Kuinka tuollainen aine punnitaan kun sillä on jo melkoinen nostovoima eli eihän se paina mitään?
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/957a81c2-c68a-4149-9d5d-6361712f701e?ref=ampparit:7d0f
Paljonko painaa 100 000tonnia vetyä?
Anonyymi-ap
44
752
Vastaukset
Puhekielessä paino ja massa ovat sama asia, mutta kaasujen kohdalla pitäisi ehkä puhekielessäkin puhua massasta. Artikkelissa ei painosta mitään kirjoitetakaan.
Aivan sama painovoima se vetyynkin vaikuttaa, ei sillä mitään nostovoimaa ole.- Anonyymi
Kaasuun upotessaan kappale menettää painostaan saman verran kuin sen syrjäyttämä kaasumäärä painaa.
Komisaario Palmun kaasulaki.
Painon ja massan sekoittavat usein muutkin kuin eräs ilmastopalstan aktiivikirjoittaja. Kun ihmisten kokemus on maapallon pinnan olosuhteissa hankittua, ei termien ero tule selväksi. Jos ISS avaruusasemalla oleva astronautti "painaa" 80 kg, hänet pystyy pienen hennon naisen voimin nostamaan helposti irti tuolista. Jos taas sama 80 kg:n massa törmää 3 m/s liikenopeudella pieneen hentoon naiseen, naiselle aiheutuu suuria vaikeuksia pysäyttää kyseinen massa nopeasti.
- Anonyymi
Eikös meidän aurinkokin ole lähes pelkkää vetyä, joten mieti sitä ja laske vaikka maan kiertoradan säde.
- Anonyymi
Jos pumppaat auton sisuskumin tai ilmapallon vetyä täyteen niin kuinka punnitset vedyn massan niistä? Rengas tai ilmapallo on kevyempi täytettynä vedyllä kuin tyhjänä.
Kun pumppaat autonrenkaan täyteen ilmaa niin renkaan paino on suurempi kuin ilmat päästettynä pois - siis ilma painaa paljonkin ja sen voi maallikkokin todeta.
Siis paljonko se vety sitten painaa tai mikä sen massa on?Yksi mooli vetyä painaa n. 1,008 g ja normaalipaineessa yksi mooli vetyä on n. 22,43 l.
Kuivan ilman molekyylin massa on 28,964 g. Siitä se noste tulee.
- Anonyymi
"Paljonko painaa 100 000tonnia vetyä?"
Maan pinnalla painoa on 100 000 000*9,81 = 9,81E6 MN- Anonyymi
eikun sittenkin vain 981 MN
- Anonyymi
100 000KG------KG M/S2-------VOIMAKSI MUUNNETTUNA, NEWTONIA ON
9,81 MILJOONAA NEWTONIA
- Anonyymi
100000 tonnia vetyä painaa 50 l pulloihin pakattuna tasan 100000 tonnia eikä taatusti nouse yksikään pullo leijailemaan.
nimim. jonkun verran kokemusta on. - Anonyymi
100 000 tn vetyä painaa satatuhatta tonnia. Vety nesteytetään, niin paino kertaituu, irtokuutioon verrttuna. Kaasukuutio, joka on ilmakuutiota muutaman sata grammaa kevyempää. vety nesteytetään kuutio kasvaa ilmakuutiota raskaammaksi, siitä tulee tuo paino.
- Anonyymi
Nerokasta. Jos 100000 tonnia nestmäistä vetyä muutetaan kiintäksi, niin mahtaako tulla tonneja paljonkin lisää.
- Anonyymi
Kukaan ei tiennyt miten punnitaan/mitataan massa.
- Anonyymi
100 000 tonnia painava esine painaa 100 000 tonnia ja sillä siisti.
Tietysti siihen voi vaikuttaa esim. ilmakehässä noste, joka on vastavoima. Mutta ei se painoa pienennä.
Jos pöydällä on kilon puntti ei se painoton ole vaikka ei putoakaan alaspäin. Siihen näet vaikuttaa pöydän vastavoima, tukivoima.- Anonyymi
Pöydällä oleva vedystä tehty 100000 kg puntti voisi olla aika jänskä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pöydällä oleva vedystä tehty 100000 kg puntti voisi olla aika jänskä.
Iso pöytä tai iso paine. Paino ei riipu nosteesta, joka on erillinen ilmiö.
- Anonyymi
Aivan niin.
100 000 "tonnia" vetyä painaa saman verran kuin painaa 100 000 "tonnia" pumpuliakin taikka 100 000 "tonnia" Lättymaata taikka vaikka 100 000 "tonnia" uraania. Seuraavaksi Kollimaattori aloittaa ihmettelyn siitä mitä eroa on painolla ja massalla. Kollimaattorihan on yliopistosta valmistunut fysiikan opettaja eikä tiedä fysiikasta yhtään mitään. Kollimaattori saattaa ihmetellä myös sanan "tonni" merkitystä sillä on hän niin oppimaton.
- Anonyymi
Moolit lasketaan käsin ja kerrotaan moolimassalla.
- Anonyymi
Ota jalat mukaan siihen laskuusi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ota jalat mukaan siihen laskuusi.
Suomessa lasketaan ilman jalkoja kun meillä on SI-järjestelmän mukaiset mittayksiköt käytössä. Tuumailuakaan ei laskennan yhteydessä tarvitse harrastaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Suomessa lasketaan ilman jalkoja kun meillä on SI-järjestelmän mukaiset mittayksiköt käytössä. Tuumailuakaan ei laskennan yhteydessä tarvitse harrastaa.
Minun läppärini näytössä on tuumia.
Jos ottaa järjen käteen niin sen voi käden käänteessä hukata. Siis käden . Eikun
- Anonyymi
Jos vety sijoitetaan umpinaiseen tilaan tyhjiöön niin laskeutuuko se silloin maata kohti vai nouseeko edelleen ylös?
- Anonyymi
Laskeutuu tietysti maata kohti maan gravitaation vetämänä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Laskeutuu tietysti maata kohti maan gravitaation vetämänä.
Eipäs laskeudukkaan sillä vety on niin kevyt kaasu kyeten pakonopeudellansa n. 2 000 metrikkää sekunnissa erkaantumaan Pallomaasta kuten on käynnyt Pallomarsissakin. Ilmanpaine kykenee hidastamaan vedyn liikenopeutta sekä elämä ynnä kemialliset toiminnat hajoittavat vedestä aina vain lisää vetyä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eipäs laskeudukkaan sillä vety on niin kevyt kaasu kyeten pakonopeudellansa n. 2 000 metrikkää sekunnissa erkaantumaan Pallomaasta kuten on käynnyt Pallomarsissakin. Ilmanpaine kykenee hidastamaan vedyn liikenopeutta sekä elämä ynnä kemialliset toiminnat hajoittavat vedestä aina vain lisää vetyä.
Noinhan siinä käy.
Jos vety on suljetussa astiassa niin se pyrkii kohoamaan ylöspäin ja kohta on pöntön yläosassa niin korkea paine että se pönttö räjähtää tuhannen päreiksi.
Ja kaikki tuo ihan ilman ilmanpainetta.
- Anonyymi
Olipa se ilmaa kevyempää tai raskaampaa niin miksi ilma aiheutta nostetta vedyllä? Mikä sen selittää? Kumpaankinhan vaikuttaa maan vetovoima vaikka eri voimakkuudella niin onhan se luonnotonta että toinen silti liikkuu vetovoimaa vastaan maanpinnalla.
Eli miksi kevyempi ainen nousee raskaammasta aineesta ylöspäin?- Anonyymi
Yksi selitys (ehkä vääräkin) voisi olla seuraava:
Oletetaan että kevyempi aine on astiassa (ei tarvitse selittää miksi se pysyy kasassa).
Kullakin pystysuuntaisella suoralla astiasta erotetulla pilarilla on sen alapintaan ja yläpintaan kohdistuvien voimien erotus suurempi kuin pilarin paino. Alapintaan kohdistuu suurempi paine kuin yläpintaan ja tästä erotuksesta johtuva voima alapintaan on suurempin kuin mitä kevyempää ainetta oleva pilari "painaa".
Selitys perustuu paineen muuttumiseen korkeuden funktiona. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yksi selitys (ehkä vääräkin) voisi olla seuraava:
Oletetaan että kevyempi aine on astiassa (ei tarvitse selittää miksi se pysyy kasassa).
Kullakin pystysuuntaisella suoralla astiasta erotetulla pilarilla on sen alapintaan ja yläpintaan kohdistuvien voimien erotus suurempi kuin pilarin paino. Alapintaan kohdistuu suurempi paine kuin yläpintaan ja tästä erotuksesta johtuva voima alapintaan on suurempin kuin mitä kevyempää ainetta oleva pilari "painaa".
Selitys perustuu paineen muuttumiseen korkeuden funktiona.tästä erotuksesta johtuva voima alapintaan on suurempin kuin mitä kevyempää ainetta oleva pilari "painaa".
pitäisi olla
tästä erotuksesta johtuva voima pilariin on suurempin kuin mitä kevyempää ainetta oleva pilari "painaa". - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
tästä erotuksesta johtuva voima alapintaan on suurempin kuin mitä kevyempää ainetta oleva pilari "painaa".
pitäisi olla
tästä erotuksesta johtuva voima pilariin on suurempin kuin mitä kevyempää ainetta oleva pilari "painaa".Lapsellisia selityksiä fysiikassa jo Arkhimedeksen ajoista asti hyvin tunnetusta ilmiöstä. Kollimaattori jo antoi viitteen. Seikkaperäisempi kuvaus on englanninkielisessä Wikipediassa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lapsellisia selityksiä fysiikassa jo Arkhimedeksen ajoista asti hyvin tunnetusta ilmiöstä. Kollimaattori jo antoi viitteen. Seikkaperäisempi kuvaus on englanninkielisessä Wikipediassa.
mene äidilles trollaamaan
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
mene äidilles trollaamaan
???
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
???
Asioita voi selittää eri tavoilla. Kyseessä ei siis ole mikään uusi teoria, vaan maallikon vertaistuki toiselle maallikolle auttamaan ymmärtämään ilmiötä.
Vaihtoehto nokkaville vastauksille. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lapsellisia selityksiä fysiikassa jo Arkhimedeksen ajoista asti hyvin tunnetusta ilmiöstä. Kollimaattori jo antoi viitteen. Seikkaperäisempi kuvaus on englanninkielisessä Wikipediassa.
Jos joku osaa ja haluaa katsoa Wikipediasta, ei täältä kysele.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yksi selitys (ehkä vääräkin) voisi olla seuraava:
Oletetaan että kevyempi aine on astiassa (ei tarvitse selittää miksi se pysyy kasassa).
Kullakin pystysuuntaisella suoralla astiasta erotetulla pilarilla on sen alapintaan ja yläpintaan kohdistuvien voimien erotus suurempi kuin pilarin paino. Alapintaan kohdistuu suurempi paine kuin yläpintaan ja tästä erotuksesta johtuva voima alapintaan on suurempin kuin mitä kevyempää ainetta oleva pilari "painaa".
Selitys perustuu paineen muuttumiseen korkeuden funktiona.Englanninkielisessä wikissä on käytetty yksinkertaistetussa mallissa kuutioihin kohdistuvia voimia. Mielestäni vielä yksinkertaisempaa on "venyttää kuutiot yltämään pohjasta kappaleen pintaan asti" eli käyttää suorakulmaisia särmiöitä, joita yllä on kuvattu sanalla "pilari"
https://en.wikipedia.org/wiki/Buoyancy#/media/File:Pressure_distribution_on_an_immersed_cube.png
https://en.wikipedia.org/wiki/Buoyancy#/media/File:Forces_on_an_immersed_cube.png
https://en.wikipedia.org/wiki/Buoyancy#/media/File:Approximation_of_an_arbitrary_volume_as_a_group_of_cubes.png
Ekasta kuvasta pääsee oikella olevalla nuolella suoraan seuraaviin - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos joku osaa ja haluaa katsoa Wikipediasta, ei täältä kysele.
Jos joku ei vaivaudu lukemaan wikipediaan saamaansa linkkiä niin turha tulla palstalta kyselemään. Täällä vastaillaan vapaaehtoisvoimin ja silloin kun huvittaa eikä rautalangan vääntäminen palstalle ole mitenkään hyödyllistä. Varsinkaan silloin, kun samainen rautalanka on jo väännetty Wikipedian sivulle.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos joku ei vaivaudu lukemaan wikipediaan saamaansa linkkiä niin turha tulla palstalta kyselemään. Täällä vastaillaan vapaaehtoisvoimin ja silloin kun huvittaa eikä rautalangan vääntäminen palstalle ole mitenkään hyödyllistä. Varsinkaan silloin, kun samainen rautalanka on jo väännetty Wikipedian sivulle.
Olet täysin turha ihminen.
Mene pois. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Englanninkielisessä wikissä on käytetty yksinkertaistetussa mallissa kuutioihin kohdistuvia voimia. Mielestäni vielä yksinkertaisempaa on "venyttää kuutiot yltämään pohjasta kappaleen pintaan asti" eli käyttää suorakulmaisia särmiöitä, joita yllä on kuvattu sanalla "pilari"
https://en.wikipedia.org/wiki/Buoyancy#/media/File:Pressure_distribution_on_an_immersed_cube.png
https://en.wikipedia.org/wiki/Buoyancy#/media/File:Forces_on_an_immersed_cube.png
https://en.wikipedia.org/wiki/Buoyancy#/media/File:Approximation_of_an_arbitrary_volume_as_a_group_of_cubes.png
Ekasta kuvasta pääsee oikella olevalla nuolella suoraan seuraaviinMatemaattisesti nosteen saa suoraan Stokesin kaavasta, ilman mitään pilareita, kuutioita ym. Differentuaalimuotoja käyttäen saadaan:
Jos upotetun kappale on S ,sen reuna (= pinta) = r(S) ja upotusnesteen tiheys on t niin
Int(r(A):n yli) t g h dA = Int(S:n yli) t g dV
eli S;n pintaan vaikuttavan paineen aiheuttamien voimien resultantti = kappaleen S syrjäyttämän nestemäärän paino. h on etäisyys nesteen pinnasta (h >= 0).. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Matemaattisesti nosteen saa suoraan Stokesin kaavasta, ilman mitään pilareita, kuutioita ym. Differentuaalimuotoja käyttäen saadaan:
Jos upotetun kappale on S ,sen reuna (= pinta) = r(S) ja upotusnesteen tiheys on t niin
Int(r(A):n yli) t g h dA = Int(S:n yli) t g dV
eli S;n pintaan vaikuttavan paineen aiheuttamien voimien resultantti = kappaleen S syrjäyttämän nestemäärän paino. h on etäisyys nesteen pinnasta (h >= 0)..Piti olla: Differentiaalimuotoja...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Piti olla: Differentiaalimuotoja...
Ja merkintäkin vahingossa vaihtui. Käytin nensin A:ta mutta muutin sitten sen tilalle S-kirjaimen koska pintaelementti on dA. A näkyi kuitenkin jääneen tuohon r-termiin.
Siis
Int(r(S):n yli) tgh dA = Int(S:n yli) t g dV
Sori että oon syntynyt. Anteeks että oon olemassa. (Jopi Ruonansuu) - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Matemaattisesti nosteen saa suoraan Stokesin kaavasta, ilman mitään pilareita, kuutioita ym. Differentuaalimuotoja käyttäen saadaan:
Jos upotetun kappale on S ,sen reuna (= pinta) = r(S) ja upotusnesteen tiheys on t niin
Int(r(A):n yli) t g h dA = Int(S:n yli) t g dV
eli S;n pintaan vaikuttavan paineen aiheuttamien voimien resultantti = kappaleen S syrjäyttämän nestemäärän paino. h on etäisyys nesteen pinnasta (h >= 0)..Hyvä selitys varmaan tuokin.
Lukija voi valita.
Mm. matemaattinen tausta vaikuttaa mikä selitys tuntuu ymmärrettävältä.
Täällä ei kuitenkaan vakavasti fysiikkaa opiskelevat luuraa kyselemässä.
- Anonyymi
Nesteytys ja kaasumäärän ositus saattaisivat auttaa.
- Anonyymi
Kysymys on vastaava kuin, "paljonko painaa tonni höyheniä?".
- Anonyymi
Tuo riippuu siitä, onko kyseessä kolibrin vai strutsinhöyhenet.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .1397840Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde412019Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena
Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja251960- 911663
Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että1801585Tunnekylmä olet
En ole tyytyväinen käytökseesi et osannut kommunikoida. Se on huono piirre ihmisessä että ei osaa katua aiheuttamaansa p1071040Taisit sä sit kuiteski
Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik5989- 50945
Odotathan nainen jälleenkohtaamistamme
Tiedät tunteeni, ne eivät sammu johtuen ihanuudestasi. Haluan tuntea ihanan kehosi kosketuksen ja sen aikaansaamaan väri28830- 34822