Mitä elokuvan nimi "Kellopeli appelsiini"

Tai siis onhan siinä annettu useampi selitys, eli jostain alitajunnasta lienee kummunnut

Anonyymi kirjoitti:

Tai siis onhan siinä annettu useampi selitys, eli jostain alitajunnasta lienee kummunnut

Kannabispössyissään saanut hallusinaatioita

Title = kirjan nimi, otsikko

Burgess has offered several clarifications about the meaning and origin of its title: =

Burgesi on tarjonnu monia selvityksiä kirjan nimen tarkotuksesta ja alkuperästä.

(ei siis 'ali-tajunnasta'-)

HUOM.

iLLuminaatti-salaseura-kultti satanismilla yksi osa toimintaa on monet piiloviestit mediassa- ja kaikki viihdetuotteiden nimet esim voi olla osa tätä.

ps.

satanismista puhutaan - muun asian ohessa tuossa:

ps.

https://
rumble.com/v2ol4f0-teemu-vehkala-show-7.html

Anonyymi kirjoitti:

Title = kirjan nimi, otsikko

Burgess has offered several clarifications about the meaning and origin of its title: =

Burgesi on tarjonnu monia selvityksiä kirjan nimen tarkotuksesta ja alkuperästä.

(ei siis 'ali-tajunnasta'-)

HUOM.

iLLuminaatti-salaseura-kultti satanismilla yksi osa toimintaa on monet piiloviestit mediassa- ja kaikki viihdetuotteiden nimet esim voi olla osa tätä.

ps.

satanismista puhutaan - muun asian ohessa tuossa:

ps.

https://
rumble.com/v2ol4f0-teemu-vehkala-show-7.html

Lue lisää

Ajattelin että kun joutuu selittelemään monella tavalla, ei itsekään tiedä mitä nimi on tullut.

https://en-m-wikipedia-org.translate.goog/wiki/A_Clockwork_Orange_(novel)?_x_tr_sl=auto&_x_tr_tl=fi&_x_tr_hl=fi&_x_tr_pto=wapp

Hän oli kuullut lauseen "niin omituinen kuin kellokoneistooranssi" eräässä Lontoon pubissa vuonna 1945 ja luuli sen olevan Cockneyn ilmaus. Vuonna 1972 Listenerissä julkaistussa esseessä Clockwork Marmalade hän sanoi kuulleensa lauseen useita kertoja sen jälkeen. Hän selitti myös otsikon vastauksena William Eversonin kysymykseen televisio-ohjelmassa Camera Threevuonna 1972 "No, otsikolla on hyvin erilainen merkitys, mutta vain tietylle London Cockneyn sukupolvelle. Se on lause, jonka kuulin monta vuotta sitten ja rakastuin siihen, halusin käyttää sitä, kirjan nimeä . Mutta itse lausetta en keksinyt. Lause "niin outo kuin kellokoneisto-oranssi" on vanha kunnon Itä-Lontoon slangi, eikä minusta tuntunut tarpeelliselta selittää sitä. Nyt minun on ilmeisesti annettava sille ylimääräinen merkitys. Olen vihjannut ylimääräisen ulottuvuuden. Olen vihjannut orgaanisen, eloisan, makean – toisin sanoen elämän, oranssin – ja mekaanisen, kylmän, kurinalaisen risteyksen. Olen tuonut ne yhdessä tällaisessa oksymoronissa , tässä hapan-suloisessa sanassa."[16] [17] Mitään muuta kirjaa ilmaisun käytöstä ennen vuotta 1962 ei ole koskaan ilmestynyt,[18] Kingsley Amis meniniin pitkälle, että huomautti muistelmissaan ( 1991), ettei siitä näy jälkeäkään Eric Partridgen historiallisen slangin sanakirjassa . Kuitenkin sanomalla "niin omituinen kuin ..." ja sen jälkeen epätodennäköinen esine: "... kellooranssi" tai "... nelinopeuksinen kävelykeppi" tai "... vasenkätinen korkkiruuvi" jne. . on ennen Burgessin romaania. [19] Varhainen esimerkki, "niin omituinen kuin Dickin hattunauha", ilmestyi vuonna 1796, [20] ja siihen viitattiin vuonna 1757. [21]

Hänen toinen selityksensä oli, että se oli sanapeli malaijin sanasta orang , joka tarkoittaa "mies". Novelli ei sisällä muita malaijilaisia ​​sanoja tai linkkejä. [18]

A Clockwork Orange: A Play with Music -elokuvassa hän kirjoitti, että nimi oli metafora "orgaanisesta kokonaisuudesta, joka on täynnä mehua, makeutta ja miellyttävää tuoksua, joka muutetaan mekanismiksi". [18]

Esseessään Clockwork Oranges Burgess väittää, että "tämä otsikko sopisi tarinalle Pavlovin tai mekaanisten lakien soveltamisesta organismiin, joka hedelmän tavoin kykeni värjäämään ja makeuttamaan". [22]

Puhuessaan lukijalle kirjeessään ennen eräitä kirjan painoksia kirjailija sanoo, että kun miehellä lakkaa olemasta vapaa tahto, hän ei ole enää mies. "Vain kellooranssi", kiiltävä, houkutteleva esine, mutta "vain lelu, jonka joko Jumala tai paholainen tai (joka yhä useammin korvaa molemmat) valtio."

Anonyymi kirjoitti:

Ajattelin että kun joutuu selittelemään monella tavalla, ei itsekään tiedä mitä nimi on tullut.

https://en-m-wikipedia-org.translate.goog/wiki/A_Clockwork_Orange_(novel)?_x_tr_sl=auto&_x_tr_tl=fi&_x_tr_hl=fi&_x_tr_pto=wapp

Hän oli kuullut lauseen "niin omituinen kuin kellokoneistooranssi" eräässä Lontoon pubissa vuonna 1945 ja luuli sen olevan Cockneyn ilmaus. Vuonna 1972 Listenerissä julkaistussa esseessä Clockwork Marmalade hän sanoi kuulleensa lauseen useita kertoja sen jälkeen. Hän selitti myös otsikon vastauksena William Eversonin kysymykseen televisio-ohjelmassa Camera Threevuonna 1972 "No, otsikolla on hyvin erilainen merkitys, mutta vain tietylle London Cockneyn sukupolvelle. Se on lause, jonka kuulin monta vuotta sitten ja rakastuin siihen, halusin käyttää sitä, kirjan nimeä . Mutta itse lausetta en keksinyt. Lause "niin outo kuin kellokoneisto-oranssi" on vanha kunnon Itä-Lontoon slangi, eikä minusta tuntunut tarpeelliselta selittää sitä. Nyt minun on ilmeisesti annettava sille ylimääräinen merkitys. Olen vihjannut ylimääräisen ulottuvuuden. Olen vihjannut orgaanisen, eloisan, makean – toisin sanoen elämän, oranssin – ja mekaanisen, kylmän, kurinalaisen risteyksen. Olen tuonut ne yhdessä tällaisessa oksymoronissa , tässä hapan-suloisessa sanassa."[16] [17] Mitään muuta kirjaa ilmaisun käytöstä ennen vuotta 1962 ei ole koskaan ilmestynyt,[18] Kingsley Amis meniniin pitkälle, että huomautti muistelmissaan ( 1991), ettei siitä näy jälkeäkään Eric Partridgen historiallisen slangin sanakirjassa . Kuitenkin sanomalla "niin omituinen kuin ..." ja sen jälkeen epätodennäköinen esine: "... kellooranssi" tai "... nelinopeuksinen kävelykeppi" tai "... vasenkätinen korkkiruuvi" jne. . on ennen Burgessin romaania. [19] Varhainen esimerkki, "niin omituinen kuin Dickin hattunauha", ilmestyi vuonna 1796, [20] ja siihen viitattiin vuonna 1757. [21]

Hänen toinen selityksensä oli, että se oli sanapeli malaijin sanasta orang , joka tarkoittaa "mies". Novelli ei sisällä muita malaijilaisia ​​sanoja tai linkkejä. [18]

A Clockwork Orange: A Play with Music -elokuvassa hän kirjoitti, että nimi oli metafora "orgaanisesta kokonaisuudesta, joka on täynnä mehua, makeutta ja miellyttävää tuoksua, joka muutetaan mekanismiksi". [18]

Esseessään Clockwork Oranges Burgess väittää, että "tämä otsikko sopisi tarinalle Pavlovin tai mekaanisten lakien soveltamisesta organismiin, joka hedelmän tavoin kykeni värjäämään ja makeuttamaan". [22]

Puhuessaan lukijalle kirjeessään ennen eräitä kirjan painoksia kirjailija sanoo, että kun miehellä lakkaa olemasta vapaa tahto, hän ei ole enää mies. "Vain kellooranssi", kiiltävä, houkutteleva esine, mutta "vain lelu, jonka joko Jumala tai paholainen tai (joka yhä useammin korvaa molemmat) valtio."

Lue lisää

Mikä muuten on

kellopeli ???

Clockwork- onko se kellontikitys, kellontoiminta?

= siis vertauskuva mielenkontrollille, mielenhallinnalle


ps.

https://
rumble.com/v2ol4f0-teemu-vehkala-show-7.html

Anonyymi kirjoitti:

= siis vertauskuva mielenkontrollille, mielenhallinnalle


ps.

https://
rumble.com/v2ol4f0-teemu-vehkala-show-7.html

HUOM-

varotus- ei kannata katsoa moista elokuvaa.- todella karmea ja häiritsevä rasistinen fasistinen tekele.

onneksi tavallinen kansa ei moisesta sekoilusta niin kiiinnostukaan.