Kyllä on sattumanvaraista tuo tuulivoiman tuotanto. Ei sen varaan voi mitään laskea.
Kuka on vastuussa niiden rakentamistesta?
Kuka on vastuussa niiden rakentamistesta?
Tuulivoimaa vain 97 MW, kun aurinkovoimaakin sentään 260 MW
Anonyymi-ap
24194
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Tarkoitatko kuten perunanviljely? pottu ei kasva meillä talvipakkasella.
Laita pottupenkkiin lämmityskaapelit.
Tottakait luonnon energia on sattumanvaraista. Mietipä miten nuo kaksi mainitsemaasi kääntyy silloin, kun on pilvistä ja tuulee kovaa. Nuo kaksi energian lähdettä täydentävät toisiaan.
Ydinvoimakin on sillä tavalla sattumanvaraista, että jos pörssisähkön hinta putoaa liian alas, häviää myös ydinvoimasähköä markkinoilta.
Ei täydennä jos keskellä talvea on kova pakkanen ja tuuletonta. Koska tätäkin on silloin tällöin. Eikä pilvisellä säällä aina tuule, mutta toki yleensä. Aurinkovoima ei auta talvella, jolloin sähköä tarvittaisiin eniten. Tähän aikaan ei sähköstä ole suurta puutetta.
Sinänsä aurinkovoiman tuotto on ennustettavampaa kuin tuulivoiman tuotto, koska aurinkovoimaa on pilviselläkin säällä jonkin verran. Ainoa ongelma on talvi, jolloin valoa ei ole riittävästi. Tuulivoiman tuotto vaihtelee paljon satunnaisemmin kuin aurinkovoima.
Sammutetaan tuulivoimaloitakin toisinaan, jos sähköä tuotetaan liikaa. Sähköverkon kun pitää olla aina tasapainossa ja sähköä pitää joka hetki tuottaa saman verran kuin sitä kulutetaan. Kyse ei ole pelkästä hinnasta. Tilanne voi muuttua, kun sähköä pystytään varastoimaan, mutta tässä vaiheessa voimaloita pitää toisinaan sammuttaa tai vähentää tehoa.
Ja tämä sähköverkon tasapaino tarkoittaa paljon laajempaa aluetta kuin pelkkä Suomi.
Entä, kun on pimeää, kova pakkanen ja ei tuule mutta sähköntarve on suuri.
Etkö vieläkään tiedä, että sähköä ei voi tuottaa enempää kuin sitä kulutetaan.
Kyllä voidaan. Taajuus hieman nousee, joka laittaa sähkömoottorit pyörimään nopeammin. Esim sirkkelillä saadaan sahattua silloin nopeammin. Pumput pumppaavat tehokkaammin. Kaikenlainen tehokkuus paranee.
Taajuutta on varaa nostaa ainakin 10 hertsiä. Esimerkiksi Amerikassa on käytössä 60 Hz sähköverkko.
Tämä ei toimi noin. Jos taajuutta nostettaisiin noin paljon niin sähkölaitteet hajoaisi käsiin. Suomessa myytäviä sähkölaitteita ei ole usein suunniteltu 60 hertsin taajuuteen. Eikä nuo sähkölaitteet toimi yhtään nopeammin vaikka taajuutta lisättäisiin, koska laitteita ei ole tehty toimimaan nopeammin.
Lisäksi Amerikan sähköverkko on erilainen muutenkin. Siellä on kotien sähköverkossa vain 120 volttia kun täällä on 220 volttia.
Kyllä useimmat moottorit pyörivät nopeammin taajuuden kasvaessa. Sen voi testata helposti aggregaatilla, jossa on 50/60 Hz kytkin.
Alituotantohan toimii päinavastoin ja taajuus alenee. Muutama vuosi sitten Balkanilla oli sähköverkon synkkaamat kellot jo toistakymmentä minuuttia jäljessä, kun (muistaakseni) Serbia ei ollut suostunut tuottamaan riittävästi sähköä. Joku markkinatekninen kiista silloin siellä.
Fingridin sivuilla oleva aikapoikkeama kertoo juuri tuon.
Ja lisäksi usein laitteen EI haluta toimivan aiempaa tehokkaammin. Jos laite yhtäkkiä toimii 20% tehokkaammin niin se voi aiheuttaa ongelmia. Joissain tietokoneissakin ollaan rajoilla jo ennestään ja jos teho lisääntyy 20% niin tietokone ylikuumenee ja hajoaa. Ja sama juttu muissakin tuotteissa.
Useimmiten 20% lisäyksestä tehossa ei ole mitään hyötyä. Laitteet ovat jo niin tehokkaita kuin voivat olla.
Mutta kotien laitteet eivät välttämättä toimi. Lisäksi useimpien laitteiden EI haluta olevan 20% tehokkaampia. Useimmissa tapauksissa tehon lisäys ei hyödytä mitään.
Ja tuo aggregaatti on suunniteltu eri taajuuksille, kaikkia laitteita ei ole.
Hertsimäärää ei voida nostaa ilman, että kotien laitteet poksahtelee hajalle joukoittain.
"Kyllä useimmat moottorit pyörivät nopeammin taajuuden kasvaessa. Sen voi testata helposti aggregaatilla, jossa on 50/60 Hz kytkin."
Ja näin nimen omaan ei useimmissa sähkölaitteissa haluta tapahtuvan. Sirkkelit ja vastaavat on eri asia, mutta useimmissa kotien laitteissa ei lisätehoa haluta. Ei esimerkiksi TV toimi sen paremmin, vaikka sinne tulisi enemmän virtaa. Ainoa vaikutus olisi, että se kuluttaa enemmän ja ylikuumenee. Ja pelikonsolit ja tietokoneet ovat jo ennestään pelaamisen aikana äärirajoilla ja ne ylikuumenee usein jo nyt. 20% virran lisäys ei tilannetta parantaisi.
Tietokoneissa käytetään hakkurivirtalähteitä, jotka eivät ole niin nuukia tulopuolen sähköstä. Hakkurivirtalähteen lähtöjännite pysyy tasaisena, jos vaan tulopuoli pysyy riittävissä toleransseissa.
Etkö vieläkään tiedä, että sähköä voi varastoida pumppuvoimaloilla?
Näin tehdäänkin fiksuissa maissa eli näin ei tehdä Suomessa.
Suomessa ylituotanto yritetää itku kurkussa saada myydyksi ulkomaille.
Ulise nyt vielä niistä Persu-Putkosen räjähtelevistä lepakoista.
Lepakoiden lisäksi myös uhanalaiset liito-oravat murskautuvat voimaloiden pyöriviin lapoihin.
Mistäs tuollainen tieto? Linkki, kiitos.
Pietikäinen, joka äänesti pakkoremonttien puolesta vouhotti, että suomalaiset on käsittäneet pakkoremotit täysin väärin.
Pietikäisen mukaan pakkoremonteilla voi suomalainen tienata rahaa, kun laittaa aurinkopaneelit ja myy sähköä.
Miten muka tienata, eihän sähköstä edes enää makseta mitään, kun se on lähes ilmaista.
Talvella ehkä tienaa, muttei aurinkopaneelit talvella edes tuota sähköä myyntiin.
Kuvitteleeko Pietikäinen, että aurinkopaneeleilla nyt sähköä tuottavalle maksettaisiin tuotetusta sähköstä 10-50 c/kWh, ei ikinä.
Aurinkopaneeleihin investointi maksaa yli 10 000€, että ei taida riittää elämän pituus, että saa sähkön myynnillä kuoletettua aurinkopaneelien hiinan saati tienata niillä jotain, jos myydystä sähköstä saa vaikka 1c/kWh.
Pitää tuottaa miljoona kWh sähköä ja jos sähkön kulutus on 5000kWh, niin menee 200 vuotta tuollaisen sähkömäärän tuottamiseen 1c/kWh hinnalla.
Tuulivoimaa riski puolet tuosta, heiluu siinä 50 - 60 Mw tienoilla eli suuruusluokkaa sadasosa nimellistehostaan.
Kyllä jossain päin tuulee aina...
Tänään 22.5. verollinen keskihinta 2,84c/kWh
Mihinkähän sitä tuulisähköä saataisiin työnnetyksi enemmän?
OL2 ja OL3 ajetaan vajaalla: https://www.tvo.fi/
311 MW vs. 310 MW nyt tuulivoiman eduksi. Eli hätä ei ole tämän näköinen.