https://www.iltalehti.fi/talous/a/983c4c43-842d-4f0d-9c9d-2354ae7cbadb
"Moni on jo huomannut kauppakassinsa kallistuneen inflaation myötä. Sen lisäksi kuluttajia vaanii uusi vaara, kun yritysten tavoittelemat suuremmat voittomarginaalit uhkaavat joissain Euroopan maissa nostaa hintoja edelleen yhä korkeammalle.
Ilmiötä kutsutaan nimellä ”greedflation”. Sana on yhdistetty englanninkielisistä sanoista ”greed” eli ahneus ja ”inflation” eli inflaatio. Termin voisi suomentaa vaikka ”ahneusinflaatioksi”.
Antti Ronkainen, poliittisen talouden tutkija Helsingin yliopistosta, kertoo, että ilmiössä on kyse siitä, että yrityksen tuotteen hintaa nostetaan enemmän kuin mitä tuotantokustannukset todellisuudessa nousevat, ja tämä näkyy myöhemmin yritysten kasvaneessa liikevoitossa.
Bloomberg-lehden laskujen mukaan Suomessa ei olla kuitenkaan vielä ahneusinflaation kourissa, sillä tilastojen mukaan yritysten voittomarginaali on vielä pienempi kuin palkkojen nousu.
Kuitenkin esimerkiksi Latviassa, jossa inflaatio on ollut euroalueen suurinta, maan keskuspankin johtaja on sanonut, että jotkut yritykset nostavat hintojaan ”koska voivat”."
Älkää viitsikö taas vähätellä ja valehdella, ettei aheus inflaatio olisi suomessa.
Tilastokeskuskin vähättelee ruoan hinnan nousua puhumalla muutamasta prosentista vajaaseen 10% ruoan hinnan nousuun.
Kyllä ruoan hinta on noussut useita kymmeniä prosentteja ja joidenkin yksittisten tuotteiden hinnat yli 100%
Kauppaliikkeet kehuvat satojen mijoonien liikevoitoista, jopa lähes miljardin euron liikevoitoista kehuvat, joten kyllä ahneus inflaatio on suomessa.
Suomessakin kaupat nostaa hintoja, koska voivat.
Kun kauppojen ruoan hintoja katselee, niin voi kyllä todeta, että kauppiaan ahneudella ei ole mitään rajaa.
Kauppiaat ovat kieltäneet tulojensa julkaisemisen lehdissä, koska tulot ovat niin suuret, että sellaisten tulojen julkaiseminen tuntuisi kauppiaalta hävettävältä.
"Moni on jo huomannut kauppakassinsa kallistuneen inflaation myötä. Sen lisäksi kuluttajia vaanii uusi vaara, kun yritysten tavoittelemat suuremmat voittomarginaalit uhkaavat joissain Euroopan maissa nostaa hintoja edelleen yhä korkeammalle.
Ilmiötä kutsutaan nimellä ”greedflation”. Sana on yhdistetty englanninkielisistä sanoista ”greed” eli ahneus ja ”inflation” eli inflaatio. Termin voisi suomentaa vaikka ”ahneusinflaatioksi”.
Antti Ronkainen, poliittisen talouden tutkija Helsingin yliopistosta, kertoo, että ilmiössä on kyse siitä, että yrityksen tuotteen hintaa nostetaan enemmän kuin mitä tuotantokustannukset todellisuudessa nousevat, ja tämä näkyy myöhemmin yritysten kasvaneessa liikevoitossa.
Bloomberg-lehden laskujen mukaan Suomessa ei olla kuitenkaan vielä ahneusinflaation kourissa, sillä tilastojen mukaan yritysten voittomarginaali on vielä pienempi kuin palkkojen nousu.
Kuitenkin esimerkiksi Latviassa, jossa inflaatio on ollut euroalueen suurinta, maan keskuspankin johtaja on sanonut, että jotkut yritykset nostavat hintojaan ”koska voivat”."
Älkää viitsikö taas vähätellä ja valehdella, ettei aheus inflaatio olisi suomessa.
Tilastokeskuskin vähättelee ruoan hinnan nousua puhumalla muutamasta prosentista vajaaseen 10% ruoan hinnan nousuun.
Kyllä ruoan hinta on noussut useita kymmeniä prosentteja ja joidenkin yksittisten tuotteiden hinnat yli 100%
Kauppaliikkeet kehuvat satojen mijoonien liikevoitoista, jopa lähes miljardin euron liikevoitoista kehuvat, joten kyllä ahneus inflaatio on suomessa.
Suomessakin kaupat nostaa hintoja, koska voivat.
Kun kauppojen ruoan hintoja katselee, niin voi kyllä todeta, että kauppiaan ahneudella ei ole mitään rajaa.
Kauppiaat ovat kieltäneet tulojensa julkaisemisen lehdissä, koska tulot ovat niin suuret, että sellaisten tulojen julkaiseminen tuntuisi kauppiaalta hävettävältä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kun euroon liityttiin, niin markka koki lähes 6 kertaisen heikkenemisen.
Kehuttiin ruoan hinnan alenevan eu:hun liittymisen myötä.
Miten kävikään, eurosta tuli markka.
Markka-aikana 100 markkaa oli suuri raha, nyt 100 markkaa on n.16 euroa, eikä 16 eurolla saa juuri mitään ostoskoriin.
Markka-aikana 100 markalla sai ostoskorin kukkuroilleen ruokaa.
Juustot on eritysen kalliita, 5-10€ maksaa lähes joka juusto eli markoissa 30-60 markkaa.
Ruokakaupassa tulee tunnne, kuin olisit elektroniikka kaupassa ostoksilla, samaa hintatasoa on ruoan hinnat.
Ero vaan on se, että saman hintaisesta elektroniikka tuotteesta on iloa pitkäksi aikaa, kun taas saman hintaisesta ruoasta ei ole iloa, kuin yhdeksi ainoksi kerraksi ja se katoaa vatsaan, eikä päivää pidempää iloa siitä ole.
Jos tarvitsee vaikka uuden kännykän, joutuu oikeasti miettimään ostaako pari kassillista ruokaa vai sen kännykän. Helposti sdäe 150-200€ menee parin viikon ruokiin ja samalla rahalla saa hyvän peruskännykän tarjouksesta.
😍😋😍😋😍😋😍😋😍
💋 Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21#178519081
🔞💋❤️💋❤️💋🔞💋❤️💋❤️💋🔞