Mahdolliset perustelut helluntalaisen konvertoitumiselle luterilaisuuteen ja lestadioloaisuuteen

Anonyymi-ap

Tässä on muutamia perusteluja, jotka saattavat puhutella helluntalaisia, jotka harkitsevat siirtymistä luterilaisuuteen:

Raamatullinen perinne: Luterilaisuus korostaa Raamatun keskeistä asemaa kristinuskon perustana ja uskonohjeiden perustana. Luterilaisuus korostaa myös kirkon perinteiden seuraamista, mutta tämä opetus perustuu aina Raamattuun. Helluntalaisuus taas korostaa usein Pyhän Hengen voimaa ja lahjoja, mikä on myös tärkeä osa kristillistä elämää, mutta saattaa joskus johtaa korostamaan henkilökohtaista kokemusta enemmän kuin Raamatun opetusta.

Sakramentit: Luterilaisuus korostaa sakramentteja, kuten kastetta ja ehtoollista, jotka nähdään Jumalan armon välineinä. Helluntailaisuudessa sakramentit ovat vähemmän keskeisiä, ja niitä pidetään enemmän symbolisina tekoja. Jos helluntalainen arvostaa sakramentteja ja kaipaa enemmän niiden käyttöä jumalanpalveluksessa, luterilaisuus on hänelle sopiva vaihtoehto.

Liturgia: Luterilainen jumalanpalvelus on perinteisesti liturginen ja kaavamainen, mikä voi tarjota helluntalaiselle selkeämmän rakenteen ja turvallisuuden tunteen jumalanpalveluksessa. Luterilaisuudessa myös musiikki ja virret ovat tärkeä osa jumalanpalveluselämää. Luterilainen liturgia voi olla houkutteleva helluntalaiselle, joka kaipaa enemmän muodollisuutta ja järjestystä jumalanpalvelukseen.

Raamatuntulkinta: Helluntailaisuus korostaa usein kirjaimellista raamatuntulkintaa. Luterilaisuus puolestaan perustuu historialliseen raamatuntulkintaan ja käyttää monia perinteisiä teologisia käsitteitä, kuten armo, synti ja lunastus. Luterilainen raamatuntulkinta on monitulkintaisempaa ja perustuu Raamatun kokonaisvaltaiseen ymmärtämiseen.

Toivottavasti nämä perustelut puhuttelevat jotakuta palstalle eksynyttä helluntalaista arvioimaan uudelleen suhdettaan kirkkoon.

22

373

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Miten sakramenttien palvonta ja liturgia ovat enemmän oikeaa uskoa kuin vaikka helluntailaisuus? En näe kummassakaan aitoa Jumalan palvomista.

      • Anonyymi

        Tässä muutamia perusteluja, miksi ne ovat tärkeitä:

        Raamatullinen perinne: Sakramentit ja liturgia perustuvat Raamatun opetukseen ja esimerkkeihin. Esimerkiksi ehtoollinen ja kaste ovat kirkon perustamia sakramentteja, jotka ovat läsnä Raamatun opetuksessa. Samoin liturgian rakenne ja monet elementit perustuvat Raamatun esimerkkeihin, kuten juutalaisen temppelin jumalanpalveluksista.

        Hengellinen merkitys: Sakramentit ja liturgia tarjoavat konkreettisen tavan kohdata Jumalan läsnäolo ja vastaanottaa Jumalan armoa. Esimerkiksi ehtoollinen on uskonnollinen rituaali, jossa uskovat voivat yhdessä muistaa Jeesuksen uhria ja vastaanottaa hänen armoaan. Kaste puolestaan on sakramentti, jossa henkilö saa liittyä kirkkoon ja vastaanottaa Jumalan armon.

        Yhteisöllisyys: Sakramentit ja liturgia ovat yhteisön tapa kohdata Jumala yhdessä. Ne vahvistavat yhteyttä Jumalaan ja toisiin uskovaisiin. Liturgia on myös tärkeä tapa opettaa uskon perusteita ja kasvattaa uskovia yhdessä.

        Jatkuvuus: Sakramentit ja liturgia ovat osa kirkon traditiota ja jatkuvuutta. Ne ovat olleet käytössä jo vuosisatojen ajan ja ne tarjoavat yhteyden menneeseen ja tulevaan sukupolveen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tässä muutamia perusteluja, miksi ne ovat tärkeitä:

        Raamatullinen perinne: Sakramentit ja liturgia perustuvat Raamatun opetukseen ja esimerkkeihin. Esimerkiksi ehtoollinen ja kaste ovat kirkon perustamia sakramentteja, jotka ovat läsnä Raamatun opetuksessa. Samoin liturgian rakenne ja monet elementit perustuvat Raamatun esimerkkeihin, kuten juutalaisen temppelin jumalanpalveluksista.

        Hengellinen merkitys: Sakramentit ja liturgia tarjoavat konkreettisen tavan kohdata Jumalan läsnäolo ja vastaanottaa Jumalan armoa. Esimerkiksi ehtoollinen on uskonnollinen rituaali, jossa uskovat voivat yhdessä muistaa Jeesuksen uhria ja vastaanottaa hänen armoaan. Kaste puolestaan on sakramentti, jossa henkilö saa liittyä kirkkoon ja vastaanottaa Jumalan armon.

        Yhteisöllisyys: Sakramentit ja liturgia ovat yhteisön tapa kohdata Jumala yhdessä. Ne vahvistavat yhteyttä Jumalaan ja toisiin uskovaisiin. Liturgia on myös tärkeä tapa opettaa uskon perusteita ja kasvattaa uskovia yhdessä.

        Jatkuvuus: Sakramentit ja liturgia ovat osa kirkon traditiota ja jatkuvuutta. Ne ovat olleet käytössä jo vuosisatojen ajan ja ne tarjoavat yhteyden menneeseen ja tulevaan sukupolveen.

        Eikös Luther opettanut että olemme pelastetut yksin armosta? Joten miksi sitä Jumalan armoa pitää käydä kerjäämässä ehtoollisella tai liturgiassa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eikös Luther opettanut että olemme pelastetut yksin armosta? Joten miksi sitä Jumalan armoa pitää käydä kerjäämässä ehtoollisella tai liturgiassa?

        Kyllä, Luther opetti, että pelastus on yksin armosta, ilman ihmisen omia ansiotöitä tai tekoja. Kuitenkin, hän myös korosti, että Jumalan armo tulee meille tiettyjen välineiden kautta, kuten sakramenttien ja Jumalan sanan kautta.

        Ehtoollisessa ja liturgiassa käymisessä ei ole kyse Jumalan armon kerjäämisestä, vaan Jumalan armon vastaanottamisesta ja kokeneesta yhdessä muiden uskovien kanssa. Ehtoollinen on Jeesuksen asettama sakramentti, jossa uskovat voivat konkreettisesti kohdata Jumalan armon ja muistaa Jeesuksen uhria ristillä. Liturgia puolestaan on jumalanpalvelus, jossa yhdessä toisten uskovien kanssa lauletaan, rukoillaan ja kuunnellaan Jumalan sanaa.

        Luther itsekin osallistui ahkerasti ehtoolliselle ja piti liturgiaa tärkeänä osana kristillistä uskonharjoitusta. Hän näki nämä sakramentit tärkeinä välineinä Jumalan armon kokemisessa ja uskon kasvattamisessa.

        Lyhyesti sanottuna, ehtoollinen ja liturgia eivät ole vastoin Luterin opetusta pelastuksen yksin armosta, vaan ne ovat pikemminkin keinoja kohdata Jumalan armo ja kasvaa uskossa yhdessä toisten uskovien kanssa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä, Luther opetti, että pelastus on yksin armosta, ilman ihmisen omia ansiotöitä tai tekoja. Kuitenkin, hän myös korosti, että Jumalan armo tulee meille tiettyjen välineiden kautta, kuten sakramenttien ja Jumalan sanan kautta.

        Ehtoollisessa ja liturgiassa käymisessä ei ole kyse Jumalan armon kerjäämisestä, vaan Jumalan armon vastaanottamisesta ja kokeneesta yhdessä muiden uskovien kanssa. Ehtoollinen on Jeesuksen asettama sakramentti, jossa uskovat voivat konkreettisesti kohdata Jumalan armon ja muistaa Jeesuksen uhria ristillä. Liturgia puolestaan on jumalanpalvelus, jossa yhdessä toisten uskovien kanssa lauletaan, rukoillaan ja kuunnellaan Jumalan sanaa.

        Luther itsekin osallistui ahkerasti ehtoolliselle ja piti liturgiaa tärkeänä osana kristillistä uskonharjoitusta. Hän näki nämä sakramentit tärkeinä välineinä Jumalan armon kokemisessa ja uskon kasvattamisessa.

        Lyhyesti sanottuna, ehtoollinen ja liturgia eivät ole vastoin Luterin opetusta pelastuksen yksin armosta, vaan ne ovat pikemminkin keinoja kohdata Jumalan armo ja kasvaa uskossa yhdessä toisten uskovien kanssa.

        Miten sitten syntien anteeksiantamus. Eikö se kirkon virallisen opin mukaan tule ehtoollisessa? Et maininnut siitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten sitten syntien anteeksiantamus. Eikö se kirkon virallisen opin mukaan tule ehtoollisessa? Et maininnut siitä.

        Luterilaisen kirkon mukaan syntien anteeksiantamus tulee yksin uskosta Kristukseen ja hänen sovitustyöhönsä. Ehtoollisessa kristitty vahvistaa uskoaan Kristukseen ja hänen pelastustyöhönsä sekä saa syntinsä anteeksi.

        Luterilaisen kirkon opetuksen mukaan ehtoollisessa todellakin tapahtuu syntien anteeksiantamus. Ehtoollisen sakramentti on Kristuksen asettama merkki, jossa hän jakaa itsensä uskoville leivässä ja viinissä. Ehtoollinen on Jumalan lahja, jonka kautta hän antaa syntinsä anteeksi ja vahvistaa uskovien yhteyttä itseensä ja toisiinsa.

        Ehtoollisen sakramentti on kuitenkin aina sidoksissa uskoon Kristukseen ja hänen sovitustyöhönsä. Ilman uskoa ehtoollinen ei tuo syntien anteeksiantamusta eikä pelastusta. Ehtoollisessa uskova vastaanottaa Kristuksen ja hänen armonsa, mutta tämä tapahtuu vain uskon kautta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Luterilaisen kirkon mukaan syntien anteeksiantamus tulee yksin uskosta Kristukseen ja hänen sovitustyöhönsä. Ehtoollisessa kristitty vahvistaa uskoaan Kristukseen ja hänen pelastustyöhönsä sekä saa syntinsä anteeksi.

        Luterilaisen kirkon opetuksen mukaan ehtoollisessa todellakin tapahtuu syntien anteeksiantamus. Ehtoollisen sakramentti on Kristuksen asettama merkki, jossa hän jakaa itsensä uskoville leivässä ja viinissä. Ehtoollinen on Jumalan lahja, jonka kautta hän antaa syntinsä anteeksi ja vahvistaa uskovien yhteyttä itseensä ja toisiinsa.

        Ehtoollisen sakramentti on kuitenkin aina sidoksissa uskoon Kristukseen ja hänen sovitustyöhönsä. Ilman uskoa ehtoollinen ei tuo syntien anteeksiantamusta eikä pelastusta. Ehtoollisessa uskova vastaanottaa Kristuksen ja hänen armonsa, mutta tämä tapahtuu vain uskon kautta.

        Helluntailainen jolla on kuollut usko, tulee ehtoolliselle niin saako hän syntinsä anteeksi? Vai miten määrittelet tuon "uskon Kristukseen" joka pitää olla että ehtoollinen niin sanotusti toimii?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Helluntailainen jolla on kuollut usko, tulee ehtoolliselle niin saako hän syntinsä anteeksi? Vai miten määrittelet tuon "uskon Kristukseen" joka pitää olla että ehtoollinen niin sanotusti toimii?

        Ehtoollisessa tapahtuva syntien anteeksiantamus ei tarkoita sitä, että voimme tulla ehtoolliselle vailla uskoa ja silti saada synnit anteeksi. Raamatun mukaan syntien anteeksiantamus ja pelastus tulee ainoastaan uskon kautta Kristukseen (Joh. 3:16, Apt. 16:31, Room. 10:9).

        Joten jos henkilöllä ei ole uskoa Kristukseen, ehtoollinen ei anna hänelle syntien anteeksiantamusta. Usko Kristukseen tarkoittaa, että henkilö luottaa ainoastaan Kristuksen sovitustyöhön syntiensä anteeksisaamiseksi ja pyrkii seuraamaan Kristuksen opetuksia elämässään.

        Lopuksi, on tärkeää muistaa, että Jumala tutkii sydämet ja tietää aina, onko henkilön usko vilpitön. Me emme voi tietää toisen ihmisen sydäntä, joten emme voi sanoa varmasti, onko henkilöllä uskoa vai ei.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Luterilaisen kirkon mukaan syntien anteeksiantamus tulee yksin uskosta Kristukseen ja hänen sovitustyöhönsä. Ehtoollisessa kristitty vahvistaa uskoaan Kristukseen ja hänen pelastustyöhönsä sekä saa syntinsä anteeksi.

        Luterilaisen kirkon opetuksen mukaan ehtoollisessa todellakin tapahtuu syntien anteeksiantamus. Ehtoollisen sakramentti on Kristuksen asettama merkki, jossa hän jakaa itsensä uskoville leivässä ja viinissä. Ehtoollinen on Jumalan lahja, jonka kautta hän antaa syntinsä anteeksi ja vahvistaa uskovien yhteyttä itseensä ja toisiinsa.

        Ehtoollisen sakramentti on kuitenkin aina sidoksissa uskoon Kristukseen ja hänen sovitustyöhönsä. Ilman uskoa ehtoollinen ei tuo syntien anteeksiantamusta eikä pelastusta. Ehtoollisessa uskova vastaanottaa Kristuksen ja hänen armonsa, mutta tämä tapahtuu vain uskon kautta.

        Miten tässä ei Lut kirkko pysykään Raamatullisessa näkemyksessä?

        Ap. t. 2:38 Pietari vastasi: "Kääntykää ja ottakaa itse kukin kaste Jeesuksen Kristuksen nimeen, jotta syntinne annettaisiin anteeksi. Silloin te saatte lahjaksi Pyhän Hengen.

        Baptzoo, upotus on kaste, jolle tullaan kun usko Jeesukseen on sydämessä, ja se suulla tunnustetaan?

        Onko teidän "totuutenne" jotain muuta.

        Jeesus tarjosi myös ehtoollisen Hänen omilleen ja kristityt seurakunnat, eli vapaat suunnat tarjoaa ehtoollisen ainoasta Jeesuksen omille. Miksi et kirjoita siitä?

        Miten teillä pääsee Pyhään Henkeen osalliseksi?

        Käsittämätöntä tuo aloituksesi painatus Raamattusidonnaisuudesta, kun aina vetoatte Lutherin opetuksiin, joka oli viimeisinä vuosina selkeästi Jumalan kiroama, juutalaisvainojen oppi- isänä.

        Kannattaa tässäkin tukeutua Raamattuun, mitä Jumala itse Abramille sanoo? Gen 12;1 Ja Herra sanoi Abramille: "Lähde maastasi, suvustasi ja isäsi kodista siihen maahan, jonka minä sinulle osoitan.
        2 Niin minä teen sinusta suuren kansan, siunaan sinut ja teen sinun nimesi suureksi, ja sinä olet tuleva siunaukseksi.
        3 Ja minä siunaan niitä, jotka sinua siunaavat, ja kiroan ne, jotka sinua kiroavat, ja sinussa tulevat siunatuiksi kaikki sukukunnat maan päällä."

        Asiaan on kautta Kirjan n 20 vahvistusta.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Helluntailainen jolla on kuollut usko, tulee ehtoolliselle niin saako hän syntinsä anteeksi? Vai miten määrittelet tuon "uskon Kristukseen" joka pitää olla että ehtoollinen niin sanotusti toimii?

        Hänellä ei ole paikkaa ehtoollisella, kuten Lut. kirkolla, pitää olla elävässä uskossa Jeesukseen.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ehtoollisessa tapahtuva syntien anteeksiantamus ei tarkoita sitä, että voimme tulla ehtoolliselle vailla uskoa ja silti saada synnit anteeksi. Raamatun mukaan syntien anteeksiantamus ja pelastus tulee ainoastaan uskon kautta Kristukseen (Joh. 3:16, Apt. 16:31, Room. 10:9).

        Joten jos henkilöllä ei ole uskoa Kristukseen, ehtoollinen ei anna hänelle syntien anteeksiantamusta. Usko Kristukseen tarkoittaa, että henkilö luottaa ainoastaan Kristuksen sovitustyöhön syntiensä anteeksisaamiseksi ja pyrkii seuraamaan Kristuksen opetuksia elämässään.

        Lopuksi, on tärkeää muistaa, että Jumala tutkii sydämet ja tietää aina, onko henkilön usko vilpitön. Me emme voi tietää toisen ihmisen sydäntä, joten emme voi sanoa varmasti, onko henkilöllä uskoa vai ei.

        Jumala ei tutki meitä mitenkään, sillä Hän on antanut kaiken vallan Pojalleen; Matt 28;18 Ja Jeesus tuli heidän tykönsä ja puhui heille ja sanoi: "Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä.
        19 Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen
        20 ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti."

        Sillä Isä ei myöskään tuomitse ketään, vaan hän on antanut kaiken tuomion Pojalle,
        Jumala ei myöskään tuomitse, valta on Jeesuksen, jonka nimeä et uskalla edes kirjoittaa. Joh. 5:22

        Tuossa puhutaan "ketään", joka tarkoittaa ihmistä, mutta Jumala tuomitsee kansat, jotka loukkaavat Hänen silmäteräänsä, Israelia.


      • Anonyymi

        😍😍😍😋😋😋😋😍😍😍

        🔞 ­­N­­­y­m­­f­­o­m­­­a­a­­n­­­i -> https://ye.pe/finngirl21#17856704E

        🔞💋❤️💋❤️💋🔞💋❤️💋❤️💋🔞


    • Anonyymi

      Hyvät perustelut. Helluntalaiset ovat harhaoppisia.

      • Ovat he kuitenkin lähempänä Jeesuksen opetuksia, mitä Kirkko luulee olevansa Lutherin opeissa, joka oli Adolf Hitlerin oppi- isä.

        Kuuluisa Kristalliyökin oli Lutherin syntymäpäivän yönä, Marraskuun 10 p.


      • Anonyymi
        pinnasänky kirjoitti:

        Ovat he kuitenkin lähempänä Jeesuksen opetuksia, mitä Kirkko luulee olevansa Lutherin opeissa, joka oli Adolf Hitlerin oppi- isä.

        Kuuluisa Kristalliyökin oli Lutherin syntymäpäivän yönä, Marraskuun 10 p.

        Nämä faktat ei lutteriinsa rakastuneita kiinnosta yhtään vähän vähää.

        he ohittavat ne kolmiloikalla ja ovat tyytyväisiä hyppyynsä.

        ei kiinnosta luterilaisuus ei pennin vertaa, Jumalan ja ihmisen kohtaamiseen sitä ei tarvita.


      • Anonyymi
        pinnasänky kirjoitti:

        Ovat he kuitenkin lähempänä Jeesuksen opetuksia, mitä Kirkko luulee olevansa Lutherin opeissa, joka oli Adolf Hitlerin oppi- isä.

        Kuuluisa Kristalliyökin oli Lutherin syntymäpäivän yönä, Marraskuun 10 p.

        Ei, Luther ei ollut Adolf Hitlerin oppi-isä.

        Kristalliyö tapahtui 9.-10. marraskuuta 1938, mutta se ei ollut Lutherin syntymäpäivänä. Lutherin syntymäpäivä on 10. marraskuuta, mutta Kristalliyöä ei yhdistetä millään tavalla Lutheriin. Kristalliyö oli natsihallinnon koordinoima hyökkäys juutalaisyhteisöjä vastaan Saksassa ja Itävallassa, ja se merkitsi käännekohtaa holokaustin tapahtumisessa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ei, Luther ei ollut Adolf Hitlerin oppi-isä.

        Kristalliyö tapahtui 9.-10. marraskuuta 1938, mutta se ei ollut Lutherin syntymäpäivänä. Lutherin syntymäpäivä on 10. marraskuuta, mutta Kristalliyöä ei yhdistetä millään tavalla Lutheriin. Kristalliyö oli natsihallinnon koordinoima hyökkäys juutalaisyhteisöjä vastaan Saksassa ja Itävallassa, ja se merkitsi käännekohtaa holokaustin tapahtumisessa.

        Kyllä oli, On asioita jotka koskee, mutta jos Luther on idoli, ne on vain kestettävä.
        On myös Natsismia kannanottoja yön sidonnattoman yön sidonnaisuuteen.

        Tunnustatko sen, mitä Luther sanoi juutalaisista ja tummista?

        Minä tunnustan; - Menkää ja tappakaa kaikki juutalaiset ja mustalaiset maailmasta!

        Tuntuuko hyvältä, Jumala, joka tuomitsee tahot, jotka koskevat Hänen silmäteräänsä, ei hyväksy asiaa ja lausunnon jälkeen muutama viikko, niin Löydettiin Luther kuolleena.

        Miksi; Gen 12;1 Ja Herra sanoi Abramille: "Lähde maastasi, suvustasi ja isäsi kodista siihen maahan, jonka minä sinulle osoitan.
        2 Niin minä teen sinusta suuren kansan, siunaan sinut ja teen sinun nimesi suureksi, ja sinä olet tuleva siunaukseksi.
        3 Ja minä siunaan niitä, jotka sinua siunaavat, JA KIROAN NE, JOTKA SINUT KIROAVAT, ja sinussa tulevat siunatuiksi kaikki sukukunnat maan päällä."

        Älä mene yhtä pitkälle idolisi oppiin.


    • Anonyymi
      • Eikö oikea oppi ole Raamattu, ja totuus on Jeesus; Joh. 14:6 Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani.

        Elämää on vain Hänessä.


      • Anonyymi
        pinnasänky kirjoitti:

        Eikö oikea oppi ole Raamattu, ja totuus on Jeesus; Joh. 14:6 Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani.

        Elämää on vain Hänessä.

        Raamattu on pyhä kirja, joka sisältää Jumalan ilmoituksen ihmiskunnalle. Kuitenkin ilmoituksen vastaanottaminen ja sen tulkinta on inhimillinen prosessi, ja siksi on tarpeen tulkita Raamattua yhteisöllisesti, kirkon tradition ja opetuksen avulla.

        Raamatun kirjoitukset ovat syntyneet eri aikoina ja eri yhteyksissä. Niitä on käännetty eri kielille ja ne ovat saaneet erilaisia painotuksia eri teologien ja yhteisöjen keskuudessa. Raamatun tekstien moninaisuus ja monimutkaisuus tekevät sen tulkinnasta haastavan.

        Raamatun kirjoitusten tulkinnassa kirkon tradition merkitys nousee esiin erityisesti siksi, että kirkon perinteellä on ollut keskeinen rooli Raamatun säilyttämisessä, välittämisessä ja tulkinnassa. Jo varhaisessa kristillisessä yhteisössä syntyi kirkon opetusviran tehtävä, jonka tehtävänä oli säilyttää Raamatun opetusta ja välittää sitä seuraaville sukupolville.

        Kirkon tradition rooli Raamatun tulkinnassa ei tarkoita, että Raamatun sisältö ja opetus olisivat toissijaisia. Päinvastoin, kirkon traditio on aina pyrkinyt paljastamaan Raamatun sisällön syvemmän merkityksen ja opetuksen. Traditio on auttanut Raamatun lukijoita ymmärtämään sitä syvemmin, arvioimaan sen sisältöä ja soveltamaan sitä käytännössä.

        Yhteenvetona voidaan sanoa, että Raamattu on tulkittava kirkon tradition kautta, jotta sen syvempi merkitys ja opetus voitaisiin ymmärtää oikein ja jotta se voisi olla hyödyksi kristityille käytännön elämässä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Raamattu on pyhä kirja, joka sisältää Jumalan ilmoituksen ihmiskunnalle. Kuitenkin ilmoituksen vastaanottaminen ja sen tulkinta on inhimillinen prosessi, ja siksi on tarpeen tulkita Raamattua yhteisöllisesti, kirkon tradition ja opetuksen avulla.

        Raamatun kirjoitukset ovat syntyneet eri aikoina ja eri yhteyksissä. Niitä on käännetty eri kielille ja ne ovat saaneet erilaisia painotuksia eri teologien ja yhteisöjen keskuudessa. Raamatun tekstien moninaisuus ja monimutkaisuus tekevät sen tulkinnasta haastavan.

        Raamatun kirjoitusten tulkinnassa kirkon tradition merkitys nousee esiin erityisesti siksi, että kirkon perinteellä on ollut keskeinen rooli Raamatun säilyttämisessä, välittämisessä ja tulkinnassa. Jo varhaisessa kristillisessä yhteisössä syntyi kirkon opetusviran tehtävä, jonka tehtävänä oli säilyttää Raamatun opetusta ja välittää sitä seuraaville sukupolville.

        Kirkon tradition rooli Raamatun tulkinnassa ei tarkoita, että Raamatun sisältö ja opetus olisivat toissijaisia. Päinvastoin, kirkon traditio on aina pyrkinyt paljastamaan Raamatun sisällön syvemmän merkityksen ja opetuksen. Traditio on auttanut Raamatun lukijoita ymmärtämään sitä syvemmin, arvioimaan sen sisältöä ja soveltamaan sitä käytännössä.

        Yhteenvetona voidaan sanoa, että Raamattu on tulkittava kirkon tradition kautta, jotta sen syvempi merkitys ja opetus voitaisiin ymmärtää oikein ja jotta se voisi olla hyödyksi kristityille käytännön elämässä.

        Minulle on hermeneutiikka hyvin tuttua messiaanisena israelaisena, kuiten myös sen selvä jako Uuteen ja Vanhaan Testamenttiin, joka kirjoitettiin van kansallemme.
        Uusi on Jeesuksen Liitto, johon on mahdollisuus myös pakanaoilla, tunnuttaen Herran, ja ottaen kasteen Häneen sekä Uudestisyntyä ylhäältä.

        Henki on nyt, joka on puolustajamme, ja sen saa kasteella.

        Kaksi jaetta ja kaksi asiaa; Ap. t. 22:16 Ja nyt, MIKSI VIIVYTTELET? Nouse, huuda avuksi hänen nimeänsä ja anna kastaa itsesi ja PESTÄ SYNTISI POIS'

        Ap. t. 2:38 Pietari vastasi: "Kääntykää ja ottakaa itse kukin kaste Jeesuksen Kristuksen nimeen, jotta syntinne annettaisiin anteeksi. Silloin te saatte lahjaksi Pyhän Hengen

        Kiinnostaako Sinua saada Voitelu, vai onko siihen mielestäsi joku muu tie?


    • Anonyymi

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mihin kaivattusi

      Ja sinun juttusi kaatui?
      Ikävä
      123
      3867
    2. En löydä sinua

      En löydä sinua täältä, etkä sinä varmaankaan minua. Ennen kirjoitin selkeillä tunnisteilla, nyt jätän ne pois. Varmaan k
      Ikävä
      23
      2932
    3. Eelin, 20, itsemurhakirje - Suomalaisen terveydenhuollon virhe maksoi nuoren elämän

      Yksikin mielenterveysongelmien takia menetetty nuori on liikaa. Masennusta sairastava Eeli Syrjälä, 20, ehti asua ensi
      Maailman menoa
      112
      2471
    4. Opettelen sun jokaisen virheen

      ja rakastan sua.
      Ikävä
      46
      2031
    5. Hajoaako persut kuten 2017?

      https://www.is.fi/politiikka/art-2000011217813.html Tämä on totisinta totta. Persut on murroksessa. Osa jättää puolueen
      Maailman menoa
      245
      1650
    6. Kamala uutinen: Henkilö kuoli Tokmannin pihaan Kankaanpäässä- Jäi trukin alle

      IL 9.5.2025 Ihminen kuoli Kankaanpään Tokmannin edustalla perjantaina aamupäivästä. Poliisin mukaan henkilö oli jäänyt
      Kankaanpää
      44
      1585
    7. Mihin se sysipska hävisi?

      Katso Frida Kahlo elämäkerta ja opi.
      Ikävä
      32
      1547
    8. Ne oli ne hymyt

      Mitä vaihdettiin. Siksi mulla on taas niin järjetön ikävä. Jos haluat musta eroon päästä niin älä huomioi mua. Muuten kä
      Ikävä
      20
      1376
    9. Mitä haluat oikeasti

      Mun ymmärtävän? Sitäkö ettet rakasta ja ole valmis mihinkään?
      Ikävä
      28
      1370
    10. Mitä uskot sinun

      Ja kaivattusi välillä tulevan tapahtumaan lähiaikoina
      Ikävä
      95
      1201
    Aihe