perässä tulee muut Suomen suuret kaupungit. Mutta ja mutta, kun rakennetaan niin pitäisi rakentaa myös turvallisia asuntoja ihmisille. Kuten nyt jo on huomattu, niin on jokin heikko kohta ja miksi sitten rakennetaan kovaa vauhtia sellaisia taloja, joiden elin-iäksi on arvioitu vain noin 30 vuotta?????
Ja vielä se, niin korkeita taloja heikosti kiinnitetyillä parvekelaseilla. Onko se oikein??? Ei ole. Kun taloja suunnitellaan, tulee tuolloin ottaa huomioon jokainen kiinnitys ja rakennelman osa niin että se loppupeleissä myöskin on vahva ja turvallinen. Suurin virhe kaikenkaikkiaan on se, että on alettu betonin ja puun tilalle tuomaan halpamateriaalia eli lasilevyjä. Tosin tämän päivän lasi ei ole pelkästään lasia molekyylitasolla, vaan siinä on seos, joka näyttää lasille. Hyvänä esimerkkinä ovat niinsanonut muotijutut eli puhutaan lämpölaseista, joita sitten on energiansäästöhuumassa saatu myytyä taloyhtiöille. Todellisuudessa tuo on jokin seos, joka on lähellä muovia ellei sitten kokonaan muoviseosta. Sen huomaa siitä jo tavallinen kansalainen, kun sataa vettä, niin likaiset kaupungin saastat jäävät vesipisaroina ikkunamuoviiv kiinni. Ikkunoita ei tahdo saada pestyä puhtaaksi, vaan likavanat jäävät ja suttuinen pinta juuri niinkuin muoviin jää.
Se, mitä ja minkälaista muovia paksua sellaista, ovat parvekkeelle asennettavat, ehkä jotain muovisekoitusta tai muuta, kun kierrätetään, niin mikään ei ole enää sitä oikeaa kunnon metallia tai vahvaa lasia vähintään 8 senttistä. Miten sellaisia paksuja levyjä voi yleensä saada kunnolla kiinnitettyä parvekkeen ulkoreunaan???? Kuten noissa Tikkurilan parvelelasi???levyissä näkyy on kiinnitys jotenkin ulkopuolella. Eli siis kun siihen nojaa ja on vettä satanut, niin liimat irtoo. ( tavalliset ihmiset näkevät usein asian näin, mutta insinööritiedon pitäisi ymmärtää jo tämä asia )!!!!
Turvallisimmat parvekkeet ovat betonista tai muurattu tiilestä. On myöskin puusta tehtyjä parvekkeen reunoja, mutta nekin ovat huonompia kuin betoni tai tiilimuuraus. Sen sijaan parvekelasit ( materia jokin sekoite ) sopii sinänsä parvekkeille tuon betonireunan päälle, mutta ei sovi hyvin jonkin metalliriman päälle asennettuna. Sillä betonilevyistä valmistetut korkeat talot liikkuvat vuosien mittaan jonkin verran ja niihin pitäisi olla rakennusvaiheessa myöskin tehty se liikkumavara laskelmallisesti . Tulee huomioida kaupungissa myöskin tärinä, jota tulee eniten maasta, mutta tänäpäivänä myöskin ilmasta. Lentokoneet ja erilaiset autot , joista raskasliikenne aiheuttaa tuhoja ajan mittaan myös putkistoille rakennuksissa niinkuin rakenteiden tärinää.
Se, miksi myöskin unettomuus ja krooniset väsymykset piinaavat ihmisiä johtuu tuosta tärinästä ja uusissa taloissa myöskin melusta, koska ne eivät ole niin paksuseinäisiä ja suuret lasiparvekkeet päästävät meluhaitan asuntoon. Monesti myöskin ikkunat ovat suuria, jolloin sekin haittaa. Liikenteen suunnittelu kaupungeissa on päin seiniä. Kaupunkien laidoilla kuitenkin jonkin kilometrin päässä asutuksista kulkee kehätiet, joilla saa ajaa sitten suurtakin nopeutta. Kallioleikkauksista kaikuu metakka kotien pihoille. Kaupunkisuunnittelussa tulisi nimenomaan ottaa huomioon liikenne ja se, mihin ihmisten asuntoja rakennetaan ja minkälaisia. Elementtitalo kolme metriä tai 20 metriä vilkasliikenteisestä läpikulkutiestä on pahin mahdollinen ihmiselle.
Kaupunkisuunnitteluun tulee lisätä myöskin hyvin paljon puuistutuksia. Nyt on lehtipuut olleet muotia, mutta kuusi on hyvä puu myös kaupunkiin, se on talvellakin vihreä ja estää tuolloin vaimentamalla melua paremmin.
Lopputulema monista asioista. Rakennetaan suomalaisella työvoimalla vahvoja melunkestäviä rakennuksia/asumuksia ihmisille. ( halpatyövoima lienee piilokorruptiota, koska monesti verot jäävät maksamatta ja työntekijä saa huonon palkan). Istutetaan havupuita kaupunkiin. Poistetaan liikennettä Helsingin ja muiden kaupunkien keskustasta lisää. Alennetaan nopeuksia niin ettei tule meluhaittaa. Lopetetaan lasitettujen parvekkeenreunojen rakentaminen. Suunnitellaan kunnon seinät asuntoihin ettei kuulu naapureiden- eikä ulkomelut sisälle.
Eräs asia, joka vielä tulisi muistaa ihmisten uupuneisuuden aiheuttajana on alipaine asunnoissa, joka tulee ilmanvaihdon liiallisen sisäilman hormeihin vedosta, jolloin korvausilmaa ei tule yhtä paljon mitä asunnoista vedetään pois. Jokainen kuudio ylimäärin ilmaa asunnosta poisvedettynä ilmanvaihtohormeihin on alipainetta huoneistossa ja pois ihmisen keuhkoihin tarvittavasta ilmasta. Keuhkot tarvitsevat ilmaa ja happea.
Buisness se on ilmanvaihtoputkistotkin, mutta jokin roti sentään tulee olla. Olisi hyvä jos jokin ulkopuolinen terveydenhoito tai muu taho ottaisi tutkittavakseen tuon asuntojen ilmanvaihdon ja nimenomaan alipaineen vaikutuksen ihmiseen. Ilmanpaine asunnoissa tulee olla sama kuin se on ulkona eli noin 1.
Ja vielä se, niin korkeita taloja heikosti kiinnitetyillä parvekelaseilla. Onko se oikein??? Ei ole. Kun taloja suunnitellaan, tulee tuolloin ottaa huomioon jokainen kiinnitys ja rakennelman osa niin että se loppupeleissä myöskin on vahva ja turvallinen. Suurin virhe kaikenkaikkiaan on se, että on alettu betonin ja puun tilalle tuomaan halpamateriaalia eli lasilevyjä. Tosin tämän päivän lasi ei ole pelkästään lasia molekyylitasolla, vaan siinä on seos, joka näyttää lasille. Hyvänä esimerkkinä ovat niinsanonut muotijutut eli puhutaan lämpölaseista, joita sitten on energiansäästöhuumassa saatu myytyä taloyhtiöille. Todellisuudessa tuo on jokin seos, joka on lähellä muovia ellei sitten kokonaan muoviseosta. Sen huomaa siitä jo tavallinen kansalainen, kun sataa vettä, niin likaiset kaupungin saastat jäävät vesipisaroina ikkunamuoviiv kiinni. Ikkunoita ei tahdo saada pestyä puhtaaksi, vaan likavanat jäävät ja suttuinen pinta juuri niinkuin muoviin jää.
Se, mitä ja minkälaista muovia paksua sellaista, ovat parvekkeelle asennettavat, ehkä jotain muovisekoitusta tai muuta, kun kierrätetään, niin mikään ei ole enää sitä oikeaa kunnon metallia tai vahvaa lasia vähintään 8 senttistä. Miten sellaisia paksuja levyjä voi yleensä saada kunnolla kiinnitettyä parvekkeen ulkoreunaan???? Kuten noissa Tikkurilan parvelelasi???levyissä näkyy on kiinnitys jotenkin ulkopuolella. Eli siis kun siihen nojaa ja on vettä satanut, niin liimat irtoo. ( tavalliset ihmiset näkevät usein asian näin, mutta insinööritiedon pitäisi ymmärtää jo tämä asia )!!!!
Turvallisimmat parvekkeet ovat betonista tai muurattu tiilestä. On myöskin puusta tehtyjä parvekkeen reunoja, mutta nekin ovat huonompia kuin betoni tai tiilimuuraus. Sen sijaan parvekelasit ( materia jokin sekoite ) sopii sinänsä parvekkeille tuon betonireunan päälle, mutta ei sovi hyvin jonkin metalliriman päälle asennettuna. Sillä betonilevyistä valmistetut korkeat talot liikkuvat vuosien mittaan jonkin verran ja niihin pitäisi olla rakennusvaiheessa myöskin tehty se liikkumavara laskelmallisesti . Tulee huomioida kaupungissa myöskin tärinä, jota tulee eniten maasta, mutta tänäpäivänä myöskin ilmasta. Lentokoneet ja erilaiset autot , joista raskasliikenne aiheuttaa tuhoja ajan mittaan myös putkistoille rakennuksissa niinkuin rakenteiden tärinää.
Se, miksi myöskin unettomuus ja krooniset väsymykset piinaavat ihmisiä johtuu tuosta tärinästä ja uusissa taloissa myöskin melusta, koska ne eivät ole niin paksuseinäisiä ja suuret lasiparvekkeet päästävät meluhaitan asuntoon. Monesti myöskin ikkunat ovat suuria, jolloin sekin haittaa. Liikenteen suunnittelu kaupungeissa on päin seiniä. Kaupunkien laidoilla kuitenkin jonkin kilometrin päässä asutuksista kulkee kehätiet, joilla saa ajaa sitten suurtakin nopeutta. Kallioleikkauksista kaikuu metakka kotien pihoille. Kaupunkisuunnittelussa tulisi nimenomaan ottaa huomioon liikenne ja se, mihin ihmisten asuntoja rakennetaan ja minkälaisia. Elementtitalo kolme metriä tai 20 metriä vilkasliikenteisestä läpikulkutiestä on pahin mahdollinen ihmiselle.
Kaupunkisuunnitteluun tulee lisätä myöskin hyvin paljon puuistutuksia. Nyt on lehtipuut olleet muotia, mutta kuusi on hyvä puu myös kaupunkiin, se on talvellakin vihreä ja estää tuolloin vaimentamalla melua paremmin.
Lopputulema monista asioista. Rakennetaan suomalaisella työvoimalla vahvoja melunkestäviä rakennuksia/asumuksia ihmisille. ( halpatyövoima lienee piilokorruptiota, koska monesti verot jäävät maksamatta ja työntekijä saa huonon palkan). Istutetaan havupuita kaupunkiin. Poistetaan liikennettä Helsingin ja muiden kaupunkien keskustasta lisää. Alennetaan nopeuksia niin ettei tule meluhaittaa. Lopetetaan lasitettujen parvekkeenreunojen rakentaminen. Suunnitellaan kunnon seinät asuntoihin ettei kuulu naapureiden- eikä ulkomelut sisälle.
Eräs asia, joka vielä tulisi muistaa ihmisten uupuneisuuden aiheuttajana on alipaine asunnoissa, joka tulee ilmanvaihdon liiallisen sisäilman hormeihin vedosta, jolloin korvausilmaa ei tule yhtä paljon mitä asunnoista vedetään pois. Jokainen kuudio ylimäärin ilmaa asunnosta poisvedettynä ilmanvaihtohormeihin on alipainetta huoneistossa ja pois ihmisen keuhkoihin tarvittavasta ilmasta. Keuhkot tarvitsevat ilmaa ja happea.
Buisness se on ilmanvaihtoputkistotkin, mutta jokin roti sentään tulee olla. Olisi hyvä jos jokin ulkopuolinen terveydenhoito tai muu taho ottaisi tutkittavakseen tuon asuntojen ilmanvaihdon ja nimenomaan alipaineen vaikutuksen ihmiseen. Ilmanpaine asunnoissa tulee olla sama kuin se on ulkona eli noin 1.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Helsingistä 100 kilometriä. Hyviä ja halpoja esim. omakotitaloja, on myynnissä. Miksi jokaisen pitäisi ahtautua Helsinkiin, pieneen niemenkärkeen? Nykyisin on etätyö ja bussit ja junat kulkee. Aatteleppa ite.
Tuo ilmastointi on suuri buisnes. Jo putkiston asentaminen kerrostaloihin maksaa hunajaa puhumattakaan siitä suunnittelusta. Se on jonkun rahankeräystä. Kyllä alipaineen vaikutus ihmisen elimistöön ymmärretään, mutta suunnittelijat eivät halua sitä tajuta, koska on heidän miljoonien tuloistaan kysymys. Kaikkea sitä keksitään.