Jos työttömillä ei ole raahaa ei me osteta mitää yrittäjiltä

Mihin elätti mennään töihin? Työnantaja valikoi ja palkkaa?

Anonyymi00020 kirjoitti:

Mihin elätti mennään töihin? Työnantaja valikoi ja palkkaa?

Elätti on maksanut kyllö beeonsa ja työttömyystuva vakuutus maksunsa
Ei kait nekin panna yritystukiin sosialietuutena

Anonyymi00024 kirjoitti:

Elätti on maksanut kyllö beeonsa ja työttömyystuva vakuutus maksunsa
Ei kait nekin panna yritystukiin sosialietuutena

Yeitystuki on myös pahemmanluokan sosialietuuttan vain erikaille kansan osalle

Anonyymi00020 kirjoitti:

Mihin elätti mennään töihin? Työnantaja valikoi ja palkkaa?

Eihän yrittäjätkään koronana iakna menetntöihin baan nistivat urponmabustuksekka 9 miljardii yritystukeemkolmeen otteeseen

Ei menet siivoomaan

Yritystuki loiset töihin ja verolle

Ulkomaan velka yritys loisten
Dyytä
Matin

Anonyymi00020 kirjoitti:

Mihin elätti mennään töihin? Työnantaja valikoi ja palkkaa?

Esim päivällä tylttömötnköynpaljon oartusisa ja kampaamoissa ja kaupoissa vaate istokailla

Anonyymi00020 kirjoitti:

Mihin elätti mennään töihin? Työnantaja valikoi ja palkkaa?

Miksi yritytuet on 9 miljardii elätti

Marx ja Ford tajusivat tulonjaon tärkeyden

Toissa vuosisadan suuri talousfilosofi Karl Marx oli ennemmin kommunisti kuin kapitalisti, kun taas viime vuosisadan suuri teollisuuspamppu Henry Ford oli kapitalisti eikä kommunisti.

Silti yksi kummankin kirkkaimmista oivalluksista oli suurin piirtein sama:
Tuotannon hedelmät, talouskasvu, tulisi jakaa kohtuullisen tasapainoisesti pääoman ja työvoiman välillä. Jos liian suuri osa tuloista päätyy voittoina pääoman omistajille ja liian pieni osa heruu palkkoina tuotannon tekevälle työväelle, seuraa tästä ennen pitkää talouden lamaantumista ja lopulta pääoman ja työvoiman välirikko ja yhteenotto.

Marx ennusti ehkä turhankin synkästi kapitalistisen markkinatalouden ennen pitkää kohtaavan kohtalonsa tuon luokkasodan melskeissä, mutta hän filosofoikin aiheen näkymiä teollisen vallankumouksen alkupuolella.

Ford tarkasteli aihetta teollisen aikakauden rajuimman laman keskellä 1930-luvulla, kun hän päätti ainakin yrittää korjata tuhoisan kehityksen suuntaa paremmaksi. Hän ryhtyi taistelemaan lamaa vastaan nostamalla autotehtaidensa työntekijöiden palkkoja.

Aikansa suurimpiin kapitalisteihin kuulunut Ford oivalsi, että lama-aikaan yleiset irtisanomiset ja palkkojen alennukset pahensivat yleistä talouden lamaannusta. Ja että hänenkin olisi turha jatkaa autojen valmistusta, ellei kansalla ollut varaa niiden ostamiseen.

Hän tajusi, että teollisuuden kustannusleikkaukset olivat yhtä kuin työvoiman tulojen leikkauksia, jotka olivat omiaan heikentämään kotitalouksien ostovoimaa ja koko kansantalouden kysyntää. Siksi hän tajusi myös sen, että tie talouden toipumiseen ei löydy kustannusleikkauksista vaan palkkojen, ostovoiman ja kysynnän kasvusta.

Lähde: Ilta-Sanomat

Yritykset tarvitsevat työntekijöitä ja työntekijät tarvitsevat yrityksiä.

Anonyymi00007 kirjoitti:

Marx ja Ford tajusivat tulonjaon tärkeyden

Toissa vuosisadan suuri talousfilosofi Karl Marx oli ennemmin kommunisti kuin kapitalisti, kun taas viime vuosisadan suuri teollisuuspamppu Henry Ford oli kapitalisti eikä kommunisti.

Silti yksi kummankin kirkkaimmista oivalluksista oli suurin piirtein sama:
Tuotannon hedelmät, talouskasvu, tulisi jakaa kohtuullisen tasapainoisesti pääoman ja työvoiman välillä. Jos liian suuri osa tuloista päätyy voittoina pääoman omistajille ja liian pieni osa heruu palkkoina tuotannon tekevälle työväelle, seuraa tästä ennen pitkää talouden lamaantumista ja lopulta pääoman ja työvoiman välirikko ja yhteenotto.

Marx ennusti ehkä turhankin synkästi kapitalistisen markkinatalouden ennen pitkää kohtaavan kohtalonsa tuon luokkasodan melskeissä, mutta hän filosofoikin aiheen näkymiä teollisen vallankumouksen alkupuolella.

Ford tarkasteli aihetta teollisen aikakauden rajuimman laman keskellä 1930-luvulla, kun hän päätti ainakin yrittää korjata tuhoisan kehityksen suuntaa paremmaksi. Hän ryhtyi taistelemaan lamaa vastaan nostamalla autotehtaidensa työntekijöiden palkkoja.

Aikansa suurimpiin kapitalisteihin kuulunut Ford oivalsi, että lama-aikaan yleiset irtisanomiset ja palkkojen alennukset pahensivat yleistä talouden lamaannusta. Ja että hänenkin olisi turha jatkaa autojen valmistusta, ellei kansalla ollut varaa niiden ostamiseen.

Hän tajusi, että teollisuuden kustannusleikkaukset olivat yhtä kuin työvoiman tulojen leikkauksia, jotka olivat omiaan heikentämään kotitalouksien ostovoimaa ja koko kansantalouden kysyntää. Siksi hän tajusi myös sen, että tie talouden toipumiseen ei löydy kustannusleikkauksista vaan palkkojen, ostovoiman ja kysynnän kasvusta.

Lähde: Ilta-Sanomat

Yritykset tarvitsevat työntekijöitä ja työntekijät tarvitsevat yrityksiä.

Hyviä ajatuksia, mutta aihetta tarkemmin tuntematta arvelen, ettei Marx taikka Ford kannattaneet vastikkeettoman rahan kaatamista laiskojen syliin.

Työttlmpt ei ylensä osta mersuja mutta joilain on baraklisuutta ja siksi olaan kotona kun ei tatgii mennä töihin kunten minä

Mutta sanitaankis että kampaamot ja kaiken maailman. Pikku pizzat han kärsii jopa kaljaamjuodaanntas vaan kotipileissä jatkossa

Saaatte nähdä,että monim menee konkkaan kun liike idea wi olekaan bahvalla pohjalla

Anonyymi00007 kirjoitti:

Marx ja Ford tajusivat tulonjaon tärkeyden

Toissa vuosisadan suuri talousfilosofi Karl Marx oli ennemmin kommunisti kuin kapitalisti, kun taas viime vuosisadan suuri teollisuuspamppu Henry Ford oli kapitalisti eikä kommunisti.

Silti yksi kummankin kirkkaimmista oivalluksista oli suurin piirtein sama:
Tuotannon hedelmät, talouskasvu, tulisi jakaa kohtuullisen tasapainoisesti pääoman ja työvoiman välillä. Jos liian suuri osa tuloista päätyy voittoina pääoman omistajille ja liian pieni osa heruu palkkoina tuotannon tekevälle työväelle, seuraa tästä ennen pitkää talouden lamaantumista ja lopulta pääoman ja työvoiman välirikko ja yhteenotto.

Marx ennusti ehkä turhankin synkästi kapitalistisen markkinatalouden ennen pitkää kohtaavan kohtalonsa tuon luokkasodan melskeissä, mutta hän filosofoikin aiheen näkymiä teollisen vallankumouksen alkupuolella.

Ford tarkasteli aihetta teollisen aikakauden rajuimman laman keskellä 1930-luvulla, kun hän päätti ainakin yrittää korjata tuhoisan kehityksen suuntaa paremmaksi. Hän ryhtyi taistelemaan lamaa vastaan nostamalla autotehtaidensa työntekijöiden palkkoja.

Aikansa suurimpiin kapitalisteihin kuulunut Ford oivalsi, että lama-aikaan yleiset irtisanomiset ja palkkojen alennukset pahensivat yleistä talouden lamaannusta. Ja että hänenkin olisi turha jatkaa autojen valmistusta, ellei kansalla ollut varaa niiden ostamiseen.

Hän tajusi, että teollisuuden kustannusleikkaukset olivat yhtä kuin työvoiman tulojen leikkauksia, jotka olivat omiaan heikentämään kotitalouksien ostovoimaa ja koko kansantalouden kysyntää. Siksi hän tajusi myös sen, että tie talouden toipumiseen ei löydy kustannusleikkauksista vaan palkkojen, ostovoiman ja kysynnän kasvusta.

Lähde: Ilta-Sanomat

Yritykset tarvitsevat työntekijöitä ja työntekijät tarvitsevat yrityksiä.

Yritykset tarvisee vaan palkansaajien verot ja yritystuki on myos soiaalietuutta

Anonyymi00009 kirjoitti:

Hyviä ajatuksia, mutta aihetta tarkemmin tuntematta arvelen, ettei Marx taikka Ford kannattaneet vastikkeettoman rahan kaatamista laiskojen syliin.

Yritystuet on suomessa ainakin 9 miljardii plus veroedut ei esim alv veroakaan
Yritysten verot on 6 miljaedi
Palkansaajat maksaa noin 36 miljardii beeoja saamatta edes matkakilujaan käytännössä vähennettyä kun omavastuu on niin suuri

Niin onko muita maailamsaasa kuinmeeukauppiaiayajanja nappikauppiaat

Varmaan menettää nousukkast kun asuntolaina korot nousee huippuunsa

Tietenkin miljoona mersut menee yritytukiloisille ja valtion virka miehille kaupaksi mutta ei yuölöid perheelle enää

Jos osaan ennustaa

Entös bub paaeit ja juittolat ja makkarakauppiaat
Samoin autokorjaamot

Palkat on hyvät.
On sääli, ettei niistä jää pakollisten maksujen jälkeen mitään käteen.

Suomen palkat ovat paremmat kuin EU:ssa keskimäärin ja selvästi suuremmat kuin vaikkapa Saksassa, joka ei sekään ole kehitysmaa.

Työnantajaa ei voi ainakaan moittia huonoista palkoista.

Anonyymi00005 kirjoitti:

Palkat on hyvät.
On sääli, ettei niistä jää pakollisten maksujen jälkeen mitään käteen.

Suomen palkat ovat paremmat kuin EU:ssa keskimäärin ja selvästi suuremmat kuin vaikkapa Saksassa, joka ei sekään ole kehitysmaa.

Työnantajaa ei voi ainakaan moittia huonoista palkoista.

Palkat pitää olla suhteessa elintasoon. Norjan hyvät palkat pitää tietenkin suhteuttaa Norjan elintasoon. Sama homma täällä. Eivät ne palkat hyviä ole, jos niiden avulla ei tule toimeen, vaan esim. tarvitaan jatkeeksi tukia ja avustuksia.

Mamujen paokka huono.äei pärjää ilman sosialietuu kelan rahanja sen maksaa palkansaajat

Anonyymi00006 kirjoitti:

Palkat pitää olla suhteessa elintasoon. Norjan hyvät palkat pitää tietenkin suhteuttaa Norjan elintasoon. Sama homma täällä. Eivät ne palkat hyviä ole, jos niiden avulla ei tule toimeen, vaan esim. tarvitaan jatkeeksi tukia ja avustuksia.

Palkat ovat yli elintason.
Onhan Saksassa palkat alemmat kuin meillä, mutta elintaso korkeampi.

Anonyymi00005 kirjoitti:

Palkat on hyvät.
On sääli, ettei niistä jää pakollisten maksujen jälkeen mitään käteen.

Suomen palkat ovat paremmat kuin EU:ssa keskimäärin ja selvästi suuremmat kuin vaikkapa Saksassa, joka ei sekään ole kehitysmaa.

Työnantajaa ei voi ainakaan moittia huonoista palkoista.

Missä ,baltion suojatypaiksaasa elät oletko lintilö

Anonyymi00018 kirjoitti:

Palkat ovat yli elintason.
Onhan Saksassa palkat alemmat kuin meillä, mutta elintaso korkeampi.

Saksassa on euoka ja kalja kolme kertaa halvempaa

Anonyymi00018 kirjoitti:

Palkat ovat yli elintason.
Onhan Saksassa palkat alemmat kuin meillä, mutta elintaso korkeampi.

Eivät ole yli elintason jos kerta ihmiset joutuvat hakemaan tukia palkan jatkeeksi.

Anonyymi00005 kirjoitti:

Palkat on hyvät.
On sääli, ettei niistä jää pakollisten maksujen jälkeen mitään käteen.

Suomen palkat ovat paremmat kuin EU:ssa keskimäärin ja selvästi suuremmat kuin vaikkapa Saksassa, joka ei sekään ole kehitysmaa.

Työnantajaa ei voi ainakaan moittia huonoista palkoista.

Suomessa on paremmat palkat kuin norjassa
Kokoomus

Anonyymi00033 kirjoitti:

Saksassa on euoka ja kalja kolme kertaa halvempaa

Suomesa ja sakasassa in paremmat palkat kuin norjassa
Kokoomus

Eipä niin mutta ei nosta myöskään se työssäkäyvien piikkiin eläminen.

Anonyymi00010 kirjoitti:

Eipä niin mutta ei nosta myöskään se työssäkäyvien piikkiin eläminen.

Olen maksanut työssä olessani työttömysbakuutusmaksua
Jolla kustannetaan. Työttlmyusajan kustanuksenimäyritystukiinkomswkin putää laitaa

Losöski olen maksanut kiinestöveroo 1ooo embuosimäpalka beeoo , osakeboitogeeoo,peeintö beeoo kolme kertaa ja kiinteistön luobutis veeoo
j am, leimaveeoo

Anonyymi00015 kirjoitti:

Olen maksanut työssä olessani työttömysbakuutusmaksua
Jolla kustannetaan. Työttlmyusajan kustanuksenimäyritystukiinkomswkin putää laitaa

Losöski olen maksanut kiinestöveroo 1ooo embuosimäpalka beeoo , osakeboitogeeoo,peeintö beeoo kolme kertaa ja kiinteistön luobutis veeoo
j am, leimaveeoo

Kaikki muutkin maksavat samoja maksuja.
Et ole poikkeus.

En usko, että kovin moni viitsii olla työttömänä, jos siitä ei makseta kunnolla.

Anonyymi00010 kirjoitti:

Eipä niin mutta ei nosta myöskään se työssäkäyvien piikkiin eläminen.

Kerro miten voit työssäkäyvien piikkiin elää,jos työkykyinen?

Anonyymi00021 kirjoitti:

Kerro miten voit työssäkäyvien piikkiin elää,jos työkykyinen?

Helposti.
Jos ei tee töitä vaan elää tuilla, niin elää toisten piikkiin. Osa on työkykyisiä.

Anonyymi00022 kirjoitti:

Helposti.
Jos ei tee töitä vaan elää tuilla, niin elää toisten piikkiin. Osa on työkykyisiä.

Jitkut maksaneet veroja ja työttlmysbakuutus maksunsa ja liiton maksu
Ei ne ole trakoittetu yriyystukiin
Urpo

Anonyymi00017 kirjoitti:

Kaikki muutkin maksavat samoja maksuja.
Et ole poikkeus.

Yeitystukinko tylttömyysmaksut pitää köyttää

Wikls ne ole työttömille ratkoitte ei säästöön

Anonyymi00021 kirjoitti:

Kerro miten voit työssäkäyvien piikkiin elää,jos työkykyinen?

Suomessa maksetaan vastikeetomimyeitysten soaialitukiam9 miljardiimplus beeoedutnesikmeimalvbbeeoakan
Vastikkeeton yritystuki on ,suurin työllistymisen este ollut jo pitkään
9 miljardii ainakin joka vuosi jaetaan ja veroedut päälle ei alv veroakaan maksa
yritykaet
Miksi ketöön PALKAISI jos saa raha ilmaiskesi vastikeetta 9 miljardii
en minääkään palkaisi jos rahaa saadaan ilmasieksi kuten myös saa talonpoijaat

Osittain tuolla tavalla hyvinvointiyhteiskunta juuri pyörii. Perussuomalaiset haluavat rajoittaa asiaa ja että vain oman kansan etua ajetaan tässäkin asiassa. Jotkut toiset ovat sitä mieltä, että huono asia ja että sinunkin veroja tulee käyttää koko maapallon köyhien ja hihhuliveikkojen eduksi.

Ooetaakomyeittäkötnettä minun oitää maksaamheidöj beeonsa yeitystukensanjanautonsa ja bensansa ja alv veeonsa äja maujennkotoutus kun kauoiaatnhaouu mauja makaokott itse niiden kotoutuksien ja kulut

Anonyymi00031 kirjoitti:

Osittain tuolla tavalla hyvinvointiyhteiskunta juuri pyörii. Perussuomalaiset haluavat rajoittaa asiaa ja että vain oman kansan etua ajetaan tässäkin asiassa. Jotkut toiset ovat sitä mieltä, että huono asia ja että sinunkin veroja tulee käyttää koko maapallon köyhien ja hihhuliveikkojen eduksi.

Entä aloittajan velvollisuudet minua kohtaan?
Onko niitä lainkaan?
Onko tämä taas sitä mullehetikaikki -juttua?

Ei, he haluavat, että palkasta jää enemmän käteen.
Palkka on se, mitä työnantaja maksaa työn tekemisestä.
Työ on sellaista, mitä ihmiset tekevät korvausta vastaan.

Kun yrityksen palkkakulut pienenevät, niin voitot paranevat. Selvähän se on, että sellainen kiinnostaa yrityksiä. Yrityksen tehtävä on tuottaa mahdollisimman suuret voitot omistajatahoille.

Anonyymi00042 kirjoitti:

Kun yrityksen palkkakulut pienenevät, niin voitot paranevat. Selvähän se on, että sellainen kiinnostaa yrityksiä. Yrityksen tehtävä on tuottaa mahdollisimman suuret voitot omistajatahoille.

Niinhän sitä luulisi.
Minä olen meistä kuitenkin se, joka oikeasti johtaa yritystä ja kerron sinulle hiukan siitä.

On totta, että kulut pienenevät, kun mitään ei osta eikä ketään palkkaa. Valotkin voi sammuttaa.

Kuitenkin jokainen euro, joka laitetaan, tuottaa enemmän kuin oma kustannuksensa. Kun menoja lisää, tulos paranee kunhan pysyy järkevissä rajoissa. Yleensä suurimman riskin aiheuttaa muutokset. Siksi porukkaa ei voi palkata parhaan hetken mukaan vaan sen mukaan, mitä yleensä tarvitsee.

Ei me lähetä enää mihinkään kun ei ole kenkiä eikä rahaa niihin ja housukki on perseestä puhki.

Anonyymi00043 kirjoitti:

Ei me lähetä enää mihinkään kun ei ole kenkiä eikä rahaa niihin ja housukki on perseestä puhki.

Älä istu niin paljon sohvalla.