Puhekielessä paino ja massa ovat sama asia, mutta kaasujen kohdalla pitäisi ehkä puhekielessäkin puhua massasta. Artikkelissa ei painosta mitään kirjoitetakaan.
Aivan sama painovoima se vetyynkin vaikuttaa, ei sillä mitään nostovoimaa ole.
0Äänestä
Anonyymi00001
Kaasuun upotessaan kappale menettää painostaan saman verran kuin sen syrjäyttämä kaasumäärä painaa. Komisaario Palmun kaasulaki.
Painon ja massan sekoittavat usein muutkin kuin eräs ilmastopalstan aktiivikirjoittaja. Kun ihmisten kokemus on maapallon pinnan olosuhteissa hankittua, ei termien ero tule selväksi. Jos ISS avaruusasemalla oleva astronautti "painaa" 80 kg, hänet pystyy pienen hennon naisen voimin nostamaan helposti irti tuolista. Jos taas sama 80 kg:n massa törmää 3 m/s liikenopeudella pieneen hentoon naiseen, naiselle aiheutuu suuria vaikeuksia pysäyttää kyseinen massa nopeasti.
0Äänestä
Anonyymi00002
Eikös meidän aurinkokin ole lähes pelkkää vetyä, joten mieti sitä ja laske vaikka maan kiertoradan säde.
0Äänestä
Anonyymi00003
Jos pumppaat auton sisuskumin tai ilmapallon vetyä täyteen niin kuinka punnitset vedyn massan niistä? Rengas tai ilmapallo on kevyempi täytettynä vedyllä kuin tyhjänä.
Kun pumppaat autonrenkaan täyteen ilmaa niin renkaan paino on suurempi kuin ilmat päästettynä pois - siis ilma painaa paljonkin ja sen voi maallikkokin todeta.
Siis paljonko se vety sitten painaa tai mikä sen massa on?
Yksi mooli vetyä painaa n. 1,008 g ja normaalipaineessa yksi mooli vetyä on n. 22,43 l.
Kuivan ilman molekyylin massa on 28,964 g. Siitä se noste tulee.
0Äänestä
Anonyymi00004
"Paljonko painaa 100 000tonnia vetyä?"
Maan pinnalla painoa on 100 000 000*9,81 = 9,81E6 MN
0Äänestä
Anonyymi00005
eikun sittenkin vain 981 MN
0Äänestä
Anonyymi00008
100 000KG------KG M/S2-------VOIMAKSI MUUNNETTUNA, NEWTONIA ON 9,81 MILJOONAA NEWTONIA
0Äänestä
Anonyymi00006
100000 tonnia vetyä painaa 50 l pulloihin pakattuna tasan 100000 tonnia eikä taatusti nouse yksikään pullo leijailemaan.
nimim. jonkun verran kokemusta on.
0Äänestä
Anonyymi00007
100 000 tn vetyä painaa satatuhatta tonnia. Vety nesteytetään, niin paino kertaituu, irtokuutioon verrttuna. Kaasukuutio, joka on ilmakuutiota muutaman sata grammaa kevyempää. vety nesteytetään kuutio kasvaa ilmakuutiota raskaammaksi, siitä tulee tuo paino.
0Äänestä
Anonyymi00009
Nerokasta. Jos 100000 tonnia nestmäistä vetyä muutetaan kiintäksi, niin mahtaako tulla tonneja paljonkin lisää.
100 000 tonnia painava esine painaa 100 000 tonnia ja sillä siisti.
Tietysti siihen voi vaikuttaa esim. ilmakehässä noste, joka on vastavoima. Mutta ei se painoa pienennä.
Jos pöydällä on kilon puntti ei se painoton ole vaikka ei putoakaan alaspäin. Siihen näet vaikuttaa pöydän vastavoima, tukivoima.
0Äänestä
Anonyymi00013
Pöydällä oleva vedystä tehty 100000 kg puntti voisi olla aika jänskä.
0Äänestä
Anonyymi00016
Anonyymi00013 kirjoitti:
Pöydällä oleva vedystä tehty 100000 kg puntti voisi olla aika jänskä.
Iso pöytä tai iso paine. Paino ei riipu nosteesta, joka on erillinen ilmiö.
0Äänestä
Anonyymi00026
Aivan niin.
100 000 "tonnia" vetyä painaa saman verran kuin painaa 100 000 "tonnia" pumpuliakin taikka 100 000 "tonnia" Lättymaata taikka vaikka 100 000 "tonnia" uraania. Seuraavaksi Kollimaattori aloittaa ihmettelyn siitä mitä eroa on painolla ja massalla. Kollimaattorihan on yliopistosta valmistunut fysiikan opettaja eikä tiedä fysiikasta yhtään mitään. Kollimaattori saattaa ihmetellä myös sanan "tonni" merkitystä sillä on hän niin oppimaton.
0Äänestä
Anonyymi00014
Moolit lasketaan käsin ja kerrotaan moolimassalla.
0Äänestä
Anonyymi00015
Ota jalat mukaan siihen laskuusi.
0Äänestä
Anonyymi00017
Anonyymi00015 kirjoitti:
Ota jalat mukaan siihen laskuusi.
Suomessa lasketaan ilman jalkoja kun meillä on SI-järjestelmän mukaiset mittayksiköt käytössä. Tuumailuakaan ei laskennan yhteydessä tarvitse harrastaa.
0Äänestä
Anonyymi00018
Anonyymi00017 kirjoitti:
Suomessa lasketaan ilman jalkoja kun meillä on SI-järjestelmän mukaiset mittayksiköt käytössä. Tuumailuakaan ei laskennan yhteydessä tarvitse harrastaa.
Minun läppärini näytössä on tuumia. Jos ottaa järjen käteen niin sen voi käden käänteessä hukata. Siis käden . Eikun
0Äänestä
Anonyymi00019
Jos vety sijoitetaan umpinaiseen tilaan tyhjiöön niin laskeutuuko se silloin maata kohti vai nouseeko edelleen ylös?
0Äänestä
Anonyymi00020
Laskeutuu tietysti maata kohti maan gravitaation vetämänä.
0Äänestä
Anonyymi00027
Anonyymi00020 kirjoitti:
Laskeutuu tietysti maata kohti maan gravitaation vetämänä.
Eipäs laskeudukkaan sillä vety on niin kevyt kaasu kyeten pakonopeudellansa n. 2 000 metrikkää sekunnissa erkaantumaan Pallomaasta kuten on käynnyt Pallomarsissakin. Ilmanpaine kykenee hidastamaan vedyn liikenopeutta sekä elämä ynnä kemialliset toiminnat hajoittavat vedestä aina vain lisää vetyä.
0Äänestä
Anonyymi00029
Anonyymi00027 kirjoitti:
Eipäs laskeudukkaan sillä vety on niin kevyt kaasu kyeten pakonopeudellansa n. 2 000 metrikkää sekunnissa erkaantumaan Pallomaasta kuten on käynnyt Pallomarsissakin. Ilmanpaine kykenee hidastamaan vedyn liikenopeutta sekä elämä ynnä kemialliset toiminnat hajoittavat vedestä aina vain lisää vetyä.
Noinhan siinä käy. Jos vety on suljetussa astiassa niin se pyrkii kohoamaan ylöspäin ja kohta on pöntön yläosassa niin korkea paine että se pönttö räjähtää tuhannen päreiksi. Ja kaikki tuo ihan ilman ilmanpainetta.
0Äänestä
Anonyymi00021
Olipa se ilmaa kevyempää tai raskaampaa niin miksi ilma aiheutta nostetta vedyllä? Mikä sen selittää? Kumpaankinhan vaikuttaa maan vetovoima vaikka eri voimakkuudella niin onhan se luonnotonta että toinen silti liikkuu vetovoimaa vastaan maanpinnalla. Eli miksi kevyempi ainen nousee raskaammasta aineesta ylöspäin?
Yksi selitys (ehkä vääräkin) voisi olla seuraava: Oletetaan että kevyempi aine on astiassa (ei tarvitse selittää miksi se pysyy kasassa).
Kullakin pystysuuntaisella suoralla astiasta erotetulla pilarilla on sen alapintaan ja yläpintaan kohdistuvien voimien erotus suurempi kuin pilarin paino. Alapintaan kohdistuu suurempi paine kuin yläpintaan ja tästä erotuksesta johtuva voima alapintaan on suurempin kuin mitä kevyempää ainetta oleva pilari "painaa".
Selitys perustuu paineen muuttumiseen korkeuden funktiona.
0Äänestä
Anonyymi00023
Anonyymi00022 kirjoitti:
Yksi selitys (ehkä vääräkin) voisi olla seuraava: Oletetaan että kevyempi aine on astiassa (ei tarvitse selittää miksi se pysyy kasassa).
Kullakin pystysuuntaisella suoralla astiasta erotetulla pilarilla on sen alapintaan ja yläpintaan kohdistuvien voimien erotus suurempi kuin pilarin paino. Alapintaan kohdistuu suurempi paine kuin yläpintaan ja tästä erotuksesta johtuva voima alapintaan on suurempin kuin mitä kevyempää ainetta oleva pilari "painaa".
Selitys perustuu paineen muuttumiseen korkeuden funktiona.
tästä erotuksesta johtuva voima alapintaan on suurempin kuin mitä kevyempää ainetta oleva pilari "painaa".
pitäisi olla
tästä erotuksesta johtuva voima pilariin on suurempin kuin mitä kevyempää ainetta oleva pilari "painaa".
0Äänestä
Anonyymi00024
Anonyymi00023 kirjoitti:
tästä erotuksesta johtuva voima alapintaan on suurempin kuin mitä kevyempää ainetta oleva pilari "painaa".
pitäisi olla
tästä erotuksesta johtuva voima pilariin on suurempin kuin mitä kevyempää ainetta oleva pilari "painaa".
Lapsellisia selityksiä fysiikassa jo Arkhimedeksen ajoista asti hyvin tunnetusta ilmiöstä. Kollimaattori jo antoi viitteen. Seikkaperäisempi kuvaus on englanninkielisessä Wikipediassa.
0Äänestä
Anonyymi00025
Anonyymi00024 kirjoitti:
Lapsellisia selityksiä fysiikassa jo Arkhimedeksen ajoista asti hyvin tunnetusta ilmiöstä. Kollimaattori jo antoi viitteen. Seikkaperäisempi kuvaus on englanninkielisessä Wikipediassa.
mene äidilles trollaamaan
0Äänestä
Anonyymi00028
Anonyymi00025 kirjoitti:
mene äidilles trollaamaan
???
0Äänestä
Anonyymi00030
Anonyymi00028 kirjoitti:
???
Asioita voi selittää eri tavoilla. Kyseessä ei siis ole mikään uusi teoria, vaan maallikon vertaistuki toiselle maallikolle auttamaan ymmärtämään ilmiötä. Vaihtoehto nokkaville vastauksille.
0Äänestä
Anonyymi00031
Anonyymi00024 kirjoitti:
Lapsellisia selityksiä fysiikassa jo Arkhimedeksen ajoista asti hyvin tunnetusta ilmiöstä. Kollimaattori jo antoi viitteen. Seikkaperäisempi kuvaus on englanninkielisessä Wikipediassa.
Jos joku osaa ja haluaa katsoa Wikipediasta, ei täältä kysele.
0Äänestä
Anonyymi00032
Anonyymi00022 kirjoitti:
Yksi selitys (ehkä vääräkin) voisi olla seuraava: Oletetaan että kevyempi aine on astiassa (ei tarvitse selittää miksi se pysyy kasassa).
Kullakin pystysuuntaisella suoralla astiasta erotetulla pilarilla on sen alapintaan ja yläpintaan kohdistuvien voimien erotus suurempi kuin pilarin paino. Alapintaan kohdistuu suurempi paine kuin yläpintaan ja tästä erotuksesta johtuva voima alapintaan on suurempin kuin mitä kevyempää ainetta oleva pilari "painaa".
Selitys perustuu paineen muuttumiseen korkeuden funktiona.
Englanninkielisessä wikissä on käytetty yksinkertaistetussa mallissa kuutioihin kohdistuvia voimia. Mielestäni vielä yksinkertaisempaa on "venyttää kuutiot yltämään pohjasta kappaleen pintaan asti" eli käyttää suorakulmaisia särmiöitä, joita yllä on kuvattu sanalla "pilari"
Jos joku osaa ja haluaa katsoa Wikipediasta, ei täältä kysele.
Jos joku ei vaivaudu lukemaan wikipediaan saamaansa linkkiä niin turha tulla palstalta kyselemään. Täällä vastaillaan vapaaehtoisvoimin ja silloin kun huvittaa eikä rautalangan vääntäminen palstalle ole mitenkään hyödyllistä. Varsinkaan silloin, kun samainen rautalanka on jo väännetty Wikipedian sivulle.
0Äänestä
Anonyymi00034
Anonyymi00033 kirjoitti:
Jos joku ei vaivaudu lukemaan wikipediaan saamaansa linkkiä niin turha tulla palstalta kyselemään. Täällä vastaillaan vapaaehtoisvoimin ja silloin kun huvittaa eikä rautalangan vääntäminen palstalle ole mitenkään hyödyllistä. Varsinkaan silloin, kun samainen rautalanka on jo väännetty Wikipedian sivulle.
Olet täysin turha ihminen. Mene pois.
0Äänestä
Anonyymi00035
Anonyymi00032 kirjoitti:
Englanninkielisessä wikissä on käytetty yksinkertaistetussa mallissa kuutioihin kohdistuvia voimia. Mielestäni vielä yksinkertaisempaa on "venyttää kuutiot yltämään pohjasta kappaleen pintaan asti" eli käyttää suorakulmaisia särmiöitä, joita yllä on kuvattu sanalla "pilari"
Matemaattisesti nosteen saa suoraan Stokesin kaavasta, ilman mitään pilareita, kuutioita ym. Differentuaalimuotoja käyttäen saadaan:
Jos upotetun kappale on S ,sen reuna (= pinta) = r(S) ja upotusnesteen tiheys on t niin
Int(r(A):n yli) t g h dA = Int(S:n yli) t g dV
eli S;n pintaan vaikuttavan paineen aiheuttamien voimien resultantti = kappaleen S syrjäyttämän nestemäärän paino. h on etäisyys nesteen pinnasta (h >= 0)..
0Äänestä
Anonyymi00036
Anonyymi00035 kirjoitti:
Matemaattisesti nosteen saa suoraan Stokesin kaavasta, ilman mitään pilareita, kuutioita ym. Differentuaalimuotoja käyttäen saadaan:
Jos upotetun kappale on S ,sen reuna (= pinta) = r(S) ja upotusnesteen tiheys on t niin
Int(r(A):n yli) t g h dA = Int(S:n yli) t g dV
eli S;n pintaan vaikuttavan paineen aiheuttamien voimien resultantti = kappaleen S syrjäyttämän nestemäärän paino. h on etäisyys nesteen pinnasta (h >= 0)..
Piti olla: Differentiaalimuotoja...
0Äänestä
Anonyymi00037
Anonyymi00036 kirjoitti:
Piti olla: Differentiaalimuotoja...
Ja merkintäkin vahingossa vaihtui. Käytin nensin A:ta mutta muutin sitten sen tilalle S-kirjaimen koska pintaelementti on dA. A näkyi kuitenkin jääneen tuohon r-termiin.
Siis
Int(r(S):n yli) tgh dA = Int(S:n yli) t g dV
Sori että oon syntynyt. Anteeks että oon olemassa. (Jopi Ruonansuu)
0Äänestä
Anonyymi00039
Anonyymi00035 kirjoitti:
Matemaattisesti nosteen saa suoraan Stokesin kaavasta, ilman mitään pilareita, kuutioita ym. Differentuaalimuotoja käyttäen saadaan:
Jos upotetun kappale on S ,sen reuna (= pinta) = r(S) ja upotusnesteen tiheys on t niin
Int(r(A):n yli) t g h dA = Int(S:n yli) t g dV
eli S;n pintaan vaikuttavan paineen aiheuttamien voimien resultantti = kappaleen S syrjäyttämän nestemäärän paino. h on etäisyys nesteen pinnasta (h >= 0)..
Hyvä selitys varmaan tuokin. Lukija voi valita.
Mm. matemaattinen tausta vaikuttaa mikä selitys tuntuu ymmärrettävältä.
Täällä ei kuitenkaan vakavasti fysiikkaa opiskelevat luuraa kyselemässä.
0Äänestä
Anonyymi00038
Nesteytys ja kaasumäärän ositus saattaisivat auttaa.
0Äänestä
Anonyymi00040
Kysymys on vastaava kuin, "paljonko painaa tonni höyheniä?".
0Äänestä
Anonyymi00041
Tuo riippuu siitä, onko kyseessä kolibrin vai strutsinhöyhenet.
0Äänestä
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 44
Vanhimmat
Puhekielessä paino ja massa ovat sama asia, mutta kaasujen kohdalla pitäisi ehkä puhekielessäkin puhua massasta. Artikkelissa ei painosta mitään kirjoitetakaan.
Aivan sama painovoima se vetyynkin vaikuttaa, ei sillä mitään nostovoimaa ole.
Kaasuun upotessaan kappale menettää painostaan saman verran kuin sen syrjäyttämä kaasumäärä painaa.
Komisaario Palmun kaasulaki.
Painon ja massan sekoittavat usein muutkin kuin eräs ilmastopalstan aktiivikirjoittaja. Kun ihmisten kokemus on maapallon pinnan olosuhteissa hankittua, ei termien ero tule selväksi. Jos ISS avaruusasemalla oleva astronautti "painaa" 80 kg, hänet pystyy pienen hennon naisen voimin nostamaan helposti irti tuolista. Jos taas sama 80 kg:n massa törmää 3 m/s liikenopeudella pieneen hentoon naiseen, naiselle aiheutuu suuria vaikeuksia pysäyttää kyseinen massa nopeasti.
Eikös meidän aurinkokin ole lähes pelkkää vetyä, joten mieti sitä ja laske vaikka maan kiertoradan säde.
Jos pumppaat auton sisuskumin tai ilmapallon vetyä täyteen niin kuinka punnitset vedyn massan niistä? Rengas tai ilmapallo on kevyempi täytettynä vedyllä kuin tyhjänä.
Kun pumppaat autonrenkaan täyteen ilmaa niin renkaan paino on suurempi kuin ilmat päästettynä pois - siis ilma painaa paljonkin ja sen voi maallikkokin todeta.
Siis paljonko se vety sitten painaa tai mikä sen massa on?
Yksi mooli vetyä painaa n. 1,008 g ja normaalipaineessa yksi mooli vetyä on n. 22,43 l.
Kuivan ilman molekyylin massa on 28,964 g. Siitä se noste tulee.
"Paljonko painaa 100 000tonnia vetyä?"
Maan pinnalla painoa on 100 000 000*9,81 = 9,81E6 MN
eikun sittenkin vain 981 MN
100 000KG------KG M/S2-------VOIMAKSI MUUNNETTUNA, NEWTONIA ON
9,81 MILJOONAA NEWTONIA
100000 tonnia vetyä painaa 50 l pulloihin pakattuna tasan 100000 tonnia eikä taatusti nouse yksikään pullo leijailemaan.
nimim. jonkun verran kokemusta on.
100 000 tn vetyä painaa satatuhatta tonnia. Vety nesteytetään, niin paino kertaituu, irtokuutioon verrttuna. Kaasukuutio, joka on ilmakuutiota muutaman sata grammaa kevyempää. vety nesteytetään kuutio kasvaa ilmakuutiota raskaammaksi, siitä tulee tuo paino.
Nerokasta. Jos 100000 tonnia nestmäistä vetyä muutetaan kiintäksi, niin mahtaako tulla tonneja paljonkin lisää.
Kukaan ei tiennyt miten punnitaan/mitataan massa.
Olisiko tuossa joku tapa
http://hyperphysics.phy-astr.gsu.edu/hbase/Kinetic/weighgas.html
100 000 tonnia painava esine painaa 100 000 tonnia ja sillä siisti.
Tietysti siihen voi vaikuttaa esim. ilmakehässä noste, joka on vastavoima. Mutta ei se painoa pienennä.
Jos pöydällä on kilon puntti ei se painoton ole vaikka ei putoakaan alaspäin. Siihen näet vaikuttaa pöydän vastavoima, tukivoima.
Pöydällä oleva vedystä tehty 100000 kg puntti voisi olla aika jänskä.
Iso pöytä tai iso paine. Paino ei riipu nosteesta, joka on erillinen ilmiö.
Aivan niin.
100 000 "tonnia" vetyä painaa saman verran kuin painaa 100 000 "tonnia" pumpuliakin taikka 100 000 "tonnia" Lättymaata taikka vaikka 100 000 "tonnia" uraania. Seuraavaksi Kollimaattori aloittaa ihmettelyn siitä mitä eroa on painolla ja massalla. Kollimaattorihan on yliopistosta valmistunut fysiikan opettaja eikä tiedä fysiikasta yhtään mitään. Kollimaattori saattaa ihmetellä myös sanan "tonni" merkitystä sillä on hän niin oppimaton.
Moolit lasketaan käsin ja kerrotaan moolimassalla.
Ota jalat mukaan siihen laskuusi.
Suomessa lasketaan ilman jalkoja kun meillä on SI-järjestelmän mukaiset mittayksiköt käytössä. Tuumailuakaan ei laskennan yhteydessä tarvitse harrastaa.
Minun läppärini näytössä on tuumia.
Jos ottaa järjen käteen niin sen voi käden käänteessä hukata. Siis käden . Eikun
Jos vety sijoitetaan umpinaiseen tilaan tyhjiöön niin laskeutuuko se silloin maata kohti vai nouseeko edelleen ylös?
Laskeutuu tietysti maata kohti maan gravitaation vetämänä.
Eipäs laskeudukkaan sillä vety on niin kevyt kaasu kyeten pakonopeudellansa n. 2 000 metrikkää sekunnissa erkaantumaan Pallomaasta kuten on käynnyt Pallomarsissakin. Ilmanpaine kykenee hidastamaan vedyn liikenopeutta sekä elämä ynnä kemialliset toiminnat hajoittavat vedestä aina vain lisää vetyä.
Noinhan siinä käy.
Jos vety on suljetussa astiassa niin se pyrkii kohoamaan ylöspäin ja kohta on pöntön yläosassa niin korkea paine että se pönttö räjähtää tuhannen päreiksi.
Ja kaikki tuo ihan ilman ilmanpainetta.
Olipa se ilmaa kevyempää tai raskaampaa niin miksi ilma aiheutta nostetta vedyllä? Mikä sen selittää? Kumpaankinhan vaikuttaa maan vetovoima vaikka eri voimakkuudella niin onhan se luonnotonta että toinen silti liikkuu vetovoimaa vastaan maanpinnalla.
Eli miksi kevyempi ainen nousee raskaammasta aineesta ylöspäin?
Onhan nosteesta ihan artikkeli suomeksikin:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Noste
Yksi selitys (ehkä vääräkin) voisi olla seuraava:
Oletetaan että kevyempi aine on astiassa (ei tarvitse selittää miksi se pysyy kasassa).
Kullakin pystysuuntaisella suoralla astiasta erotetulla pilarilla on sen alapintaan ja yläpintaan kohdistuvien voimien erotus suurempi kuin pilarin paino. Alapintaan kohdistuu suurempi paine kuin yläpintaan ja tästä erotuksesta johtuva voima alapintaan on suurempin kuin mitä kevyempää ainetta oleva pilari "painaa".
Selitys perustuu paineen muuttumiseen korkeuden funktiona.
tästä erotuksesta johtuva voima alapintaan on suurempin kuin mitä kevyempää ainetta oleva pilari "painaa".
pitäisi olla
tästä erotuksesta johtuva voima pilariin on suurempin kuin mitä kevyempää ainetta oleva pilari "painaa".
Lapsellisia selityksiä fysiikassa jo Arkhimedeksen ajoista asti hyvin tunnetusta ilmiöstä. Kollimaattori jo antoi viitteen. Seikkaperäisempi kuvaus on englanninkielisessä Wikipediassa.
mene äidilles trollaamaan
???
Asioita voi selittää eri tavoilla. Kyseessä ei siis ole mikään uusi teoria, vaan maallikon vertaistuki toiselle maallikolle auttamaan ymmärtämään ilmiötä.
Vaihtoehto nokkaville vastauksille.
Jos joku osaa ja haluaa katsoa Wikipediasta, ei täältä kysele.
Englanninkielisessä wikissä on käytetty yksinkertaistetussa mallissa kuutioihin kohdistuvia voimia. Mielestäni vielä yksinkertaisempaa on "venyttää kuutiot yltämään pohjasta kappaleen pintaan asti" eli käyttää suorakulmaisia särmiöitä, joita yllä on kuvattu sanalla "pilari"
https://en.wikipedia.org/wiki/Buoyancy#/media/File:Pressure_distribution_on_an_immersed_cube.png
https://en.wikipedia.org/wiki/Buoyancy#/media/File:Forces_on_an_immersed_cube.png
https://en.wikipedia.org/wiki/Buoyancy#/media/File:Approximation_of_an_arbitrary_volume_as_a_group_of_cubes.png
Ekasta kuvasta pääsee oikella olevalla nuolella suoraan seuraaviin
Jos joku ei vaivaudu lukemaan wikipediaan saamaansa linkkiä niin turha tulla palstalta kyselemään. Täällä vastaillaan vapaaehtoisvoimin ja silloin kun huvittaa eikä rautalangan vääntäminen palstalle ole mitenkään hyödyllistä. Varsinkaan silloin, kun samainen rautalanka on jo väännetty Wikipedian sivulle.
Olet täysin turha ihminen.
Mene pois.
Matemaattisesti nosteen saa suoraan Stokesin kaavasta, ilman mitään pilareita, kuutioita ym. Differentuaalimuotoja käyttäen saadaan:
Jos upotetun kappale on S ,sen reuna (= pinta) = r(S) ja upotusnesteen tiheys on t niin
Int(r(A):n yli) t g h dA = Int(S:n yli) t g dV
eli S;n pintaan vaikuttavan paineen aiheuttamien voimien resultantti = kappaleen S syrjäyttämän nestemäärän paino. h on etäisyys nesteen pinnasta (h >= 0)..
Piti olla: Differentiaalimuotoja...
Ja merkintäkin vahingossa vaihtui. Käytin nensin A:ta mutta muutin sitten sen tilalle S-kirjaimen koska pintaelementti on dA. A näkyi kuitenkin jääneen tuohon r-termiin.
Siis
Int(r(S):n yli) tgh dA = Int(S:n yli) t g dV
Sori että oon syntynyt. Anteeks että oon olemassa. (Jopi Ruonansuu)
Hyvä selitys varmaan tuokin.
Lukija voi valita.
Mm. matemaattinen tausta vaikuttaa mikä selitys tuntuu ymmärrettävältä.
Täällä ei kuitenkaan vakavasti fysiikkaa opiskelevat luuraa kyselemässä.
Nesteytys ja kaasumäärän ositus saattaisivat auttaa.
Kysymys on vastaava kuin, "paljonko painaa tonni höyheniä?".
Tuo riippuu siitä, onko kyseessä kolibrin vai strutsinhöyhenet.