Paljonko painaa 100 000tonnia vetyä?

Anonyymi-ap

44

1113

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Puhekielessä paino ja massa ovat sama asia, mutta kaasujen kohdalla pitäisi ehkä puhekielessäkin puhua massasta. Artikkelissa ei painosta mitään kirjoitetakaan.

      Aivan sama painovoima se vetyynkin vaikuttaa, ei sillä mitään nostovoimaa ole.

      • Anonyymi

        Kaasuun upotessaan kappale menettää painostaan saman verran kuin sen syrjäyttämä kaasumäärä painaa.
        Komisaario Palmun kaasulaki.

        Painon ja massan sekoittavat usein muutkin kuin eräs ilmastopalstan aktiivikirjoittaja. Kun ihmisten kokemus on maapallon pinnan olosuhteissa hankittua, ei termien ero tule selväksi. Jos ISS avaruusasemalla oleva astronautti "painaa" 80 kg, hänet pystyy pienen hennon naisen voimin nostamaan helposti irti tuolista. Jos taas sama 80 kg:n massa törmää 3 m/s liikenopeudella pieneen hentoon naiseen, naiselle aiheutuu suuria vaikeuksia pysäyttää kyseinen massa nopeasti.


    • Anonyymi

      Eikös meidän aurinkokin ole lähes pelkkää vetyä, joten mieti sitä ja laske vaikka maan kiertoradan säde.

    • Anonyymi

      Jos pumppaat auton sisuskumin tai ilmapallon vetyä täyteen niin kuinka punnitset vedyn massan niistä? Rengas tai ilmapallo on kevyempi täytettynä vedyllä kuin tyhjänä.

      Kun pumppaat autonrenkaan täyteen ilmaa niin renkaan paino on suurempi kuin ilmat päästettynä pois - siis ilma painaa paljonkin ja sen voi maallikkokin todeta.

      Siis paljonko se vety sitten painaa tai mikä sen massa on?

      • Yksi mooli vetyä painaa n. 1,008 g ja normaalipaineessa yksi mooli vetyä on n. 22,43 l.

        Kuivan ilman molekyylin massa on 28,964 g. Siitä se noste tulee.


    • Anonyymi

      "Paljonko painaa 100 000tonnia vetyä?"

      Maan pinnalla painoa on 100 000 000*9,81 = 9,81E6 MN

      • Anonyymi

        eikun sittenkin vain 981 MN


      • Anonyymi

        100 000KG------KG M/S2-------VOIMAKSI MUUNNETTUNA, NEWTONIA ON
        9,81 MILJOONAA NEWTONIA


    • Anonyymi

      100000 tonnia vetyä painaa 50 l pulloihin pakattuna tasan 100000 tonnia eikä taatusti nouse yksikään pullo leijailemaan.

      nimim. jonkun verran kokemusta on.

    • Anonyymi

      100 000 tn vetyä painaa satatuhatta tonnia. Vety nesteytetään, niin paino kertaituu, irtokuutioon verrttuna. Kaasukuutio, joka on ilmakuutiota muutaman sata grammaa kevyempää. vety nesteytetään kuutio kasvaa ilmakuutiota raskaammaksi, siitä tulee tuo paino.

      • Anonyymi

        Nerokasta. Jos 100000 tonnia nestmäistä vetyä muutetaan kiintäksi, niin mahtaako tulla tonneja paljonkin lisää.


    • Anonyymi

      Kukaan ei tiennyt miten punnitaan/mitataan massa.

    • Anonyymi

      100 000 tonnia painava esine painaa 100 000 tonnia ja sillä siisti.

      Tietysti siihen voi vaikuttaa esim. ilmakehässä noste, joka on vastavoima. Mutta ei se painoa pienennä.

      Jos pöydällä on kilon puntti ei se painoton ole vaikka ei putoakaan alaspäin. Siihen näet vaikuttaa pöydän vastavoima, tukivoima.

      • Anonyymi

        Pöydällä oleva vedystä tehty 100000 kg puntti voisi olla aika jänskä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pöydällä oleva vedystä tehty 100000 kg puntti voisi olla aika jänskä.

        Iso pöytä tai iso paine. Paino ei riipu nosteesta, joka on erillinen ilmiö.


      • Anonyymi

        Aivan niin.

        100 000 "tonnia" vetyä painaa saman verran kuin painaa 100 000 "tonnia" pumpuliakin taikka 100 000 "tonnia" Lättymaata taikka vaikka 100 000 "tonnia" uraania. Seuraavaksi Kollimaattori aloittaa ihmettelyn siitä mitä eroa on painolla ja massalla. Kollimaattorihan on yliopistosta valmistunut fysiikan opettaja eikä tiedä fysiikasta yhtään mitään. Kollimaattori saattaa ihmetellä myös sanan "tonni" merkitystä sillä on hän niin oppimaton.


    • Anonyymi

      Moolit lasketaan käsin ja kerrotaan moolimassalla.

      • Anonyymi

        Ota jalat mukaan siihen laskuusi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ota jalat mukaan siihen laskuusi.

        Suomessa lasketaan ilman jalkoja kun meillä on SI-järjestelmän mukaiset mittayksiköt käytössä. Tuumailuakaan ei laskennan yhteydessä tarvitse harrastaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suomessa lasketaan ilman jalkoja kun meillä on SI-järjestelmän mukaiset mittayksiköt käytössä. Tuumailuakaan ei laskennan yhteydessä tarvitse harrastaa.

        Minun läppärini näytössä on tuumia.
        Jos ottaa järjen käteen niin sen voi käden käänteessä hukata. Siis käden . Eikun


    • Anonyymi

      Jos vety sijoitetaan umpinaiseen tilaan tyhjiöön niin laskeutuuko se silloin maata kohti vai nouseeko edelleen ylös?

      • Anonyymi

        Laskeutuu tietysti maata kohti maan gravitaation vetämänä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Laskeutuu tietysti maata kohti maan gravitaation vetämänä.

        Eipäs laskeudukkaan sillä vety on niin kevyt kaasu kyeten pakonopeudellansa n. 2 000 metrikkää sekunnissa erkaantumaan Pallomaasta kuten on käynnyt Pallomarsissakin. Ilmanpaine kykenee hidastamaan vedyn liikenopeutta sekä elämä ynnä kemialliset toiminnat hajoittavat vedestä aina vain lisää vetyä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eipäs laskeudukkaan sillä vety on niin kevyt kaasu kyeten pakonopeudellansa n. 2 000 metrikkää sekunnissa erkaantumaan Pallomaasta kuten on käynnyt Pallomarsissakin. Ilmanpaine kykenee hidastamaan vedyn liikenopeutta sekä elämä ynnä kemialliset toiminnat hajoittavat vedestä aina vain lisää vetyä.

        Noinhan siinä käy.
        Jos vety on suljetussa astiassa niin se pyrkii kohoamaan ylöspäin ja kohta on pöntön yläosassa niin korkea paine että se pönttö räjähtää tuhannen päreiksi.
        Ja kaikki tuo ihan ilman ilmanpainetta.


    • Anonyymi

      Olipa se ilmaa kevyempää tai raskaampaa niin miksi ilma aiheutta nostetta vedyllä? Mikä sen selittää? Kumpaankinhan vaikuttaa maan vetovoima vaikka eri voimakkuudella niin onhan se luonnotonta että toinen silti liikkuu vetovoimaa vastaan maanpinnalla.
      Eli miksi kevyempi ainen nousee raskaammasta aineesta ylöspäin?


      • Anonyymi

        Yksi selitys (ehkä vääräkin) voisi olla seuraava:
        Oletetaan että kevyempi aine on astiassa (ei tarvitse selittää miksi se pysyy kasassa).

        Kullakin pystysuuntaisella suoralla astiasta erotetulla pilarilla on sen alapintaan ja yläpintaan kohdistuvien voimien erotus suurempi kuin pilarin paino. Alapintaan kohdistuu suurempi paine kuin yläpintaan ja tästä erotuksesta johtuva voima alapintaan on suurempin kuin mitä kevyempää ainetta oleva pilari "painaa".

        Selitys perustuu paineen muuttumiseen korkeuden funktiona.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yksi selitys (ehkä vääräkin) voisi olla seuraava:
        Oletetaan että kevyempi aine on astiassa (ei tarvitse selittää miksi se pysyy kasassa).

        Kullakin pystysuuntaisella suoralla astiasta erotetulla pilarilla on sen alapintaan ja yläpintaan kohdistuvien voimien erotus suurempi kuin pilarin paino. Alapintaan kohdistuu suurempi paine kuin yläpintaan ja tästä erotuksesta johtuva voima alapintaan on suurempin kuin mitä kevyempää ainetta oleva pilari "painaa".

        Selitys perustuu paineen muuttumiseen korkeuden funktiona.

        tästä erotuksesta johtuva voima alapintaan on suurempin kuin mitä kevyempää ainetta oleva pilari "painaa".

        pitäisi olla

        tästä erotuksesta johtuva voima pilariin on suurempin kuin mitä kevyempää ainetta oleva pilari "painaa".


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        tästä erotuksesta johtuva voima alapintaan on suurempin kuin mitä kevyempää ainetta oleva pilari "painaa".

        pitäisi olla

        tästä erotuksesta johtuva voima pilariin on suurempin kuin mitä kevyempää ainetta oleva pilari "painaa".

        Lapsellisia selityksiä fysiikassa jo Arkhimedeksen ajoista asti hyvin tunnetusta ilmiöstä. Kollimaattori jo antoi viitteen. Seikkaperäisempi kuvaus on englanninkielisessä Wikipediassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lapsellisia selityksiä fysiikassa jo Arkhimedeksen ajoista asti hyvin tunnetusta ilmiöstä. Kollimaattori jo antoi viitteen. Seikkaperäisempi kuvaus on englanninkielisessä Wikipediassa.

        mene äidilles trollaamaan


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        mene äidilles trollaamaan

        ???


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ???

        Asioita voi selittää eri tavoilla. Kyseessä ei siis ole mikään uusi teoria, vaan maallikon vertaistuki toiselle maallikolle auttamaan ymmärtämään ilmiötä.
        Vaihtoehto nokkaville vastauksille.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lapsellisia selityksiä fysiikassa jo Arkhimedeksen ajoista asti hyvin tunnetusta ilmiöstä. Kollimaattori jo antoi viitteen. Seikkaperäisempi kuvaus on englanninkielisessä Wikipediassa.

        Jos joku osaa ja haluaa katsoa Wikipediasta, ei täältä kysele.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yksi selitys (ehkä vääräkin) voisi olla seuraava:
        Oletetaan että kevyempi aine on astiassa (ei tarvitse selittää miksi se pysyy kasassa).

        Kullakin pystysuuntaisella suoralla astiasta erotetulla pilarilla on sen alapintaan ja yläpintaan kohdistuvien voimien erotus suurempi kuin pilarin paino. Alapintaan kohdistuu suurempi paine kuin yläpintaan ja tästä erotuksesta johtuva voima alapintaan on suurempin kuin mitä kevyempää ainetta oleva pilari "painaa".

        Selitys perustuu paineen muuttumiseen korkeuden funktiona.

        Englanninkielisessä wikissä on käytetty yksinkertaistetussa mallissa kuutioihin kohdistuvia voimia. Mielestäni vielä yksinkertaisempaa on "venyttää kuutiot yltämään pohjasta kappaleen pintaan asti" eli käyttää suorakulmaisia särmiöitä, joita yllä on kuvattu sanalla "pilari"

        https://en.wikipedia.org/wiki/Buoyancy#/media/File:Pressure_distribution_on_an_immersed_cube.png
        https://en.wikipedia.org/wiki/Buoyancy#/media/File:Forces_on_an_immersed_cube.png
        https://en.wikipedia.org/wiki/Buoyancy#/media/File:Approximation_of_an_arbitrary_volume_as_a_group_of_cubes.png
        Ekasta kuvasta pääsee oikella olevalla nuolella suoraan seuraaviin


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos joku osaa ja haluaa katsoa Wikipediasta, ei täältä kysele.

        Jos joku ei vaivaudu lukemaan wikipediaan saamaansa linkkiä niin turha tulla palstalta kyselemään. Täällä vastaillaan vapaaehtoisvoimin ja silloin kun huvittaa eikä rautalangan vääntäminen palstalle ole mitenkään hyödyllistä. Varsinkaan silloin, kun samainen rautalanka on jo väännetty Wikipedian sivulle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos joku ei vaivaudu lukemaan wikipediaan saamaansa linkkiä niin turha tulla palstalta kyselemään. Täällä vastaillaan vapaaehtoisvoimin ja silloin kun huvittaa eikä rautalangan vääntäminen palstalle ole mitenkään hyödyllistä. Varsinkaan silloin, kun samainen rautalanka on jo väännetty Wikipedian sivulle.

        Olet täysin turha ihminen.
        Mene pois.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Englanninkielisessä wikissä on käytetty yksinkertaistetussa mallissa kuutioihin kohdistuvia voimia. Mielestäni vielä yksinkertaisempaa on "venyttää kuutiot yltämään pohjasta kappaleen pintaan asti" eli käyttää suorakulmaisia särmiöitä, joita yllä on kuvattu sanalla "pilari"

        https://en.wikipedia.org/wiki/Buoyancy#/media/File:Pressure_distribution_on_an_immersed_cube.png
        https://en.wikipedia.org/wiki/Buoyancy#/media/File:Forces_on_an_immersed_cube.png
        https://en.wikipedia.org/wiki/Buoyancy#/media/File:Approximation_of_an_arbitrary_volume_as_a_group_of_cubes.png
        Ekasta kuvasta pääsee oikella olevalla nuolella suoraan seuraaviin

        Matemaattisesti nosteen saa suoraan Stokesin kaavasta, ilman mitään pilareita, kuutioita ym. Differentuaalimuotoja käyttäen saadaan:

        Jos upotetun kappale on S ,sen reuna (= pinta) = r(S) ja upotusnesteen tiheys on t niin

        Int(r(A):n yli) t g h dA = Int(S:n yli) t g dV

        eli S;n pintaan vaikuttavan paineen aiheuttamien voimien resultantti = kappaleen S syrjäyttämän nestemäärän paino. h on etäisyys nesteen pinnasta (h >= 0)..


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Matemaattisesti nosteen saa suoraan Stokesin kaavasta, ilman mitään pilareita, kuutioita ym. Differentuaalimuotoja käyttäen saadaan:

        Jos upotetun kappale on S ,sen reuna (= pinta) = r(S) ja upotusnesteen tiheys on t niin

        Int(r(A):n yli) t g h dA = Int(S:n yli) t g dV

        eli S;n pintaan vaikuttavan paineen aiheuttamien voimien resultantti = kappaleen S syrjäyttämän nestemäärän paino. h on etäisyys nesteen pinnasta (h >= 0)..

        Piti olla: Differentiaalimuotoja...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Piti olla: Differentiaalimuotoja...

        Ja merkintäkin vahingossa vaihtui. Käytin nensin A:ta mutta muutin sitten sen tilalle S-kirjaimen koska pintaelementti on dA. A näkyi kuitenkin jääneen tuohon r-termiin.

        Siis

        Int(r(S):n yli) tgh dA = Int(S:n yli) t g dV

        Sori että oon syntynyt. Anteeks että oon olemassa. (Jopi Ruonansuu)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Matemaattisesti nosteen saa suoraan Stokesin kaavasta, ilman mitään pilareita, kuutioita ym. Differentuaalimuotoja käyttäen saadaan:

        Jos upotetun kappale on S ,sen reuna (= pinta) = r(S) ja upotusnesteen tiheys on t niin

        Int(r(A):n yli) t g h dA = Int(S:n yli) t g dV

        eli S;n pintaan vaikuttavan paineen aiheuttamien voimien resultantti = kappaleen S syrjäyttämän nestemäärän paino. h on etäisyys nesteen pinnasta (h >= 0)..

        Hyvä selitys varmaan tuokin.
        Lukija voi valita.

        Mm. matemaattinen tausta vaikuttaa mikä selitys tuntuu ymmärrettävältä.

        Täällä ei kuitenkaan vakavasti fysiikkaa opiskelevat luuraa kyselemässä.


    • Anonyymi

      Nesteytys ja kaasumäärän ositus saattaisivat auttaa.

    • Anonyymi

      Kysymys on vastaava kuin, "paljonko painaa tonni höyheniä?".

      • Anonyymi

        Tuo riippuu siitä, onko kyseessä kolibrin vai strutsinhöyhenet.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Miksi persuilla ei ole firmoja?

      Kuten vasemmisstolaisilla, esim. Sannalla MA\PI. Eikö ole aika erikoista?
      Maailman menoa
      84
      7142
    2. Persut hommasivat Suomeen 35 000 pientä lasta v. 2015

      Onko Riikka Purra nyt tavoittelemassa tätä samaa historiallista persujen utopiaa? Purram kaksinaamaisessa pelissä vaadit
      Maailman menoa
      27
      7089
    3. Purran tuhoja tuskin saadaan koskaan korjatuksikaan

      Purra on aiheuttanut Suomen taloudelle karmaisevat tuhot. Sen lisäksi Purra on ajanut myös suuren osan Suomen kansasta k
      Maailman menoa
      117
      6225
    4. Persujen kaksoisstandardit: Räsäsen uhkailu paha, Virran uhkailu hyvä

      Tässä taas nähdään kuinka kaksinaamaista porukkaa persut ovat. Mitäs persut tähän?
      Maailman menoa
      45
      5424
    5. Miksette persut irtisanoudu Kirkin lausunnoista?

      Kirkhän muun muassa vaati raiskattuja naisia pidättäytymään abortista ja vaimoja alistumaan aviomiestensä tahtoon. Mik
      Maailman menoa
      84
      5328
    6. Demarikultin uhri kertoo

      Demarikultin uhri kertoo: “En saanut mennä edes suihkuun ilman lupaa” – Seksuaalisen hyväksikäytön uhri kertoo vuosistaa
      Maailman menoa
      63
      5235
    7. Miksi vasemmistolaiset eivät omista yhtään firmaa?

      Vasemmistolaiset eivät omista yhtään firmaa joka työllistäisi ihmisiä. Miksi? No siksi, että jos vasemmistolainen perus
      Maailman menoa
      41
      5120
    8. Sanna valittiin Euroopan huonoimmaksi pääministeriksi

      Sannan kaudella Suomi oli ainut maa missä bkt laski. Kannattaa huomata, että luvut valitsi Sannan huonoimmaksi. Ihmiset
      Maailman menoa
      27
      4605
    9. Purran vuoro kiihoittua Lepomäen sääristä

      "Ulkoministeri Elina sanoo, ettei muuta pukeutumistaan sen mukaan, kenet tapaa, ja että hän ei suostuisi peittämään kasv
      Maailman menoa
      19
      3565
    10. Vasemmistolaiset paskat eivät nousseet seisomaan kun Akaan kaupunginvaltuusto

      vietti hiljaisen hetken Charlie Kirkin muistoksi https://www.aamulehti.fi/uutiset/art-2000011523016.html
      Maailman menoa
      300
      3410
    Aihe