On väitetty, että nykyinen maailmankaikkeus olisi ollut mahdoton ilman ohjailevaa kättä, koska todennäköisyys nykytilaan päättymiseen sattuman kautta on hyvin pieni.
Tässä ei ole mitään järkeä. Korttipakasta voi vetää ruutunelosen, ja ihmetellä jälkikäteen, miten se voikin tulla, vaikka todennäköisyys on vain 1/52.
Miljardista ihmisestä voi satunnaisesti valita yhden, ja päivitellä jälkikäteen, miten valitutuksi tulikaan Janatuinen, vaikka hänen valintatodennököisyytensä oli vain 1/1 000 000. Jne.
Kun toteutunut tulos on tiedossa, on mieletöntä käyttää todennäköisyyskäsitetä noin: takana on aina apriorinen oletus jostain jumalasta.
Todennäköisyys näyttää krestionisteille olevan muutenkin vaikeaa, vaikka asian matemaattisen luonteen ymmärtäisikin. Lueskelin kauan sitten iäkkäänä uskoon tulleen ydinfyysikon K.V. Laurikaisen "tieteenfilosifisia" pamfletteja. Fyysikkona hän luontevasti hyväksyi, että hiukkasfysiikka on eräänlaista todennäköisyyslaskentaa. Uskoon tultuaan hän käytti paljon energiaa osoittaakseen, ettei tämä olllut välttämättä ristiriidassa deterministisen jumaluskon ja maailmankuvan kanssa - tuloksen voi kukin päätellä.
Tehdään pieni ajatuskoe. Mikä estää, ettei maailmankaikkeuden perusluonne sinänsä olisi probablistinen (luotu tai ei), ja havaitsemamme determiniset piirteet vain ääritapauksia?
Tässä ei ole mitään järkeä. Korttipakasta voi vetää ruutunelosen, ja ihmetellä jälkikäteen, miten se voikin tulla, vaikka todennäköisyys on vain 1/52.
Miljardista ihmisestä voi satunnaisesti valita yhden, ja päivitellä jälkikäteen, miten valitutuksi tulikaan Janatuinen, vaikka hänen valintatodennököisyytensä oli vain 1/1 000 000. Jne.
Kun toteutunut tulos on tiedossa, on mieletöntä käyttää todennäköisyyskäsitetä noin: takana on aina apriorinen oletus jostain jumalasta.
Todennäköisyys näyttää krestionisteille olevan muutenkin vaikeaa, vaikka asian matemaattisen luonteen ymmärtäisikin. Lueskelin kauan sitten iäkkäänä uskoon tulleen ydinfyysikon K.V. Laurikaisen "tieteenfilosifisia" pamfletteja. Fyysikkona hän luontevasti hyväksyi, että hiukkasfysiikka on eräänlaista todennäköisyyslaskentaa. Uskoon tultuaan hän käytti paljon energiaa osoittaakseen, ettei tämä olllut välttämättä ristiriidassa deterministisen jumaluskon ja maailmankuvan kanssa - tuloksen voi kukin päätellä.
Tehdään pieni ajatuskoe. Mikä estää, ettei maailmankaikkeuden perusluonne sinänsä olisi probablistinen (luotu tai ei), ja havaitsemamme determiniset piirteet vain ääritapauksia?
Vastaukset 15
Vanhimmat
pieni ajatuskokeesi hieman toisin. Mikä estää ajattelemasta, ettei maailmankaikkeuden perusluonne voisi olla luomaton, kehittymätön, arvovapaa, mutta joka ei olisi myöskään arvoton tai neutraali, syntymätön, kuolematon, liikkumaton, muuttumaton, joka ei tule mistään, eikä ole menossa mihinkään, joka on siis täysin päämäärätön, toisin sanoen vain ja ainoastaan sellainen, joka vain ON, eikä sen enempää eikä vähempää. Luulen, että vain ihmisen eriskummallinen mieli estää näkemästä tuollaista maailmankaikkeutta. Mikäli edellä mainittu ajatuskoe hyväksytään, jäljelle jää johtopäätös, että kaikki metafyysiset luomis- ja kehitysteoriat kuuluvat ihmisen mielen ja tietoisuuden rakenteeseen. Niiden ulkopuolella niitä ei ole ja vaikka olisikin, niin niistä ei voida tietää mitään ainakaan niin kauan kuin ihminen tieten tahtoen rajallistaa itseään.
mutta vain niin kauan kuin lämpöä ja energiaa riittää.Senjälkeen ajattelukin alkaa pikkuhiljaa hiipumaan.
Käy nurmikolle rauhalliseen paikkaan selälleen ja sulje silmäsi.Ajattele millainen maailma on jos siellä ei ole ketään itsestään tietoista olentoa.Maailma on olemassa vain tietoiselleolennolle. Muille olemassaololla ei ole mitään merkitystä.
Toisaalta odotin hieman toisenlaista vastausta. Jos nimittäin kaikki kreationistiset, evolutionistiset, tieteelliset ym. maailmankaikkeuden perusperiaatetta koskevat ajatelmat ja johtopäätökset kuuluvat tietoisuuden rakenteeseen ollen periaatteessa pelkkiä mielteitä, niin eikö myös muotoilemamme mallikin ole sellainen? Jos näin on, niin mitä silloin jää maailmankaikkeudesta jäljelle? Jääkö siitä jäljelle oikeastaan mitään muuta kuin pelkkä mielle tai tietoisuus - jos sitäkään?
Toisaalta, myös "ei mitään" voitaneen niin ikään laskea tietoisuuden rakenteeseen kuuluvaksi. Tällöin ainoaksi loogiseksi johtopäätökseksi saattaa jäädä tietoisuuden itserefleksiivisyys. Ts. kaikki oleva, jota me tieteilijät tai tieteilemättömät tutkimme, onkin pelkästään tietoisuuden tarkastelua omasta itsestään. Tämä puolestaan tietäisi sitä, ette emme koskaan pääsisi oman tietoisuutemme tai ylipäänsä minkään tietoisuuden ulkopuolelle, mikä puolestaan merkitsisi sitä, että tietoisuus olisikin lopulta oman itsensä vanki. Tätä tarkastelua voitaisiin varmaan jatkaa vaikka kuinka pitkälle, mutta eiköhän tässäkin jo ole purtavaa joksikin aikaa.
olemassa vain mikäli ymmärtää että "minä olen".
Ilman sitä me olemme olematta kenellekään.Toisten mukanaolo lisää olemisen mielekkyyttä.Hyvää yhdessäoloa,Ystävät.
Viestini pääasia oli väärä todennäköisyys-käsiteen käyttö kreationosminin perusteena.
Ajatuskokeellani, probablistinen (stokastinen) vs. deterministinen todellisuus luonnonlaissa, ei ole mitään tekemistä kvasifilosofisen sanasössötyksesi kanssa. Logiikkasi liikkuu maalaillen ei mistään ei mihinkään, premissejä kertomatta. Valitan, että näin on sanottava!
olet onnistunut kaivamaan sivistyssanakirjastasi. Mahdatkohan poloinen edes aavistaa, mitä nuo tarkoittavat?
Niinpä :) Itsekin olen samaa ihmetellyt... tällä palstalla joku aiemmin kyseli, että mikä on ihmiskunnan toteutuneen historian todennäköisyys: tuokin esimerkki valaisee minusta asiaa hyvin. Todennäköisyydet vain ovat yllättävän vaikea asia ihmisille. Hupaisia esimerkkejä...
Jos perheessä on kolme poikaa ja äiti on raskaana, useimmat ihmiset väittävät, että syntyvä lapsi on paljon todennäköisemmin tyttö kuin poika. Ei siis ymmärretä, etteivät edelliset lapset vaikuta nyt syntyvän sukupuoleen.
Yksi lento tuhannesta tippuu ja vuodessa niitä tippuu keskimäärin 100 (keksityt esimerkkiarvot), mutta tänä vuonna niitä on jo tippunut 150. Kun ihmisiltä kysytään, mikä on todennäköisyys sille, että hänen koneensä tippuu, vastaavat useimmat a) huomattavasti yli 1/1000 (lentäminen on tänä vuonna vaarallista...) b) huomattavasti alle 1/1000 (koko "kiintiö" on jo tippunut. Yllättävän harva vastaa 1/1000...
Kun jo näin yksikertaiset tapaukset tuottavat ongelmia, ei liene yllättävää, että hyvin pienten tädennäköisyyksien käsitteleminen tilanteessa, jossa muita vaihtoehtoja niiden todennäköisyyksistä puhumattakaan ei tunneta, on monille hyvin hankalaa.
etukäteiarvioissa ja toteutuneissa tapahtumissa?
Ja aivan yksinkertaisissakin tapahtumissa.Todennäköisyys että ennuste osuu kohdalleen on osapuilleen 1:70. Kuinkas nyt suu pannaan? ;=?¤
Jo kerran tapahtuneelle ei matemaattisessa mielessä edes lasketa rodennäköisyyksiä.YLeensä todennäköisyydet lasketaan toistettavissa oleville tapahtumille.Mielestäni se,että ihminen on nyt tämä ja tällainen,tällaisen historian viitoittama,tällaisella kulttuurilla,ei todista kenenkään puolesta mitään,eikä tapahtuneelle ole syytä laskea todennäköisyyksiä jälkeen päin.Jokuhan tapahtuma aina tapahtuu.Etukäteen sen "ennustaminen" lukuisista vaihtoehdoista onkin eri juttu.
... nykytila on täysin varmasti olemassa, ei tarvita todennäköisyyksiä, eikä niitä edes ole. Jos kreatonismia puolustetaan todennäköisyysmatematiikalla jotenkin taaksepäin laskemalla, se on yksinkertaisesti huijausta, ja pahanlaatuista.
Mistä hanurista tuo ennustetarkkuus 1/70 on revitty? Horoskoopiennusteista, jolloin tarkuus voisi olla vieläkin huononpi - riippuen huijausuhrin kriittisyydestä.
Eteenpäin ennustettaessa voi kai sanoa, että ennusteella on arvoa, jos se systemaattisesti tuottaa arvausta/uskoa parempia tuloksia. Naivisti yksinkertaistaen: olkoon säätila sataa/paistaa huomenna. Lanttia heittämällä oikean ennusteen todennäköisyys on 0,5. Jos ennustaja jatkuvasti pystyy tuottamaan ennusteita, jotka toteutuvat yli 50-prosenttisesti, on hänellä ainakin jotain tietoa asiasta, ja siihen vaikuttavasta mekanismista, syistä ja seurauksista.
Ennustemallien pätevyyttä kyllä voidaan testata sillä, miten hyvin ne olisivat ennustanneet menneisyydessä tulevaa. Tässä suhteessa kreationistiset katsomukset ovat tasan nollan arvoisia. Uskon asioita, ei reaalimaailmasta.
Ennustan itse vain taloudellsia ja muita käyttätymisilmiöitä, mutta tuolla ennustetarkkuudella olisi kyllä pakko siirtyä horoskooppipuolelle tai kreationistiseksi profeetaksi. Ei maksaisi työnantaja liksaa, jos noin huono olisin.
koe,jolla testattiin voiko asiantuntevalla mielettömyydellä saada keskustelua aikaan.
Valitan aiheuttamaani tilapäistä häiriötä.(uutisvuoto)
mitähän aidot tiedemiehet tuumaisivat tuosta päättelystä, :)
käytännössä tuo sinun teoriasi ei toimi!
Eipä siihen tiedemiesuraa tarvita. Riittää lukion todennäköisyyslaskenta/tilastotieteen tai todennäköisyyslaskennan peruskurssi/alan perusoppikirja todennäköisyyden käsitteen selvittämiseksi.
Itse satun olemaan professori -lienenkö se sitten "aito tiedemies"? Toisaalta tiedän, että kaistapäistä löytyy tästäkin ammattiryhmästä. Etenkin, kun mennään uskonasioihin, millä ei välttämättä ole mitään tekemistä henkilön "maallisen" ammattitaidon kanssa.
Kuten R.T.:kin huomautti, toteutuneille tapahtumille ei ole mitään mieltä laskea todennäköisyyksiä - yksinkertaisesti jo tapahtuneen todennäköisyyttä ei ole olemassakaan (tai voidaaanhan sanoa, että se on 1: varmasti on se, mikä on, tunnnempa sitä huonommin tai paremmin).
Siksi kreationismin perustelu nykytilan pieneen todennäköisyyteen vetoamalla on täyttä potaskaa. Muuta en ole väittänytkään tässä yhteydessä.
Mietitkö tosiaan tällasia juttuja? Oletko ihan sekaisin? Kaikki tällä palstalla jauhaa näitä samoja hommia ja hakkaa omaa näkemystään läpi. Kukaan ei vaihda mielipidettään koskaan eikä tästä ole mitään muutakaan apua. Lopettakaa ja ottakaa rennosti. Elämä on aika ihanaa ku ei ota niin hullun vakavasti.
Ohjaileva käsi tai ei, ei sitä logiikalla näytetä kumpaankaan suuntaan. Turhaan täällä jauhatte, menkää lestaforumille, siellä on kova meno!
Korkkaanpa tästä kossun ja tsyylarissa on mäyris ölviä. Ja nainen tulee puolen tunnin päästä. Eikä takuulla mietitä, onko "karvanen-vastaan- karvanen" evo- vai kreatuotetta.
Mutta oikeessa se Jana silti on, eikä näytä pahemmin vaahtoovankaan. Harvinaista.