.
Islamissa ja kristinuskossa on sallittua kaikki hyvän tekeminen, mutta pahan tekeminen on kiellettyä. Miten pahan teosta kieltäytyminen ja hyvän tekeminen voisivat olla jotenkin huono asia? Miksi ateistit sanovat hyvän pahaksi ja pahan hyväksi?