Sain tuon nimisen kirjan. Siinähän käsitellään ensin historiaa ja sen aikaista tähtitiedettä. Mennään lopulta mustien aukkojen, pimeän aineen ja säie-teorioiden kautta kvarkkeihin ja kvantti-gravitaatioon.
Mutta onko tuollaisella kirjalla mitään varsinaista arvoa, vaikka kuvat kauniita ovatkin?
Stephen Hawkingin maailmankaikkeus
Anonyymi-ap
22
365
Vastaukset
- Anonyymi
Opiskelu Kannattaa aina!
- Anonyymi
Mitä tarkoitat arvolla?
Kaikki populaari tiedekirjallisuus on enemmän tai vähemmän "lie to chidren"
Mutta mitä romaanikirjallisuus siten on? Populaareista tiedekirjoista sentään oppii karkeita periaatteita maailman rakenteesta.
Itselläni on parisataa tiedettä käsittelevää kirjaa omassa hyllyssäni ja aikuiselämäni kestäneen tieteen historian harrastukseni aikana olen lukenut vielä paljon useampia.
Mitä ne ovat antaneet?
Erinomaista viihdykettä kohta 50 vuotta ja sen verran perustietoa, ettei minulle myydä bensan energisoijaa, pistorasiaan asennettavaa sähkön säästäjää, ikiliikkujaa eikä edes kreationismia tai uskomushoitoja. Tunnen luonnontieteitä pinnallisesti melko laajalta alueelta ja mielestäni jo tieto on sinänsä arvokasta. Nyt on menossa Richart Feynmanin tieteellinen elämänkerta ja jo toiseen kertaan. Kestää senkin. Kun Svante Pääbo voitti lääketieteen Nobelin, luin hänen Neandertalilainen kirjansa toisen kerran. Sekin kesti kulutusta.- Anonyymi
Neandertalin ihmisistä tiedetään jo paljon. Mitä uutta siitä enää voi löytää?
Sensijaan kiintoisaa olisi kaikki uusi tieto Denisovan ihmisistä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Neandertalin ihmisistä tiedetään jo paljon. Mitä uutta siitä enää voi löytää?
Sensijaan kiintoisaa olisi kaikki uusi tieto Denisovan ihmisistä.Onko vapunen Neandertalin ihminen? Keksinyt kauhan!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Neandertalin ihmisistä tiedetään jo paljon. Mitä uutta siitä enää voi löytää?
Sensijaan kiintoisaa olisi kaikki uusi tieto Denisovan ihmisistä.Tiede on siitä mielenkiintoista, että aina voi löytää uutta. Denisovan ihmisestä ei tiedetä paljoa muuta kuin poikkeava genomi. ilmeisesti populaatio on ollut melko pieni, eikä fossiileja ole juurikaan löytynyt. Myös floresinihminen (Homo floresiensis) on kiinnostava, mutta se asui seudulla, joka ei suosi fossiiliaineiston säilymistä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tiede on siitä mielenkiintoista, että aina voi löytää uutta. Denisovan ihmisestä ei tiedetä paljoa muuta kuin poikkeava genomi. ilmeisesti populaatio on ollut melko pieni, eikä fossiileja ole juurikaan löytynyt. Myös floresinihminen (Homo floresiensis) on kiinnostava, mutta se asui seudulla, joka ei suosi fossiiliaineiston säilymistä.
Aina voi löytyä uutta, mutta tiedettäessä jo paljon, löydettävän määrä vähenee. Neandertalilaisilla on ollut taiteellista lahjakkuutta, siitä kertovat mm. löydetyt luusta tehdyt huilut. Aika ajattelematonta, että ensin heitä ajateltiin aivan älyttömiksi, mutta tietomme karttuessa on huomattu, asian olleen aivan toisin. Vieläkin halutaan otaksua, että Neandertalilaiset omaksuivat monia tapoja nykyihmiseltä, mutta niin ei haluta ajatella, että oppiminen voi olla juuri toisinpäin.
Neandertalilaisista on tehty paljon filmejä, joissa nykyihmiset näyttelevät heitä, vaikka ei heidän luonteestaan todella mitään tiedetä. Ovat ehkä olleet hyvinkin osaavia ja sopuisia ihmisiä ja nykyihminen on ollut se julma, alkukantainen ja osaamaton barbaari, joka on lopulta tuhonnut koko Neandertalilaisten väestön.
Nykyihminen ei ehkä koskaan olisi alkanut kehittymään tällä vauhdilla, ellei olisi saanut genomiinsa Neandertaaleilta muutamia oleellisia prosentteja.
- Anonyymi
Pimeä aina on yhä pimennossa, itse asiassa se ei ole pimeää vaan näkymätöntä!
- Anonyymi
Hawkingin Maailmankaikkeus kirjoitettiin 1997. Se jälkeen on moni silloin pimennossa ollut seikka selvinnyt. Ja sitten ne kirjassa kerrotut, keskiajalla olleet käsitykset..., no ovathan ne hauskoja, kun niitä näin nykyään niitä ajattelee.
- Anonyymi
Darwinin lajien synty ilmestyi 1859. Se on mielenkiintoisimpia tiedekirjoja, mitä olen lukenut.
Poikkeaa jo vanhahtavan tyylinsä takia nykyisistä. Minulle kirja avasi aivan uuden käsityksen Darwinista tiedemiehenä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Darwinin lajien synty ilmestyi 1859. Se on mielenkiintoisimpia tiedekirjoja, mitä olen lukenut.
Poikkeaa jo vanhahtavan tyylinsä takia nykyisistä. Minulle kirja avasi aivan uuden käsityksen Darwinista tiedemiehenä.Minulla on aina ollut Darwinista se käsitys tiedemiehenä, että Darwin on ollut paljon aikaansa ja aikalaisiaan edellä, työlleen täysin omistautunut ja älykäs.
Kyllä moni vanha kirjallisuus on todella mielenkiintoista, moniltakin aloilta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minulla on aina ollut Darwinista se käsitys tiedemiehenä, että Darwin on ollut paljon aikaansa ja aikalaisiaan edellä, työlleen täysin omistautunut ja älykäs.
Kyllä moni vanha kirjallisuus on todella mielenkiintoista, moniltakin aloilta.Yksi mielenkiintoisimpia ja varmasti vanhin, mitä olen lukenut on Sidrius Nuncius myöhemmin lisättyine selitysosineen. Varhainen Galileo Galilein tieteellinen teos saattoi järisyttää maailmaa jopa enemmän kuin Lajien synty. Ainakin se voi katsoa olevan vallankumouksellisuudessaan samaa kategoriia. Kirjana se ei Lajien synnyn kanssa kilpaile.
- Anonyymi
Tekoälystä ja kvanttitietokoneista puhuvat nykyään kaikki populistit. Harva niistä mitään tajuaa.
- Anonyymi
kvanttitietokoneista povattiin jätti tehokkaita, nyt osoittautuneet varsinaisiksi nuhapumpuiksi!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
kvanttitietokoneista povattiin jätti tehokkaita, nyt osoittautuneet varsinaisiksi nuhapumpuiksi!
Missä ovat osoittautuneet? Kvanttitietokoneet ovat vasta labrausasteella, mutta jo nyt niiden laskentateho on huikea. Kaikkeen ne eivät sovellu, mutta tulevaisuudessa ne pesevät omimmalla alueillaan nykyiset koneet moninkertaisesti.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Missä ovat osoittautuneet? Kvanttitietokoneet ovat vasta labrausasteella, mutta jo nyt niiden laskentateho on huikea. Kaikkeen ne eivät sovellu, mutta tulevaisuudessa ne pesevät omimmalla alueillaan nykyiset koneet moninkertaisesti.
Laskentateho on onneton! Niillä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Laskentateho on onneton! Niillä.
Kubitti silta ei ole prosessori!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Missä ovat osoittautuneet? Kvanttitietokoneet ovat vasta labrausasteella, mutta jo nyt niiden laskentateho on huikea. Kaikkeen ne eivät sovellu, mutta tulevaisuudessa ne pesevät omimmalla alueillaan nykyiset koneet moninkertaisesti.
Ne laskee puutaheinää!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ne laskee puutaheinää!
Taas ovat todelliset asiantuntijat asialla.
Vai pitäisikö sanoa asiantuntija? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Taas ovat todelliset asiantuntijat asialla.
Vai pitäisikö sanoa asiantuntija?Se on totta!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se on totta!
Että laskee väärin!
- Anonyymi
Se kirja on tehty viihteeksi, ei oppikirjaksi.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1432390
- 1751661
- 911556
- 681508
- 79904
- 68841
- 55786
- 58773
Kesä, kesä!
Veikkaan, ettet juuri nyt ikävöi minua, ehket enää koskaan? Näkemättömyys on laimentanut tunteet, ja katselet iloisena k6765Miksi sanotaan että Suomella on suuri armeija, tykistö jne.
Asioita tarkemmin seuranneet tietävät että tuolla Ukrainassa palaa kuukaudessa sen verran mitä Suomella on kokonaisuudes152725