Olen ylpeä ateismistani

Olen verraton ateisti eikä kukaan voi riistää minulta ateistin jaloa kunnianimeä!

Olen ateisti jo toisessa polvessa, sillä isäni ja äitini olivat myös ateisteja, samoin isäni vanhemmat, mutta äitini vanhemmat olivat teistejä.

Olen siis ateisti 2,5 sukupolvessa?

Sanottakoon "sukupolvi" ihan vain selvityksenä, jotta palstan huonosti koulutetut ateisti-kollegat eivät pääse piikittelemään siitä, että toinen polveni on teisti ja toinen agnostikko: niin, olen agnostinen ja siksi en kelpaa ateistiksi palsta-ateistien silmissä, mutta siitä huolimatta

olen ylpeä ateismistani! Se on ihan omin voimin ja omalla älykkyydellä hankittu ja siten myös ansaittu! Kristityt eivät voi kehua samalla saavutuksella, koska heidän uskonsa on joko perittyä tai aivopesun kautta syvään heidän mieliinsä juurrutettu vanhemmalla iällä, niin että se ei kannusta omatoimiseen ajatteluun ja itsekritiikkiin millään tavalla.

Palstan ateisteja kritisoin siitä, että he ovat kykenemättömiä itsekritiikkiin. Pitävät kaikkea itsestään selvänä ja jättävät tarkistamatta palstan trollin esittämät väitteet, jotka ovat tyypillisesti räikeitä valheita. Jokainen tietää mm. sen, että tosi uskovaiset kristityt ovat mallikelpoisia kansalaisia, raittiita ja siveitä, sen sijaan, että olisivat huumediilereitä ja taparikollisia, joita vankilat ovat täynnä.

Luterilaist ovat muuten syvältä perseestä ja kristittyjen joukossa pahasti harhaoppisia, kun pidetään kristittynä vain sellaisia, jotka perustavat uskonelämän ja opetuksen Uuden testamentin kirjoituksiin ja Jeesuksen sekä apostolien (erityisesti Paavali) esimerkkiin.