Kaikilla on oltava tasa-arvoiset mahdollisuudet päästä yliopistoon, eikä millään kansalaisryhmällä voi olla mitään etuoikeuksia, totesi entinen opetusministeri Jukka Gustafsson(SD) vuonna 2011.
Tämä vaan ei edelleenkään toteudu.
Korkeakoulujen opiskelijavalintoja ohjaavat kiintiöt ja epätasa-arvo. Esimerkiksi Helsingin yliopiston lääketieteelliseen koulutukseen hakevat suomenkieliset ja ruotsinkieliset eivät ole samalla viivalla. Ruotsinkielisestä kiintiöstä pääsee opiskelemaan huomattavasti heikommilla tuloksilla ja moni lahjakkaampi oppilas jää kielipolitiikan uhriksi ja ilman opiskelupaikkaa.
Epäterve tilanne on johtanut siihen, että yhteiskuntamme parhaiten palkatuissa ammattiryhmissä, kuten juristeissa ja lääkäreissä on ruotsinkielisillä moninkertainen yliedustus väestön suhteelliseen osuuteen verrattuna. Pisa-tuloksia ja korkeakoulujen pääsykoetuloksia tarkastellessa pitäisi tilanteen olla päinvastainen. Kiintiöt koskettavat eniten hallintoa eli koulutusta kauppa-, oikeus- ja lääketieteen johtotehtäviin. Eivät siis palveluammatteja, joiden suhteen yleensä ilmaistaan huoli ruotsinkielen asemasta.
Oppilasvalintojen ohituskaista pitäisi lakkauttaa, antaa koetulosten ratkaista ja valita pätevimmät. Mikä mättää?
Tämä vaan ei edelleenkään toteudu.
Korkeakoulujen opiskelijavalintoja ohjaavat kiintiöt ja epätasa-arvo. Esimerkiksi Helsingin yliopiston lääketieteelliseen koulutukseen hakevat suomenkieliset ja ruotsinkieliset eivät ole samalla viivalla. Ruotsinkielisestä kiintiöstä pääsee opiskelemaan huomattavasti heikommilla tuloksilla ja moni lahjakkaampi oppilas jää kielipolitiikan uhriksi ja ilman opiskelupaikkaa.
Epäterve tilanne on johtanut siihen, että yhteiskuntamme parhaiten palkatuissa ammattiryhmissä, kuten juristeissa ja lääkäreissä on ruotsinkielisillä moninkertainen yliedustus väestön suhteelliseen osuuteen verrattuna. Pisa-tuloksia ja korkeakoulujen pääsykoetuloksia tarkastellessa pitäisi tilanteen olla päinvastainen. Kiintiöt koskettavat eniten hallintoa eli koulutusta kauppa-, oikeus- ja lääketieteen johtotehtäviin. Eivät siis palveluammatteja, joiden suhteen yleensä ilmaistaan huoli ruotsinkielen asemasta.
Oppilasvalintojen ohituskaista pitäisi lakkauttaa, antaa koetulosten ratkaista ja valita pätevimmät. Mikä mättää?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Maailman lellityin vähemmistö - rantaruotsalaiset.
Siitä joku ulkomaan lehtikin kirjoitti.
Tuon lausunnon jälkeen Gustafsson menetti opetusministerin paikkansa.
Törkeää touhua todella.
hyvä säästö kohde kun toiseen kielleen menee miljoonia vuodessa,
Kaksikielisyyteen uppoaa vuodessa ainakin miljardi.
Jos ruotsinkielisille on ohituskaistat miksi ei vaikkapa seksuaalivähemmistöihin kuuluvilla?
Seksuaalivähemmistöihin kuuluvilla keskimääräistä alempi koulutus, pienemmät tulot ja enemmän mielenterveysongelmia, kun taas suomenruotsalaisilla asiat hyvin.
Ainoa syy että pääsevät kävellen korkeakouluihin on se, että jos he kilpailisivat samoista paikoista Suomenkielisten kanssa, ei ruotsinkielisistä yksikään pääsisi sisään.