Huudatko ääneen unissasi?

Anonyymi-ap

Tämä kysymys tietenkin enemmän palstalaisille, jotka elävät parisuhteessa, mutta huudatko unissasi niin kovaa että muut heräävät?

Itse olen huutanut nyt viimeaikoina niin kovaa, että toisessa huoneessa nukkuvat heräävät. Tämä on tosi noloa, mutta sillä hetkellä tietysti lohduttava asia.

44

347

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Joo ikäväkyllä huudan joskus ja itken myös ja on myös tultu useesti toisesta huoneesta herättään kun on heränny mun huutooni. Mutta se nyt johtuu ihan tuosta elämänhistoriasta ja asioista mitä on kokenut ja se helpottaa asiaa kun tietää mistä se johtuu.🙂.

      • Anonyymi

        Oletko nähnyt painajaista että hk:n sininen on loppu janakkalan salessa?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Oletko nähnyt painajaista että hk:n sininen on loppu janakkalan salessa?

        Ei oo kyllä sellanen asia mikä painajaisia aiheuttais meikäläiselle tuo.😄.


      • Anonyymi
        Mikkojuhan kirjoitti:

        Ei oo kyllä sellanen asia mikä painajaisia aiheuttais meikäläiselle tuo.😄.

        Eipä niin. Eivät kotoiset HK:n siniset taida tuollaisia aiheuttaa


      • Anonyymi kirjoitti:

        Eipä niin. Eivät kotoiset HK:n siniset taida tuollaisia aiheuttaa

        Ei kyllä koska kun ei niitä ole niin eipä ne voi mitään aiheuttaakaan silloin. Tosin kyllä mä vaihtaisin esimerkiksi painajaiset siitä kun löysin 4pv kesähelteillä kuolleena olleen ystäväni niin painajaisiin lenkkimakkaroista koska tahansa.🙂.


      • Mikkojuhan kirjoitti:

        Ei kyllä koska kun ei niitä ole niin eipä ne voi mitään aiheuttaakaan silloin. Tosin kyllä mä vaihtaisin esimerkiksi painajaiset siitä kun löysin 4pv kesähelteillä kuolleena olleen ystäväni niin painajaisiin lenkkimakkaroista koska tahansa.🙂.

        Olet kyllä kokenut niin järkyttäviä asioita 😔 Toivottavasti painajaiset loppuvat aikanaan ja mielesi saa rauhan menneisyydestä.


      • Aletheias kirjoitti:

        Olet kyllä kokenut niin järkyttäviä asioita 😔 Toivottavasti painajaiset loppuvat aikanaan ja mielesi saa rauhan menneisyydestä.

        Joo onhan tuota kaikenlaista todella ikävää ja inhottavaa sattunut ja tullut koettua mitkä omat arpensa ja jälkensä on jättänyt. Onneksi nykyään asiat on hyvin ja elämä onnellista ja vaikka vieläkin joskus asiat menneisyydestä muistuttaa itsestään painajaisina niin on nekin ajan myötä harventuneet hitaasti mutta varmasti. Kiitos paljon myötätunnosta se lämmittää mieltä kovasti.🤗.


      • Mikkojuhan kirjoitti:

        Joo onhan tuota kaikenlaista todella ikävää ja inhottavaa sattunut ja tullut koettua mitkä omat arpensa ja jälkensä on jättänyt. Onneksi nykyään asiat on hyvin ja elämä onnellista ja vaikka vieläkin joskus asiat menneisyydestä muistuttaa itsestään painajaisina niin on nekin ajan myötä harventuneet hitaasti mutta varmasti. Kiitos paljon myötätunnosta se lämmittää mieltä kovasti.🤗.

        Ihmisen mieli on ihmeellinen. Se on herkkä siinä missä vahvakin ja voi selvitä mistä vain. Aika parantaa paljon, kun malttaa vain antaa sen tehdä tehtävänsä. Kiva kuulla, että nykyään elämäsi on onnellista 😊


      • Aletheias kirjoitti:

        Ihmisen mieli on ihmeellinen. Se on herkkä siinä missä vahvakin ja voi selvitä mistä vain. Aika parantaa paljon, kun malttaa vain antaa sen tehdä tehtävänsä. Kiva kuulla, että nykyään elämäsi on onnellista 😊

        Kyllä...ihmismieli on uskomattoman sopeutuvainen mutta ei sekään ihan kaikkea aina kestä ja lisäksi se on hyvin yksilöllistä mitä kukakin kestää ja miten asioihin reagoi. Ja oman aikansa tosiaan paraneminen ja traumoista yli pääseminen ottaa mutta aina se on mahdollista jos osaa vain antaa sen tapahtua ja käydä asiat läpi eikä vain yritä niitä johonkin mielen perukoille haudata ja niiden käsittelemistä vältellä.🙂.

        Ainahan on joitakin asioita mitä elämäänsä kaipaisi eikä jatkuvasti kaikki ole vaan ruusuilla tanssimista ja iloa ja onnea mutta kokonaisuudessaan elämä on sellaista että oon todellakin onnellinen ja tyytyväinen.😊.


      • Mikkojuhan kirjoitti:

        Kyllä...ihmismieli on uskomattoman sopeutuvainen mutta ei sekään ihan kaikkea aina kestä ja lisäksi se on hyvin yksilöllistä mitä kukakin kestää ja miten asioihin reagoi. Ja oman aikansa tosiaan paraneminen ja traumoista yli pääseminen ottaa mutta aina se on mahdollista jos osaa vain antaa sen tapahtua ja käydä asiat läpi eikä vain yritä niitä johonkin mielen perukoille haudata ja niiden käsittelemistä vältellä.🙂.

        Ainahan on joitakin asioita mitä elämäänsä kaipaisi eikä jatkuvasti kaikki ole vaan ruusuilla tanssimista ja iloa ja onnea mutta kokonaisuudessaan elämä on sellaista että oon todellakin onnellinen ja tyytyväinen.😊.

        Olet oikeassa, ei ihmismieli tietenkään särkymätön ole. Mieleen vaikuttaa niin monet tekijät; henkilökohtaiset ominaisuudet, lapsuuden kokemukset, kasvuympäristö, elämäntilanne.. Ja niin surullista kuin se onkin, on tietenkin mahdollista, että mieli järkkyy lopullisesti. On kuitenkin lohdullinen ajatus, että ihmismieli kykenee toipumaan todella järkyttävistäkin kokemuksista oikeissa olosuhteissa. Se vaatii aikaa, työstämistä ja eritoten lempeyttä itseään kohtaan. Ei kaikki ehkä vielä huomenna kunnossa ole, mutta joku päivä, pienin askelin.

        Harvoin elämä on täydellistä siinä mielessä, että usein tulee jos jonkinlaisia haasteita ja vastoinkäymisiä ihmisen polulle. Kun perusasiat ovat kunnossa ja ihmisen hyvä olla, näistä vastoinkäymisistä kuitenkin selviää yleensä kohtuullisen hyvin. Tärkeintä, että on itsensä kanssa hyvä olla siinä kohden elämäänsä, vaikka kaikki asiat eivät menisikään kuin Strömsöössä.

        Hyvä kuulla, että olet tällä hetkellä elämässäsi hyvässä paikassa 😊


      • Aletheias kirjoitti:

        Olet oikeassa, ei ihmismieli tietenkään särkymätön ole. Mieleen vaikuttaa niin monet tekijät; henkilökohtaiset ominaisuudet, lapsuuden kokemukset, kasvuympäristö, elämäntilanne.. Ja niin surullista kuin se onkin, on tietenkin mahdollista, että mieli järkkyy lopullisesti. On kuitenkin lohdullinen ajatus, että ihmismieli kykenee toipumaan todella järkyttävistäkin kokemuksista oikeissa olosuhteissa. Se vaatii aikaa, työstämistä ja eritoten lempeyttä itseään kohtaan. Ei kaikki ehkä vielä huomenna kunnossa ole, mutta joku päivä, pienin askelin.

        Harvoin elämä on täydellistä siinä mielessä, että usein tulee jos jonkinlaisia haasteita ja vastoinkäymisiä ihmisen polulle. Kun perusasiat ovat kunnossa ja ihmisen hyvä olla, näistä vastoinkäymisistä kuitenkin selviää yleensä kohtuullisen hyvin. Tärkeintä, että on itsensä kanssa hyvä olla siinä kohden elämäänsä, vaikka kaikki asiat eivät menisikään kuin Strömsöössä.

        Hyvä kuulla, että olet tällä hetkellä elämässäsi hyvässä paikassa 😊

        Juurikin noin eikä tuohon ole oikeastaan yhtään mitään lisättävää vaan oon täsmälleen samaa mieltä asioista.😊.

        Ja kiitos vielä kerran kovasti myötätunnosta se todellakin tuntuu hyvältä ja toivottavasti sulla on myös asiat ihan yhtä hyvin omassa elämässäs ja oot myös onnellinen ja tyytyväinen.🥰.


      • Mikkojuhan kirjoitti:

        Juurikin noin eikä tuohon ole oikeastaan yhtään mitään lisättävää vaan oon täsmälleen samaa mieltä asioista.😊.

        Ja kiitos vielä kerran kovasti myötätunnosta se todellakin tuntuu hyvältä ja toivottavasti sulla on myös asiat ihan yhtä hyvin omassa elämässäs ja oot myös onnellinen ja tyytyväinen.🥰.

        Kiitos, asiani ovat tänä päivänä ihan hyvin 🥰


      • Anonyymi
        Mikkojuhan kirjoitti:

        Juurikin noin eikä tuohon ole oikeastaan yhtään mitään lisättävää vaan oon täsmälleen samaa mieltä asioista.😊.

        Ja kiitos vielä kerran kovasti myötätunnosta se todellakin tuntuu hyvältä ja toivottavasti sulla on myös asiat ihan yhtä hyvin omassa elämässäs ja oot myös onnellinen ja tyytyväinen.🥰.

        Mielistelemällä ei p-kaveripoika naista saa:))


      • Aletheias kirjoitti:

        Kiitos, asiani ovat tänä päivänä ihan hyvin 🥰

        Hieno juttu...se on tosi mukavaa kuulla että niin on.😊.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mielistelemällä ei p-kaveripoika naista saa:))

        Ystävällisyys ja hyväntahtoisuus kun ei ole mitään mielestelyä paitsi sellaisten onnettomien raukkojen mielestä ketkä ovat itse siihen täysin kykenemättömiä ja siksi niin kovin kateellisia ja katkeria. Toivottavasti tilanne sunkin kohdalla vielä joskus muuttuu ja pystyt olemaan yhtä onnellinen ja tyytyväinen elämääsi ja itseesi.🙂.


    • Onneksi en. Yliopistoaikaisen luokkakaverini kuitenkin kertoi eläessämme hetken kämppiksinä, että kuorsasin öisin.

      • Anonyymi

        Toisen huoneen kuorsausta on jopa rauhoittavaa kuunnella.


      • Minä kuorsaan kuulemma kuin moottorisaha.


      • Anonyymi
        Palstakamu kirjoitti:

        Minä kuorsaan kuulemma kuin moottorisaha.

        Kuorsaukseen vaikuttavat nenän ja nielun rakenteelliset seikat sekä monet nenän tukkoisuutta aiheuttavat tai pahentavat tekijät, kuten ylipaino, allergiaoireet, hengitystieinfektiot ja nenän kuivuminen. Tupakointi, alkoholi ja rauhoittavat lääkkeet saattavat lisätä kuorsausta.

        Tarkempiin tutkimuksiin on syytä hakeutua, jos kuorsaukseen liittyy hengityskatkoja sekä päiväaikaista väsymystä tai suoranaista nukahtelua ja mahdollisesti muita oireita, kuten muistihäiriöitä ja mielialavaihtelua. Tutkimuksiin kuuluu yleensä nenänielun tutkimukset sekä unirekisteröinti mahdollisen uniapnean toteamiseksi.

        Hoitona on tilanteesta riippuen perussyyn hoito (nenän tukkoisuuden hoitaminen, laihdutus) ja uniapnean ollessa kyseessä unenaikainen ylipainehengitys tai toimenpide, jossa nenänielun anatomiaa muutetaan avarammaksi joko leikkauksella tai radiotaajuus-kuumakäsittelyllä.

        https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00435

        Kuorsaaminen kertoo että jotain on vialla.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kuorsaukseen vaikuttavat nenän ja nielun rakenteelliset seikat sekä monet nenän tukkoisuutta aiheuttavat tai pahentavat tekijät, kuten ylipaino, allergiaoireet, hengitystieinfektiot ja nenän kuivuminen. Tupakointi, alkoholi ja rauhoittavat lääkkeet saattavat lisätä kuorsausta.

        Tarkempiin tutkimuksiin on syytä hakeutua, jos kuorsaukseen liittyy hengityskatkoja sekä päiväaikaista väsymystä tai suoranaista nukahtelua ja mahdollisesti muita oireita, kuten muistihäiriöitä ja mielialavaihtelua. Tutkimuksiin kuuluu yleensä nenänielun tutkimukset sekä unirekisteröinti mahdollisen uniapnean toteamiseksi.

        Hoitona on tilanteesta riippuen perussyyn hoito (nenän tukkoisuuden hoitaminen, laihdutus) ja uniapnean ollessa kyseessä unenaikainen ylipainehengitys tai toimenpide, jossa nenänielun anatomiaa muutetaan avarammaksi joko leikkauksella tai radiotaajuus-kuumakäsittelyllä.

        https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00435

        Kuorsaaminen kertoo että jotain on vialla.

        Olen käynyt tutkimuksissa ja johtotulos oli että rakenteellinen homma. Minulla on kuulemma harvinaisen pitkä nielu mikä aiheuttaa kuorsaamisen.


    • En kyllä ole parisuhteissani kiljunut unissani. Jos on jotain painajaista nähnyt, niin sitten se häiriö on ollut sätkimistä ja jonkinlaista urahtelua ja murinaa, kuulemma.

      • Anonyymi

        Murri on kertonut muuta.


      • Anonyymi

        Tuossa mennään koiraa tai kissaa. Kukaan ei tiedä mitä meneillään, mutta jotakin se on


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tuossa mennään koiraa tai kissaa. Kukaan ei tiedä mitä meneillään, mutta jotakin se on

        Kissain palvelijana lienen nähnyt unessa olevani koiraa pakeneva kissa 😂


    • Anonyymi

      Minä huusin monene vuotena. Toinen joutui herättämään minut. Itkin ja vapasin. Joku trauma ilmeisesti .

      • Anonyymi

        En minäkään ole huutanut aikoihin. Mutta nyt jostakin syystä uneksun samaa kasvotonta ahdistusta mitä joskus aikaisemmin. Trauma tietenkin, jos sen jotenkin yhdeksi sanaksi laittaisi, mutta se on paljon enemmän.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En minäkään ole huutanut aikoihin. Mutta nyt jostakin syystä uneksun samaa kasvotonta ahdistusta mitä joskus aikaisemmin. Trauma tietenkin, jos sen jotenkin yhdeksi sanaksi laittaisi, mutta se on paljon enemmän.

        Mulla ei ole ollut nyt pariin vuoteen kuin ihan yksittäisiä kertoja. Nään yleensä unta että joku ahdistava ja pelottava hahmo on huoneessa ja kurottautuu päälleni. Se on ihan hirveää.


    • Anonyymi

      Heräsin juurikin siihen. Ei luulisi että hän voi olla nin unissa.

    • En mutta kuorsaan.

    • Anonyymi

      En tietääkseni huuda mutta lauantaiaamuna heräsin liian aikaisin kun aurinko paistoi jopa pimennysverhojen läpi, heräsin ja totesin ääneen osin vielä unissani "lights out" ja vedin tyynyn silmilleni. :D

    • Anonyymi

      Heh. Silloin kun olin naimisissa, niin pieraisin niin kovin, että vaimo heräsi.

      >simiti<

      • Anonyymi

        ..nimimerkillä: silloin kun olin nuori.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ..nimimerkillä: silloin kun olin nuori.

        Juurikin näin

        >simiti<


      • Anonyymi

        Mistä ilmavaivafetissi tulee


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mistä ilmavaivafetissi tulee

        Väestön syvän päädyn sivistystaso on tuollainen 5-vuotiaan pissa ja kakka -keskustelu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Väestön syvän päädyn sivistystaso on tuollainen 5-vuotiaan pissa ja kakka -keskustelu.

        Oletkos sinä juntti koskaan tienannut 5000€ kuukaudessa?

        >simiti<


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oletkos sinä juntti koskaan tienannut 5000€ kuukaudessa?

        >simiti<

        Väestön syvän päädyn keskustelutapa tässä lainauksessa.


    • Anonyymi

      Jos karjuu unissaan, kivusta karjuu esim. kääntäessä kylkeä jos kylkiluita rikkinäisenä.

    • Anonyymi

      Ehkä tuollasinen on hyväkin juttu jotain hoitajattöjää hoitamassa..

    • Kyllä mä joskus monta vuotta sitten näin aikamoisia painajaisia, ja heräilin juurikin öisiin paniikkikohtauksiin ennen aloittelua oxazepamista, ja siitä rvojen kautta aina tmstaan asti pätevöityneenä. Kouluajoista, äitini sairaudesta hänellä ja jopa itselläkin, joskus vuonna 2014 kartturini Uncle B. Royal ei vielä ollut muuttanut samaan kaupunkiin eikä rekisteröitynyt palstalle niin pelkkään Youtube-videosta syntyvään pinnalliseen mielikuvaan pohjaten näin hänestä unta tekemässä varsin ikäviä asioita teini-ikäni aikaisille "exille" jne. 🙄

      Sittemmin join niin paljon, että nukuin kyllä kuin tukki enkä juuri nähnyt unia, ja muutenkin se oli jo pitkään sellaista että ekat 6-10 kaljaa oli ihan hauskaa mutta sen jälkeen kun oltiin ~20 tuntumassa niin alkoi se itsesääli, itku, panikoinnit jne. 😒 Mutta aikamoista oli äidinrakkauskin, kaikesta huolimatta. Ensihoitajat jo tunsi meidät ja kysyi joskus jo ovella että oliko äidillä epileptinen kohtaus vai olenko mä hoidon tarpeessa 😂Jälkikäteen ajateltuna, todennäköisesti silloin oli sokeritasot alhaalla ja yleensä kellokin jo niin paljon, että vähän turhan aikaiseen kellonaikaan mennessä rouskitut lääkkeet alkoi romahtaa plasmasta, eli voitiin kai puhua rebound-ahdistuksesta.

      Viime loppuvuodesta kun se Rvtrl loppui Suomesta kokonaan, ja 6,5v kyllästämisen jälkeen vaihtui lennosta Tmstaan, jonka puoliintumisaika on lyhyempi eikä siinä ole kumulatiivista efektiä eikä aktiivisia metaboliitteja, niin niinä hetkinä kun plasman pitoisuudet oli matalimmat vuosikausiin, ja samalla oli käytännössä pakko hoitaa se 1,5g/vrk Lrica-ongelma samassa rytäkässä, niin kyllä mä silloin äitiä huusin monina öinä, ja ihan ns. tosissani, kunnes alkoi tajuta ettei tässä mitään syksyä 2006 eletty vaikka miten siltä tuntui 😂

      Fyysiset oireet oli alkuun yllättävänkin voimakkaat, ja toi lrica nyt on siitä hyvä että toleranssi laskee ja hoitovaste palautuu kuitenkin suht äkkiä, kunhan kestää vaikka suht ronskinkin kertapudotuksen ja malttaa sitten kärvistellä viikon päivät tms. Eli en mä viime talvena niinkään ollut itkuinen tai hirmu ahdistunut, mutta lähinnä niiden fyysisten oireiden ja aivan totaalisen hämmennyksen takia pysyttelin aika omissa oloissani kuin karhu talvipesässään. 😃 Eli ihan sinut mä olen äitini poismenon suhteen, ei siinä mitään, mutta kieltämättä jännä tollanen aika primitiivinenkin reaktio alitajunnasta, kun en muista kuitenkaan nähneeni unta äidistäni, silloin ennen heräilyä ja huutelua🙄
      Ja kun oli aikakäsitys noinkin pahasti hukassa, niin piti El Plan prosessia käydä yksinään ihan kunnolla läpi, aloittaen ihan kelan sivustolta päätöksestä ja päivämäärästä, ja toki myös henkisesti että mitä se tarkoittaa ja merkitsee.

      No viime aikoina olen kyllä nukkunut ihan hyvin ja normaalisti, viime yönä jostain yhdestä puoli ysiin ilman heräilyä, ja illalla ihan suht luonnollisen väsyneenä nukkumaan mennessä.
      El Plan tekee ihmeitä. 😃 Yhä useampi mielenterveysongelmainen kun sen saisi, tai jopa perustulo kaikille, niin siinä muuten tulisi isossa kuvassa paljon säästöjä sotepuolelta 🙄 Jos ihmisen aikajänne ja näköala voi pahimmillaan olla kymmenenkin vuoden ajan tasan kuukausi, ja sekin valtavan stressin kanssa että koskahan tulee karenssi tai mitä tapahtuu, niin kuka silloin omasta terveydestä jaksaa välittää 🤨 No onneksi ei pankreatiitti uusiutunut lrican takia, mutta sanoo terve järkikin sen ettei sellanen pidemmän päälle hyvää olisi tehnyt. Mutta olisiko ollut motivaatiota korjata asioita tän suhteen, jos yhteiskunta olisi osoittanut oman valtansa ja mun paikkani hylätyllä päätöksellä ja pakotuksella jonnekin pullanpakkaajaksi 🤨 Ehei. Todennäköisesti olisin vain painanut lisää kaasua aikani, ja stoppi sille ennemmin tai myöhemmin olisi tullut, tavalla tai toisella.
      Ja viime vuoden mun kaltaisia ihmisiä on Suomessa muuten paljon, eikä kaikki edes sitä vähää viisaita, mitä itse toisinaan olen 🙄

      Nyt ei ole oikea hetki leikata kaikkein heikoimmilta, eikä lähettää Suomesta 27-kerhoon yhtään uusia jäseniä Jim Morrisonin ja kumppanien luo 🖤💙

      • Anonyymi

        Joskus on ihan liikaa yhdelle yksinäiselle ihmiselle. Turvaverkkoja ei voi olla koskaan liikaa olemassa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Joskus on ihan liikaa yhdelle yksinäiselle ihmiselle. Turvaverkkoja ei voi olla koskaan liikaa olemassa.

        Niinpä, ja kun viime vuonna oli se palstallakin jo surullisenkuuluisa sukuriita kummieni kanssa, kun sairauspäivärahan enimmäisajan ja pysyvän työkyvyttömyyspäätöksen välisessä 3kk odottelutyhjiössä ilman oikeutta toimeentulotukeen, ei päästy edes keskusteluyhteyteen 600 eurosta tai Hondan peltihommista 🙄 Paria vuotta aiemmin järjestettiin yhdessä hautajaiset, mun nähtiin suoriutuvan ihan moitteettomasti niistä, perunkirjaan nimet todistajina alle jne. mutta sitten siitä aika pian degeneroiduin sekakäyttäjästä ensisijaisesti Lrican väärinsyöjäksi, niin enää ei voinut laittaa kännin piikkiin ihan kaikkea mahdollista, eli cover blown 😂 Tollanen jopa omaani pahempi kaksinaismoraali ja ajatus siitä, että mun uskottavuus meni alle 600 eurossa, niin ei kyllä lyhyellä aikavälillä yhtään ainakaan hillinnyt menoani, mutta en mä myöskään sen takia aio itseäni loukata somaattisesti. Eiköhän se riitä että äidin puolen miljoonan euron virheiden, mun tukahduttamisen kotipuolessa varsinkin nuorena, ja myöhemmin hänen aivosyövän takia join sen pankreatiitin.

        Juurikin toi, että kun tajusi viimeistenkin turvaverkkojen menneen, ja vuosikausien omaishoitajuudesta palkka olisi ollut de facto muutto jollain aikavälillä ja joku kuntouttava pskatyö että on edellytys yksiöön, niin miten silloin muka omaa itseään ja omaa terveyttä osaa arvostaa, jos sitä ei arvostusta ei kukaan muukaan osoita pienimmissäkään määrin, ainakaan henkilökohtaisella tasolla. Jos "hyvänä tyyppinä" saan toisinaan kiitoksia, niin tuntuu sekin toki kivalta, mutta asian ydin on silti se että löytyykö hyllystäni jotain tarpeellista ja myynkö sen järkevän ihmisen tavarataloa™ kuinka paljon halvemmalla 🙄

        Joku voisi toki sanoa, että ensin pitää arvostaa itseään ja vasta sitten muutkin alkaa tehdä niin, mutta tää nyt ei oo mikään fitnesspäiväkirjat-ohjelma missä turvallisen lapsuuden eläneet 100t€ vuodessa tienaavat perseenheiluttajat käy läpi jotain kriisejään. Vaan lähempänä suomalaista arkitodellisuutta monessa tapauksessa, ja harmi sinänsä että harvassa on äänitorvet mun ikäluokan ja tuloluokan miehissä. Häpeä, Ford Crown Victorian pelko, puutteelliset kirjoitustaidot koulujuttujen jäljiltä jne. niin yritä siinä sitten saada ääntäsi kuuluville vaikka ei sinänsä olisi senkään vertaa menetettävää (kasvoja) kuin mitä mulla 😕


    • Anonyymi

      Nyt on todella paha tilanne Floridan Panthersille Vegasin kanssa... jääkiewkossa

      Mutta jotenkin, itselleni hauskoja hammastytöt

    • En huuda, mutta univaikeuksien takia herään joskus keskellä yötä ja on vaikea saada uudestaan unenpäästä kiinni. Tämä liittyy usein stressiin ja kiireeseen.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan

      Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      141
      2072
    2. Taasko se show alkaa

      Koo osottaa taas mieltään
      Ikävä
      27
      1928
    3. Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus

      Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha
      Ikävä
      23
      1878
    4. Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!

      Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.
      Perussuomalaiset
      85
      1680
    5. Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?

      Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?
      Perussuomalaiset
      62
      1478
    6. Sakarjan kirjan 6. luku

      Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se
      Profetiat
      20
      1276
    7. Avaa sydämesi mulle

      ❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo
      Ikävä
      38
      1170
    8. Söpö lutunen oot

      Kaipaan aina vaan, vaikkakin sitten yksipuolisesti.
      Ikävä
      11
      1168
    9. Elia tulee vielä

      Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan
      Helluntailaisuus
      37
      1163
    10. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      10
      1147
    Aihe